SlideShare uma empresa Scribd logo

Nutrición, salud y ejercicio

•Transferir como PPT, PDF•
•
Dr.James Vallejo Quintero M.D
Dr.James Vallejo Quintero M.D

La ingestión de alimentos debería ser suficiente para cubrir las necesidades metabólicas del organismo, pero sin llegar a producir obesidad. Además como los diferentes alimentos tienen distinta proporción de proteínas, carbohidratos y grasas, debe existir entre estos tres tipos de sustancias un equilibrio adecuado, para suministrar a cada segmento de la cadena metabólica los materiales que necesita.

Esportes
1 de 105
““NNUUTTRRIICCIIÓÓNN,, SSAALLUUDD YY EEJJEERRCCIICCIIOO”” DDrr.. JJAAMMEESS VVAALLLLEEJJOO QQUUIINNTTEERROO MM..DD PPhh..DD MMeettaabboolliissmmoo yy NNuuttrriicciióónn ddee AAllttoo RReennddiimmiieennttoo DDeeppoorrttóóllooggoo wwwwww..vvaalllleejjoojjaammeess..yyaa..sstt
ANTECEDENTES E IMPORTANCIA DDEELL TTEEMMAA  EEll ggoobbiieerrnnoo ddee llooss EEEE..UUUU.. ((TThhee NNaattiioonnaall RReesseeaarrcchh CCoouunncciill,, SSuubbccoommmmiitttteeee oonn tthhee TTeenntthh EEddiittiioonn ooff tthhee RReeccoommmmeennddeedd DDiieettaarryy AAlllloowwaanncceess)) hhaa eessttaabblleecciiddoo nnoorrmmaass ppaarraa uunn ccoonnssuummoo óóppttiimmoo ddee nnuuttrriieenntteess ddeennoommiinnaaddaass RReeccoommmmeennddeedd ((DDaaiillyy)) DDiieettaarryy AAlllloowwaanncceess ((aabbrreevviiaaddaammeennttee RRDDAA)).. LLaa RRDDAA ddee uunnaa ssuussttaanncciiaa eess llaa eessttiimmaacciióónn ddeell ccoonnssuummoo aaddeeccuuaaddoo ppaarraa mmaanntteenneerr uunnaa bbuueennaa ssaalluudd.. LLooss vvaalloorreess ddee RRDDAA ssoonn ddiirreeccttrriicceess ppaarraa aayyuuddaarr aa llaass ppeerrssoonnaass ddee nniivveelleess ddee aaccttiivviiddaadd mmeeddiiaannaa aa ccoonnttrroollaarr ssuuss ddiieettaass..
 La ingestión de aalliimmeennttooss ddeebbeerrííaa sseerr ssuuffiicciieennttee ppaarraa ccuubbrriirr llaass nneecceessiiddaaddeess mmeettaabbóólliiccaass ddeell oorrggaanniissmmoo,, ppeerroo ssiinn lllleeggaarr aa pprroodduucciirr oobbeessiiddaadd.. AAddeemmááss ccoommoo llooss ddiiffeerreenntteess aalliimmeennttooss ttiieenneenn ddiissttiinnttaa pprrooppoorrcciióónn ddee pprrootteeíínnaass,, ccaarrbboohhiiddrraattooss yy ggrraassaass,, ddeebbee eexxiissttiirr eennttrree eessttooss ttrreess ttiippooss ddee ssuussttaanncciiaass uunn eeqquuiilliibbrriioo aaddeeccuuaaddoo,, ppaarraa ssuummiinniissttrraarr aa ccaaddaa sseeggmmeennttoo ddee llaa ccaaddeennaa mmeettaabbóólliiccaa llooss mmaatteerriiaalleess qquuee nneecceessiittaa..
EEss nneecceessaarriioo ccoommeennttaarr qquuee llooss vvaalloorreess ddee RRDDAA vvaann aa vvaarriiaarr ddee aaccuueerrddoo aa ccaaddaa ppeerrssoonnaa.. AAllgguunnooss ddee llooss ffaaccttoorreess qquuee ppuueeddeenn lllleeggaarr aa vvaarriiaarr llaa aalliimmeennttaacciióónn ddee ccaaddaa ppeerrssoonnaa ssoonn::  UUnn eexxaammeenn ccllíínniiccoo pprreevviioo  EEddaadd,, SSeexxoo  AAccttiivviiddaadd FFííssiiccaa..  AAnnttrrooppoommeettrrííaa..  AAnnáálliissiiss ddee llaabboorraattoorriioo..
NNUUTTRRIICCIIOONN  PPrriimmeerroo ccoonnvviieennee ddiissttiinngguuiirr eennttrree aalliimmeennttaacciióónn yy nnuuttrriicciióónn.. SSee llllaammaa aalliimmeennttaacciióónn aall aaccttoo ddee pprrooppoorrcciioonnaarr aall ccuueerrppoo aalliimmeennttooss ee iinnggeerriirrllooss.. EEss uunn pprroocceessoo ccoonnsscciieennttee yy vvoolluunnttaarriioo,, yy ppoorr lloo ttaannttoo eessttáá eenn nnuueessttrraass mmaannooss mmooddiiffiiccaarrlloo.. LLaa ccaalliiddaadd ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn ddeeppeennddee pprriinncciippaallmmeennttee ddee ffaaccttoorreess eeccoonnóómmiiccooss yy ccuullttuurraalleess..
 SSee eennttiieennddee ppoorr nnuuttrriicciióónn eell ccoonnjjuunnttoo ddee pprroocceessooss ffiissiioollóóggiiccooss ppoorr llooss ccuuaalleess eell oorrggaanniissmmoo rreecciibbee,, ttrraannssffoorrmmaa yy uuttiilliizzaa llaass ssuussttaanncciiaass qquuíímmiiccaass ccoonntteenniiddaass eenn llooss aalliimmeennttooss.. EEss uunn pprroocceessoo iinnvvoolluunnttaarriioo ee iinnccoonnsscciieennttee qquuee ddeeppeennddee ddee pprroocceessooss ccoorrppoorraalleess ccoommoo llaa ddiiggeessttiióónn,, llaa aabbssoorrcciióónn yy eell ttrraannssppoorrttee ddee llooss nnuuttrriieenntteess ddee llooss aalliimmeennttooss hhaassttaa llooss tteejjiiddooss..
 Habíamos ddiicchhoo qquuee eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo nneecceessiittaa uunn ssuummiinniissttrroo ccoonnttiinnuuoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess.. SSoolloo eexxiisstteenn uunnaass ppooccaass ssuussttaanncciiaass,, eenn ccoommppaarraacciióónn ccoonn llaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ccoommppuueessttooss eexxiisstteenntteess,, qquuee nnooss ssiirrvveenn ccoommoo ccoommbbuussttiibbllee..  EEssttooss nnuuttrriieenntteess ffoorrmmaann ppaarrttee ddee llooss aalliimmeennttooss.. LLaass mmúúllttiipplleess ccoommbbiinnaacciioonneess eenn qquuee llaa nnaattuurraalleezzaa ooffrreeccee llooss ddiiffeerreenntteess nnuuttrriieenntteess nnooss ddaann uunnaa aammpplliiaa vvaarriieeddaadd ddee aalliimmeennttooss qquuee eell sseerr hhuummaannoo ppuueeddee ccoonnssuummiirr..
SSee ppuueeddee hhaacceerr uunnaa pprriimmeerraa ccllaassiiffiiccaacciióónn eennttrree llooss ccoommppoonneenntteess ddee ccuuaallqquuiieerr aalliimmeennttoo eenn bbaassee aa llaass ccaannttiiddaaddeess eenn qquuee eessttáánn pprreesseenntteess::  MMaaccrroonnuuttrriieenntteess:: QQuuee ssoonn llooss qquuee ooccuuppaann llaa mmaayyoorr pprrooppoorrcciióónn ddee llooss aalliimmeennttooss.. EEssttaass ssoonn llaa pprrootteeíínnaass,, ggllúúcciiddooss ((hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo)) yy llííppiiddooss ((oo ggrraassaass)).. TTaammbbiiéénn eessttáánn iinncclluuiiddooss llaa ffiibbrraa yy eell aagguuaa..  MMiiccrroonnuuttrriieenntteess:: SSóólloo eessttáánn pprreesseenntteess eenn ppeeqquueeññiissiimmaass pprrooppoorrcciioonneess.. EEnn eellllooss ssee eennccuueennttrraann llaass vviittaammiinnaass yy llooss mmiinneerraalleess..
UUnnaa sseegguunnddaa ccllaassiiffiiccaacciióónn eess llaa ddee llooss nnuuttrriieenntteess eenn ccuuaannttoo aa llaa ffuunncciióónn qquuee rreeaalliizzaann eenn eell mmeettaabboolliissmmoo..  UUnn pprriimmeerr ggrruuppoo ssoonn aaqquueellllooss ccoommppuueessttooss qquuee ssee uussaann nnoorrmmaallmmeennttee ccoommoo ccoommbbuussttiibbllee cceelluullaarr.. SSee lleess llllaammaa nnuuttrriieenntteess eenneerrggééttiiccooss qquuee ccooiinncciiddeenn ccoonn llooss mmaaccrroonnuuttrriieenntteess.. DDee eellllooss ssee oobbttiieennee eenneerrggííaa aall ooxxiiddaarrllooss ((qquueemmaarrllooss)) eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass ccéélluullaass ccoonn eell ooxxiiggeennoo qquuee ttrraannssppoorrttaa llaa ssaannggrree..
 Un segundo ggrruuppoo eessttáá ffoorrmmaaddoo ppoorr llooss nnuuttrriieenntteess,, qquuee uuttiilliizzaammooss ppaarraa ccoonnssttrruuiirr yy rreeggeenneerraarr nnuueessttrroo pprrooppiioo ccuueerrppoo.. LLllaammaaddooss nnuuttrriieenntteess pplláássttiiccooss yy ppeerrtteenneecceenn aall ggrruuppoo ddee llooss mmiiccrroonnuuttrriieenntteess aauunnqquuee ssee uuttiilliizzaann ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess ddee oottrrooss ttiippooss ddee nnuuttrriieenntteess..  UUnn tteerrcceerr ggrruuppoo ssee ccoommppoonnee ddee ttooddooss aaqquueellllooss nnuuttrriieenntteess ccuuyyaa ffuunncciióónn eess ffaacciilliittaarr yy ccoonnttrroollaarr llaass ffuunncciioonneess ddeell oorrggaanniissmmoo..
