O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus

71 visualizações

Publicada em

1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus

  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus

  1. 1. 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu 9.00 Tilaisuuden avaussanat Markus Terho, projektijohtaja, Sitra 9.10 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksen tulokset Michael Lettenmeier, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto 9.40 Kommenttipuheenvuorot: Johanna Kentala-Lehtonen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö Markku Kanninen, metsänhoitotieteen professori, Helsingin yliopisto Senja Forsman, vastuullisuuspäällikkö, S-ryhmä Peppi Seppälä, opiskelija, Aalto-yliopisto 10.30 Yhteistä keskustelua Julkistustilaisuuden ohjelma
  2. 2. Tilaisuuden avaussanat Markus Terho, projektijohtaja, Sitra @mterho
  3. 3. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksen tulokset Michael Lettenmeier, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto @lettenmeier
  4. 4. Kansainvälinen yhteistyöprojekti • Tämä selvitys perustuu tekniseen raporttiin 1.5-degrees lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints, joka on laadittu osana Absolute REDUCTIONS ”Reducing Environmental Degradation and Unsustainable Consumption Trends and Impacts On Nature and Society: Research, Policy and Practice” -hanketta yhteistyössä Hot or Cool -verkoston tutkijoiden kanssa. • Teknisen raportin ovat laatineet Institute for Global Environmental Strategies (IGES), Aalto-yliopisto ja D-mat Oy Sitran ja KR Foundationin tuella.
  5. 5. 1,5 asteen haaste • IPCC: Pikainen toiminta välttämätöntä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen • Monet ilmastoskenaariot perustuvat joskus tulevaisuudessa skaalattavaan teknologiaan • Kulutus: hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää nopeasti, mutta tämä on heikosti huomioitu päätöksenteossa ja talouden ilmastokeskustelussa • Keskustelun painopiste keskittynyt alueellisiin päästöihin koko tuotantoketjun kattavien hiilijalanjälkien sijaan • Elämäntapojen hiilijalanjälki: kotitalouksien kulutuksen suorat ja välillisesti aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt
  6. 6. Löysimme 5 skenaariota, jotka vastaavat kriteereitämme Hiilinielu- skenaario Päästövähennyspolku Lähde 1,5S 2 °C -tavoitteen saavuttaminen 75 %:n ja 1,5 °C -tavoitteen saavuttaminen 50 %:n todennäköisyydellä, kun kaikkien nielujen käyttö aloitetaan ennen 2050. Rockström et al., 2017 2S 2 °C -tavoitteen saavuttaminen 66 %:n todennäköisyydellä, kun käytetään CO2:n talteenottoa ja varastointia (CCS) Rogelj et al., 2011 Kysyntä- skenaario Päästövähennyspolku Lähde 1,5D (a) 1,5 °C -tavoitteen saavuttaminen 60 %:n todennäköisyydellä ilman CCS- teknologiaa. Ranger et al., 2012 1,5D (b) 1,5 °C -tavoitteen polku, joka sisältää tiukat toimenpiteet sekä piipunpään päästöjen että muiden kuin CO2- päästöjen vähentämiseksi. Van Vuuren et al., 2018 1,5D (c) 1,5 °C -tavoitteen polku, johon sisältyvät hiilen talteenotto maaperään, parantunut energiatehokkuus, uusiutuva sähkö, maatalouden tehostaminen, matalat muut päästöt kuin CO2, elämäntapamuutokset ja alhainen väestönkasvu. Van Vuuren et al., 2018
  7. 7. Kokonaishiilijalanjälki ja elämäntavan hiilijalanjälki Elämäntapojen hiilijalanjälkien tavoitteet
  8. 8. 16.5.2019 2017 10,4 t CO2e 2030 2,5 - 3,2 t CO2e 2040 1,4 - 2,2 t CO2e 2050 0,7 - 1,5 t CO2e Hiilijalanjäljet ja ilmastotavoitteet
