Visio Euroopan unionin tulevaisuudesta

1. SUUNTAA
EUROOPPAANVisio Euroopan unionin tulevaisuudesta
17.11.2017

2. Suuntana EU:n
vahvistaminen
Akuuteista kriiseistä on selvitty: EU:ssa on nähtävissä
uudenlaista poliittista draivia.
Suomen EU-puheenjohtajuus lähestyy. Juuri sitä ennen
on ollut euro- ja eduskuntavaalit ja komissio on
vaihtumassa: EU:ssa valtatyhjiö. Mahdollisuus uudistaa
ja vahvistaa unionia: tarve kirkkaalle visiolle.
Hallituksen koottava kaikki eduskuntapuolueet
osallistava työryhmä.
Vihreiden EU-visiossa eurooppalaista yhteiskunta- ja
talousmallia on rakennettava kokonaisvaltaisesti
kestävämmälle pohjalle.

3. Vastauksia yhteisiin
haasteisiin
Muutokset ja tarve reagoida niihin ovat olleet
tiedossa jo kauan: viimein tartuttava toimeen.
Teknologian kehitys, väestön vanheneminen,
työelämän murros, ilmastonmuutos → uusia
ratkaisuja tarvitaan.
Toimintatapojen muutoksen keskiössä oltava
avoimuus ja läpinäkyvyys.

4. Koulutus - paras keino
varautua tulevaan
Talouskriisi on iskenyt erityisesti nuoriin: työttömyysaste
edelleen korkea. Ensi kertaa sitten II. maailmansodan
riskinä, että uusi sukupolvi pärjää edellistä huonommin.
Koulutus paras keino taata Euroopan pärjääminen
kansainvälisessä kilpailussa ja kehityksessä.
Yhteisen arvopohjan vahvistaminen: Erasmus-vaihto
kaikille koulutuksesta riippumatta
Elinikäinen oppiminen keinona mukautua
muuttuvaan työelämään: mahdollisuus
uudelleenkouluttautua

5. Turvaverkkoja muuttuvaan
työelämään
Hyvinvoinnin oltava EU:n keskiössä: nyt jopa neljäsosa eurooppalaisista elää
köyhyysrajalla ja syrjäytymisvaarassa. Tarvitaan EU-laajuiset perusturvan ja
työelämän sääntelyn vähimmäiskriteerit.
Sosiaaliturvaa on vietävä samaan suuntaan EU:ssa:
Minimitason määrittely
Tasa-arvoinen kohtelu EU-kansalaisille
Palveluita, jotka auttavat takaisin työelämään
Komission on aloitettava kattava selvitys perustulosta.
Komission
huippukokous
Göteborgissa 17.11.
Sosiaalinen ulottuvuus
ja työn murros

6. Verot paratiiseista
hyvinvointivaltion
rakentamiseen
Veronkierto romuttaa hyvinvointivaltion pohjan.
Epäreilu tilanne: pienet ja keskisuuret yritykset
verrattuna monikansallisiin suuryrityksiin
Vireillä on useita tärkeitä EU-säädöksiä.
Ratkaisuja digitalisaatiosta:
Digitaalisten palvelujen tuottajien verotus siellä,
missä tulot syntyvät
Avoimuus: yhtiölainsäädännön ja verotietojen
digitalisointi

7. Parempaa ilmastopolitiikkaa
ja kiertotaloutta
Vihreällä elinkeinopolitiikalla työpaikkoja: ilmastonmuutoksen hillintä
on parasta bisnestä. Tarvitaan lisää investointeja vähäpäästöisiin,
puhtaisiin ratkaisuihin.
Otetaan käyttöön rahoitusmarkkinavero koko EU-alueelle,
tulot ilmastorahoitukseen.
Kiertotaloudessa fokus kierrätyksestä ensisijaisesti materiaali-
tehokkuuteen, kestävämpiin hyödykkeisiin ja pidempään elinkaareen.
Korjattavuus luo enemmän työpaikkoja kuin kierrätys.

8. VASTUULLISIA YRITYKSIÄ,
KESTÄVIÄ TYÖPAIKKOJA
Uusi tapa ajatella: "Kaikkien kauppa" (trade for all):
kauppa tukemaan kestävää kehitystä.
Tähän mennessä on keskitytty parantamaan
yritysvastuuta sektoreittain, nyt luotava kaiken
toiminnan kattavat, velvoittavat standardit.
Vahva EU on Suomen vientiteollisuuden etu.
Panostettava tulevaisuuden ratkaisuihin:
cleantech, korkean jalostusasteen tuotteet

9. EU:n talouspolitiikka
Toimiva talous- ja rahaliitto on Euroopan ja siksi
myös Suomen etu.
EU:n talouspolitiikka ei kykene
vastaamaan perustavanlaatuisiin ongelmiin,
eikä euroalue ole valuutta-alueena täydellinen.
Talous- ja rahaliittoon liittyvät ongelmat viimein
korjattava.