LLAASS NNEECCEESSIIDDAADDEESS EENNEERRGGEETTIICCAASS DDEELL SSEERR HHUUMMAANNOO..  EEll vvaalloorr eenneerrggééttiiccoo oo vvaalloorr ccaallóórriiccoo ddee uunn aalliimmeennttoo eess pprrooppoorrcciioonnaall aa llaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa qquuee ppuueeddee pprrooppoorrcciioonnaarr aall qquueemmaarrssee eenn pprreesseenncciiaa ddee ooxxiiggeennoo.. SSee mmiiddee eenn ccaalloorrííaass,, qquuee eess llaa ccaannttiiddaadd ddee ccaalloorr nneecceessaarriioo ppaarraa aauummeennttaarr eenn uunn ggrraaddoo llaa tteemmppeerraattuurraa ddee uunn ggrraammoo ddee aagguuaa.. CCoommoo ssuu vvaalloorr rreessuullttaa mmuuyy ppeeqquueeññoo,, eenn ddiieettééttiiccaa ssee ttoommaa ccoommoo mmeeddiiddaa llaa kkiillooccaalloorrííaa ((11kkccaall == 11000000 ccaalloorrííaass)).. LLaass ddiieettaass ddee llooss hhuummaannooss aadduullttooss ccoonnttiieenneenn eennttrree 11000000 yy 55000000 kkiillooccaalloorrííaass ppoorr ddííaa.. PPoorr eejjeemmpplloo uunn ggrraammoo ddee ggllúúcciiddooss oo ddee pprrootteeíínnaass lliibbeerraa aall qquueemmaarrssee uunnaass ccuuaattrroo ccaalloorrííaass,, mmiieennttrraass qquuee uunn ggrraammoo ddee ggrraassaa pprroodduuccee nnuueevvee..
 LLaass nneecceessiiddaaddeess ddee eenneerrggííaa ddee ccuuaallqquuiieerr sseerr vviivvoo ssee ccaallccuullaa ccoommoo llaa ssuummaa ddee vvaarriiooss ccoommppoonneenntteess.. AA llaa eenneerrggííaa rreeqquueerriiddaa ppoorr eell oorrggaanniissmmoo eenn rreeppoossoo aabbssoolluuttoo yy tteemmppeerraattuurraa ccoonnssttaannttee ssee llee llllaammaa TTaassaa mmeettaabbóólliiccaa bbaassaall ((TTMMBB)),, qquuee eess llaa mmíínniimmaa eenneerrggííaa qquuee nneecceessiittaammooss ppaarraa mmaanntteenneerrnnooss vviivvooss.. SSee ccaallccuullaa qquuee llaa ttaassaa ddee mmeettaabboolliissmmoo bbaassaall ppaarraa uunn hhoommbbrree ttiippoo ssee ssiittúúaa eenn ttoorrnnoo aa llooss 110000 WW,, qquuee eeqquuiivvaallee aall ccoonnssuummoo ddee uunnooss 2211 ggrr.. ddee ggllúúcciiddooss ((oo 99,,55 ddee ggrraassaass)) ccaaddaa hhoorraa..
 La tasa metabólica ddeeppeennddee ddee ffaaccttoorreess ccoommoo eell ppeessoo ccoorrppoorraall,, llaa rreellaacciióónn eennttrree mmaassaa ddee tteejjiiddoo mmaaggrroo yy ggrraassoo,, llaa ssuuppeerrffiicciiee eexxtteerrnnaa ddeell ccuueerrppoo,, eell ttiippoo ddee ppiieell oo iinncclluussoo eell aacclliimmaattaammiieennttoo aa uunnaa ddeetteerrmmiinnaaddaa tteemmppeerraattuurraa eexxtteerrnnaa..  LLooss nniiññooss ttiieenneenn ttaassaass mmeettaabbóólliiccaass mmuuyy aallttaass,, mmiieennttrraass qquuee llooss aanncciiaannooss llaa ttiieenneenn mmááss rreedduucciiddaa.. TTaammbbiiéénn eess aallggoo mmááss bbaajjaa eenn llaass mmuujjeerreess qquuee eenn llooss hhoommbbrreess..  PPoorr oottrroo llaaddoo,, ssii nnooss ssoommeetteemmooss aa uunnaa ddiieettaa ppoobbrree eenn ccaalloorrííaass oo aa uunn aayyuunnoo pprroolloonnggaaddoo,, eell oorrggaanniissmmoo hhaaccee ddeesscceennddeerr nnoottaabblleemmeennttee llaa eenneerrggííaa ccoonnssuummiiddaa eenn rreeppoossoo ppaarraa hhaacceerr dduurraarr mmááss ttiieemmppoo llaass rreesseerrvvaass eenneerrggééttiiccaass ddiissppoonniibblleess,, ppeerroo ssii eessttaammooss ssoommeettiiddooss aa eessttrrééss,, llaa aaccttiivviiddaadd hhoorrmmoonnaall hhaaccee qquuee eell mmeettaabboolliissmmoo bbaassaall aauummeennttee..
CCLLAASSEESS DDEE NNUUTTRRIIEENNTTEESS  VVaammooss aa eexxppoonneerr llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ffuunnddaammeennttaalleess ddee ccaaddaa uunnoo ddee eessttooss eelleemmeennttooss.. EEnn ccaaddaa ccaassoo vveerreemmooss ccuuáálleess ssoonn llaass ccaannttiiddaaddeess rreeccoommeennddaaddaass yy qquuéé ppaassaa ssii ssuuffrriimmooss ccaarreenncciiaass oo eexxcceessoo ddee aallgguunnoo ddee eellllooss..
GGllúúcciiddooss oo hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo  EEssttooss eelleemmeennttooss eessttáánn ffoorrmmaaddooss ppoorr ccaarrbboonnoo,, hhiiddrróóggeennoo yy ooxxííggeennoo..  LLaa pprriinncciippaall ffuunncciióónn eess aappoorrttaarr eenneerrggííaa aall oorrggaanniissmmoo.. EEssttooss ssoonn llooss qquuee pprroodduucceenn uunnaa ccoommbbuussttiióónn mmááss lliimmppiiaa eenn nnuueessttrraass ccéélluullaass yy ddeejjaann mmeennooss rreessiidduuooss eenn eell oorrggaanniissmmoo.. EEll cceerreebbrroo yy eell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo ssoollaammeennttee uuttiilliizzaann gglluuccoossaa ppaarraa oobbtteenneerr eenneerrggííaa.. DDee eessttaa mmaanneerraa ssee eevviittaa llaa pprreesseenncciiaa ddee rreessiidduuooss ttóóxxiiccooss ((ccoommoo eell aammoonnííaaccoo,, qquuee rreessuullttaa ddee qquueemmaarr pprrootteeíínnaass))..
CCllaassiiffiiccaacciióónn ddee llooss ggllúúcciiddooss..
 AAllmmiiddoonneess ((oo ffééccuullaa)):: SSoonn llooss ccoommppoonneenntteess ffuunnddaammeennttaalleess ddee llaa ddiieettaa ddeell hhoommbbrree.. EEssttáánn pprreesseenntteess eenn llooss cceerreeaalleess,, llaass lleegguummbbrreess,, llaass ppaappaass..  QQuuíímmiiccaammeennttee ppeerrtteenneecceenn aall ggrruuppoo ddee llooss ppoolliissaaccáárriiddooss.. PPaarraa aassiimmiillaarrllooss eess nneecceessaarriioo ppaarrttiirr llooss eennllaacceess eennttrree ssuuss ccoommppoonneenntteess ffuunnddaammeennttaalleess:: llooss mmoonnoossaaccáárriiddooss.. EEssttoo eess lloo qquuee ssee lllleevvaa aa ccaabboo eenn eell pprroocceessoo ddee llaa ddiiggeessttiióónn mmeeddiiaannttee llaa aacccciióónn ddee eennzziimmaass eessppeeccííffiiccaass.. LLaass eennzziimmaass qquuee llooss ddeessccoommppoonneenn ssoonn llllaammaaddaass aammiillaassaass,, qquuee eessttáánn pprreesseenntteess eenn llaa ssaalliivvaa yy llooss fflluuiiddooss iinntteessttiinnaalleess.. PPaarraa ppooddeerr ddiiggeerriirr llooss aallmmiiddoonneess eess pprreecciissoo ssoommeetteerrllooss aa uunn ttrraattaammiieennttoo ccoonn ccaalloorr pprreevviioo aa ssuu iinnggeessttiióónn ((ccoocccciióónn,, ttoossttaaddoo,, eettcc..)).. EEll aallmmiiddóónn ccrruuddoo nnoo ssee ddiiggiieerree yy pprroodduuccee ddiiaarrrreeaa..
 AAzzúúccaarreess:: SSee ccaarraacctteerriizzaann ppoorr ssuu ssaabboorr dduullccee.. PPuueeddeenn sseerr aazzúúccaarreess sseenncciillllooss ((mmoonnoossaaccáárriiddooss)) oo ccoommpplleejjooss ((ddiissaaccáárriiddooss)).. EEssttáánn pprreesseenntteess eenn llaass ffrruuttaass ((ffrruuccttoossaa)),, lleecchhee ((llaaccttoossaa)),, aazzúúccaarr bbllaannccoo ((ssaaccaarroossaa)),, mmiieell ((gglluuccoossaa ++ ffrruuccttoossaa)),, eettcc.. LLooss aazzúúccaarreess ssiimmpplleess oo mmoonnoossaaccáárriiddooss:: gglluuccoossaa,, ffrruuccttoossaa yy ggaallaaccttoossaa ssee aabbssoorrbbeenn eenn eell iinntteessttiinnoo ssiinn nneecceessiiddaadd ddee ddiiggeessttiióónn pprreevviiaa,, ppoorr lloo qquuee ssoonn uunnaa ffuueennttee mmuuyy rrááppiiddaa ddee eenneerrggííaa..  LLooss aazzúúccaarreess ccoommpplleejjooss ddeebbeenn sseerr ttrraannssffoorrmmaaddooss eenn aazzúúccaarreess sseenncciillllooss ppaarraa sseerr aassiimmiillaaddooss.. LLooss aazzúúccaarreess ccoommpplleejjooss oo ddiissaaccáárriiddooss,, ddeessttaaccaa llaa ssaaccaarroossaa qquuee eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnaa mmoollééccuullaa ddee gglluuccoossaa yy oottrraa ddee ffrruuccttoossaa.. EEssttaa uunniióónn ssee rroommppee mmeeddiiaannttee llaa aacccciióónn ddee uunnaa eennzziimmaa llllaammaaddaa ssaaccaarraassaa..
