Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a Museología conservación
Semelhante a Museología conservación (20)
Mais de Teresa Cristina Bock
Mais de Teresa Cristina Bock (18)
Museología conservación
- 1. MUSEOLOGÍA: NNOOCCIIOONNEESS EELLEEMMEENNTTAARREESS DDEE CCOONNSSEERRVVAACCIIÓÓNN HHIISSTTOORRIIAA DDEE LLAA CCOONNSSEERRVVAACCIIÓÓNN EENN LLOOSS MMUUSSEEOOSS II :: ““CCOONNTTIINNEENNTTEE YY CCOONNTTEENNIIDDOO”” ““BBIIEENNEESS IINNMMUUEEBBLLEESS YY MMUUEEBBLLEESS””
- 3. 1. Teoria ee HHiissttoorriiaa ddee llaa AArrqquuiitteeccttuurraa 11..11 ppaattrriimmoonniioo aarrqquuiitteeccttóónniiccoo yy uurrbbaannoo eeddiiffiiccaaddoo 11..22 eell mmoonnuummeennttoo aarrttííssttiiccoo 11..33 eell mmoonnuummeennttoo hhiissttóórriiccoo
- 4. Introducción aall UUrrbbaanniissmmoo ((ppllaanneess,, tteeoorriiaa,, lleeyyeess)) 22..11 ZZoonnaass nnaattuurraalleess,, zzoonnaass aarrqquueeoollóóggiiccaass yy ccoonnjjuunnttooss hhiissttóórriiccooss uurrbbaannooss yy rruurraalleess 22..22 PPaattrriimmoonniioo aarrqquueeoollóóggiiccoo,, hhiissttóórriiccoo yy aarrttííssttiiccoo 22..33 UUNNEESSCCOO-- IICCOOMMOOSS –– DDOOCCOOMMOOMMOO 22..44 PPaattrriimmoonniioo CCuullttuurraall yy NNaattuurraall ddee llaa HHuummaanniiddaadd –– ccooooppeerraacciióónn iinntteerrnnaacciioonnaall
- 5. 33.. TTeeoorriiaa ddee llaa CCoonnsseerrvvaacciióónn 33..11 ddeebbeerreess,, aaddqquuiissiicciióónn,, eexxpplloottaacciióónn,, ttrraannssmmiissiióónn,, ccaattaallooggaacciióónn,, lleeyyeess
- 6. 4. Teoria ddee llaa RReessttaauurraacciióónn ((ccaarrttaass ssoobbrree rreessttaauurraacciióónn yy ccaarrttaass ppaattrriimmoonniiaalleess)) 44..11 eell rreessccaattee ddee mmoonnuummeennttooss aarrqquuiitteeccttóónniiccooss 44..22 ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee zzoonnaass aarrqquueeoollóóggiiccaass
- 7. 55.. BBiieenneess CCuullttuurraalleess TTaannggiibblleess ((mmuueebblleess ee iinnmmuueebblleess)) 66.. BBiieenneess CCuullttuurraalleess IInnttaannggiibblleess
- 8. Topkapy MMuusseeuumm –– IIssttaannbbuull ((11998899))
- 9. 7. nociones aplicadas eenn llaa MMuusseeoollooggiiaa:: tteerrmmiinnoollooggiiaa,, mmiiggrraacciióónn ddee llooss ccoonncceeppttooss ddee llaass oottrraass ddiicciipplliinnaass:: mmuusseeooggrraaffííaa yy mmuusseeoollooggííaa,, iinnssttaallaacciioonneess ttééccnniiccaass,, aannáálliissiiss ddee pprrooyyeeccttooss ((nnoocciioonneess ddee eessttrruuccttuurraa,, ccoonnssoolliiddaacciióónn,, tteeccnnoollooggííaa yy ddiisseeññoo aarrqquuiitteeccttóónniiccoo,, llooss mmaannuuaalleess ddee iinnvveennttáárriiooss))
- 10. 8. Los centros iinntteerrnnaacciioonnaalleess ddee ffoorrmmaacciióónn:: llaabboorraattóórriiooss,, cceennttrrooss ddee iinnvveessttiiggaacciióónn yy aannáálliissiiss ((qquuíímmiiccaa,, ffííssiiccaa,, bbiioollooggiiaa)) 88..11 LLaass nnuueevvaass tteeccnnoollooggiiaass aapplliiccaaddaass..
- 11. Escuela NNaacciioonnaall ddee CCoonnsseerrvvaacciióónn,, RReessttaauurraacciióónn yy MMuusseeooggrraaffiiaa MMeexxiiccoo DDFF
- 12. INSTITUTO DDEELL PPAATTRRIIMMOONNIIOO CCUULLTTUURRAALL DDEE EESSPPAAÑÑAA IIPPCCEE
- 13. International CCeennttrree ffoorr tthhee SSttuuddyy ooff tthhee PPrreesseerrvvaattiioonn aanndd RReessttoorraattiioonn ooff CCuullttuurraall PPrrooppeerrttyy IICCCCRROOMM Archive
- 15. 9. comprender el llíímmiittee pprrooffeessiioonnaall eennttrree llaa mmuusseeoollooggííaa yy llooss eessttuuddiiooss pprrooffeessiioonnaalleess iinntteerrddiisscciipplliinnaarriiooss..
