Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
•
0 gostou•433 visualizações
Metsät ja ilmastonmuutos, Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Semelhante a Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019 (20)
Mais de Suomen metsäkeskus
Mais de Suomen metsäkeskus (20)
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
- 1. © Luonnonvarakeskus Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastonmuutos ’Hoidetaan ja käytetään metsiä ilmastoviisaasti – maankäyttösektorilla paljon mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta’ Puhutaan metsästä Keski-Suomi ja tulevaisuuden metsät 2040 – tilaisuus, Jyväskylä 4.4.2019
- 2. Ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt kasvavat • Globaalit päästöt ovat kasvaneet 50 % vuodesta 1990 • Metsien hävittäminen aiheuttanut 26 % kumulatiivisista päästöistä (1870-2015) Source: CDIAC; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2016; Global Carbon Budget 2016, compiled by Global Carbon Project. Three different methods have been used to estimate land- use change emissions, indicated here by different shades of grey. Fossiiliset päästöt ja sementin tuotanto Maankäytön muutokset
- 3. © Natural Resources Institute Finland 31% 11.6 GtCO2/yr Globaalisti metsien hiilinielu sitoo yli 30 % päästöistä Source: CDIAC; NOAA-ESRL; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2016; compiled by Global Carbon Project 26% 9.7 GtCO2/yr 34.1 GtCO2/yr 91% 9% 3.5 GtCO2/yr 16.4 GtCO2/yr 44% Sources Sinks (2006-2015)
- 4. Jos nieluja ei olisi, niin ilmakehän CO2 pitoisuus olisi noussut jo yli 550 ppm Kumulatiiviset päästöt ja niiden aiheuttajat sekä metsien ja merien hiilinielu 1870- 2015. Figure compiled by Global Carbon Project, concept from Shrink That Footprint Source: CDIAC; NOAA-ESRL; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Joos et al 2013; Khatiwala et al 2013; Le Quéré et al 2016; Global Carbon Budget 2016 Kivihiili Öljy Kaasu Sementti Metsäkato Metsien hiilinielu Merten hiilinielu
- 6. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo • Tärkeimpien ravintokasvien sadot pienenevät ja tärkeitä ruoantuotantoalueita menetetään • Meriveden korkeus nousee ja uhkaa tärkeitä maanviljelyalueita rannikoilla sijaitsevia kaupunkeja • Konfliktit ja muuttoliike lisääntyvät • Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat lisääntyviä tuhoja • Pitkät hellejaksot lisäävät kuolevuutta …. jne. …. Entä METSÄT? • Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ilmasto lämpenee tupla vauhtia globaaliin keskiarvoon verrattuna • Pääpuulajimme ovat sopeutumiskykyisiä, pärjäävät myös muuttuvissa oloissa ja kasvu voi lisääntyä, MUTTA • Riskit lisääntyvät ja riskien toteutuessa menetykset suuria. 6 4.4.2019
- 7. Lämpimämpi ja märempi ilmasto lisää erityisesti tuulituhoja ja lämpimämpi ja kuivempi lisää hyönteistuhoja 7 4.4.2019Mäkipää, Raisa Lähde: Seidl et al. 2017 Nature Climate Change. Lämpimämpi ja märempi Lämpimämpi ja kuivempi
- 8. © Natural Resources Institute Finland Pariisin ilmastosopimus • Globaalisti kattava sopimus (185 maata 197:stä sitoutunut) • Pysäytetään lämpeneminen alle +2˚C (tavoite 1,5 ˚C) • Tähänastiset sitoumukset eivät ole riittäviä sopimuksen tavoitteen (2˚C) saavuttamiseksi – tarvitaan lisää kunnianhimoa ja keinoja • 5 vuoden välein asteittain kiristyvät tavoitteet Nykyisillä päästöillä jatkaen tämä käytetty 20 vuodessaLähde: Global Carbon Project
