O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Retardo mental

1.538 visualizações

Publicada em

ESTUDOS EM NEUROLOGIA

Publicada em: Saúde e medicina
  • Seja o primeiro a comentar

Retardo mental

  1. 1. RReettaarrddoo mmeennttaall MMaarrccuuss PPeettiinnddáá EEssttaaggiiáárriioo NNeeuurroollooggiiaa IInnffaannttiill HHBBDDFF
  2. 2. HHiissttóórriiccoo  CCóóddiiggoo ddee HHaammuurraabbii –– 22110000 aa..CC..  PPaappiirroo TTeerraappêêuuttiiccoo ddee TTeebbaass –– 11555522 aa..CC..  TTaallmmuudd;; AAllccoorrããoo;; BBííbblliiaa  LLeeiiss ddee EEssppaarrttaa  IIddaaddee MMééddiiaa  SSéécc.. XXIIXX –– oolliiggooffrreenniiaa,, ((KKrraaeeppeelliinn)),, hhiippooffrreenniiaa oouu ffrreennaasstteenniiaa  1188886,, LLaannggddoonn DDoowwnn –– iiddiioottiiaa mmoonnggoollóóiiddee  BBiinneett ee SSiimmoonn –– ccoonncceeiittoo ppssiiccoommééttrriiccoo – IImmbbeecciiss ee iiddiioottaass  BBeerrnnaarrddeess ee SStteerrnn,, 11991122 – QI QI DDéébbeeiiss –– 5500 aa 7755  IImmbbeecciiss –– 2255 aa 5500  IIddiioottaass –– aabbaaiixxoo ddee 2255
  3. 3.  OOMMSS,, 1199688,, ccoonnffoorrmmee oo QQII – PPrrooffuunnddaa –– aabbaaiixxoo ddee 2200 – SSeevveerraa –– 2200 aa 3355 – MMooddeerraaddaa –– 336 aa 5522 – LLeevvee –– 5533 aa 7700 – VVaarriiaaççõõeess nnoorrmmaaiiss ddee iinntteelliiggêênncciiaa –– 7700 aa 9900 – NNoorrmmaall –– 9900 aa 112200  LLeevvee ee mmooddeerraaddaa –– eedduuccáávveeiiss  SSeevveerraa –– ttrreeiinnáávveeiiss  PPrrooffuunnddaa -- ddeeppeennddeenntteess
  4. 4. AAllgguunnss ccoonncceeiittooss  DDeeffiicciiêênncciiaa – AAnnoommaalliiaa ddee eessttrruuttuurraa oouu ddee aappaarrêênncciiaa ddoo ccoorrppoo hhuummaannoo ee ddoo ffuunncciioonnaammeennttoo ddee uumm óórrggããoo oouu ssiisstteemmaa,, iinnddeeppeennddeenntteemmeennttee ddee ssuuaa ccaauussaa,, ttrraattaannddoo--ssee,, eemm pprriinnccííppiioo,, ddee uummaa ppeerrttuurrbbaaççããoo ddee ttiippoo oorrggâânniiccoo..