- 16. IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN EEll eessttuuddiioo ddee MMuusseeoollooggííaa ccoonntteemmppllaa llaass mmaattéérriiaass bbáássiiccaass:: PPrriimmeerr aaññoo:: MMuusseeoollooggííaa II ,, CCoonnsseerrvvaacciióónn,, CCoommuunniiccaacciióónn,, MMuusseeooggrraaffííaa yy MMuusseeooppeeddaaggooggiiaa..
- 17. Estes tópicos son ccoonntteemmppllaaddooss eenn eell sseegguunnddoo aaññoo ddee llaa ppóóss ggrraadduuaacciióónn ((ccuuaarrttoo ppeerrííooddoo)) eenn llaass aassiiggnnaattuurraass:: CCoonnsseerrvvaacciióónn ddee BBiieenneess MMuueebblleess ((11 sseemmeessttrree)) yy CCoonnsseerrvvaacciióónn ddee BBiieenneess IInnmmuueebblleess ((11 sseemmeessttrree))..
- 18. Mantener los protocolos eennttrree llaa iiddeeaa ccoonnssttaannttee ddee ccoonntteenniiddoo yy ccoonnttiinneennttee,, ppeerrmmiittee aall eessttuuddiiaannttee ttrraabbaajjaarr eenn eell ccaammppoo ccoonncceeppttuuaall eennttrree llaa tteeoorriiaa yy llaa pprraaccttiiccaa,, ssiinn ppeerrddeerr eell ffooccoo ddeell eessttuuddiioo mmuusseeoollooggiiccoo..
- 19. aa..)) CCOONNTTIINNEENNTTEE:: EEll MMaannuuaall ddeell IINNAAHH ddeessttaaccaa llaass nnoorrmmaass bbáássiiccaass ppaarraa llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee ccoolleecccciioonneess yy ssuu rreellaacciióónn ccoonn eell iinnmmuueebbllee,, eenn eell aappaarrttaaddoo 3..
- 20. 3.1 El inmueble yy ssuu eennttoorrnnoo EEll eeddiiffiicciioo,, ttrraattaaddoo ccoommoo ““ccoonnttiinneennttee””mmaannttiieennee uunnaa iinntteerrrreellaacciióónn ccoonn eell eennttoorrnnoo aammbbiieennttaall.. SSiittuuaaddoo eenn uunn ppaarrqquuee uurrbbaannoo oo pprrooxxiimmoo aall ppaassaajjee ddee ccoocchheess,, aauuttoobbuusseess,, ddeemmaannddaa uunn aallttoo nniivveell ddee ccoonnttrrooll ddee llaass ccoonnddiicciioonneess iinntteerrnnaass ddee ffuunncciióónn.. PPllaaggaass,, uummeeddaadd,, ppoollvvoo ssoonn eelleemmeennttooss ddee pprreesseenncciiaa iinntteennssaa eenn eell aammbbiieennttee iinntteerrnnoo ddeell mmuusseeoo..
- 21. Un edificio adaptado ppaarraa mmuusseeoo:: ddee aarrqquuiitteettuurraa aannttiigguuaa oo mmooddeerrnnoo,, llaass pprreeccaauucciioonneess ssoonn llaass mmiissmmaass.. AAuuttoorraa LLeeóónn hhaa ffiijjaaddoo eell ttéérrmmiinnoo ““vviieejjaa ppllaannttaa”” ppaarraa llooss eeddiiffiicciiooss aannttiigguuooss,, qquuee nnoo ppeerrmmiitteenn eenn ggeenneerraall,, oobbrraass ddee ttrraannssffoorrmmaacciióónn eexxtteennssaass,, eess ddeecciirr,, rreemmoocciióónn ddee ssóóttaannooss ppaarraa aassiiggnnaacciióónn eenn nnuueevvoo eessppaacciioo ddee llaabboorraattóórriiooss,, ppoorr eejjeemmpplloo..
- 22. La instalación ddee llaabboorraattóórriiooss eenn mmuusseeooss,, ddeeppeennddeenn ddee ddiivveerrssooss ffaaccttoorreess.. LLaa uummeeddaadd ddeell ssuubbssuueelloo,, llaa ffaallttaa ddee vveennttiillaacciióónn yy eennttrraaddaass ddee lluuzz nnaattuurraall,, llaa pprreesseenncciiaa oobblliiggaattóórriiaa ddee hhoonnggooss yy mmiiccrroo oorrggaanniissmmooss eenn llaass ppiillaassttrraass yy aaccaabbaammiieennttooss aannttiigguuooss,, ssoonn rreeccttooss ddiiffiicciilleess ddee aaffrroonnttaarr.. EEll ddiiaaggnnóóssttiiccoo aaddeeqquuaaddoo ddeell ppuunnttoo ddee vviissttaa ddee llaa mmuusseeoollooggííaa yy ddee llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn,, eess iinnddiissppeennssaabbllee..
