Vuonna 2018 käynnistyneen opiskelijavalintauudistuksen keskeinen muutos on todistusvalinnan osuuden kasvattaminen yli 50 %:iin korkeakoulujen aloituspaikoista vuoteen 2020 mennessä.
VATT:n ja PT:n tutkijaryhmä arvioi uudistuksen vaikutuksia tarkastelemalla sitä, vaikuttaako todistusvalinnan osuuden nosto korkeakouluopintojen aloittamisajankohtaan (sitä nopeuttaen), opiskelupaikkojen vaihtamiseen ja opinnoissa menestymiseen. Keskeinen tutkimuskysymys on myös, kuka hakee ja kuka valitaan todistusvalintaan perustuvassa järjestelmässä.
Työ valmistuu kahdessa vaiheessa. Joulukuussa 2020 raportoidaan uudistuksen lyhyen aikavälin vaikutuksista hakukäyttäytymiseen ja hakuvalintoihin. Vuonna 2022 julkaistavaa loppuraporttia varten tutkijaryhmän käytössä on jo enemmän rekisteri-aineistoja, joita hyödyntämällä analyysiä voidaan laajentaa ja syventää.
Esittelimme tutkimussuunnitelmaa opiskelijajärjestöjen edustajille 3.2.2020 pidetyssä tapaamisessa.
Lue lisää: https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/opiskelijavalintauudistuksen-vaikutusten-arviointi-tehdaan-kahdessa-vaiheessa
2. Korkeakoulujen opiskelijavalinta Suomessa
• Korkeakoulututkinnolla suuri merkitys työuraan ja ansioihin
• Rajoitettu määrä opiskelupaikkoja -> kilpailua aloituspaikoista
• Valintamekanismilla on merkitystä sille kuka tulee valituksi
– Korkeakoulujärjestelmän toiminta
– Taloudellinen tehokkuus
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• Tämänhetkinen tilanne:
– Toiselta asteelta suoraan korkeakouluihin jatkavien osuus on pieni
(25%)
– Keskimääräinen aloitusikä on n. 23 vuotta ja valmistumisikä 27 vuotta
– Ohjelmien vaihtaminen on yleistä
– Useaan eri ohjelmaan vaikea hakea pääsykokeiden vuoksi -> taktikointi
• -> Valintauudistus 2020 ja OKM:n tilaama seurantatutkimus
3.
4. Opiskelijavalinta uudistuu 2020 mennessä
• Keskeiset muutokset
– Todistusvalinnan osuuden kasvattaminen yli 50%:iin
– Yhdenmukainen yo-kokeen pisteytys
– Yhteinen pääsykoe AMK:ssa
– Vähentää yksittäisen kohteen hakukustannusta
• Tavoitteena
– Nopeuttaa siirtymistä jatko-koulutukseen
– Parantaa opiskelijoiden ja opinto-ohjelmien osuvuutta
5. Arvioinnista tietoa korkeakouluille ja päättäjille
• Kuinka hyvin uudistus vastasi esitettyihin
tavoitteisiin?
• Kuinka todistusvalinnan osuuden nosto vaikuttaa
siihen
– kuinka nopeasti siirrytään jatko-opintoihin? (tuoreiden
yo/amk)
– kuinka opinnot sujuvat? (ensimmäinen lukuvuosi)
– kuka hakee ja kuka valitaan? (mm. aikaisempi
opintomenestys, sosioekonominen tausta, sukupuoli, ikä)
• Kuvailevaa tietoa valintauudistuksen ja toisen asteen
ainevalintojen välillä (mm. pitkän matematiikan
valinta uudistuksen jälkeen)
7. Tietoa korkeakouluille valittujen taustasta ja
valintatavan yhteydestä opintomenestykseen
• Tuotamme rekisteriaineistoja hyödyntäen tietoja
siitä, millaisia ja mistä taustasta tulevia
opiskelijoita valitaan eri opinto-ohjelmiin
• Tähän tarvitaan korkeakoulujen yhteistyötä, jotta
voimme tuottaa kuvaavat tiedot toivottavalla
tasolla ja jotta ne olisivat hyödyllisiä myös
korkeakouluille valintaperusteita suunniteltaessa
• Korkeakoulujen apu valintamekanismin
nykytilanteen kartoittamisessa
8. Tutkimuksessa käytettävät aineistot
• Tiedot hakijoista, valinnoista,
preferenssijärjestyksestä ja valintapisteistä (todistus
ja pääsykoe) (HAREK)
• Tiedot korkeakouluopintojen kursseista ja
arvosanoista (VIRTA)
• Väestörekisteristä tiedot sosioekonomisesta taustasta,
sukupuolesta ja iästä (FOLK)
• Ylioppilastutkinto lautakunnan tiedot yo-todistuksesta
(YTL)
• AMK-valintakoetiedot
• Toisen asteen ainevalinnat (KOSKI-rekisteri)
9. Tutkimusprojektin aikataulu
• Alustavia tietoja 2020 yhteisvalinnan perusteella
(Joulukuu 2020)
– Tietoja hakukäyttäytymisestä ja valinnoita
– Yhteydenpitoa sidosryhmien kanssa
• Raportin julkistus (Joulukuu 2021-Toukokuu
2022)
– Tietoja ensimmäisen vuoden opinnoista uuden
järjestelmän aikana