- 9. © Natural Resources Institute Finland9 4.4.2019Raisa Mäkipää Suomen päästöt ja ilmastotavoitteet
- 10. © Luonnonvarakeskus Suomen kokonaispäästöt pienenevät Raisa Mäkipää 4.4.2019 Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/ KAISU http://www.ym.fi/Ilmastosuunnitelma2030 Päästökauppasektorilla (PK) ja päästökaupan ulkopuolella (ei-PK) 2030KAISU-tavoite 20,6 Mt CO2 ekv 30 Mt CO2-ekv 6,5 Mt CO2-ekv 6 Mt CO2-ekv • Vuoteen 2030 mennessä Suomen tavoite vähentää päästöjä -39% (vuoden 2005 tasosta) päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla • Suomi hiilineutraali 2045 • Tiilikainen (8.2.2019) ‘Suomi ajaa EU:n päästövähennystavoitteeksi 40% -> 55% vuoteen 2030 Vuonna 2017 Suomen kasvihuonekaasupäästöt (55,5 milj. tonnia CO2 eq.) 22 % pienemmät kuin vuonna 1990
- 11. © Luonnonvarakeskus Maankäyttösektorin (LULUCF) päästöt ja hiilinielut sekä Suomen metsien hiilinielun vertailutaso 11 4.4.2019 Vertailutaso, johon vuosina 2021-2025 toteutuvaa hiilinielua verrataan Suomen vertailutaso saavutetaan jos metsien hiilinielu 7 milj tn CO2 ekv suurempi kuin vuonna 2017
- 12. 12 4.4.2019Raisa Mäkipää Miten Suomen hiilinieluja voi vahvistaa?
- 13. © Natural Resources Institute Finland Metsien puusto on hiilinielu, mutta ojitettujen suometsien maaperä on päästölähde Raisa Mäkipää • Metsätalouskäyttöön ojitettuja suometsiä 5 milj. ha. • Maaperän päästöt 8,8 milj. t CO2 ekv. /v. • Maaperä on päästölähde runsasravinteisilla soilla. • Puusto on hiilinielu ja puuston hiilinielu on suurempi kuin maaperän päästöt
- 14. © Natural Resources Institute Finland Miten turvemaiden maaperän päästöjä voidaan vähentää? • Pysäytetään turvekerroksen hupeneminen • Nostetaan vedenpinta, niin CO2 päästöt vähenevät. 14 Raisa Mäkipää Vältetään tulviminen, niin CH4 päästöt pysyvät pieninä Kun veden pinta on syvällä, hapellinen kerros on paksu ja syntyy runsaasti CO2 päästöjä
- 15. © Natural Resources Institute Finland15 Metsätaloudessa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen voi vähentää päästöjä ja tuottaa muita hyötyjä Nieminen et al. 2018 • Kasvatetaan metsä jatkuvapeitteis enä, • Puusto haihduttaa ja pitää vedenpinnan suotuisalla korkeudella. • Kunnostusojitu ksia ei tehdä, vedenpinta saa nousta.
- 16. © Luonnonvarakeskus SOMPA-hankkeessa tutkitaan keinoja, jolla voidaan vähentää LULUCF-sektorin merkittävimpiä päästöjä 16 4.4.2019Raisa Mäkipää mm. kokeellista tutkimusta jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksista turvemaiden maaperän päästöihin
- 17. © Luonnonvarakeskus Ojitetut turvemaametsät – missä runsaasi päästöjä aiheuttavat metsät ovat? 17 *https://github.com/LukeEcomod/EGU2018, Launiainen et al., HESSD 2019, https://www.hydrol- earth-syst-sci-discuss.net/hess-2019-45/ • Metsien hydrologian mallinnus (SpafHy* (Haahti, Launiainen, ym.) • Päivittäinen säädata • Puuston määrä ja LAI, ojien sarkaväli ja syvyys, turpeen ominaisuudet ml ravinteisuus • Ennustetaan pohjaveden korkeuden vaihtelu • Hydrologiamallin ennustama pohjaveden korkeusennuste kertoo hapellisen turvekerroksen paksuuden • CO2 päästömallit (Ojanen et al. 2010, Ojanen et al in revision)
- 18. © Luonnonvarakeskus Puustotiedot kuvioittain ja maaperän hydrologian sekä päästöjen mallinnus paljastaa kohteet jotka nykyisin päästölähteitä 18 Lähde: Lehtonen et al. (in prep.)