- 23. Del punto de vista estructural, aa nnaaddiiee ssee llee ooccuurrrree llaa rreettiirraaddaa ddee tteerrrraa eenn eell ssuubbssuueelloo ddee uunn eeddiiffiicciioo aannttiigguuoo,, ppaarraa iinnssttaallaarr uunn llaabboorraattóórriioo.. SSiittuuaacciioonneess sseemmeejjaanntteess ssoonn rreessuueellttaass ccoonn llaa ccoonnssttrruucccciióónn ddee aanneexxooss aall eeddiiffiicciioo ddeell mmuusseeoo,, mmooddeerrnnooss yy eeqquuiippaaddooss,, uunnaa oobbrraa nnuueevvaa qquuee,, ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa mmuusseeoollóóggiiccoo,, eess mmááss aaddeeqquuaaddaa.. CCoonnssiiddeerraammooss llaa iinntteerrffeerreenncciiaa aarrqquuiitteeccttóónniiccaa ddee oobbrraass ddee eessaa mmaaggnniittuudd,, mmaass llooss eexxeemmppllooss yy ccrriitteerriiooss eexxiisstteenn..
- 24. vista del interior del Claustro ddee llooss JJeerróónniimmooss,, ppaarrttee ddee llaa aammpplliiaacciióónn ddeell MMuusseeoo ddeell PPrraaddoo.. EEll ppllaann ddee rreeffoorrmmaa ssee iinniicciiaa eenn eell 22000011 ee iinnaauugguurraaddaa eenn 22000077.. DDiisseeññoo ddee RRaaffaaeell MMoonneeoo..
- 25. el nuevo edifício incorpora más ddee 2222..000000 mmeettrrooss qquuaaddrraaddooss ddee ssuuppeerrffíícciiee –– rreessttaauurraacciióónn ddeell ccllaauussttrroo ee iinnccoorrppoorraacciióónn ddeell ccoommpplleejjoo ffoorrmmaaddoo ppoorr uunnaa ccoonnssttrruucccciióónn ddee nnuueevvaa ppllaannttaa.. ““nnoovvooss eessppaaççooss aammpplliiaannddoo oo ccoonnttiinneennttee eemmbblleemmááttiiccoo””
- 26. Casón del Buen Retiro cerrado eenn 11999966 ppaarraa llaass rreeffoorrmmaass ddee ccoonnssoolliiddaacciióónn ddeell eeddiiffíícciioo,, eelliimmiinnaannddoo pprroobblleemmaass ddee hhuummeeddaadd yy ffaallttaa ddee cciimmiieennttooss,, rreeccuuppeerraacciióónn ddee llaa bbóóvveeddaa ddee LLuuccaa GGiioorrddaannoo yy aammpplliiaarr llaa ssuuppeerrffíícciiee eexxppoossiittiivvaa
- 29. El Manual del IINNAAHH ddeessttaaccaa llaass nnoorrmmaass bbáássiiccaass ppaarraa llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee ccoolleecccciioonneess yy ssuu rreellaacciióónn ccoonn eell iinnmmuueebbllee,, aappaarrttaaddoo 33.. 33..11 EEll iinnmmuueebbllee yy ssuu eennttoorrnnoo
- 30. CONSERVANDO EDIFICIOS HHIISSTTOORRIICCOOSS TTRRAANNSSFFOORRMMAADDOOSS EENN MMUUSSEEOOSS ““PPoorr ssuu oorriiggeenn llooss ddeetteerriioorrooss ddeell iinnmmuueebbllee ssee ppuueeddeenn ccllaassiiffiiccaarr eenn nnaattuurraalleess yy eenn llooss pprroodduucciiddooss ppoorr llaa aacccciióónn ddeell hhoommbbrree.. EEnnttrree llooss pprriimmeerrooss ssee eennccuueennttrraann pprriinncciippaallmmeennttee llooss aasseennttaammiieennttooss ooccaassiioonnaaddooss ppoorr rreeaaccoommooddooss ddeell ssuubbssuueelloo,, ssiissmmooss oo ddaaññooss ppoorr hhuummeeddaadd..
- 31. Los deterioros pprroodduucciiddooss ppoorr eell sseerr hhuummaannoo ssoonn pprriinncciippaallmmeennttee ccoonnsseeccuueenncciiaa ddee llaa ffaallttaa ddee mmaanntteenniimmiieennttoo,, llaa nneegglliiggeenncciiaa,, eell ddeessccuuiiddoo oo llaa ffaallttaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn.. AA ccoonnttiinnuuaacciióónn ssee mmeenncciioonnaann aallgguunnooss ddee llooss ddeetteerriioorrooss mmááss ffrreeccuueenntteess eenn llooss iinnmmuueebblleess::
- 32. •• CCoonn eell rreeaaccoommooddoo ddeell ssuubbssuueelloo ((ooccaassiioonnaaddoo ppoorr ssiissmmooss oo ppoorr ssiimmppllee hhuunnddiimmiieennttoo)) ppuueeddeenn pprroodduucciirrssee mmoovviimmiieennttooss oo aasseennttaammiieennttooss ddee llaass cciimmeennttaacciioonneess,, mmuurrooss,, ccoolluummnnaass yy tteecchhuummbbrreess.. EEssttooss ccaammbbiiooss ssee ppuueeddeenn ddeetteeccttaarr eenn ffoorrmmaa ddee ggrriieettaass..