FFiibbrraa:: EEssttáá pprreesseennttee eenn llaass vveerrdduurraass,, ffrruuttaass,, ffrruuttooss sseeccooss,, cceerreeaalleess iinntteeggrraalleess yy lleegguummbbrreess eenntteerraass.. SSoonn mmoollééccuullaass ttaann ccoommpplleejjaass yy rreessiisstteenntteess qquuee nnoo ssoommooss ccaappaacceess ddee ddiiggeerriirrllaass yy lllleeggaann aall iinntteessttiinnoo ggrruueessoo ssiinn aassiimmiillaarrssee..
d Las reservas dee ggllúúcciiddooss:: eell gglluuccóóggeennoo  LLaa ttoottaalliiddaadd ddee llooss ggllúúcciiddooss ssoonn ttrraannssffoorrmmaaddooss eenn gglluuccoossaa yy aabbssoorrbbiiddooss ppoorr eell iinntteessttiinnoo.. PPoosstteerriioorrmmeennttee ppaassaann aall hhííggaaddoo ddoonnddee ssoonn ttrraannssffoorrmmaaddooss aa gglluuccóóggeennoo,, qquuee eess uunnaa ssuussttaanncciiaa ddee rreesseerrvvaa ddee eenneerrggííaa ppaarraa sseerr uussaaddaa eenn llooss ppeerrííooddooss eenn qquuee nnoo hhaayy gglluuccoossaa ddiissppoonniibbllee.. SSeeggúúnn ssee vvaa nneecceessiittaannddoo,, eell gglluuccóóggeennoo ssee ccoonnvviieerrttee eenn gglluuccoossaa,, qquuee ppaassaa aa llaa ssaannggrree ppaarraa sseerr uuttiilliizzaaddaa eenn llooss ddiiffeerreenntteess tteejjiiddooss.. TTaammbbiiéénn ssee aallmmaacceennaa gglluuccóóggeennoo eenn llooss mmúússccuullooss,, ssóólloo ssee uuttiilliizzaa ppaarraa pprroodduucciirr eenneerrggííaa eenn eell pprrooppiioo mmúússccuulloo.. EEll gglluuccóóggeennoo ssee aallmmaacceennaa hhaassttaa uunnaa ccaannttiiddaadd mmááxxiimmaa ddee uunnooss 110000 ggrr.. eenn eell hhííggaaddoo yy nnooss 220000 ggrr.. eenn llooss mmúússccuullooss.. SSii ssee aallccaannzzaa eessttee llíímmiittee,, eell eexxcceessoo ddee gglluuccoossaa eenn llaa ssaannggrree ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn ggrraassaa yy ssee aaccuummuullaa eenn eell tteejjiiddoo aaddiippoossoo ccoommoo rreesseerrvvaa eenneerrggééttiiccaa aa llaarrggoo ppllaazzoo..
 Todos los pprroocceessooss mmeettaabbóólliiccooss eenn llooss qquuee iinntteerrvviieenneenn llooss ggllúúcciiddooss eessttáánn ccoonnttrroollaaddooss ppoorr eell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall,, qquuee aa ttrraavvééss ddee llaa iinnssuulliinnaa rreettiirraa llaa gglluuccoossaa ddee llaa ssaannggrree ccuuaannddoo ssuu ccoonncceennttrraacciióónn eess mmuuyy aallttaa.. EExxiisstteenn oottrraass hhoorrmmoonnaass,, ccoommoo eell gglluuccaaggóónn oo llaa aaddrreennaalliinnaa,, qquuee ttiieenneenn eell eeffeeccttoo ccoonnttrraarriioo..
Necesidades ddiiaarriiaass ddee ggllúúcciiddooss  LLooss ggllúúcciiddooss ddeebbeenn aappoorrttaarr eell 5555 óó 6600%% ddee llaass ccaalloorrííaass ddee llaa ddiieettaa.. SSee rreeccoommiieennddaa uunnaa ccaannttiiddaadd mmíínniimmaa ddee uunnooss 110000 ggrr.. ddiiaarriiooss,, ppaarraa eevviittaarr uunnaa ccoommbbuussttiióónn iinnaaddeeccuuaaddaa ddee pprrootteeíínnaass yy llaass ggrraassaass ((qquuee pprroodduuccee aammoonnííaaccoo yy ccuueerrppooss cceettóónniiccooss eenn llaa ssaannggrree)) yy ppeerrddiiddaa ddee pprrootteeíínnaass eessttrruuccttuurraalleess ddeell pprrooppiioo ccuueerrppoo..
LLííppiiddooss oo GGrraassaass  LLaass ggrraassaass ssee uuttiilliizzaann ppaarraa aappoorrttaarr eenneerrggííaa aall oorrggaanniissmmoo,, ppeerroo ttaammbbiiéénn ssoonn ppaarraa oottrraass ffuunncciioonneess ccoommoo llaa aabbssoorrcciióónn ddee aallgguunnaass vviittaammiinnaass ((llaass lliippoossoolluubblleess)) llaa ssíínntteessiiss ddee hhoorrmmoonnaass yy ccoommoo mmaatteerriiaall aaiissllaannttee yy ddee rreelllleennoo ddee óórrggaannooss iinntteerrnnooss.. TTaammbbiiéénn ffoorrmmaann ppaarrttee ddee llaa mmeemmbbrraannaass cceelluullaarreess yy ddee llaass vvaaiinnaass qquuee eennvvuueellvveenn llooss nneerrvviiooss..  EEssttáánn pprreesseenntteess eenn llooss aacceeiitteess vveeggeettaalleess ((oolliivvaa,, mmaaíízz,, ggiirraassooll,, ccaaccaahhuueettee,, eettcc..)),, qquuee ssoonn rriiccooss eenn áácciiddooss ggrraassooss iinnssaattuurraaddooss,, yy eenn llaass ggrraassaass aanniimmaalleess ((ttoocciinnoo,, mmaanntteeqquuiillllaa,, mmaanntteeccaa ddee cceerrddoo,, eettcc..)),, rriiccaass eenn áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss.. LLaass ggrraassaass ddee llooss ppeessccaaddooss ccoonnttiieenneenn mmaayyoorriittaarriiaammeennttee áácciiddooss ggrraassooss iinnssaattuurraaddooss..
 Los lípidos que consumimos pprroocceeddeenn ddeell ggrruuppoo ddee llooss ttrriigglliiccéérriiddooss.. EEssttáánn ffoorrmmaaddooss ppoorr uunnaa mmoollééccuullaa ddee gglliicceerrooll,, aa llaa qquuee eessttáánn uunniiddooss ttrreess áácciiddooss ggrraassooss..  LLooss áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss ssoonn mmááss ddiiffíícciilleess ddee uuttiilliizzaarr ppoorr eell oorrggaanniissmmoo,, yyaa qquuee ssuuss ppoossiibbiilliiddaaddeess ddee ccoommbbiinnaarrssee ccoonn oottrraass mmoollééccuullaass eessttáánn lliimmiittaaddaass ppoorr eessttaarr ttooddooss ssuuss ppoossiibblleess ppuunnttooss ddee eennllaaccee yyaa uuttiilliizzaaddooss oo ""ssaattuurraaddooss"".. EEssttaa ddiiffiiccuullttaadd ppaarraa ccoommbbiinnaarrssee ccoonn oottrrooss ccoommppuueessttooss hhaaccee qquuee sseeaa ddiiffíícciill rroommppeerr ssuuss mmoollééccuullaass eenn oottrraass mmááss ppeeqquueeññaass qquuee aattrraavviieesseenn llaass ppaarreeddeess ddee llooss ccaappiillaarreess ssaanngguuíínneeaass yy llaass mmeemmbbrraannaass cceelluullaarreess.. PPoorr eessoo,, eenn ddeetteerrmmiinnaaddaass ccoonnddiicciioonneess ppuueeddeenn aaccuummuullaarrssee yy ffoorrmmaarr ppllaaccaass eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass aarrtteerriiaass ((aarrtteerriioosscclleerroossiiss))..
 Siguiendo en importancia nnuuttrriicciioonnaall ssee eennccuueennttrraann llooss ffoossffoollííppiiddooss,, qquuee ffoorrmmaann llaass mmeemmbbrraannaass ddee nnuueessttrraass ccéélluullaass..  TTaammbbiiéénn ccaabbee sseeññaallaarr aall ccoolleesstteerrooll,, ssuussttaanncciiaa iinnddiissppeennssaabbllee eenn eell mmeettaabboolliissmmoo ppoorr ffoorrmmaarr ppaarrttee ddee llaa zzoonnaa iinntteerrmmeeddiiaa ddee llaass mmeemmbbrraannaass cceelluullaarreess,, ee iinntteerrvveenniirr eenn llaa ssíínntteessiiss ddee llaass hhoorrmmoonnaa..  CCaaddaa ggrraammoo ddee ggrraassaa pprroodduuccee mmááss ddeell ddoobbllee ddee eenneerrggííaa qquuee llooss ddeemmááss nnuuttrriieenntteess,, ccoonn lloo qquuee ppaarraa aaccuummuullaarr uunnaa ddeetteerrmmiinnaaddaa ccaannttiiddaadd ddee ccaalloorrííaass ssóólloo eess nneecceessaarriioo llaa mmiittaadd ddee ggrraassaa ddee lloo qquuee sseerrííaa nneecceessaarriioo ddee gglluuccóóggeennoo oo pprrootteeíínnaass..
NNeecceessiiddaaddeess ddiiaarriiaass ddee llííppiiddooss  SSee rreeccoommiieennddaa qquuee llaass ggrraassaass ddee llaa ddiieettaa aappoorrtteenn eennttrree uunn 2200 yy uunn 3300%% ddee llaass nneecceessiiddaaddeess eenneerrggééttiiccaass ddiiaarriiaass.. PPeerroo nnuueessttrroo oorrggaanniissmmoo nnoo hhaaccee eell mmiissmmoo uussoo ddee llooss ddiiffeerreenntteess ttiippooss ddee ggrraassaa,, ppoorr lloo qquuee eessttee 3300%% ddeebbeerráá eessttaarr ccoommppuueessttoo ppoorr uunn 1100%% ddee ggrraassaass ssaattuurraaddaass ((ggrraassaa ddee oorriiggeenn aanniimmaall)),, uunn 55%% ddee ggrraassaass iinnssaattuurraaddaass ((aacceeiittee ddee oolliivvaa)) yy uunn 55%% ddee ggrraassaass ppoolliinnssaattuurraaddaass ((aacceeiitteess ddee sseemmiillllaass yy ffrruuttooss sseeccooss)).. HHaayy cciieerrttooss llííppiiddooss qquuee ssee ccoonnssiiddeerraann eesseenncciiaalleess ppaarraa eell oorrggaanniissmmoo.. EEssttooss ssoonn llooss llllaammaaddooss áácciiddooss ggrraassooss eesseenncciiaalleess oo vviittaammiinnaa FF..  EEnn eell ccaassoo ddee qquuee eessttee eexxcceessoo ddee ggrraassaass eessttéé ffoorrmmaaddoo mmaayyoorriittaarriiaammeennttee ppoorr áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss,, aauummeennttaammooss eell rriieessggoo ddee ppaaddeecceerr eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess ccoommoo llaa aarrtteerriioosscclleerroossiiss,, llooss iinnffaarrttooss ddee mmiiooccaarrddiioo oo llaass eemmbboolliiaass..
