1. Maailmankuva ja sen rakentuminen (Diasarjan lähde: Himberg, L. & Jauhiainen, R. 1998, 26-33) Maailmankuva = muistissamme olevat tiedot ja uskomukset itsestämme, muista ihmisistä ja maailmasta ympärillämme. Yhteydet minuuteen ja itsetuntoon; maailmankuvaan kuuluvat minäkäsitys, käsitys ajasta ja paikasta, luonnosta, yhteiskunnasta, kansoista ja ihmisistä, historiasta, aatteista, ideologioista… Tietojen ja uskomusten lisäksi maailmankuvaan sisältyy myös arvoja, asenteita ja tunteita. Maailmankuvan synty: Lapsi omaksuu pienestä pitäen läheistensä käsityksiä, arvostuksia ja odotuksia ja näin hänen kuvansa maailmasta muodostuu arjen vuorovaikutussuhteissa (vrt. primaarisosialisaatio).

3. Maailmankuva ja sen rakentuminen Tilanteiden erilainen tulkinta tapahtuu jokaisen ainutkertaisten sisäisten mallien pohjalta. Ihmisille itselleen heidän omat tulkintansa ovat totta  kiistely muiden kanssa siitä, mitä tapahtui ja kuka teki tai sanoi mitä… Maailmankuva on karkea yleistys maailmasta ympärillämme ja se helpottaa käytännössä tiedonkäsittelyämme, pystymme nopeasti esim. luokittelemaan ilmiöt hyviksi tai pahoiksi jne. Ihmisten, joiden maailmankuvat ovat melko samanlaisia, on helppo keskustella keskenään. Usein keskustelu ja ongelmanratkaisu vaikeutuvat, jos osapuolet ovat lähtöisin eri kulttuureista.

4. Maailmankuva ja sen synty Maailmankuvan syntyyn vaikuttaa myös kieli . Kieli on puhuttu, kirjoitettu viitottu tai muu symbolijärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa erilaisia viestejä. Kielen ja ajattelun suhde on askarruttanut psykologeja jo kauan. Esimerkiksi Jean Piaget oli sitä mieltä, että ajattelun kehitys on mahdollista ilman kieltä, ajattelun kehitys alkaa ennen kieltä eikä kumpikaan ole toisen ehto. Jotkut psykologit ovat olleet sitä mieltä että ajattelu on ehkäistynyttä puhetta. Joidenkin oletusten mukaan ihmisen elinympäristö määrää elintavat ja tämä heijastuu kieleen ja sen sanastoon ja kielioppiin. Kun lapsi oppii äidinkielensä, hän oppii samalla kulttuurinsa tavan jäsentää maailmaa. Kieli ilmentää maailmankuvaa, mutta kieli myös rajoittaa ajattelua, yhden ilmaisun käyttö esim. joukkoviestinnässä täsmentää viestiä, mutta samalla rajoittaa asian käsittelyä. Erilaiset ilmaisut antavat tilaa eri näkökulmille/väittelyille.

5. Maailmankuva ja sen synty Moraalinen ajattelu täsmentää maailmankuvaa l. maailmankuva sisältää uskomukset siitä, mitkä periaatteet ja teot ovat hyväksyttäviä. Kohlbergin mukaan lapsen moraaliseen ajatteluun vaikuttavat toisaalta yhteisön oikeudenmukaisuusrakenne, toisaalta lapsen rooliodotukset.

6. Maailmankuva ja moraali Roolinottotaito on moraalinkehityksen perustaito, roolileikeissä harjoitellaan toisen ihmisen tunteiden, tarpeiden ja aseman arviointia sekä ymmärtämistä – Empatia ja toisen tunteisiin eläytyminen kehittyvät. Kohlbergin moraaliteoria (kertausta kurssilta 1) I Esikonventionaalinen taso 1. Heteronominen moraali 2. Oman edun ja reilun vaihdon moraali II Konventionaalinen taso 3. Hyvien ihmissuhteiden moraali 4. Sosiaalisen järjestelmän ja omantunnon moraali III Postkonventionaalinen/ periaatteellinen taso 5. yhteiskuntasopimus/yksilö