- 33. •• CCuuaannddoo hhaayy uunn eexxcceessoo ddee aagguuaa eenn eell ssuubbssuueelloo ééssttaa ppuueeddee aallccaannzzaarr llaa cciimmeennttaacciióónn yy llooss mmuurrooss ddeell iinnmmuueebbllee.. EEssttaa hhuummeeddaadd ssee ddeetteeccttaa aa ttrraavvééss ddeell ssaalliittrree yy ddeell ddeesspprreennddiimmiieennttoo ddee aappllaannaaddooss,, llaa ccuuaall oorriiggiinnaa aalltteerraacciioonneess aall iinntteerriioorr ddeell iinnmmuueebbllee eenn eell mmiiccrroocclliimmaa ccrreeáánnddoossee aassíí ccoonnddiicciioonneess pprrooppiicciiaass ppaarraa pprroolliiffeerraacciióónn ddee ppllaaggaass,, ddee mmiiccrroooorrggaanniissmmooss yy oottrrooss ddeetteerriioorrooss..
- 34. LLaa hhuummeeddaadd ttaammbbiiéénn ssee ppuueeddee ddaarr ppoorr eell aagguuaa pplluuvviiaall ((ddee lllluuvviiaa)),, aa ttrraavvééss ddee vveennttaannaass yy ppuueerrttaass mmaall sseellllaaddaass,, ffaallttaa ddee vviiddrriiooss,, bboottaagguuaass,, oo ggáárrggoollaass ddeetteerriioorraaddaass,, yy ppoorr dduuccttooss ppaarraa eell ddrreennaajjee ssaanniittaarriioo yy ddee aagguuaass pplluuvviiaalleess qquuee ssee eennccuueennttrreenn rroottooss,, ddeessffaassaaddooss uu oobbssttrruuiiddooss..
- 35. La humedad en techos yy mmuurrooss ttaammbbiiéénn ppuueeddee ddeebbeerrssee aa llaa aaccuummuullaacciióónn ddee aagguuaa ddee lllluuvviiaa eenn aazzootteeaass,, yyaa sseeaa ppoorr llaa ffaallttaa ddee ppeennddiieenntteess aaddeeccuuaaddaass oo ddeebbiiddoo aa llaa ffaallttaa ddee iimmppeerrmmeeaabbiilliizzaacciióónn ppeerriióóddiiccaa oo ssuu iinnccoorrrreeccttaa aapplliiccaacciióónn,, lloo ccuuaall ooccaassiioonnaa llaa rruuppttuurraa ddee llooss eennllaaddrriillllaaddooss yy llaa ssaattuurraacciióónn ddee hhuummeeddaadd eenn llooss rreelllleennooss,, hhaassttaa ccaauussaarr ggootteerraass yy uunnaa ssoobbrreeccaarrggaa ddee llaa ccuubbiieerrttaa..
- 36. LLaa hhuummeeddaadd eenn aallgguunnooss ccaassooss ppuueeddee sseerr pprroovvooccaaddaa ppoorr ffuuggaass ddee aagguuaa ddee ttuubbeerrííaass vviieejjaass,, ttiinnaaccooss rroottooss oo ppoorr eell mmaall ffuunncciioonnaammiieennttoo ddeell fflloottaaddoorr ddeell ttiinnaaccoo qquuee ooccaassiioonnaa ddeessbboorrddaammiieennttooss.. LLaass iinntteerrvveenncciioonneess iinnaaddeeccuuaaddaass ddee mmaanntteenniimmiieennttoo oo rreessttaauurraacciióónn,, uunnaa eerrrróónneeaa sseelleecccciióónn ddee mmaatteerriiaalleess oo uunnaa mmaallaa eejjeeccuucciióónn ddee llooss ttrraabbaajjooss,, ppuueeddeenn hhaacceerr rreeaappaarreecceerr llooss pprroobblleemmaass oo ccaauussaarr nnuueevvooss ddaaññooss.. EEssttoo eess ddeetteeccttaabbllee ppoorr ggrriieettaass yy ddeeffoorrmmaacciioonneess eenn tteecchhooss,, mmuurrooss yy ppiissooss qquuee iinnddiiccaann llaass zzoonnaass ssoobbrreeccaarrggaaddaass oo aa llaass qquuee ssee lleess hhaann rreettiirraaddoo eelleemmeennttooss ddee ccaarrggaa iinnddeebbiiddaammeennttee,, eettccéétteerraa..””