PPrrootteeíínnaass  LLaass pprrootteeíínnaass ssoonn llooss mmaatteerriiaalleess qquuee ddeesseemmppeeññaann uunn mmaayyoorr nnúúmmeerroo ddee ffuunncciioonneess eenn llaass ccéélluullaass ddee ttooddooss llooss sseerreess vviivvooss.. FFoorrmmaann ppaarrttee ddee llaa eessttrruuccttuurraa bbáássiiccaa ddee llooss tteejjiiddooss ((mmúússccuullooss,, tteennddoonneess,, ppiieell,, uuññaass,, eettcc..)) yy,, ppoorr oottrroo,, ddeesseemmppeeññaann ffuunncciioonneess mmeettaabbóólliiccaass yy rreegguullaaddoorraass ((aassiimmiillaacciióónn ddee nnuuttrriieenntteess,, ttrraannssppoorrttee ddee ooxxííggeennoo yy ddee ggrraassaass eenn llaa ssaannggrree,, iinnaaccttiivvaacciióónn ddee mmaatteerriiaalleess ttóóxxiiccooss oo ppeelliiggrroossooss,, eettcc..)).. SSoonn llaa bbaassee ddee llaa eessttrruuccttuurraa ddeell ccóóddiiggoo ggeennééttiiccoo ((AADDNN)) yy ddee llooss ssiisstteemmaass ddee rreeccoonnoocciimmiieennttoo ddee oorrggaanniissmmooss eexxttrraaññooss eenn eell ssiisstteemmaa iinnmmuunniittaarriioo..
 Las proteínas ssoonn mmoollééccuullaass ddee ggrraann ttaammaaññoo ffoorrmmaaddaass ppoorr llaarrggaass ccaaddeennaass lliinneeaalleess ddee ssuuss eelleemmeennttooss ccoonnssttiittuuttiivvooss pprrooppiiooss:: llooss aammiinnooáácciiddooss.. EExxiisstteenn uunnooss vveeiinnttee aammiinnooáácciiddooss..  UUnnaa pprrootteeíínnaa mmeeddiiaa eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnooss cciieenn oo ddoosscciieennttooss aammiinnooáácciiddooss..
 En la dieta ddee llooss sseerreess hhuummaannooss ssee ppuueeddee ddiissttiinngguuiirr eennttrree pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn vveeggeettaall oo ddee oorriiggeenn aanniimmaall.. LLaass pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn aanniimmaall eessttáánn pprreesseenntteess eenn llaass ccaarrnneess,, ppeessccaaddooss,, aavveess,, hhuueevvooss yy pprroodduuccttooss lláácctteeooss eenn ggeenneerraall.. LLaass ddee oorriiggeenn vveeggeettaall ssee ppuueeddeenn eennccoonnttrraarr aabbuunnddaanntteemmeennttee eenn llooss ffrruuttooss sseeccooss,, llaa ssoojjaa,, llaass lleegguummbbrreess,, llooss cchhaammppiiññoonneess yy llooss cceerreeaalleess ccoommpplleettooss ((ccoonn ggeerrmmeenn))..  PPaarraa ppooddeerr aassiimmiillaarr llaass pprrootteeíínnaass ddee llaa ddiieettaa pprreevviiaammeennttee ddeebbeenn sseerr ffrraacccciioonnaaddaass eenn ssuuss ddiiffeerreenntteess aammiinnooáácciiddooss.. EEssttaa ddeessccoommppoossiicciióónn ssee rreeaalliizzaa eenn eell eessttóómmaaggoo ee iinntteessttiinnoo,, bbaajjoo llaa aacccciióónn ddee llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss yy llooss ddiiffeerreenntteess eennzziimmaass.. LLooss aammiinnooáácciiddooss oobbtteenniiddooss ppaassaann aa llaa ssaannggrree,, yy ssee ddiissttrriibbuuyyeenn ppoorr llooss tteejjiiddooss,, ddoonnddee ssee ccoommbbiinnaann ddee nnuueevvoo ffoorrmmaannddoo llaass ddiiffeerreenntteess pprrootteeíínnaass eessppeecciiffiiccaass ddee nnuueessttrraa eessppeecciiee..
EEll rreeccaammbbiioo pprrootteeiiccoo  LLaass pprrootteeíínnaass ddeell ccuueerrppoo eessttáánn eenn uunn ccoonnttiinnuuoo pprroocceessoo ddee rreennoovvaacciióónn.. SSee ddeeggrraaddaann hhaassttaa ssuuss aammiinnooáácciiddooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess ,, ssee uuttiilliizzaann eessttooss aammiinnooáácciiddooss jjuunnttoo ccoonn llooss oobbtteenniiddooss ddee llaa ddiieettaa,, ppaarraa ffoorrmmaarr nnuueevvaass pprrootteeíínnaass eenn bbaassee aa llaass nneecceessiiddaaddeess ddeell mmoommeennttoo.. AA eessttee mmeeccaanniissmmoo ssee llee llllaammaa rreeccaammbbiioo pprrootteeiiccoo..  TTaammbbiiéénn eess iimmppoorrttaannttee eell hheecchhoo ddee qquuee eenn aauusseenncciiaa ddee ggllúúcciiddooss eenn llaa ddiieettaa,, eess ppoossiibbllee oobbtteenneerrllaa aa ppaarrttiirr ddee llaa ccoonnvveerrssiióónn ddee cciieerrttooss aammiinnooáácciiddooss eenn eell hhííggaaddoo..  LLaass pprrootteeíínnaass ddee llaa ddiieettaa ssee uussaann,, pprriinncciippaallmmeennttee,, ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee nnuueevvooss tteejjiiddooss oo ppaarraa eell rreeeemmppllaazzoo ddee llaass pprrootteeíínnaass pprreesseenntteess eenn eell oorrggaanniissmmoo.. CCuuaannddoo llaass pprrootteeíínnaass ccoonnssuummiiddaass eexxcceeddeenn llaass nneecceessiiddaaddeess ddeell oorrggaanniissmmoo,, ssuuss aammiinnooáácciiddooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess ppuueeddeenn sseerr uuttiilliizzaaddooss ppaarraa oobbtteenneerr ddee eellllooss eenneerrggííaa..
AAmmiinnooáácciiddooss EEsseenncciiaalleess  EEll sseerr hhuummaannoo nneecceessiittaa uunn ttoottaall ddee vveeiinnttee aammiinnooáácciiddooss,, ddee llooss ccuuaalleess,, nnuueevvee nnoo eess ccaappaazz ddee ssiinntteettiizzaarr ppoorr ssíí mmiissmmoo yy ddeebbeenn sseerr aappoorrttaaddooss ppoorr llaa ddiieettaa.. EEssttooss nnuueevvee ssoonn llooss ddeennoommiinnaaddooss:: aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess,, yy ssii ffaallttaa uunnoo ssoolloo ddee eellllooss nnoo sseerráá ppoossiibbllee ssiinntteettiizzaarr nniinngguunnaa ddee llaass pprrootteeíínnaass eenn llaa qquuee sseeaa rreeqquueerriiddoo ddiicchhoo aammiinnooáácciiddoo..  LLooss aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess mmááss pprroobblleemmááttiiccooss ssoonn eell ttrriippttóóffaannoo,, llaa lliissiinnaa yy llaa mmeettiioonniinnaa..
Valor bbiioollóóggiiccoo ddee llaass pprrootteeíínnaass  EEll ccoonnjjuunnttoo ddee llooss aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess ssóólloo eessttáá pprreesseennttee eenn llaass pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn aanniimmaall..  SSee ddeeffiinnee eell vvaalloorr oo ccaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa ddee uunnaa ddeetteerrmmiinnaaddaa pprrootteeíínnaa ppoorr ssuu ccaappaacciiddaadd ddee aappoorrttaarr ttooddooss llooss aammiinnooáácciiddooss nneecceessaarriiooss ppaarraa llooss sseerreess hhuummaannooss.. LLaa lleecchhee mmaatteerrnnaa eess eell ppaattrróónn ccoonn eell qquuee ssee ccoommppaarraa eell vvaalloorr bbiioollóóggiiccoo ddee llaass ddeemmááss pprrootteeíínnaass ddee llaa ddiieettaa..  HHaayy pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn vveeggeettaall,, ccoommoo llaa ssoojjaa,, qquuee aa ppeessaarr ddee tteenneerr vvaalloorr bbiioollóóggiiccoo qquuee oottrraass pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn aanniimmaall,, ssuu aappoorrttee pprrootteeiiccoo nneettoo eess mmaayyoorr ppoorr aassiimmiillaarrssee mmuucchhoo mmeejjoorr eenn nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ddiiggeessttiivvoo..
d Necesidades diiaarriiaass ddee pprrootteeíínnaass  EEll mmááxxiimmoo ddee pprrootteeíínnaass qquuee ppooddeemmooss iinnggeerriirr ssiinn aaffeeccttaarr aa nnuueessttrraa ssaalluudd,, eess uunn tteemmaa aaúúnn mmááss ddeelliiccaaddoo.. LLaass pprrootteeíínnaass ccoonnssuummiiddaass eenn eexxcceessoo,, qquuee eell oorrggaanniissmmoo nnoo nneecceessiittaa ppaarraa eell ccrreecciimmiieennttoo oo ppaarraa eell rreeccaammbbiioo pprrootteeiiccoo,, ssee qquueemmaann eenn llaass ccéélluullaass ppaarraa pprroodduucciirr eenneerrggííaa.. AA ppeessaarr ddee qquuee ttiieenneenn uunn rreennddiimmiieennttoo eenneerrggééttiiccoo iigguuaall aall ddee llooss hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo,, ssuu ccoommbbuussttiióónn eess mmááss ccoommpplleejjaa yy ddeejjaann rreessiidduuooss mmeettaabbóólliiccooss,, ccoommoo eell aammoonniiaaccoo,, qquuee ssoonn ttóóxxiiccooss ppaarraa eell oorrggaanniissmmoo..