  5. 5.  IInnccaappaacciiddaaddee – RReefflleettee aass ccoonnsseeqquuêênncciiaass ddee uummaa ddeeffiicciiêênncciiaa nnoo ââmmbbiittoo ddee rreennddiimmeennttoo ffuunncciioonnaall ee ddaa aattiivviiddaaddee ddoo iinnddiivvíídduuoo,, rreepprreesseennttaannddoo ddeessssee mmooddoo,, uummaa ppeerrttuurrbbaaççããoo nnoo ppllaannoo ppeessssooaall
  6. 6.  HHaannddiiccaapp – RReeffeerree--ssee ààss lliimmiittaaççõõeess eexxppeerriimmeennttaaddaass ppeelloo iinnddiivvíídduuoo eemm vviirrttuuddee ddaa ddeeffiicciiêênncciiaa ee ddaa iinnccaappaacciiddaaddee,,rreefflleettiinnddoo--ssee,, ppoorrttaannttoo,, nnaass rreellaaççõõeess ddoo iinnddiivvíídduuoo ccoomm oo mmeeiioo,, bbeemm ccoommoo eemm ssuuaa aaddaappttaaççããoo ssoocciiaall
  7. 7. DDSSMM--IIVV--TTRR  FFuunncciioonnaammeennttoo iinntteelleeccttuuaall ssiiggnniiffiiccaattiivvaammeennttee iinnffeerriioorr àà mmééddiiaa:: uumm QQII iigguuaall oouu iinnffeerriioorr aa 7700,, eemm uumm tteessttee ddee QQII iinnddiivviidduuaallmmeennttee aaddmmiinniissttrraaddoo((ppaarraa bbeebbêêss,, uumm jjuullggaammeennttoo ddee ffuunncciioonnaammeennttoo iinntteelleeccttuuaall ssiiggnniiffiiccaattiivvaammeennttee iinnffeerriioorr àà mmééddiiaa))..  DDééffiicciittss oouu ccoommpprroommeettiimmeennttooss ccoonnccoommiittaanntteess nnoo ffuunncciioonnaammeennttoo aaddaappttaattiivvoo aattuuaall((ii.. éé..,, aa eeffiicciiêênncciiaa ddoo iinnddiivvíídduuoo eemm aatteennddeerr aaooss ppaaddrrõõeess eessppeerraaddooss ppaarraa ssuuaa iiddaaddee ppoorr sseeuu ggrruuppoo ccuullttuurraall)) eemm ppeelloo mmeennooss dduuaass ddaass sseegguuiinntteess áárreeaass::ccoommuunniiccaaççããoo,, ccuuiiddaaddooss ppeessssooaaiiss,, vviiddaa ddoommééssttiiccaa,, hhaabbiilliiddaaddeess ssoocciiaaiiss//iinntteerrppeessssooaaiiss,, uussoo ddee rreeccuurrssooss ccoommuunniittáárriiooss,, iinnddeeppeennddêênncciiaa,, hhaabbiilliiddaaddeess aaccaaddêêmmiiccaass,, ttrraabbaallhhoo,, llaazzeerr,, ssaaúúddee ee sseegguurraannççaa..  IInníícciioo aanntteerriioorr aaooss 1188 aannooss ddee iiddaaddee..
  8. 8. DDSSMM--IIVV--TTRR  CCooddiiffiiccaarr ccoomm bbaassee nnoo nníívveell ddee ggrraavviiddaaddee rreefflleettiinnddoo nníívveell ddee ccoommpprroommeettiimmeennttoo iinntteelleeccttuuaall:: – RRMM lleevvee QQII ddee 5500--5555 aa aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 7700 – RRMM mmooddeerraaddoo QQII ddee 3355--4400 aa 5500--5555 – RRMM ggrraavvee QQII ddee 2200--2255 aa 3355--4400 – RRMM pprrooffuunnddoo QQII aabbaaiixxoo ddee 2200 oouu 2255 – RRMM,, ggrraavviiddaaddee iinneessppeecciiffiiccaaddaa:: qquuaannddoo eexxiissttee ffoorrttee ssuussppeeiittaa ddee RRMM,, mmaass aa iinntteelliiggêênncciiaa ddoo iinnddiivvíídduuoo nnããoo éé ppoossssíívveell ddee sseerr tteessttaaddaa ppoorr iinnssttrruummeennttooss ppaaddrroonniizzaaddooss..