- 37. Citadel quait Bey in Alexandria, EEggyypptt ((11998888))
- 38. bb..)) CCOONNTTEENNIIDDOO 11.. CCrriittéérriiooss ddee ccoonnsseerrvvaacciióónn pprreevveennttiivvaa ((pprroottooccoollooss yy nnoorrmmaass)) 11..11.. CCoonnoocceerr llaass ooppeerraacciioonneess bbáássiiccaass ddee ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee bbiieenneess ccuullttuurraalleess
- 39. 22.. MMaanneejjoo ddee ccoolleecccciioonneess ((ccoonnoocciimmiieennttooss bbáássiiccooss ddee qquuíímmiiccaa,, ffííssiiccaa yy bbiioollooggííaa ppaarraa ccoommpprreennddeerr llooss pprroocceessooss ddee ddeetteerriioorroo ddee llooss mmaatteerriiaalleess ccoonnssttiittuuttiivvooss ddee llooss bbiieenneess ccuullttuurraalleess)) 22..22 EEssttaabbiilliizzaacciióónn yy ccoonnttrrooll aammbbiieennttaall eenn mmuusseeooss
- 40. 3. Terminologia (historia yy mmiiggrraacciióónn ddee ccoonncceeppttooss ppaarraa llaa MMuusseeoollooggííaa;; uubbiiccaarr eessppaacciiaall yy tteemmppoorraallmmeennttee llooss BBIICC:: eessttiilloo,, ttééccnniiccaa ccoonnssttrruuttiivvaa,, iinntteerrpprreettaarr ssuu ffuunncciióónn ssoocciiaall yy eeffeeccttuuaarr lleeccttuurraa ddee ssuu iimmáággeenn)) 44.. CCaappaacciittaacciióónn,, eessttuuddiiooss yy ffoorrmmaacciióónn pprrooffeessiioonnaall,, llooss cceennttrrooss iinntteerrnnaacciioonnaalleess ddee iinnvveessttiiggaacciióónn,, llaabboorraattóórriiooss yy nnuueevvaass tteeccnnoollooggiiaass.. 55.. CCoommpprreennddeerr eell llíímmiittee pprrooffeessiioonnaall eennttrree llaa mmuusseeoollooggííaa yy llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn..
- 41. En los tiempos modernos eellaabboorraammooss ppllaanneess ddee ccoonnsseerrvvaacciióónn ppaarraa llaass ccoolleecccciioonneess ddee llooss mmuusseeooss,, eess ddeecciirr llaass qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn ddeeppóóssiittoo ((bbooddeeggaass)) eenn ttrraannssiittoo oo pprreessttaaddaass aa oottrraass iinnssttiittuucciioonneess.. EEll pprroocceessoo ddee ccoonnsseerrvvaacciióónn iinntteennttaa pprroolloonnggaarr yy mmaanntteenneerr eell mmaayyoorr ttiieemmppoo ppoossiibbllee,, llooss mmaatteerriiaalleess oorriiggiinnaalleess ccoonnssttiittuuyyeenntteess ddee llooss oobbjjeettooss ppaarraa pprrootteeggeerr yy ttrraannssmmiittiirr ssuu iiddeennttiiddaadd ffííssiiccaa,, ccuullttuurraall yy ffuunncciioonnaall..
- 42. ““El plan de conservación permite eevvaalluuaarr llaass nneecceessiiddaaddeess aammbbiieennttaalleess ddee llooss oobbjjeettooss,, llaa iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddee ppoossiibblleess ssiittuuaacciioonneess ddee rriieessggoo,, yy eessttaabblleecceerr eessttrraatteeggiiaass ppaarraa llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn dduurraannttee llaass eexxppoossiicciioonneess tteemmppoorraalleess,, llaass ppeerrmmaanneenntteess yy llooss oobbjjeettooss eenn ddeeppóóssiittoo.. TTaammbbiiéénn ddeebbee ccoonnssiiddeerraarr eell eessppaacciioo ffííssiiccoo qquuee aallbbeerrggaa llaass ccoolleecccciioonneess,, aassíí ccoommoo llaass nnoorrmmaass yy pprrááccttiiccaass rreellaacciioonnaaddaass aall aallmmaacceennaajjee.. LLaa rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ppoorr llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn rreeccaaee eenn eell ““RReeggiissttrraaddoorr ddee CCoolleecccciioonneess””,, oo DDooccuummeennttaalliissttaa ““mmuusseeoollóóggiiccoo”” yy llooss CCuurraaddoorreess,, ccoonn llaa ffrreeqquueennttee ssuuppeerrvviissiióónn ddee llooss iinnvveessttiiggaaddoorreess yy eexxppeerrttooss..