  9. 9. Hiilijalanjälki = kulutettu määrä (kg, km, kWh tms.) * hiili-intensiteetti (kg CO2e per kg, km, kWh tms.) Elämäntapojen hiilijalanjälki Hiili-intensiteetti Kulutettu määrä
  10. 10. Elintarvikkeiden kulutus ja hiilijalanjälki
  11. 11. Elintarvikkeiden hiilijalanjälki ja tavoitteet 2030: n. 780 kg * n. 1 kg/kg = n. 780 kg 2017: 930 kg * 1,8 kg/kg = 1750 kg
  12. 12. Elintarvikkeiden hiilijalanjälkien vertailua
  13. 13. Asumisen hiilijalanjälki ja energiankulutus 16.5.2019 Suomi Japani
  14. 14. Liikkumisen hiilijalanjälki 2030: n. 6500 km * n. 70 g/km = n. 455 kg 2017: 16 500 km * 170 g/km = 2800 kg
  15. 15. Liikkumisen hiilijalanjäljen vertailua 16
  16. 16. Siirtyminen vähähiilisiin elämäntapoihin: tärkeimmät lähestymistavat • Määrän vähentäminen: Pienempi kulutus • Tehokkuuden parantaminen: Sama kulutus, mutta pienempi hiili-intensiteetti • Kulutusmuodon muutos: Siirtyminen toiseen, vähähiilisempään kulutusmuotoon 17
  17. 17. Siirtyminen vähähiilisiin elämäntapoihin: tärkeimmät lähestymistavat • Määrän vähentäminen: Pienempi kulutus • Tehokkuuden parantaminen: Sama kulutus, mutta pienempi hiili-intensiteetti • Kulutusmuodon muutos: Siirtyminen toiseen, vähähiilisempään kulutusmuotoon 18
  18. 18. Elintarvikkeet Suomessa: vähähiilisten vaihtoehtojen vaikutukset
  19. 19. Liikkuminen Suomessa: vähähiilisten vaihtoehtojen vaikutukset
  20. 20. Vähähiiliset vaihtoehdot: Top11 Suomessa
  21. 21. 16.5.2019 Vähähiilisten vaihtoehtojen yhteisvaikutus
  22. 22. Vähähiilisten elämäntapojen mahdollisuuksia • Mitä hitaammin kulutuksesta aiheutuvia päästöjä vähennetään nyt, sitä enemmän ja nopeammin niitä on vähennettävä tulevaisuudessa. • Tarvitaan radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnossa kuin liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä. Samalla pitää varmistaa muutosten sosiaalinen hyväksyttävyys. • Vähähiilisen elämän vaihtoehtoja löytyy. • Suurin potentiaali liikkumisessa, asumisessa ja syömisessä. • Määrän vähentäminen, tehokkuuden parantaminen, kulutustavan muutos. • Suomessa vuoteen 2030 mennessä 78 % (70 %) käyttöönottoaste välttämätön elämäntapojen hiilijalanjälkien vähentämiseksi kohti 1,5 °C (2 °C ) -tavoitteita.
  23. 23. 1,5 asteen elämäntapojen palapeli
  24. 24. • Menetelmiä voidaan soveltaa muihin maihin, muihin ympäristövaikutuksiin jne. • Tutkimus ja kokeilut edistämään päätöksenteon ja liike-elämän kehitystä sekä kansalaisten toimintaa kohti 1,5 asteen elämäntapoja. • Liiketoimintamahdollisuuksia, työllisyyttä, elämänlaatua. • Ei voida enää jäädä odottamaan muita: kaikkien on heti tehtävä voitavansa. Julkisen sektorin ja yritysten rooli keskeinen. • Elämäntavat huomioon kaikissa yritysten, kuntien ja valtakunnallisen politiikan strategioissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mitä seuraavaksi
  25. 25. Michael Lettenmeier, Aalto-yliopisto 040 5412876 michael@d-mat.fi www.twitter.com/lettenmeier 16.5.2019 Anu Mänty, Sitra 040 5692234 anu.manty@sitra.fi http://www.twitter.com/annpine
  26. 26. Kommenttipuheenvuoro Johanna Kentala-Leht0nen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö @JohannaKentalaL
  27. 27. Kommenttipuheenvuoro Markku Kanninen, metsänhoitotieteen professori, Helsingin yliopisto
  28. 28. Kommenttipuheenvuoro Senja Forsman, vastuullisuuspäällikkö, S-ryhmä @SenjaForsman
  29. 29. Kommenttipuheenvuoro Peppi Seppälä, opiskelija, Aalto-yliopisto @seppala_peppi
  30. 30. Yhteistä keskustelua selvityksestä

×