1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus

1. 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
9.00 Tilaisuuden avaussanat
Markus Terho, projektijohtaja, Sitra
9.10 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksen tulokset
Michael Lettenmeier, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
9.40 Kommenttipuheenvuorot:
Johanna Kentala-Lehtonen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö
Markku Kanninen, metsänhoitotieteen professori, Helsingin yliopisto
Senja Forsman, vastuullisuuspäällikkö, S-ryhmä
Peppi Seppälä, opiskelija, Aalto-yliopisto
10.30 Yhteistä keskustelua
Julkistustilaisuuden ohjelma

2. Tilaisuuden avaussanat
Markus Terho, projektijohtaja, Sitra
@mterho

3. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden
mukaiseksi? 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksen tulokset
Michael Lettenmeier, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
@lettenmeier

4. Kansainvälinen yhteistyöprojekti
• Tämä selvitys perustuu tekniseen
raporttiin 1.5-degrees lifestyles:
Targets and options for reducing
lifestyle carbon footprints, joka on
laadittu osana Absolute REDUCTIONS
”Reducing Environmental Degradation
and Unsustainable Consumption Trends
and Impacts On Nature and Society:
Research, Policy and Practice” -hanketta
yhteistyössä Hot or Cool -verkoston
tutkijoiden kanssa.
• Teknisen raportin ovat laatineet Institute
for Global Environmental Strategies
(IGES), Aalto-yliopisto ja D-mat Oy
Sitran ja KR Foundationin tuella.

5. 1,5 asteen haaste
• IPCC: Pikainen toiminta välttämätöntä, jotta ilmaston lämpeneminen
voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen
• Monet ilmastoskenaariot perustuvat joskus tulevaisuudessa skaalattavaan
teknologiaan
• Kulutus: hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää nopeasti, mutta tämä
on heikosti huomioitu päätöksenteossa ja talouden ilmastokeskustelussa
• Keskustelun painopiste keskittynyt alueellisiin päästöihin koko
tuotantoketjun kattavien hiilijalanjälkien sijaan
• Elämäntapojen hiilijalanjälki: kotitalouksien kulutuksen suorat ja
välillisesti aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt

6. Löysimme 5 skenaariota, jotka vastaavat
kriteereitämme
Hiilinielu-
skenaario
Päästövähennyspolku Lähde
1,5S
2 °C -tavoitteen saavuttaminen 75 %:n ja
1,5 °C -tavoitteen saavuttaminen 50 %:n
todennäköisyydellä, kun kaikkien nielujen
käyttö aloitetaan ennen 2050.
Rockström et
al., 2017
2S
2 °C -tavoitteen saavuttaminen 66 %:n
todennäköisyydellä, kun käytetään CO2:n
talteenottoa ja varastointia (CCS)
Rogelj et al.,
2011
Kysyntä-
skenaario
Päästövähennyspolku Lähde
1,5D (a)
1,5 °C -tavoitteen saavuttaminen 60
%:n todennäköisyydellä ilman CCS-
teknologiaa.
Ranger et
al., 2012
1,5D (b)
1,5 °C -tavoitteen polku, joka sisältää
tiukat toimenpiteet sekä piipunpään
päästöjen että muiden kuin CO2-
päästöjen vähentämiseksi.
Van Vuuren
et al., 2018
1,5D (c)
1,5 °C -tavoitteen polku, johon sisältyvät
hiilen talteenotto maaperään,
parantunut energiatehokkuus,
uusiutuva sähkö, maatalouden
tehostaminen, matalat muut päästöt
kuin CO2, elämäntapamuutokset ja
alhainen väestönkasvu.
Van Vuuren
et al., 2018

7. Kokonaishiilijalanjälki ja
elämäntavan hiilijalanjälki
Elämäntapojen hiilijalanjälkien tavoitteet

8. 16.5.2019
2017 10,4 t CO2e
2030 2,5 - 3,2 t CO2e
2040 1,4 - 2,2 t CO2e
2050 0,7 - 1,5 t CO2e
Hiilijalanjäljet ja
ilmastotavoitteet

9. Hiilijalanjälki = kulutettu määrä (kg, km, kWh tms.)
* hiili-intensiteetti (kg CO2e per kg, km, kWh tms.)
Elämäntapojen hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti
Kulutettu määrä