- 43. La conservación preventiva eess llaa aacccciióónn pprriinncciippaall aa sseegguuiirr eenn eell mmaanneejjoo yy ccuuiiddaaddoo ddee llaass ccoolleecccciioonneess.. SSuu oobbjjeettiivvoo eess ccoonnttrroollaarr llooss ffaaccttoorreess ddee ddeetteerriioorroo ddee llaass ccoolleecccciioonneess,, ccoommoo lloo ssoonn llaa iilluummiinnaacciióónn,, llaa sseegguurriiddaadd,, eell ccoonnttrrooll ddeell mmeeddiioo aammbbiieennttee,, eell mmaanneejjoo,, aallmmaacceennaammiieennttoo yy eell ccoonnttrrooll ddee aaggeenntteess bbiioollóóggiiccooss,, aanntteess ddee qquuee ssee pprroodduuzzccaann.. EEll ccoonnttrrooll ddee eessttooss ffaaccttoorreess pprroovveeeerráá llaass ccoonnddiicciioonneess óóppttiimmaass rreeqquueerriiddaass eenn ffuunncciióónn ddee llaass nneecceessiiddaaddeess mmaatteerriiaalleess,, ttééccnniiccaass yy ddee aallmmaacceennaajjee..
- 44. La conservación preventiva nnooss ppeerrmmiittee:: 11.. RReeccoonnoocceerr yy pprreevveerr llooss eeffeeccttooss ddeell aammbbiieennttee ssoobbrree llaass ccoolleecccciioonneess ((hhuummaannooss oo nnaattuurraalleess,, aa ccoorrttoo oo aa llaarrggoo ppllaazzoo)).. 22.. DDeeffiinniirr llooss rriieessggooss aaccttuuaalleess yy ppootteenncciiaalleess aa ffiinn ddee eevvaalluuaarr llaass pprriioorriiddaaddeess.. 33.. PPllaanniiffiiccaarr yy eejjeeccuuttaarr uunn pprrooggrraammaa rreegguullaarr ddee iinnssppeecccciióónn.. 44.. EEssttaabblleecceerr nnoorrmmaass ppaarraa llaa mmaanniippuullaacciióónn,, eemmbbaallaajjee,, eexxhhiibbiicciióónn yy ttrraannssppoorrttee ddee llooss bbiieenneess..
- 45. AA.. IIlluummiinnaacciióónn LLaa lluuzz ccaauussaa ddeeccoolloorraacciióónn eenn cciieerrttooss mmeeddiiooss.. TTaammbbiiéénn ppuueeddee oossccuurreecceerr eell ppaappeell yy llooss ddaaññooss ccaauussaaddooss ppoorr llaa lluuzz ssoonn aaccuummuullaattiivvooss.. PPoorr eessaa rraazzóónn,, eenn llooss ddeeppóóssiittooss ddee ccoolleecccciioonneess,, llaass lluucceess ssee mmaannttiieenneenn aappaaggaaddaass eenn ttooddoo mmoommeennttoo,, aa mmeennooss qquuee ssee eessttéé ttrraabbaajjaannddoo eenn eellllooss.. EEll ttiippoo ddee iilluummiinnaacciióónn uuttiilliizzaaddoo eenn llooss ddeeppóóssiittooss eess lluuzz aallóóggeennaa ccoonn ffiillttrroo UUVV.. LLaa iinntteennssiiddaadd ddee llaa lluuzz eenn llaass ssaallaass ddee eexxhhiibbiicciioonneess eess ccoonnttrroollaaddaa ddee aaccuueerrddoo aa llooss oobbjjeettooss eexxppuueessttooss,, tteenniieennddoo eenn ccoonnssiiddeerraacciióónn ssuu ssooppoorrttee yy mmeeddiioo.. TTaannttoo eenn llaass ssaallaass ddee eexxhhiibbiicciioonneess ccoommoo eenn llooss ddeeppóóssiittooss,, nnoo eexxiissttee pprroobblleemmaa ddee lluuzz nnaattuurraall ddiirreeccttaa aa llooss oobbjjeettooss..