 EEll ccuueerrppoo hhuummaannoo ddiissppoonnee ddee eeffiicciieenntteess ssiisstteemmaass ddee eelliimmiinnaacciióónn,, ppeerroo ttooddoo eexxcceessoo ddee pprrootteeíínnaass ssuuppoonnee cciieerrttoo ggrraaddoo ddee iinnttooxxiiccaacciióónn qquuee pprroovvooccaa llaa ddeessttrruucccciióónn ddee tteejjiiddooss yy,, eenn uullttiimmaa iinnssttaanncciiaa,, llaa eennffeerrmmeeddaadd oo eell eennvveejjeecciimmiieennttoo pprreemmaattuurroo.. DDeebbeemmooss eevviittaarr ccoonnssuummiirr mmááss pprrootteeíínnaass ddee llaass eessttrriiccttaammeennttee nneecceessaarriiaass..
 Investigaciones, ppoorr eell ddooccttoorr aalleemmáánn LLootthhaarr WWeennddtt,, hhaann ddeemmoossttrraaddoo qquuee llooss aammiinnooáácciiddooss ssee aaccuummuullaann eenn llaass mmeemmbbrraannaass bbáássaalleess ddee llooss ccaappiillaarreess ssaanngguuíínneeooss ppaarraa sseerr uuttiilliizzaaddooss rrááppiiddaammeennttee eenn ccaassoo ddee nneecceessiiddaadd.. EEssttoo ssuuppoonnee qquuee ccuuaannddoo hhaayy eexxcceessoo ddee pprrootteeíínnaass eenn llaa ddiieettaa,, llooss aammiinnooáácciiddooss rreessuullttaanntteess ssiigguueenn aaccuummuulláánnddoossee,, lllleeggaannddoo aa ddiiffiiccuullttaarr eell ppaassoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess ddee llaa ssaannggrree aa llaass ccéélluullaass ((mmiiccrrooaannggiiooppaattííaa))..
VViittaammiinnaass  LLaass vviittaammiinnaass ssoonn ssuussttaanncciiaass oorrggáánniiccaass iimmpprreesscciinnddiibblleess eenn llooss pprroocceessooss mmeettaabbóólliiccooss qquuee ttiieenneenn lluuggaarr eenn llaa nnuuttrriicciióónn ddee llooss sseerreess vviivvooss.. NNoo aappoorrttaann eenneerrggííaa,, ppuueessttoo qquuee nnoo ssee uuttiilliizzaann ccoommoo ccoommbbuussttiibbllee,, ppeerroo ssiinn eellllaass eell oorrggaanniissmmoo nnoo eess ccaappaazz ddee aapprroovveecchhaarr llooss eelleemmeennttooss ccoonnssttrruuccttiivvooss yy eenneerrggééttiiccooss ssuummiinniissttrraaddooss ppoorr llaa aalliimmeennttaacciióónn..
 Normalmente ssee uuttiilliizzaann eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass ccéélluullaass ccoommoo pprreeccuurrssoorraass ddee llaass ccooeennzziimmaass,, aa ppaarrttiirr ddee llooss ccuuaalleess ssee eellaabboorraann llooss mmiilleess ddee eennzziimmaass qquuee rreegguullaann llaass rreeaacccciioonneess qquuíímmiiccaass ddee llaass qquuee vviivveenn llaass ccéélluullaass..  LLaass vviittaammiinnaass ddeebbeenn sseerr aappoorrttaaddaass aa ttrraavvééss ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, ppuueessttoo qquuee eell ccuueerrppoo hhuummaannoo nnoo ppuueeddee ssiinntteettiizzaarrllaass..  UUnnaa eexxcceeppcciióónn eess llaa vviittaammiinnaa DD,, qquuee ssee ppuueeddee ffoorrmmaarr eenn llaa ppiieell ccoonn llaa eexxppoossiicciióónn aall ssooll,, yy llaass vviittaammiinnaass KK,, BB11,, BB1122 yy áácciiddoo ffóólliiccoo,, qquuee ssee ffoorrmmaann eenn ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess eenn llaa fflloorraa iinntteessttiinnaall..
 El consumo de tabaco, aallccoohhooll oo ddrrooggaass eenn ggeenneerraall pprroovvooccaa uunn mmaayyoorr ggaassttoo ddee aallgguunnaass vviittaammiinnaass,, qquuee ppoorr lloo qquuee eenn eessttooss ccaassooss ppuueeddee sseerr nneecceessaarriioo uunn aappoorrttee ssuupplleemmeennttaarriioo.. DDeebbeemmooss tteenneerr eenn ccuueennttaa qquuee llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaass vviittaammiinnaass ssiinnttééttiiccaass nnoo ppuueeddeenn ssuussttiittuuiirr aa llaass oorrggáánniiccaass,, eess ddeecciirr,, aa llaass ccoonntteenniiddaass eenn llooss aalliimmeennttooss oo eexxttrraaííddaass ddee pprroodduuccttooss nnaattuurraalleess ((lleevvaadduurraass,, ggeerrmmeenn ddee ttrriiggoo,, eettcc..)).. AAuunnqquuee llaass mmoollééccuullaass ddee llaass vviittaammiinnaass ddee ssíínntteessiiss tteennggaann llooss mmiissmmooss eelleemmeennttooss eessttrruuccttuurraalleess qquuee llaass oorrggáánniiccaass,, eenn mmuucchhooss ccaassooss nnoo ttiieenneenn llaa mmiissmmaa ccoonnffiigguurraacciióónn eessppaacciiaall,, ppoorr lloo qquuee ccaammbbiiaann ssuuss pprrooppiieeddaaddeess..
 Existen dos ttiippooss ddee vviittaammiinnaass:: llaass lliippoossoolluubblleess ((AA,, DD,, EE,, KK)),, ssoonn llaass qquuee ssee ddiissuueellvveenn eenn ddiissoollvveenntteess oorrggáánniiccooss,, ggrraassaass yy aacceeiitteess.. SSee aallmmaacceennaann eenn eell hhííggaaddoo yy tteejjiiddooss aaddiippoossooss,, ppoorr lloo qquuee eess ppoossiibbllee,, ttrraass uunn aapprroovviissiioonnaammiieennttoo ssuuffiicciieennttee,, ssuubbssiissttiirr uunnaa ééppooccaa ssiinn ssuu aappoorrttee.. SSii ssee ccoonnssuummeenn eenn eexxcceessoo ((mmááss ddee 1100 vveecceess ddaass ccaannttiiddaaddeess rreeccoommeennddaaddaass)) ppuueeddeenn rreessuullttaarr ttóóxxiiccaass.. EEssttoo lleess ppuueeddee ooccuurrrriirr ssoobbrree ttooddoo aa ddeeppoorrttiissttaass,, qquuee aauunnqquuee mmaannttiieenneenn uunnaa ddiieettaa eeqquuiilliibbrraaddaa rreeccuurrrreenn aa ssuupplleemmeennttooss vviittaammíínniiccooss eenn ddoossiiss eelleevvaaddaass,, ccoonn llaa iiddeeaa ddee qquuee aassíí ppuueeddeenn aauummeennttaarr ssuu rreennddiimmiieennttoo ffííssiiccoo.. EEssttoo eess ttoottaallmmeennttee ffaallssoo,, aassíí ccoommoo llaa ccrreeeenncciiaa ddee qquuee llooss nniiññooss vvaann aa ccrreecceerr mmááss ccuuaannttaass mmááss vviittaammiinnaass lleess hhaaggaann ttoommaarr..
VViittaammiinnaass lliippoossoolluubblleess::  VViittaammiinnaa AA -- ((rreettiinnooll))  VViittaammiinnaa DD -- ((ccaallcciiffeerrooll))  VViittaammiinnaa EE -- ((ttooccooffeerrooll))  VViittaammiinnaa KK -- ((aannttiihheemmoorrrraaggiiccaa))  VViittaammiinnaa FF -- ((áácciiddooss ggrraassooss eesseenncciiaalleess))
YY llaass hhiiddrroossoolluubblleess:: ((vviittaammiinnaa CC yy ccoommpplleejjoo BB)) qquuee ssee ccaarraacctteerriizzaann ppoorrqquuee ssee ddiissuueellvveenn eenn aagguuaa,, ppoorr lloo qquuee ppuueeddeenn ppaassaarrssee aall aagguuaa ddeell llaavvaaddoo oo ddee llaa ccoocccciióónn ddee llooss aalliimmeennttooss.. MMuucchhooss aalliimmeennttooss rriiccooss eenn eessttee ttiippoo ddee vviittaammiinnaass nnoo nnooss aappoorrttaann aall ffiinnaall ddee pprreeppaarraarrllooss llaa mmiissmmaa ccaannttiiddaadd qquuee ccoonntteennííaann iinniicciiaallmmeennttee.. PPaarraa rreeccuuppeerraarr ppaarrttee ddee eessttaass vviittaammiinnaass ((aallgguunnaass ssee ddeessttrruuyyeenn ccoonn eell ccaalloorr)),, ssee ppuueeddee aapprroovveecchhaarr eell aagguuaa ddee ccoocccciióónn ddee llaass vveerrdduurraass ppaarraa ccaallddooss oo ssooppaass.. AA ddiiffeerreenncciiaa ddee llaass vviittaammiinnaass lliippoossoolluubblleess nnoo ssee aallmmaacceennaann eenn eell oorrggaanniissmmoo.. EEssttoo hhaaccee qquuee ddeebbaann aappoorrttaarrssee rreegguullaarrmmeennttee yy ssóólloo ppuueeddee pprreesscciinnddiirrssee ddee eellllaass dduurraannttee aallgguunnooss ddííaass.. EEll eexxcceessoo ddee vviittaammiinnaass hhiiddrroossoolluubblleess ssee eexxccrreettaa ppoorr llaa oorriinnaa,, ppoorr lloo qquuee nnoo ttiieenneenn eeffeeccttoo ttóóxxiiccoo ppoorr eelleevvaaddaa qquuee sseeaa ssuu iinnggeessttaa..