- 19. © Luonnonvarakeskus Miten päästöjä voi vähentää? Säilytetään metsät metsinä –lisäpellon tarpeeseen tilusjärjestelyjä 19 Raisa Mäkipää • Suomessa 2,5 milj ha peltoa – nykyiseen maataloustuotantoon tarvitaan alle 2 milj.ha http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa; http://stat.luke.fi/satotilasto • Uuden pellon raivaus ei ole ruoan tai rehuntuotannon turvaamiseksi tarpeellista. • Kotieläintilojen lannankäsittelyyn tarvitaan muita ratkaisuja kuin peltopinta-alan lisääminen Kristiina Regina, Luke
- 20. © Luonnonvarakeskus Millä keinoin metsien hiilinielu voi vahvistua ja LULUCF sektori saavuttaa hiilineutraliuden? • Pysäytetään metsäkato – Nykyisin metsien hävittämisestä aiheutuu vuosittain 3 milj tn CO2 ekv. päästö (erityisesti suometsien muuttaminen viljelymaiksi on suuri päästölähde) • Kasvatetaan metsiä runsaspuustoisina ja lisätään kasvua – Uudistetaan viipymättä täystiheäksi taimikoksi – Valitaan sopiva puulaji ja jalostettu alkuperä – Pidennetään kiertoaikaa ja hoidetaan tarpeelliset lannoitukset (mm. suometsien tuhkalannoitus) • Vähennetään maaperän päästöjä suometsissä – Siirrytään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen • Hakataan vähemmän – 1 milj m3 vähemmän hakkuita -> 1 milj tn CO2 ekv suurempi hiilinielu • Käytetään puuta pitkäikäisiin puutuotteisiin20
- 21. © Luonnonvarakeskus Yhteenveto • Metsien ja peltojen hiilinielut ovat nykyisin ainoa käytettävissä oleva menetelmä tuottaa negatiivisia päästöjä – niitä syytä vahvistaa. • Suomessa metsäkato on iso päästölähde – suometsät kannattaa säilyttää metsinä. Pellonraivauksen sijaan tilusjärjestelyjä ja nykyaikaiset lannankäsittelyteknologiat. Kaavoitukseen ilmastovaikutusten arviointi. • Suometsien ja –peltojen maaperän päästöjen vähentäminen kestävä tapa vahvistaa nieluja ja saavutetut päästövähenemät puun kysynnästä ja hakkuista riippumattomia. • Kunnostetaan vain ne metsäojat, jotka aivan välttämättömiä. Arvioidaan ojituksen tukien ja ohjauskeinojen kestävyys. • Turvataan monipuolisen puunjalostusteollisuuden toimintaedellytykset, jotta tuotetaan pitkäikäisiä(kin) puutuotteita. 21 Raisa Mäkipää
- 22. © Natural Resources Institute Finland Hankkeen osat ja koordinaattorit • Uudistuva ilmastosääntely ja LULUCF, Kati Kulovesi, UEF • Uudet viljely- ja metsänhoitomenetelmät turvemaiden khk- päästöjen vähentämiseksi, Kristiina Regina/Raija Laiho, Luke • Turvemaiden khk-päästöjen mallinnus, Timo Vesala, UH • Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot, Heikki Lehtonen, Luke • Biotuotannon skenaariot, Aleksi Lehtonen, Luke • Biotalouden kestävyyden arviointi, Jyri Seppälä, SYKE • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, Kati Berninger, Tyrsky • Konsortion johtaja Raisa Mäkipää ja koordinaattori Mikko Peltoniemi, Luke.