- 46. BB.. CCoonnttrrooll AAmmbbiieennttaall EEll mmeeddiioo aammbbiieennttee eenn llooss mmuusseeooss ssee ddeetteerrmmiinnaa pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr llaa hhuummeeddaadd rreellaattiivvaa yy llaa tteemmppeerraattuurraa.. EEssttooss ffaaccttoorreess iinncciiddeenn ddee uunnaa mmaanneerraa ddiirreeccttaa eenn eell eessttaaddoo ddee ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee llooss oobbjjeettooss eexxppuueessttooss oo aallmmaacceennaaddooss.. LLaass fflluuccttuuaacciioonneess ddee tteemmppeerraattuurraa ppuueeddeenn ccaauussaarr ddeetteerriioorroo eenn llaass ccoolleecccciioonneess.. PPoorr eessoo,, eess ttaann iimmppoorrttaannttee mmaanntteenneerr uunnaa tteemmppeerraattuurraa ccoonnssttaannttee yy uunn ccoonnttrrooll ddee hhuummeeddaadd.. EEll nniivveell ddee tteemmppeerraattuurraa ssee mmaannttiieennee eennttrree llooss 6655--6688 FF,, ttaannttoo eenn llooss ddeeppóóssiittooss ccoommoo eenn llaass ssaallaass ddee eexxppoossiicciioonneess.. EEnn llooss ddeeppóóssiittooss,, llaa tteemmppeerraattuurraa ssee mmiiddee ccoonn tteerrmmóómmeettrrooss eelleeccttrróónniiccooss.. EEnn llaa SSaallaa ddee EExxppoossiicciióónn,, llaa tteemmppeerraattuurraa ssee mmiiddee sseemmaannaallmmeennttee ccoonn uunn mmeeddiiddoorr mmaannuuaall.. LLaa hhuummeeddaadd rreellaattiivvaa ssee mmaannttiieennee eennttrree llooss 5555--6600%%,, ddee aaccuueerrddoo aa nnuueessttrraa ccoonnddiicciióónn ddee iissllaa ttrrooppiiccaall.. ”” ((11))
- 47. Recursos eelleeccttrróónniiccooss IInnssttiittuuttoo NNaacciioonnaall ddee AAnnttrrooppoollooggííaa ee HHiissttoorriiaa wwwwww..iinnaahh..ggoobb..mmxx//iinnddeexx__..hhttmmll IIccoommooss wwwwww..iinntteerrnnaattiioonnaall..iiccoommooss..oorrgg DDooccoommoommoo wwwwww..ddooccoommoommoo..oorrgg CCoonnaaccuullttaa wwwwww..ccoonnaaccuullttaa..ggoobb..mmxx wwwwww..uunneessccoo..oorrgg//nneeww//eess//ccuullttuurree hhttttpp::////eess..wwiikkiippeeddiiaa..oorrgg//wwiikkii//CCaass%%CC33%%BB33nn__ddeell__BBuueenn__RReettiirroo##LLaa__rreeffoorrmmaa ggeerreenncciiaaddeeiinnffrraaeessttrruuccttuurraassyyeeqquuiippaammiieennttooss:: hhttttpp::////wwwwww..mmeeccdd..ggoobb..eess//ggiieecc//ppoorrttaaddaa..hhttmmll;;jjsseessssiioonniidd==BBCC4455FF66669955AAAA11BBCCFFDDDD99FF3377EEAAAA3399AAFFFFFFCC44 hhttttpp::////tteeoorriiaaddeellaarreessttaauurraacciioonn..wwiikkiissppaacceess..ccoomm//EELL++IINNTTEERREESS++DDEE++CCOONNSSEE RRVVAARR NNoorrmmaass bbáássiiccaass ppaarraa llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn pprreevveennttiivvaa ddee llooss bbiieenneess ccuullttuurraalleess eenn mmuusseeooss CCoonnsseejjoo NNaacciioonnaall ppaarraa llaa CCuullttuurraa yy llaass AArrtteess IInnssttiittuuttoo NNaacciioonnaall ddee AAnnttrrooppoollooggííaa ee HHiissttoorriiaa CCoooorrddiinnaacciióónn NNaacciioonnaall ddee CCoonnsseerrvvaacciióónn ddeell PPaattrriimmoonniioo CCuullttuurraall CCOONNAACCUULLTTAA--IINNAAHH.. MMeexxiiccoo DDFF.. MMeexx.. RReeff.. ((11)) PPllaann ddee CCoonnsseerrvvaacciióónn ddee CCoolllleecciioonneess 22000088--22001122.. MMuusseeoo ddee HHiissttoorriiaa,, AAnnttrrooppoollooggííaa yy AArrttee.. UUnniivveerrssiiddaadd ddee PPuueerrttoo RRiiccoo –– RReecciinnttoo ddaa RRiioo PPiieeddrraass.. hhttttpp::////wwwwww..eeuummeedd..nneett//rreevv//ttllaatteemmooaannii//0011//ffjjqqvv..hhttmm:: tteeoorriiaa ddee llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee bbiieenneess mmuueebblleess ((FFrraanncciissccoo JJaavviieerr VViicceennttee))