  9. 9. Fatores etiológicos Ambiente Enfermidade Atitudes Necessidades sociais Deficiência Incapacidade  Handicap Consequências pessoais: Diminuição da autonomia, de mobilidade, de atividades de lazer, de integração social, de independência e conduta Consequências pessoais: Necessidade de cuidados, perturbações das relações sociais, carga econômica Consequências sociais: Demanda de cuidados, perda da produtividade, má integração social Adaptado de Anderson(1981)
  10. 10. Definição ddoo MMeennttaall DDeeffiicciieennccyy AAcctt ddee 11992277  ““uumm eessttaaddoo ddee ppaarraaddaa ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo oouu ddee ddeesseennvvoollvviimmeennttoo iinnccoommpplleettoo eexxiisstteennttee aanntteess ddooss 1188 aannooss,, ddeetteerrmmiinnaaddoo ppoorr ccaauussaass iinnttrríínnsseeccaass oouu pprroodduuzziiddoo ppoorr ddooeennççaass oouu ttrraauummaattiissmmooss..”” DDeeccllaarraaççããoo ddee MMoonnttrreeaall ssoobbrree DDeeffiicciiêênncciiaa IInntteelleeccttuuaall,, OOPPAASS,, OOMMSS,, 22000044
  11. 11.  OOss qquuee ppooddeemm sseerr eessttiimmuullaaddooss  OOss qquuee nnããoo ppooddeemm sseerr eessttiimmuullaaddooss IInntteennssiiddaaddee ee tteemmppoo ttêêmm iimmppoorrttâânncciiaa sseeccuunnddáárriiaa ““iimmppoorrttaa mmeennooss oo qquuee ffaallttaa ee mmaaiiss oo qquuee ssoobbrroouu””
  12. 12. EEppiiddeemmiioollooggiiaa  BBrraassiill –– cceennssoo ddoo IIBBGGEE//22000000 – 88,,33%% ddooss ttiippooss ddee ddeeffiicciiêênncciiaa ssããoo ddee nnaattuurreezzaa iinntteelleeccttuuaall  22888844993366 ddee ppeessssooaass – 11554455446622 -- hhoommeennss – 11229999447744 –– mmuullhheerreess  4422%% -- eettiioollooggiiaa ddeeffiinniiddaa  2299%% -- ffaattoorreess ggeennééttiiccooss  1199%% -- hheerreeddiittáárriiooss  1100%% -- aammbbiieennttaaiiss
  13. 13. EEttiiooppaattooggeenniiaa EEttiioollooggiiaa ddeeffiinniittiivvaammeennttee aammbbiieennttaall  CCaauussaass pprréé--nnaattaaiiss  AAggeenntteess iinnffeecccciioossooss  AAggeenntteess ffííssiiccooss  AAggeenntteess qquuíímmiiccooss  DDooeennççaass mmaatteerrnnaass  CCaauussaass ppeerriinnaattaaiiss  PPrreemmaattuurriiddaaddee  PPaarrttoo ddiissttóócciiccoo  IInnccoommppaattiibbiilliiddaaddee mmaatteerrnnoo--ffeettaall  HHiippeerrbbiilliirrrruubbiinneemmiiaa  CCaauussaass ppóóss--nnaattaaiiss  TTrraauummaa ccoomm lleessããoo ddoo SSNNCC  IInnffeeccççõõeess,, aaççããoo ddee ttóóxxiiccooss  PPeerrttuurrbbaaççõõeess vvaassccuullaarreess cceerreebbrraaiiss  MMáá nnuuttrriiççããoo
  14. 14. EEttiiooppaattooggeenniiaa EEttiioollooggiiaa ggeennééttiiccaa  CCaauussaass ggêênniiccaass – HHeerraannççaa mmeennddeelliiaannaa  HH.. aauuttoossssôômmiiccaa rreecceessssiivvaa:: mmiiccrroocceeffaalliiaa vveerraa,, ffeenniillcceettoonnúúrriiaa,, mmuuccooppoolliissssaaccaarriiddoosseess,, eettcc..  HH.. aauuttoossssôômmiiccaa ddoommiinnaannttee:: eesscclleerroossee ttuubbeerroossaa,, ssíínnddrroommee ddee AAppeerrtt,, eettcc..  HH.. rreecceessssiivvaa lleeggaaddaa aaoo XX:: DDMM ggrraavvee ccoomm mmaaccrrooggeenniittoossssoommiiaa  CCaauussaass ccrroommoossssôômmiiccaass ((aabbeerrrraaççõõeess)) – TTrriissssoommiiaa – DDeelleeççõõeess ddoo ttiippoo 44pp--,, 55pp-- eettcc.. – TTrraannssllooccaaççõõeess:: DD//GG,, GG//GG – OOuuttrraass aabbeerrrraaççõõeess:: aanneeuuppllooiiddiiaass ddee ccrroommoossssoommaass sseexxuuaaiiss((TTuurrnneerr,, KKlliinneeffeelltteerr))