VViittaammiinnaass hhiiddrroossoolluubblleess::  VViittaammiinnaa CC -- ((áácciiddoo aassccóórrbbiiccoo))  VViittaammiinnaa HH -- ((bbiioottiinnaa))  VViittaammiinnaa BB -- ((ttiiaammiinnaa))  VViittaammiinnaa BB33 -- ((nniiaacciinnaa))  VViittaammiinnaa BB55 -- ((áácciiddoo ppaannttoottéénniiccoo))  VViittaammiinnaa BB66 -- ((ppiirriiddooxxiinnaa))  VViittaammiinnaa BB1122 -- ((ccoobbaallaammiinnaa))
EExxiissttee uunn tteerrcceerr ttiippoo ddee vviittaammiinnaass llllaammaaddaass ""vviittaammiinnaass ffaallssaass"" oo ""vviittaammiinnooiiddeess"".. SSoonn ssuussttaanncciiaass ccoonn uunnaa aacccciióónn ssiimmiillaarr aa llaa ddee llaass vviittaammiinnaass,, ppeerroo ccoonn llaa ddiiffeerreenncciiaa ddee qquuee eell oorrggaanniissmmoo llaass ssiinntteettiizzaa ppoorr ssíí mmiissmmoo.. FFaallssaass vviittaammiinnaass oo vviittaammiinnooiiddeess::  IInnoossttiissooll  CCoolliinnaa  AAcciiddoo FFóólliiccoo
Consideraciones ssoobbrree llaass nneecceessiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaass  CCoommoo yyaa ssee iinnddiiccóó eenn uunn pprriinncciippiioo,, ssii eenn nnuueessttrraa ddiieettaa nnoo ffaallttaann aalliimmeennttooss iinntteeggrraalleess yy pprroodduuccttooss ffrreessccooss yy ccrruuddooss,, pprreeffeerriibblleemmeennttee ddee ccuullttiivvoo bbiioollóóggiiccoo,, eess rreeaallmmeennttee ddiiffíícciill qquuee lllleegguueemmooss aa ppaaddeecceerr uunn eessttaaddoo ccaarreenncciiaall ddee aallgguunnaa vviittaammiinnaa..
EEnn aallgguunnaass cciirrccuunnssttaanncciiaass oo eettaappaass ddee llaa vviiddaa,, llaa nneecceessiiddaaddeess ddee aallgguunnaass vviittaammiinnaass aauummeennttaann.. VVaammooss aa vveerr aallgguunnooss ccaassooss::  DDiieettaass ppaarraa aaddeellggaazzaarr:: CCoonnttrroollaarr eell aappoorrttee ddee vviittaammiinnaa BB22 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  EEmmbbaarraazzoo:: AAuummeennttaann llaass nneecceessiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaass BB11,, BB22,, BB66 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  LLaaccttaanncciiaa:: PPrreessttaarr eessppeecciiaall aatteenncciióónn aa uunn aappoorrttee ssuuffiicciieennttee ddee vviittaammiinnaa AA,, BB66,, DD,, CC yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  BBeebbééss yy llaaccttaanntteess:: PPrreessttaarr aatteenncciióónn aa qquuee llaa mmaaddrree nnoo ssuuffrraa nniinngguunnaa ccaarreenncciiaa vviittaammíínniiccoo.. SSii ssee vviivvee eenn uunnaa zzoonnaa ppooccoo ssoolleeaaddaa ddeebbeerreemmooss ccuuiiddaarr qquuee eell bbeebbéé tteennggaa uunn aappoorrttee ssuuffiicciieennttee ddee vviittaammiinnaa DD..  NNiiññooss:: EEss iimmppoorrttaannttee qquuee nnoo ffaalltteenn llaass vviittaammiinnaass AA,, CC,, DD,, BB11,, BB22 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..
 VVeejjeezz:: LLaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llooss aanncciiaannooss ssiigguueenn ddiieettaass mmoonnóóttoonnaass yy ddee eessccaassaa rriiqquueezzaa vviittaammíínniiccaa.. PPuueeddee sseerr ccoonnvveenniieennttee uunn aappoorrttee ssuupplleemmeennttaarriioo ddee vviittaammiinnaass AA,, BB11,, CC,, áácciiddoo ffóólliiccoo yy DD ((ssii aaddeemmááss ssaalleenn ppooccoo yy nnoo lleess ddaa mmuucchhoo eell ssooll)) EEnnttrree llooss ffaaccttoorreess qquuee nneeuuttrraalliizzaann oo ddeessttrruuyyeenn cciieerrttaass vviittaammiinnaass eessttáánn::  llaass bbeebbiiddaass aallccoohhóólliiccaass:: PPuueessttoo qquuee eell aallccoohhooll aappoorrttaa ccaalloorrííaass ssiinn aappeennaass ccoonntteenniiddoo vviittaammíínniiccoo ddiissmmiinnuuyyee eell aappeettiittoo yy ssee pprroodduucceenn ccaarreenncciiaass,, eessppeecciiaallmmeennttee ddee vviittaammiinnaass BB11,, BB22,, BB33,, BB66 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  EEll ttaabbaaccoo:: PPuueessttoo qquuee llaa vviittaammiinnaa CC iinntteerrvviieennee eenn llooss pprroocceessooss ddee ddeessiinnttooxxiiccaacciióónn rreeaacccciioonnaannddoo ccoonn llooss ttóóxxiiccooss ddeell ttaabbaaccoo,, ssee rreeccoommiieennddaa uunn aappoorrttee ssuuppeerriioorr aall rreeccoommeennddaaddoo ((aa vveecceess iinncclluussoo eell ddoobbllee oo eell ttrriippllee))..  DDrrooggaass:: PPuueessttoo qquuee ssoonn ttóóxxiiccooss ppaarraa eell oorrggaanniissmmoo ssee ddeebbeerráá iinnccrreemmeennttaarr eell aappoorrttee ddee vviittaammiinnaa CC.. DDeebbiiddoo aa qquuee eenn mmuucchhooss ccaassooss ttaammbbiiéénn ddiissmmiinnuuyyee eell aappeettiittoo,, ddeebbeemmooss aappoorrttaarr ssuupplleemmeennttooss ddee vviittaammiinnaass ddeell ggrruuppoo BB ((qquuee aaddeemmááss aaccttúúaann ccoommoo pprrootteeccttoorreess hheeppááttiiccooss)) yy áácciiddoo FFóólliiccoo
 Situaciones eessttrreessaanntteess:: BBaajjoo tteennssiióónn eemmoocciioonnaall oo ppssííqquuiiccaa,, llaass gglláánndduullaass ssuupprraarrrreennaalleess sseeggrreeggaann uunnaa mmaayyoorr ccaannttiiddaadd ddee aaddrreennaalliinnaa,, qquuee ccoonnssuummee uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee vviittaammiinnaa CC.. TTaammbbiiéénn ssee nneecceessiittaann mmaayyoorreess ccaannttiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaa EE yy ddee llaass ddeell ggrruuppoo BB..  AAzzúúccaarr oo aalliimmeennttooss aazzuuccaarraaddooss:: EEll aazzúúccaarr bbllaannccaa nnoo aappoorrttaa nniinngguunnaa vviittaammiinnaa aa nnuueessttrroo oorrggaanniissmmoo.. PPoorr eell ccoonnttrraarriioo,, rreeqquuiieerree ddee uunn aappoorrttee ddee vviittaammiinnaass yy mmiinneerraalleess ddee nnuueessttrraass pprrooppiiaass rreesseerrvvaass ppaarraa mmeettaabboolliizzaarrssee ((ssoobbrree ttooddoo BB11))  MMeeddiiccaammeennttooss:: LLooss eessttrróóggeennooss ((aannttiiccoonncceeppttiivvooss ffeemmeenniinnooss)) rreeppeerrccuutteenn nneeggaattiivvaammeennttee eenn llaa ddiissppoonniibbiilliiddaadd ddee llaa mmaayyoorrííaa ddee llaass vviittaammiinnaass.. LLooss aannttiibbiióóttiiccooss yy llooss llaaxxaanntteess ddeessttrruuyyeenn llaa fflloorraa iinntteessttiinnaall,, ppoorr lloo qquuee ssee ppuueeddee ssuuffrriirr ddééffiicciitt ddee vviittaammiinnaass KK,, HH oo BB1122..
MMiinneerraalleess  LLooss mmiinneerraalleess ssoonn llooss ccoommppoonneenntteess iinnoorrggáánniiccooss ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, eess ddeecciirr,, aaqquueellllooss qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn llaa nnaattuurraalleezzaa ssiinn ffoorrmmaarr ppaarrttee ddee llooss sseerreess vviivvooss.. DDeesseemmppeeññaann uunn ppaappeell iimmppoorrttaannttííssiimmoo eenn eell oorrggaanniissmmoo,, yyaa qquuee ssoonn nneecceessaarriiooss ppaarraa llaa eellaabboorraacciióónn ddee tteejjiiddooss,, ssíínntteessiiss ddee hhoorrmmoonnaass yy eenn llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaass rreeaacccciioonneess qquuíímmiiccaass eenn llaass qquuee iinntteerrvviieenneenn llooss eennzziimmaass.. EEll uussoo ddee llooss mmiinneerraalleess ccoonn ffiinneess tteerraappééuuttiiccooss ssee llllaammaa oolliiggootteerraappiiaa..
 Se puede dividir llooss mmiinneerraalleess eenn ttrreess ggrruuppooss:: LLooss mmaaccrrooeelleemmeennttooss qquuee ssoonn llooss qquuee eell oorrggaanniissmmoo nneecceessiittaa eenn mmaayyoorr ccaannttiiddaadd yy ssee mmiiddeenn eenn ggrraammooss.. LLooss mmiiccrrooeelleemmeennttooss qquuee ssee nneecceessiittaann eenn mmeennoorr ccaannttiiddaadd yy ssee mmiiddeenn eenn mmiilliiggrraammooss ((mmiillééssiimmaass ddee ggrraammoo)).. YY ppoorr úúllttiimmoo,, llooss oolliiggooeelleemmeennttooss oo eelleemmeennttooss ttrraazzaa,, qquuee ssee pprreecciissaann eenn ccaannttiiddaaddeess ppeeqquueeññiissiimmaass ddee oorrddeenn ddee mmiiccrrooggrraammooss ((mmiilllloonnééssiimmaa ddee ggrraammoo))..
EEll AAgguuaa  EEll aagguuaa eess eell ccoommppoonneennttee pprriinncciippaall ddee llooss sseerreess vviivvooss.. DDee hheecchhoo,, ssee ppuueeddeenn vviivviirr mmeesseess ssiinn aalliimmeennttoo,, ppeerroo ssóólloo ssee ssoobbrreevviivvee uunnooss ppooccooss ddííaass ssiinn aagguuaa.. EEll ccuueerrppoo hhuummaannoo ttiieennee uunn 7755 %% ddee aagguuaa aall nnaacceerr yy cceerrccaa ddeell 6600 %% eenn llaa eeddaadd aadduullttaa..  AApprrooxxiimmaaddaammeennttee eell 6600 %% ddee eessttaa aagguuaa ssee eennccuueennttrraa eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass ccéélluullaass ((aagguuaa iinnttrraacceelluullaarr)).. EEll rreessttoo ((aagguuaa eexxttrraacceelluullaarr)) eess llaa qquuee cciirrccuullaa eess llaa qquuee cciirrccuullaa eenn llaa ssaannggrree yy bbaaññaa llooss tteejjiiddooss..
