1. RAUHALLISESTI NAATISKELLEN PAREMPAA
______________________________________________
KLUBITYÖ 2011
BENCHMARKING KLUBI HELSINKI 4
Honko Eila | Leskinen Matti | Meurman Markus | Pesonen Herkko
Halonen Anri | Kaikkonen Teuvo | Krekola Leena
________________________________________________________________________________
1
BM Klubi Helsinki 4

2. RAUHALLISESTI NAATISKELLEN PAREMPAA
______________________________________________
Sisällys
Johdanto................................................................................................................................................3
BM Klubi Helsinki 4 klubitoiminta vuosina 1998- 2010.....................................................................3
Aikaisemmat klubityöt.........................................................................................................................3
Taustaa työlle, prosessimainen toimintatapa........................................................................................4
Mitä se SLOW on?...............................................................................................................................4
Työn rajaaminen...................................................................................................................................6
Testaus ............................................................................................................................................7
Väittämät..............................................................................................................................................9
Benchmarkkaus....................................................................................................................................9
Lopputulos............................................................................................................................................9
Arviointi työn onnistumisesta ja jatkotoimenpiteet..............................................................................9
LIITE: SlowHow-työkalu
________________________________________________________________________________
2
BM Klubi Helsinki 4

3. Johdanto
Lähtökohta oli se, että alkoi harmittaa työelämän Fast-ajattelu – aina vaan nopeammin
ja huonommin - sen tilalle harkittiin SLOW-ajattelua
Työmme tavoitteena on ollut tehdä työkalu, jolla yksilö tai organisaatio voi tutkia, sopii-
ko SLOW heidän toimintaansa, ovatko jotkin piirteet SLOWsta jo käytössä ja voisiko
SLOW-ajattelua vielä lisätä toimintaan.
BM Klubi Helsinki 4 klubitoiminta vuosina 1998- 2010
Klubin toiminta alkoi Laatukeskuksen BM- klubien starttipäivästä 17.11.1998.
Klubiin on kuulunut monia aktiivisia kehittäjiä vuosien varrella. Tällä hetkellä klubin
toiminassa ovat mukana:
Halonen Anri, Finpro ry
Honko Eila, Tikkurila
Kaikkonen Teuvo, Business Excellence Finland
Krekola Leena, HM&V Research Oy
Leskinen Matti, Savio
Meurman Markus, Laatukeskus
Pesonen Herkko, Mactive Oy
Klubi on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Aikaisemmat klubityöt
2001: Prosessien kehittämismalli ja BSC, klubien paras
2002: Tulevaisuusprosessi toiminnan ohjauksessa, jäi kesken
2003: Prosessimittarien kehittämismalli, klubien paras
2005: Helmenkalastusta oppimisverkostoissa
2006: MuutoksenHallintaPeli, klubien paras
2007: Eläimellistä menoa verkossa, syyhyttä saunaan
2009: Lohtua kiireestä kärsiville
2010: Vastuuta vai vastuutta? Mihin yksilönä voin vaikuttaa? Testaa
yhteiskuntavastuusi!
Kaikki klubityöt ovat ladattavissa blogistamme osoitteessa http://bmhki4,blogspot.com

4. Taustaa työlle, prosessimainen toimintatapa
Klubin työskentelystä on muodostunut selkeä prosessimalli, jota noudatimme myös
tänä vuonna. Prosessimallin kuvaus:
Bm-klubi Hki 4 prosessimalli
2. 3. BM-kohteet
4.Prosessin
1.Aihe Ihanneprosessi -valinta
tarkistus A
-jäsenten -jäsenten -kysymykset
-BM-raporttien
tarpeista lähtien kokemuksia -käynti
perusteella
yhdistäen -raportti
5.Klubityön
6.Esittely
raportointi 7.Soveltaminen
organisaatiolle 8.Ylläpito
A -laadinta -omissa
-seminaari -palautteen
.-esittely organisaatioissa
-menettelyjen perusteella
a)klubipäivässä -muualla
tarkistus
b)kotisivulla
Tämä työ on vaatinut paljon keskustelua ja pohtimista SLOW -ilmiön selventämiseksi.
Tietoa asiasta on paljon saatavilla, mutta selkeän kuvan saaminen muodostui
haastavaksi osatekijöiden mittavan määrän takia.
Mitä se SLOW on?
Tutustuessamme SLOW -ajatteluun törmäsimme useisiin erilaisiin määritelmiin. Tietyt
asiat tuntuivat kuitenkin toistuvan useammin. Näitä olivat hosumisen ja kiireen
poistaminen, asioiden kerralla hyvin tekeminen, tekemisestä nautiskeleminen,
oleelliseen keskittyminen, rauhassa tekeminen, hyvä suunnittelu, ajan kunnioitus,
kuuntelu, keskustelu sekä vastuullisuus ja eettisyys.
Alla muutamia käytännön esimerkkejä siitä, mitä SLOW voi olla:
Ruokaillessa SLOW näkyy esimerkiksi ruoan kunnioituksena, hitaana
valmistamisena, raaka-aineiden valikoimisena ja sopivan määrän tekemisenä. Ruokaa
ei heitetä pois ja sitä syödään maistellen, kommentoiden ja nauttien – mielellään
hyvässä seurassa. Vastakohtana tälle on ns. FAST ajattelu, eli ruoan syöminen
”tankaten”.
Matkustamisessa SLOW:ta voi olla vaikka matkojen harkitsemista, lähiseutuihin ja
kotimaahan tutustumista, hitaampia kulkuneuvoja valitseva (laiva, juna, bussi),
ympärilleen katselua. Vastakohtana olisi mahdollisimman nopea matkustaminen
kohdemaahan, siellä hetken viipyminen ja sitten mahdollisimman nopea paluu.