  15. 15. EEttiiooppaattooggeenniiaa EEttiioollooggiiaa ccoomm ppaarrttiicciippaaççããoo ddeessccoonnhheecciiddaa ddooss ffaattoorreess aammbbiieennttaaiiss ee ggeennééttiiccooss  EEmm 44%% ddooss ccaassooss ddee DDMM,, ddeessccoonnhheeccee--ssee aa iimmppoorrttâânncciiaa rreellaattiivvaa ddooss ffaattoorreess aammbbiieennttaaiiss ee ggeennééttiiccooss.. PPrroovvaavveellmmeennttee uummaa ppaarrttee ddaass ddeeffiicciiêênncciiaass mmeennttaaiiss sseejjaa ddeevviiddaa àà ccoonnjjuunnççããoo ddee ffaattoorreess ppoolliiggêênniiccooss ee aammbbiieennttaaiiss
  16. 16. DDiiaaggnnóóssttiiccoo  AAnnaammnneessee ddeettaallhhaaddaa – DDeettaallhhaammeennttoo ddaa hhiissttóórriiaa ggeessttaacciioonnaall ee oobbssttééttrriiccaa – AAbboorrttooss mmaatteerrnnooss pprréévviiooss – IIddaaddee ddooss ppaaiiss – CCoonnssaanngguuiinniiddaaddee – HHiissttóórriiaa ppaattoollóóggiiccaa ffaammiilliiaarr  EExxaammee ffííssiiccoo ccuuiiddaaddoossoo
  17. 17. DDiiaaggnnóóssttiiccoo  IInnffeeccççõõeess ccoonnggêênniittaass  DDooeennççaass pprrooggrreessssiivvaass  DDiissffuunnççããoo iimmppoorrttaannttee ddoo SSNNCC aalléémm ddaa DDMM  HHiissttóórriiaa ddee aaggrreessssããoo aammbbiieennttaall
  18. 18. CCllaassssiiffiiccaaççããoo  AAmmppllaa  CCoommpplleexxaa  CCoonnttiinnuuuumm –– pprróóxxiimmoo aaoo nnoorrmmaall aattéé oo ffrraannccaammeennttee aannoorrmmaall
  19. 19. IInntteelliiggêênncciiaa  CCaappaacciiddaaddee ddoo oorrggaanniissmmoo ddee ssee aaddaappttaarr ccoonnvveenniieenntteemmeennttee aa ssiittuuaaççõõeess nnoovvaass  CCoonnjjuunnttoo ddee pprroocceessssooss ddee ppeennssaammeennttoo qquuee ccoonnssttiittuueemm aa aaddaappttaaççããoo mmeennttaall  PPrroopprriieeddaaddee ddee ccoommbbiinnaarr ddee oouuttrroo mmooddoo nnoorrmmaass ddee ccoonndduuttaa,, ppaarraa ppooddeerr aattuuaarr mmeellhhoorr eemm ssiittuuaaççõõeess nnoovvaass  FFaaccuullddaaddee ddee pprroodduuzziirr rreeaaççõõeess ssaattiissffaattóórriiaass,, ssoobb oo ppoonnttoo ddee vviissttaa ddaa vveerrddaaddee oouu ddaa rreeaalliiddaaddee
  20. 20.  CCaappaacciiddaaddee ddee rreeaalliizzaarr aattiivviiddaaddeess ccaarraacctteerriizzaaddaass ppoorr sseerreemm:: – DDiiffíícceeiiss – CCoommpplleexxaass – AAbbssttrraattaass – EEccoonnôômmiiccaass – AAddaappttáávveeiiss aa uumm cceerrttoo oobbjjeettiivvoo – DDee vvaalloorr ssoocciiaall – CCaarreenntteess ddee mmooddeellooss;; ee ppaarraa mmaannttêê--llaass eemm cciirrccuunnssttâânncciiaass qquuee rreeqquueeiirraamm ccoonncceennttrraaççããoo ddee eenneerrggiiaass ee rreessiissttêênncciiaass ààss ffoorrççaass aaffeettiivvaass
  21. 21.  O grau ddee eeffiiccáácciiaa qquuee tteemm nnoossssaa eexxppeerriiêênncciiaa ppaarraa ssoolluucciioonnaarr nnoossssooss pprroobblleemmaass pprreesseenntteess ee pprreevveenniirr ffuuttuurrooss  OO ttoottaall ddee ttooddooss ooss ddoonnss mmeennttaaiiss,, ttaalleennttooss ee ppeerríícciiaass úútteeiiss nnaass aaddaappttaaççõõeess ààss ttaarreeffaass ddaa vviiddaa  CCaappaacciiddaaddee aaggrreeggaaddaa oouu gglloobbaall ppaarraa aaggiirr iinntteenncciioonnaallmmeennttee,, ppaarraa ppeennssaarr rraacciioonnaallmmeennttee ee ppaarraa lliiddaarr ddee mmooddoo eeffiiccaazz ccoomm oo mmeeiioo aammbbiieennttee  AAccuummuullaaççããoo ddee ffaattooss ee hhaabbiilliiddaaddeess aapprreennddiiddooss
  22. 22. PPoonnttoo ccoommuumm ““AAddaappttaarr--ssee oouu aaggiirr ddee mmooddoo ssaattiissffaattóórriioo ffrreennttee aa ssiittuuaaççõõeess nnoovvaass,, ppaarraa qquuee,, aassssiimm,, ppoossssaa ssee lliiddaarr ccoomm oo mmeeiioo aammbbiieennttee..””