 En el agua de nnuueessttrroo ccuueerrppoo ttiieenneenn lluuggaarr llaass rreeaacccciioonneess qquuee nnooss ppeerrmmiitteenn eessttaarr vviivvooss.. EEssttoo ssee ddeebbee aa qquuee llaass eennzziimmaass nneecceessiittaann ddee uunn mmeeddiioo aaccuuoossoo ppaarraa qquuee ssuu eessttrruuccttuurraa ttrriiddiimmeennssiioonnaall aaddooppttee uunnaa ffoorrmmaa aaccttiivvaa.. EEll aagguuaa eess eell mmeeddiioo ppoorr eell qquuee ssee ccoommuunniiccaann llaass ccéélluullaass ddee nnuueessttrrooss óórrggaannooss yy ppoorr eell qquuee ssee ttrraannssppoorrttaa eell ooxxiiggeennoo yy llooss nnuuttrriieenntteess aa nnuueessttrrooss tteejjiiddooss.. YY eell aagguuaa eess ttaammbbiiéénn llaa eennccaarrggaaddaa ddee rreettiirraarr ddee nnuueessttrroo ccuueerrppoo llooss rreessiidduuooss yy pprroodduuccttooss ddee ddeesseecchhoo ddeell mmeettaabboolliissmmoo cceelluullaarr.. PPoorr úúllttiimmoo,, ggrraacciiaass aa llaa eelleevvaaddaa ccaappaacciiddaadd ddee eevvaappoorraacciióónn ddeell aagguuaa,, ppooddeemmooss rreegguullaarr nnuueessttrraa tteemmppeerraattuurraa,, ssuuddaannddoo oo ppeerrddiiéénnddoollaa ppoorr llaass mmuuccoossaass,, ccuuaannddoo llaa tteemmppeerraattuurraa eexxtteerriioorr eess mmuuyy eelleevvaaddaa..
 El agua producida eenn llaa rreessppiirraacciióónn cceelluullaarr ssee llllaammaa aagguuaa mmeettaabbóólliiccaa,, yy eess ffuunnddaammeennttaall ppaarraa llooss aanniimmaalleess aaddaappttaaddooss aa ccoonnddiicciioonneess ddeesséérrttiiccaass.. SSii llooss ccaammeellllooss ppuueeddeenn aagguuaannttaarr mmeesseess ssiinn bbeebbeerr eess ppoorrqquuee uuttiilliizzaann eell aagguuaa pprroodduucciiddaa aall qquueemmaarr llaa ggrraassaa aaccuummuullaaddaa eenn ssuuss jjoorroobbaass..  EEnn llooss sseerreess hhuummaannooss,, llaa pprroodduucccciióónn ddee aagguuaa mmeettaabbóólliiccaa ccoonn uunnaa ddiieettaa nnoorrmmaall nnoo ppaassaa ddee llooss 00,,33 lliittrrooss aall ddííaa..
NNeecceessiiddaaddeess ddiiaarriiaass ddee aagguuaa  EEss mmuuyy iimmppoorrttaannttee ccoonnssuummiirr uunnaa ccaannttiiddaadd ssuuffiicciieennttee ddee aagguuaa ccaaddaa ddííaa ppaarraa eell ccoorrrreeccttoo ffuunncciioonnaammiieennttoo ddee llooss pprroocceessooss ddee aassiimmiillaacciióónn yy,, ssoobbrree ttooddoo,, ppaarraa llooss ddee eelliimmiinnaacciióónn ddee rreessiidduuooss ddeell mmeettaabboolliissmmoo cceelluullaarr..  NNeecceessiittaammooss uunnooss ttrreess lliittrrooss ddee aagguuaa aall ddííaa ccoommoo mmíínniimmoo,, ddee llooss qquuee llaa mmiittaadd aapprrooxxiimmaaddaammeennttee llooss oobbtteenneemmooss ddee llooss aalliimmeennttooss yy llaa oottrraa mmiittaadd ddeebbeemmooss ccoonnsseegguuiirrllooss bbeebbiieennddoo.. PPoorr ssuuppuueessttoo,, eenn ddeetteerrmmiinnaaddaass ssiittuuaacciioonneess oo eettaappaass ddee llaa vviiddaa eessttaass nneecceessiiddaaddeess ppuueeddeenn aauummeennttaarr ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee..
Recomendaciones ssoobbrree eell ccoonnssuummoo ddee aagguuaa  SSii ccoonnssuummiimmooss eenn ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess dduurraannttee oo ddeessppuuééss ddee llaass ccoommiiddaass,, ddiissmmiinnuuiimmooss eell ggrraaddoo ddee aacciiddeezz eenn eell eessttóómmaaggoo aall ddiilluuiirr llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss.. EEssttoo ppuueeddee pprroovvooccaarr qquuee llaass eennzziimmaass qquuee rreeqquuiieerreenn ddee uunn ddeetteerrmmiinnaaddoo ggrraaddoo ddee aacciiddeezz ppaarraa aaccttuuaarr qquueeddeenn iinnaaccttiivvooss yy llaa ddiiggeessttiióónn ssee hhaaggaa mmááss lleennttaa.. LLaass eennzziimmaass qquuee nnoo ddeejjaann ddee aaccttuuaarr ppoorr eell ddeesscceennssoo ddee llaa aacciiddeezz,, ppiieerrddeenn eeffiiccaacciiaa aall qquueeddaarr ddiilluuiiddooss.. SSii llaass bbeebbiiddaass qquuee ttoommaammooss ccoonn llaass ccoommiiddaass eessttáánn ffrrííaass,, llaa tteemmppeerraattuurraa ddeell eessttóómmaaggoo ddiissmmiinnuuyyee yy llaa ddiiggeessttiióónn ssee rreettaarrddaa aaúúnn mmááss..
 Como norma ggeenneerraall,, ddeebbeemmooss bbeebbeerr eenn llooss iinntteerrvvaallooss eennttrree ccoommiiddaass,, eennttrree ddooss hhoorraa ddeessppuuééss ddee ccoommeerr yy mmeeddiiaa hhoorraa aanntteess ddee llaa ssiigguuiieennttee ccoommiiddaa.. EEssttáá eessppeecciiaallmmeennttee rreeccoommeennddaaddoo bbeebbeerr uunnoo oo ddooss vvaassooss ddee aagguuaa nnaaddaa mmááss aall lleevvaannttaarrssee.. AAssíí ccoonnsseegguuiimmooss uunnaa mmeejjoorr hhiiddrraattaacciióónn yy aaccttiivvaammooss llooss mmeeccaanniissmmooss ddee lliimmppiieezzaa ddeell oorrggaanniissmmoo..  EEnn llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss ccaassooss eess pprreeffeerriibbllee ccoonnssuummiirr aagguuaa mmiinneerraall,, oo ddee uunn mmaannaannttiiaall oo ffuueennttee ddee ccoonnffiiaannzzaa,, aall aagguuaa ddeell ggrriiffoo.. EEnn EEEE..UUUU ssee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee uunnoo ddee ccaaddaa ccuuaattrroo ccáánncceerreess ddee vveejjiiggaa eenn nnoo ffuummaaddoorreess,, oo uunnoo ddee ccaaddaa ddiieezz eenn ffuummaaddoorreess,, ssee ddeebbee aa llaa cclloorraacciióónn ddeell aagguuaa ppoottaabbllee
EELL PPRROOCCEESSOO DDEE NNUUTTRRIICCIIÓÓNN  LLaa ddiiggeessttiióónn eess eell pprroocceessoo mmeeddiiaannttee eell ccuuaall llooss aalliimmeennttooss qquuee iinnggeerriimmooss ssee ddeessccoommppoonneenn eenn ssuuss uunniiddaaddeess ccoonnssttiittuuyyeenntteess hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr eelleemmeennttooss ssiimmpplleess qquuee sseeaammooss ccaappaacceess ddee aassiimmiillaarr..  CCoommoo ssee hhaa vviissttoo aanntteess,, eessttooss eelleemmeennttooss ssiimmpplleess ssoonn llooss nnuuttrriieenntteess yy ppooddeemmooss uuttiilliizzaarrllooss ppaarraa oobbtteenneerr ddee eellllooss eenneerrggííaa oo ppaarraa iinnccoorrppoorraarrllooss aa nnuueessttrraa pprrooppiiaa mmaatteerriiaa vviivvaa.. LLooss pprriinncciippaalleess rreessppoonnssaabblleess ddeell pprroocceessoo ddee llaa ddiiggeessttiióónn ssoonn llaass eennzziimmaass ddiiggeessttiivvaass,, ccuuyyaa ffuunncciióónn eess rroommppeerr llooss eennllaacceess eennttrree llooss ccoommppoonneenntteess ddee llooss aalliimmeennttooss..
DDiiggeessttiióónn eenn llaa bbooccaa  LLaa ddiiggeessttiióónn eemmppiieezzaa ccoonn llaa mmaassttiiccaacciióónn yy llaa ssaalliivvaacciióónn..  AAll ttiieemmppoo qquuee eell aalliimmeennttoo ssee vvaa ttrroocceeaannddoo,, ssee mmeezzccllaa ccoonn llaa ssaalliivvaa hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr qquuee eessttéé eenn ccoonnddiicciioonneess ddee ppaassaarr aall eessttóómmaaggoo.. LLaa ssaalliivvaa ccoonnttiieennee uunnaa eennzziimmaa llllaammaaddaa aammiillaassaa ssaalliivvaarr -- oo ppttiiaalliinnaa -- qquuee aaccttúúaa ssoobbrree llooss aallmmiiddoonneess yy ccoommiieennzzaa aa ttrraannssffoorrmmaarrllooss eenn mmoonnoossaaccáárriiddooss.. LLaa ssaalliivvaa ttaammbbiiéénn ccoonnttiieennee -- llaa lliissoozziimmaa -- qquuee ddeessttrruuyyee llaass bbaacctteerriiaass ccoonntteenniiddaass eenn llooss aalliimmeennttooss yy ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee mmooccoo,, qquuee ccoonnvviieerrtteenn aall aalliimmeennttoo eenn uunnaa mmaassaa mmoollddeeaabbllee yy pprrootteeggeenn llaass ppaarreeddeess ddeell ttuubboo ddiiggeessttiivvoo..