5. Työtä tehdessä (oli kyse sitten kotityöstä tai työelämästä) työtä voi tehdä harkiten,
omalla nopeudella ja omalla tavalla, suunnitellen, keskeyttäen ja jatkaen, oivaltaen
parempia tapoja tehdä ja muilta kysyen. Esimerkiksi omassa remppatyössä vain tekijä
itse tietää miten hyvin työ tuli tehtyä – esim. ikkunan pokien maalaus jotka menevät
peitelautojen peittoon - miten hyvin ne maalattiin ja miten hyvin tuli tehtyä, vain tekijä
tietää sen ja voi nauttia hyvin tehdystä työstä.
Työelämässä löytyy aina joku viisaampi. Työt ja aikataulu annetaan käskettynä.
Omalla tavalla ja ripeydellä tekemistä ei välttämättä arvosteta. Riittää kun tekee
riittävän hyvin, kunhan pääasiallisiin tavoitteisiin päästään (esim. raportti: ei sen
tarvitse olla hyvän näköinen, riittää, kun siinä on pari keskeistä asiaa).
Kaiken kaikkiaan SLOW on hidasta, nautiskelevaa, omalla nopeudella etenevää,
havainnoivaa, oppivaa, harkitsevaa ja hyvä tai erinomaisen lopputuloksen
saavuttavaa. Vastapainona ns. FAST on nopeaa, tehokasta, lopputulokseen
keskittyvää ja pelkistettyä.
Pohdittaessa SLOW -ilmiön määritelmiä todettiin, että ilmiöllä on selkeä yhteys hyvän
johtamisen kriteereihin. Päädyttiin siihen, että SLOW ja siitä saatava hyöty ovat
selvittämisen arvoisia.

6. Missä SLOW –ajattelua voi toteuttaa?
Alla esimerkkejä SLOW -ajattelun toteuttamisesta eri kokoisissa ympyröissä aina
omasta toiminnasta valtakunnan tasolle asti:
Itse, omassa toiminnassa
• autolla ajo
• ruoan laitto, syöminen
• omassa työhuoneessa
• ikkunan pokien maalaamisessa
Perhepiirissä
• matkustaminen
• illanvietto yhdessä
• lätkämatsiin
Taloyhtiössä, asumisyhteisössä
• talkoot, talkoiden jälkeinen tarjoilu
• asunto-osakeyhtiön kokoukset
• tervehtiminen, small talk
• kaupassakäynti
Työpaikalla, oma tiimi, ryhmä
• keskustelut visiosta, tavoitteista
• työtavat, säännöt
• työajan ulkopuolella tapaaminen
Työpaikalla, yhtiötasolla
• kokoukset, viikkopalaverit
• visioiden ja arvojen ymmärtäminen
• hyvinvointiin liittyvät kysymykset
• kiire, tekemättömät työt, onko aikaa suunnitella ja toteuttaa
Toimialalla (esim. IT-ala)
• kilpailun voittaminen SLOW -ajatuksilla
• kiireen poistaminen, ajan arvostaminen
• tehdään hyvin, ei nopeasti, alan nosto
Valtion (Suomen) tasolla
• keskitytään oleelliseen (esim. tulot miinus menot = velkaa)
• tehdään suunnitelma ja toteutetaan se
• hyvän olon aikaansaaminen halukkaille, yhteisöllisyys
Työn rajaaminen
Tutustuttuamme SLOW:n eri osa-alueisiin totesimme, että kaikilla oli yhteisiä piirteitä.
Pyrimme hahmottamaan mitä SLOW on ja määritimme sille seuraavat tunnuspiirteet:

7. • Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
• Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
• Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
• Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään
tapaan toimia
• Työn / tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu
• Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
• Onnistuneet kokemukset
• Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
• Avoimuus, hyvä johtaminen, selkeys
• Terve hitaus kunniaan; annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja
palautumiselle
Investors in People (IIP) on kansainvälinen standardi ja johtamisen kehittämismalli,
jonka tarkoituksena on auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa ja
menestymään. IIP- sertifikaatti on merkki hyvästä johtamisesta ja siitä, että henkilöstöä
kuunnellaan ja heihin panostetaan.
Vertasimme yllä lueteltuja SLOW -ajattelun tunnuspiirteitä Investors in People
-standardin arviointikohtiin selvittääksemme, tukeeko SLOW hyvää johtamista. Alla
listattuna tunnuspiirteet siinä järjestyksessä, kuinka hyvin ne tulivat esiin Investors in
People -standardissa.
23 osumaa - onnistuneet kokemukset
20 osumaa - avoimuus, hyvä johtaminen, selkeys
19 osumaa - työn/tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu
16 osumaa - riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
16 osumaa - myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
10 osumaa - keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen tapaan toimia
8 osumaa - hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
3 osumaa - ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
3 osumaa - terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja
palautumiselle
2 osumaa - eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
Näistä muodostettiin kysymyssarja, joka päätettiin testata.
Testaus
Ohessa yhteenveto 10 testistä. Vajaa puolet vastaajista otti kantaa vain sarakkeeseen
”high” (kuvastaa eniten SLOW toimintaa). Tuloksia analysoitaessa tulee esiin suuria
painotuseroja, joista fiilispohjalla löytyi kolme ”segmenttiä” – Businesshenkiset,
teknologiafriikit ja humanistit. Joukko on vielä liian pieni kunnolliseen analysointiin.
Testaus on herättänyt pääosin positiivista uteliaisuutta. Suurin osa on tehty etätyönä
ilman haastattelua. Noin puolessa tapauksista on käyty lyhyt alustus ”silmästä

8. silmään” , jolloin on hieman avattu taustoja. Pari vastauksista on ”lonkalta laukaistuja”.
Esimerkkejä yksittäisistä vastauksista:
8. Slow ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin, huolellisesti: Tämä on
kommentti, jonka merkitystä tai tasoa en osaa arvioida samalla tavoin kuin noiden muiden.
Merkitys -sarakkeessa jää jokaisen vaihtoehdon kohdalla miettimään, että pitääkö ensin määritellä
"merkitys suhteessa mihin" - strategiaan, henkilökohtaisiin tavoitteisiin, nykytilaan...
9. Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palautumiselle: En ole
henkilökohtaisesti ihan sinut tuon slow:n kanssa. Minusta on ihanaa että on säpinää ja yhteiskunta
elää aamusta iltaan ja illasta aamuun. Se, että ihmisille itselleen jää enemmän vastuuta siitä
kumpaan porukkaan haluaa kuulua, tekee meistä väsyneitä. Itse olen tehnyt valinnan olla aamusta
iltaan durasel, mutta illasta aamuun untenmailla. Jollekin toiselle on luontevampaa toimia illasta
aamuun. Sillä tavalla rattaa pyörii ja touhua riittää:). Kukaan ei kiellä meitä ottamasta aikaa
ajattelulle ja palautumiselle. Ihmiset ovat siinä kovin erilaisia. Eli mikä sopii yhdelle ei sovi
toiselle. Paremmat valmiudet alaisten kertoa voinnistaan esiemiehille ja esimiehille paremmat
valmiudet ymmärtää erilaisuutta ja johtaa vahvuuksien kautta.
Kommentti: Mun mielestä väittämä 9: ”Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle
ja palautumiselle”. Kuvaa eniten slowta, muut väittämät ovat mun mielestä asioita, jotka pitää ottaa
huomioon oli toiminta slowta tai ei.___________________________________________________
8-9 kohdat rakentavatluottamusta____________________________________________________
Kauppatieteilijä ei ymmärrä 9-kohtaa__________________________________________________

9. Väittämät
Testauksista saatujen tulosten perusteella päätimme kiteyttää aiemmin
määrittelemiämme SLOW:n tunnuspiirteitä entisestään ja muotoilla väittämiksi
voidaksemme helpommin benchmarkata niitä. Uusi lista näytti tältä:
1) Keskitytään perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia
2) Työskennellään itselle sopivalla tavalla, on aikaa harkita, tehdä asiat
tarpeeksi hyvin ja palautua
3) Kuunnellaan toisia, ja aitoa vuorovaikutusta on riittävästi
4) Korostetaan onnistumisen kokemuksia ja opitaan epäonnistumisista
5) Arvostetaan omaa ja toisten työtä
6) Luotetaan yhteisiin rakenteisiin ja pelisääntöihin
7) Toimitaan eettisesti ja vastuullisesti
Benchmarkkaus
Väittämiä testattiin kehittelyvaiheessa Finprossa ja kyselylomaketta Laatukeskuksessa.
Lisäksi saatiin lausunnot vastaajille tarkoitetusta työkalusta Elina Hiltuselta Finprosta ja
Anna Pylkkäseltä Inspironetistä.
Lopputulos
Lopputuloksena syntyi työkalu: ”RAUHALLISESTI NAATISKELLEN PAREMPAA”
Työkalu on raportin liitteenä.
Arviointi työn onnistumisesta ja jatkotoimenpiteet
Laajan pyöriskelyn jälkeen tiivis kiteytys. Vaikea oli, mutta hyvä tuli.
Laivaseminaarin jälkeen tehdään tarvittaessa tarkistuksia saatujen palautteiden
perusteella ja sijoitetaan työ saataville klubin blogiin.

10. Kuva: A Halonen 2011