10. ongelmat
Taustalla luottamusvajeen synnyttämä solidaarisuuden ja yhteisvastuun puute
1. Erot kilpailukyvyssä: alueella samaan aikaan suuria yli- ja alijäämiä
2. Erot suhdannetilanteessa: alueella yhteinen rahapoliikka, mutta ei välineitä
tasoittaa suhdanne-eroja: samaan aikaan maita sekä taantumassa että kasvussa
3. Keskinäinen kilpailu: oman edun maksimointi vaikeuttaa yhteisiä päätöksiä
4. Velkaantuminen: välineet nojanneet velan rajoittamiseen, ei tarpeeksi
talouksien uudistamiseen.
Pisimmällä ongelmien ratkaisussa ollaan pankkisektorilla

11. Ratkaisut:
poliittinen taso
EU:lle on annettava välineitä ratkoa ongelmia:
tarvitaan enemmän yhteisiä päätöksiä ja
keskinäistä solidaarisuutta. Yhteinen
päätöksenteko toisi kaikille paremman
unionin.
Keskinäisen vastuun kasvattaminen vaatii
perussopimusten muutosta ja ihmisten laajaa
hyväksyntää. Otetaan jo nyt maltillisia askelia
kohti yhteisvastuuta. Keskinäinen
solidaarisuus täytyy olla sidottu keskinäiseen
vastuuseen.
Aidosti kestävä talouspolitiikka rakentuu
ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviin
ratkaisuihin ja nojaa ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen.

12. Ratkaisut:
kilpailukykyerot
pienemmiksi
Toisten ylijäämä vahvistaa toisten alijäämää
ja voimistaa heikoimpien talouksien
kriisiytymistä.
Kriisimailla rajalliset mahdollisuudet tehdä
kilpailukykyä parantavia investointeja.
Tarvitaan kunnianhimoinen vihreä
investointiohjelma, jolla tukea ja uudistaa
erityisesti heikoimpien maiden talouksia.
Lähteinä olisivat Euroopan strategisten
investointien rahasto (ESIR)
rakennerahastorahat, Euroopan
investointipankki ja muut olemassa olevat
rahoituslähteet.

13. Ratkaisut: Tasoitusta
suhdannekuoppiin
Jäsenmaiden taloudet ovat suorituskyvyltääin
erilaiset ja kohtaavat talouden suhdannevaihtelut eri
tavalla.
Suhdannekuoppien tasoittaminen:
1. suurempi ja suhdanneherkempi budjetti
2. vahvempi finanssipolitiikan koordinaatio tai
päätöksenteon osittaista siirtämistä EU:lle
Hyvänä automaattisena suhdannetasaajana toimisi
keskinäinen työttömyysvakuutus-järjestelmä. Osa
työttömyyskorvauksista maksettaisiin yhteisestä
vakuutuksesta silloin kun työttömyys ja sen
kustannukset kasvaisivat jossakin jäsenmaassa
muuta euroaluetta nopeammin.

14. Ratkaisut: Verokilpailu ja
aggressiivinen
verosuunnittelu kuriin
EU puuttunut heikosti jäsenvaltioiden
väliseen aggressiiviseen verokilpailuun.
Verotuksesta on voitava päättää
määräenemmistöpäätöksillä.
Verotuksen yhteinen minimitaso
yritysverotuksessa hillitsemään keskinäistä
kilpailua yritysten sijoittumisesta ja voittojen
tulouttamisesta. Tarvitaan yhteinen tapa
laskea yritysverot.
Monikansallisten yritysten tulee ottaa
käyttöön julkinen maakohtainen
veroraportointi.

15. Ratkaisut:
Velkaantuminen
hallintaan
Yhteisvastuun muodoista pitää voida käydä
rakentavaa keskustelua: se on ratkaisu
euroalueen perimmäisiin ongelmiin
Täytyy voida luottaa, että jokainen maa tekee
oman osuutensa taloutensa vahvistamiseksi:
Yhteisvastuullisen rahoituksen ehtona tulee
olla sitoutuminen paitsi sovittuun
taloudenpitoon niin myös hyvään hallintoon,
korruption vastaisiin toimiin ja perusoikeuksien
noudattamiseen
Rajatussa yhteisvastuun lisäämisessä
suosittava mallia, jossa myös
markkinakannustin jää voimaan

16. AKTIIVINEN ROOLI ULKO- JA
TURVALLISUUSPOLITIIKASSA
Suomen otettava aktiivinen rooli EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
kehittämisessä. Turvallisuusyhteistyötä syventämällä voimme sekä nostaa
alueen puolustuskykyä, että tehostaa jäsenvaltioiden resurssien käyttöä.
Euroopan unioni voi tehdä yhdessä paljon enemmän, kuin mitä olemme tähän
saakka tehneet. Yhteistyön tiivistäminen esimerkiksi koulutuksessa ja
kalustohankinnoissa tehostaa myös puolustusresurssien strategista
kohdistamista.
Köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjuminen on laajan turvallisuuden
näkökulmasta tärkeää eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa.

17. rauhaa taloudellisen
yhteistyön kautta
Euroopan Unioni syntyi rauhanprojektiksi, ja on luonut
yhteisen rauhan taloudellisen yhteistyön kautta.
EU on arvoyhteisö, jonka on pidettävä ääntä, kun jossain
EU-maassa loukataan kansalaisten perusoikeuksia.
Tasa-arvoinen yhteiskunta, reilu tulonjako ja ympäristö- ja
ilmastokatastrofien hillitseminen ovat myös keskeistä
globaalia turvallisuuspolitiikkaa.
Naiset, nuoret ja vähemmistöryhmät on otettava mukaan
niin rauhan sopimiseen kuin yhteiskunnan
rakentamiseenkin.