10. Elintarvikkeiden kulutus ja hiilijalanjälki

11. Elintarvikkeiden hiilijalanjälki ja tavoitteet
2030:
n. 780 kg
* n. 1 kg/kg
= n. 780 kg
2017:
930 kg
* 1,8 kg/kg
= 1750 kg

12. Elintarvikkeiden hiilijalanjälkien vertailua

13. Asumisen hiilijalanjälki ja energiankulutus
16.5.2019
Suomi Japani

14. Liikkumisen hiilijalanjälki
2030:
n. 6500 km
* n. 70 g/km
= n. 455 kg
2017:
16 500 km
* 170 g/km
= 2800 kg

15. Liikkumisen hiilijalanjäljen vertailua
16

16. Siirtyminen vähähiilisiin elämäntapoihin:
tärkeimmät lähestymistavat
• Määrän vähentäminen:
Pienempi kulutus
• Tehokkuuden parantaminen:
Sama kulutus, mutta pienempi
hiili-intensiteetti
• Kulutusmuodon muutos:
Siirtyminen toiseen,
vähähiilisempään kulutusmuotoon 17

17. Siirtyminen vähähiilisiin elämäntapoihin:
tärkeimmät lähestymistavat
• Määrän vähentäminen:
Pienempi kulutus
• Tehokkuuden parantaminen:
Sama kulutus, mutta pienempi
hiili-intensiteetti
• Kulutusmuodon muutos:
Siirtyminen toiseen,
vähähiilisempään kulutusmuotoon 18

18. Elintarvikkeet Suomessa:
vähähiilisten vaihtoehtojen vaikutukset

19. Liikkuminen Suomessa:
vähähiilisten vaihtoehtojen vaikutukset

20. Vähähiiliset vaihtoehdot: Top11 Suomessa

21. 16.5.2019
Vähähiilisten vaihtoehtojen yhteisvaikutus

22. Vähähiilisten elämäntapojen mahdollisuuksia
• Mitä hitaammin kulutuksesta aiheutuvia päästöjä vähennetään nyt, sitä
enemmän ja nopeammin niitä on vähennettävä tulevaisuudessa.
• Tarvitaan radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnossa kuin
liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä. Samalla pitää varmistaa
muutosten sosiaalinen hyväksyttävyys.
• Vähähiilisen elämän vaihtoehtoja löytyy.
• Suurin potentiaali liikkumisessa, asumisessa ja syömisessä.
• Määrän vähentäminen, tehokkuuden parantaminen, kulutustavan muutos.
• Suomessa vuoteen 2030 mennessä 78 % (70 %) käyttöönottoaste välttämätön
elämäntapojen hiilijalanjälkien vähentämiseksi kohti 1,5 °C (2 °C ) -tavoitteita.

23. 1,5 asteen elämäntapojen palapeli

24. • Menetelmiä voidaan soveltaa muihin maihin, muihin
ympäristövaikutuksiin jne.
• Tutkimus ja kokeilut edistämään päätöksenteon ja liike-elämän kehitystä
sekä kansalaisten toimintaa kohti 1,5 asteen elämäntapoja.
• Liiketoimintamahdollisuuksia, työllisyyttä, elämänlaatua.
• Ei voida enää jäädä odottamaan muita: kaikkien on heti tehtävä
voitavansa. Julkisen sektorin ja yritysten rooli keskeinen.
• Elämäntavat huomioon kaikissa yritysten, kuntien ja valtakunnallisen
politiikan strategioissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Mitä seuraavaksi

25. Michael Lettenmeier, Aalto-yliopisto
040 5412876
michael@d-mat.fi
www.twitter.com/lettenmeier
16.5.2019
Anu Mänty, Sitra
040 5692234
anu.manty@sitra.fi
http://www.twitter.com/annpine

26. Kommenttipuheenvuoro
Johanna Kentala-Leht0nen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
@JohannaKentalaL

27. Kommenttipuheenvuoro
Markku Kanninen, metsänhoitotieteen professori, Helsingin yliopisto

28. Kommenttipuheenvuoro
Senja Forsman, vastuullisuuspäällikkö, S-ryhmä
@SenjaForsman

29. Kommenttipuheenvuoro
Peppi Seppälä, opiskelija, Aalto-yliopisto
@seppala_peppi

30. Yhteistä keskustelua selvityksestä