- 23. © Natural Resources Institute Finland Luonnonvarakeskus tekee metsien ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja - nieluja koskevaa tutkimusta - esimerkiksi • Kehitämme ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja siten, että päästöt pienenevät ja hiilinielu vahvistuu www.luke.fi/SOMPA • Laadimme EU LULUCF-asetuksen edellyttämän arvion metsien hiilinielun vertailutasosta https://www.luke.fi/uutiset/eun-lulucf-asetuksen-mukainen-arvio-suomen- metsien-hiilinielutasosta-2021-2025-on-valmistunut/ Aleksi Lehtonen ym.12/2018 • Inventoimme vuosittain maa- ja metsätalouden sekä maankäytön kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut https://www.stat.fi/til/khki/2017/01/khki_2017_01_2019-01-15_tie_001_fi.html https://www.luke.fi/blogi/uusi-aineisto-ja-menetelmamuutokset-tarkentavat-lulucf-sektorin- hiilinielulaskentaa/ Tarja Tuomainen ym. 15.1.2019 • Arvioimme metsityksen ja metsäkadon vaikutukset hiilinieluihin https://www.luke.fi/uutiset/tutkimus-metsakadon-vahentaminen-ja-metsityksen-lisaaminen- auttaisivat-osaltaan-suomea-saavuttamaan-ilmastotavoitteensa/ Tuula Pakkalen ym. 31.1.2019 • Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050 (MALULU) ja Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) 28.2.2019.
- 24. © Natural Resources Institute Finland24 4.4.2019 Kiitos!
- 26. © Natural Resources Institute Finland Poimintoja Raisan tutkimusaiheista Sekametsät tuottavat enemmän puuta https://www.luke.fi/uutiset/sekametsat-tuottavat-enemman-puuta/ Yhdessä metsässä kaksi tuhatta sienilajia – kolmannes niistä elää vain lahopuussa https://www.luke.fi/uutiset/yhdessa-metsassa-kaksi-tuhatta-sienilajia-kolmannes-niista-elaa-vain-lahopuussa/ Lahoavat puut keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa https://www.luke.fi/uutiset/lahoavat-puut-keskeisessa-roolissa-metsaekosysteemin-typenkierrossa/ Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa maaperän päästöjä vähentämällä https://www.luke.fi/mt-ilmastonmuutosta-voidaan-hidastaa-maaperan-paastoja-vahentamalla/ Onko pohjaveden pinnan tason säätely ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hillintään turvemailla? https://www.luke.fi/uutiset/onko-pohjaveden-pinnan-tason-saately-ratkaisu-kasvihuonekaasupaastojen-hillintaan-tu Mitä on suometsien ilmastoviisas metsänhoito http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/06/valmis_suometsatietokortti_nettiin.pdf Julkaisuluettelo/Raisa Mäkipää https://scholar.google.fi/citations?user=dhnV3n0AAAAJ&hl=en&oi=ao
- 27. + - + • Nopea uudistaminen • Lisääntyvä kasvu • Maaperän päästöjen pieneneminen • Kiertoajan pidentäminen • Intensiiviset harvennukset ja luonnonpoistuman välttäminen - • Myöhennetyt harvennukset ja lisääntyvä luonnonpoistuma • Suojelualueiden ja kuolleen puun määrän lisääminen • Metsien raivaus pelloiksi • Nuorten metsien osuuden lisääntyminen • Hakkuutähteiden ja kantojen korjuu Ilmastonmuutoksen hillintä AinespuuntuotantoMetsien hiilinieluun vaikuttavat toimet
- 28. © Natural Resources Institute Finland Ojitettujen suometsien maaperä on päästölähde ravinteisilla kasvupailoille 28 4.4.2019 Lähde: Ojanen
- 29. © Luonnonvarakeskus Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kokeet Mittauksia käynnissä • Puuston seuranta, ml. taimien inventoinnit (mittaukset ja maalaserkeilaus) • Vedenpinnan tason seuranta • Valunta ja vedenlaatu • Kasvihuonekaasumittaukse t (CO2, CH4 ja N2O) • Kasvillisuuden seuranta 29 4.4.2019 • Kasvatetaan metsä jatkuvapeitteisenä, niin että puusto haihduttaa ja pitää vedenpinnan suotuisalla korkeudella. • Kunnostusojituksia ei tehdä, vedenpinta saa nousta.