- 48. CCUURRSSOOSS,, PPRROOJJEETTOOSS,, VVIISSIITTAASS TTÉÉCCNNIICCAASS ((11998855--8866)) TTeeoorrííaa ddee CCoonnsseerrvvaacciióónn yy RReessttaauurraacciióónn ddee BBiieenneess AArrqquueeoollóóggiiccooss yy PPiiccttóórriiccooss.. IInnssttiittuuttoo ddee CCoonnsseerrvvaacciióónn yy RReessttaauurraacciióónn ddee BBiieenneess CCuullttuurraalleess –– IICCRROOAA MMaaddrriidd,, EEssppaaññaa ((11..550000 hh)) BBeeccaarriiaa ddeell IInnssttiittuuttoo ddee CCooooppeerraacciióónn IIbbeerrooaammeerriiccaannaa ((IICCII)) ((11998855)) VViissiittaa ttééccnniiccaa aaoo IInnssttiittuuttoo PPoorrttuugguuêêss ddoo PPaattrriimmôônniioo CCuullttuurraall –– IIPPPPCC –– PPaalláácciioo ddaa AAjjuuddaa –– LLiissbbooaa,, PPoorrttuuggaall.. ((11998888)) VViissiittaa ttééccnniiccaa:: TThhee CCeennttrraall LLaabboorraattoorryy ffoorr RReessttoorraattiioonn aanndd CCoonnsseerrvvaattiioonn –– UUNNEESSCCOO--IICCCCRROOMM TTooppkkaappyy CCoommpplleexx -- MMuusseeuumm -- IIssttaannbbuull,, TTuurrkkeeyy.. ((11998866)) PPrroojjeettoo ppaarraa aa IImmpplleemmeennttaaççããoo ddoo IInnssttiittuuttoo CCeennttrraall ddee CCoonnsseerrvvaaççããoo ddee BBeennss MMóóvveeiiss nnoo BBrraassiill.. ((DDeeppaarrttaammeennttoo ddee MMuusseeuuss ee AArrqquuiivvooss -- SSeeccrreettaarriiaa ddaa CCuullttuurraa –– DDEEMMAA -- EEssttaaddoo ddee SSããoo PPaauulloo))
- 49. LLEEIITTUURRAA IINNIICCIIAALL BBrraannddii,, CCeessaarree.. TTeeoorriiaa ddeell RReessttaauurroo.. RRoommaa.. EEddiizziioonnii ddii SSttoorriiaa ee LLeetttteerraattuurraa,, 11996633.. DDaaiiffuukkuu,, HHiirroosshhii ((11996699)),, TThhee RRoommee CCeennttrree:: TTeenn YYeeaarrss AAfftteerr,, TThhee FFiirrsstt DDeeccaaddee 11995599--11996699 ((RRoommee)) GGoonnzzáálleezz--VVaarraass,, IIggnnaacciioo.. CCoonnsseerrvvaacciióónn ddee bbiieenneess ccuullttuurraalleess:: tteeoorriiaa,, hhiissttoorriiaa,, pprriiccííppiiooss yy nnoorrmmaass.. EEdd.. CCáátteeddrraa,, 11999999.. IICCCCRROOMM ((OOccttoobbeerr 22000099)),, 5500tthh AAnnnniivveerrssaarryy SSppeecciiaall EEddiittiioonn,, IICCCCRROOMM NNeewwsslleetttteerr 3355 ((RRoommee)) MMuuññoozz,, VViiññaass SSaallvvaaddoorr.. LLooss OObbjjeettooss ddee RReessttaauurraacciióónn.. TTeeoorrííaa CCoonntteemmppoorráánneeaa ddee llaa RReessttaauurraacciióónn.. SSíínntteessiiss.. EEssppaaññaa.. PPlleennddeerrlleeiitthh,, HHaarroolldd JJaammeess..,, AA..EE..AA.. WWeerrnneerr.. TThhee CCoonnsseerrvvaattiioonn ooff AAnnttiiqquuiittiieess aanndd WWoorrkkss ooff AArrtt:: ttrreeaattmmeenntt,, rreeppaaiirr aanndd rreessttoorraattiioonn.. OOxxffoorrdd UUnniivveerrssiittyy PPrreessss,, 11997722.. RRoosseennbbeerrgg,, JJoohhnn DD.. TThhee DDaarrkkeenniinngg GGllaassss:: AA ppoorrttrraaiitt ooff RRuusskkiinn’’ss GGeenniiuuss.. CCoolluummbbiiaa UUPP,, 11996600.. VVaassaarrii,, GGiioorrggiioo ((11555500))..((LLeeoonn BBaattttiissttaa AAllbbeerrttii)) LLee vviittee ddee ppiiùù eecccceelllleennttii ppiittttoorrii,, ssccuullttoorrii,, ee aarrcchhiitteettttoorrii,, LLoorreennzzoo TToorrrreennttiinnoo EEddiittoorree ((PPeetteerr aanndd JJuulliiaa CCoonnaawwaayy BBoonnddaanneellllaa,, ttrraadd..)) OOxxffoorrdd WWoorrlldd’’ss CCllaassssiiccss,, 11999911.. VViioolllleett--llee--DDuucc,, EEuuggèènnee.. DDiiccttiioonnnnaaiirree RRaaiissoonnnnéé ddee LL’’AArrcchhiitteeccttuurree FFrraannççaaiissee.. DDuu XXiiee aauu XXVVIIee SSiiééccllee.. AA.. MMoorreell EEddiittoorr,, PPaarriiss,, 11886688..
- 50. PPrrooffaa.. DDrraa.. TTeerreessaa CCrriissttiinnaa BBoocckk DDoocceennttee ee CCoooorrddeennaaddoorraa ddoo IInnssttiittuuttoo ddee MMuusseeoollooggiiaa ddee SSããoo PPaauulloo –– IIMMSSPP ((11999900--11999933)) MMeessttrree eemm MMuusseeoollooggiiaa –– EENNCCRRyyMM MMeexxiiccoo DDFF ((11998822)) IINNAAHH--SSEEPP--MMeexx ((CCoonnsseerrvvaaççããoo II .. IInnttrroodduuççããoo))
Notas do Editor
- Museo del Prado