  23. 23. OO pprroocceessssoo ddee hhaabbiilliittaaççããoo Capacidad e Inteligência Padrões adaptativos Ambiente Casa – Trabalho/escola Comunidade Funcionamento Suportes
  24. 24. AAtteennççããoo pprriimmáárriiaa  MMeeddiiddaass pprréé--nnaattaaiiss – PPllaanneejjaammeennttoo ffaammiilliiaarr – AAccoonnsseellhhaammeennttoo ggeennééttiiccoo – PPrréé--nnaattaall – DDiiaaggnnóóssttiiccoo pprréé--nnaattaall  AAmmnniioocceenntteessee((1122ª sseemmaannaa))  EEssttuuddoo ddee vviilloossiiddaaddee ccoorriiôônniiccaa((88ª sseemmaannaa))
  25. 25. AAtteennççããoo pprriimmáárriiaa  MMeeddiiddaass ppeerriinnaattaaiiss – AAtteennddiimmeennttoo aaoo ppaarrttoo ee RRNN – SSccrreeeenniinngg nneeoonnaattaall – DDiiaaggnnóóssttiiccoo pprreeccooccee –– ddiiaaggnnóóssttiiccoo mmuullttiiaaxxiiaall  MMeeddiiddaass ppóóss--nnaattaaiiss – SSeerrvviiççooss ddee ppuueerriiccuullttuurraa – DDiiaaggnnóóssttiiccoo pprreeccooccee – SSeerrvviiççoo ddee eessttiimmuullaaççããoo sseennssóórriioo--mmoottoorraa
  26. 26. AAtteennççããoo sseeccuunnddáárriiaa  DDiiaaggnnóóssttiiccoo  TTrraattaammeennttoo bbiioommééddiiccoo ee cciirrúúrrggiiccoo  SSeerrvviiççoo ddee aappooiioo ààss ffaammíílliiaass  SSeerrvviiççooss ddee eessttiimmuullaaççããoo sseennssóórriioo--mmoottoorraa
  27. 27. AAtteennççããoo tteerrcciiáárriiaa  DDiiaaggnnóóssttiiccoo  TTrraattaammeennttoo bbiioommééddiiccoo ee cciirrúúrrggiiccoo  SSeerrvviiççooss pprréé--eessccoollaarreess  EEdduuccaaççããoo eessppeecciiaall  PPrrooggrraammaass pprrooffiissssiioonnaalliizzaanntteess  PPrrooggrraammaass rreessiidduuaaiiss
  28. 28. População Objetivo Pessoas Condições Problemas Necessidade Terapêuticas Suporte Cuidado Serviços Política social Intervenção Lindsey, 1999
  29. 29. TTeerraappêêuuttiiccaa  EEqquuiippee mmuullttiiddiisscciipplliinnaarr  TTeerraappêêuuttiiccaa mmeeddiiccaammeennttoossaa – EEttiioollóóggiiccaa – SSiinnttoommááttiiccaa ee//oouu ccoorrrreettiivvaa  TTeerraappêêuuttiiccaa nnããoo mmeeddiiccaammeennttoossaa – MMeeddiiddaass oorrttooppééddiiccaass – MMeeddiiddaass ddee hhaabbiilliittaaççããoo ffííssiiccaa – MMeeddiiddaass ppssiiccootteerrááppiiccaass

×