DDiiggeessttiióónn eenn eell eessttóómmaaggoo  EEll ppaassoo ddeell aalliimmeennttoo aall eessttóómmaaggoo ssee rreeaalliizzaa aa ttrraavvééss ddee uunnaa vváállvvuullaa -- aall ccaarrddiiaass --,, qquuee ppeerrmmiittee eell ppaassoo ddeell aalliimmeennttoo ddeell eessóóffaaggoo aall eessttóómmaaggoo.. CCuuaannddoo nnoo eess ppoossiibbllee lllleevvaarr aa ccaabboo llaa ddiiggeessttiióónn ssee pprroodduuccee eell rreefflleejjoo ddeell vvóómmiittoo yy eessttaa vváállvvuullaa ssee aabbrree vvaacciiaannddoo eell ccoonntteenniiddoo ddeell eessttóómmaaggoo..  EEnn eell eessttóómmaaggoo ssee vviieerrtteenn ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee jjuuggoo ggáássttrriiccoo,, qquuee ccoonn ssuu ffuueerrttee aacciiddeezz ccoonnssiigguuee ddeessnnaattuurraalliizzaarr llaass pprrootteeíínnaass qquuee aaúúnn lloo eessttuuvviieerraann yy mmaattaarr mmuucchhaass bbaacctteerriiaass.. TTaammbbiiéénn ssee sseeggrreeggaa ppeeppssiinnaa,, llaa eennzziimmaa qquuee ssee eennccaarrggaarráá ddee ppaarrttiirr llaass pprrootteeíínnaass yyaa ddeessnnaattuurraalliizzaaddaass eenn ccaaddeennaass ccoorrttaass ddee ssuuss aammiinnooáácciiddooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess..
 Y cuanta más proteínas hhaayyaammooss iinnggeerriiddoo jjuunnttoo ccoonn llooss aallmmiiddoonneess,, mmááss áácciiddooss sseerráánn llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss yy mmeennooss aaccttiivvaass eessttaarráánn llaass aammiillaassaass ssoobbrree eellllooss.. LLaa ddiiggeessttiióónn eenn eell eessttóómmaaggoo ppuueeddeenn dduurraarr vvaarriiaass hhoorraass yy llaa tteemmppeerraattuurraa ppaassaa ddee llooss 4400°°,, ppoorr lloo qquuee aa vveecceess llooss aazzúúccaarreess yy aallmmiiddoonneess aa mmeeddiioo ddiiggeerriirr ffeerrmmeennttaann ddaannddoo lluuggaarr aa llooss ccoonnoocciiddooss ggaasseess qquuee ssee eexxppuullssaann ppoorr llaa bbooccaa oo ppaassaann aall iinntteessttiinnoo..  LLooss llííppiiddooss ppaassaann pprrááccttiiccaammeennttee iinnaalltteerraaddooss ppoorr eell eessttóómmaaggoo.. LLooss llííppiiddooss ttiieenneenn llaa ccaappaacciiddaadd ddee rraalleennttiizzaarr llaa ddiiggeessttiióónn ddee llooss ddeemmááss nnuuttrriieenntteess,, yyaa qquuee eennvvuueellvveenn llooss ppeeqquueeññooss ffrraaggmmeennttooss ddee aalliimmeennttoo yy nnoo ppeerrmmiitteenn eell aacccceessoo ddee llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss yy eennzziimmaass aa eellllooss..
 La absorción de nutrientes eess mmuuyy lliimmiittaaddaa aa ttrraavvééss ddee llaass ppaarreeddeess ddeell eessttóómmaaggoo,, ppoorr lloo qquuee ccoonnvviieennee aaccoorrttaarr eessttaa ffaassee ddee llaa ddiiggeessttiióónn lloo mmááss ppoossiibbllee ssii qquueerreemmooss tteenneerr aacccceessoo rrááppiiddoo aa llooss nnuuttrriieenntteess qquuee ccoonnttiieenneenn llooss aalliimmeennttooss..  UUnnaa vveezz tteerrmmiinnaaddoo eell ttrraabbaajjoo eenn eell eessttóómmaaggoo,, ssee vviieerrttee eell ccoonntteenniiddoo ddeell eessttóómmaaggoo aall dduuooddeennoo eenn ppeeqquueeññaass ppoorrcciioonneess aa ttrraavvééss ddee oottrraa vváállvvuullaa:: eell ppíílloorroo.. SSee ccoonnttiinnuuaarráá llaa ddiiggeessttiióónn ddee llooss eelleemmeennttooss qquuee nnoo ppuuddiieerroonn sseerr ddiiggeerriiddooss eenn eell eessttóómmaaggoo ppoorr nneecceessiittaarr uunn mmeeddiioo mmeennooss áácciiddoo ppaarraa ssee ddeessccoommppoossiicciióónn ((ggrraassaass yy ggllúúcciiddooss))..
DDiiggeessttiióónn iinntteessttiinnaall  NNaaddaa mmááss eennttrraarr eell qquuiimmoo ddeessddee eell eessttóómmaaggoo eenn eell dduuooddeennoo,, eess nneeuuttrraalliizzaaddoo ppoorr eell vveerrttiiddoo ddee llaass sseeccrreecciioonneess aallccaalliinnaass ddeell ppáánnccrreeaass,, qquuee lloo ddeejjaann ccoonn eell ggrraaddoo ddee aacciiddeezz nneecceessaarriioo ppaarraa qquuee llooss ddiiffeerreenntteess eennzziimmaass ddeell iinntteessttiinnoo ddeellggaaddoo aaccttúúeenn ssoobbrree ééll.. EEll jjuuggoo ppaannccrreeááttiiccoo,, aaddeemmááss ddee uunnaa eelleevvaaddaa ccoonncceennttrraacciióónn ddee bbiiccaarrbboonnaattoo,, ccoonnttiieennee vvaarriiaass eennzziimmaass ddiiggeessttiivvooss,, ccoommoo uunnaa ppootteennttee aammiillaassaa,, qquuee aaccaabbaa ddee rroommppeerr llooss aallmmiiddoonneess..  TTaammbbiiéénn ccoonnttiieennee uunnaa lliippaassaa,, qquuee sseeppaarraa llooss ttrriigglliiccéérriiddooss eenn áácciiddooss ggrraassooss yy gglliicceerriinnaa yy ssee aaccttiivvaa ppoorr llaa pprreesseenncciiaa ddee llaass ssaalleess bbiilliiaarreess,, yy oottrraass eennzziimmaass qquuee ssee eennccaarrggaann ddee ffrraacccciioonnaarr llaass pprrootteeíínnaass qquuee nnoo hhaabbííaann ppooddiiddoo sseerr ddiiggeerriiddaass ccoonn llaa ppeeppssiinnaa ddeell eessttóómmaaggoo..
 El hígado también vviieerrttee ssuuss sseeccrreecciioonneess eenn eell iinntteessttiinnoo:: llaa bbiilliiss,, qquuee ssee aallmmaacceennaa pprreevviiaammeennttee eenn llaa vveessííccuullaa bbiilliiaarr,, ddoonnddee ssee eexxppuullssaa aall iinntteessttiinnoo.. LLaa bbiilliiss ccoonnttiieennee llaass ssaalleess bbiilliiaarreess,, qquuee ssoonn uunnooss ppootteenntteess ddeetteerrggeenntteess nnaattuurraalleess qquuee sseeppaarraann llaass ggrraassaass eenn ppeeqquueeññaass ggoottiittaass ppaarraa qquuee llaass eennzziimmaass ddeell ppáánnccrreeaass ppuueeddaann aaccttuuaarr ssoobbrree eellllaass..  MMiieennttrraass qquuee eell aalliimmeennttoo vvaa aavvaannzzaannddoo ppoorr eell iinntteessttiinnoo ssee llee aaññaaddeenn oottrraass sseeccrreecciioonneess ddeell pprrooppiioo iinntteessttiinnoo,, ccoommoo eell jjuuggoo eennttéérriiccoo oo jjuuggoo iinntteessttiinnaall.. LLooss mmááss iimmppoorrttaanntteess ssoonn llaass pprrootteeaassaass,, qquuee aaccttúúaann ssoobbrree llaass pprrootteeíínnaass..
 Los que ya hhaann aallccaannzzaaddoo uunn ttaammaaññoo aaddeeccuuaaddoo yy ssoonn ddee uuttiilliiddaadd aattrraavviieessaann llaa ppaarreedd iinntteessttiinnaall yy ppaassaann aa llaa ssaannggrree..  EEssttaa mmeezzccllaa ppaassaa aall iinntteessttiinnoo ggrruueessoo,, ddoonnddee hhaayy uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ddiivveerrssooss mmiiccrroooorrggaanniissmmooss qquuee ccoonnssttiittuuyyeenn llaa fflloorraa iinntteessttiinnaall.. EEssttooss mmiiccrroooorrggaanniissmmooss,, pprriinncciippaallmmeennttee bbaacctteerriiaass,, sseeggrreeggaann eennzziimmaass ddiiggeessttiivvaass mmuuyy ppootteenntteess qquuee ssoonn ccaappaacceess ddee aattaaccaarr aa llooss ppoolliissaaccáárriiddooss ddee llaa ffiibbrraa.. EEssttee pprroocceessoo ssee lliibbeerraann aazzúúccaarreess,, qquuee ssoonn ffeerrmmeennttaaddooss pprroodduucciieennddoo ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess ddee áácciiddooss oorrggáánniiccooss.. EEssttooss áácciiddooss,, jjuunnttoo ccoonn eell aagguuaa yy llaass ssaalleess mmiinneerraalleess,, ssoonn aabbssoorrbbiiddooss ddeejjaannddoo eell mmaatteerriiaall mmááss sseeccoo yy hheecchhoo uunn bboolloo ffeeccaall,, qquuee ssee eexxppuullssaa ddoonnddee ssee ppuueeddee aa ttrraavvééss ddeell aannoo..
TTrraannssppoorrttee hhaassttaa llooss tteejjiiddooss  UUnnaa vveezz qquuee llooss nnuuttrriieenntteess lllleeggaann aa llaa ssaannggrree,, ttoommaann ddiiffeerreenntteess rruuttaass sseeggúúnn qquuee ttiippoo ddee nnuuttrriieenntteess sseeaann yy ccuuaalleess sseeaann nnuueessttrraass nneecceessiiddaaddeess eenn eessee mmoommeennttoo.. EEll SSiisstteemmaa NNeerrvviioossoo CCeennttrraall,, uuttiilliizzaannddoo uunn ccoommpplleejjoo ssiisstteemmaa aa bbaassee ddee iimmppuullssooss nneerrvviioossooss yy mmeennssaajjeerrooss qquuíímmiiccooss eenn eell ttoorrrreennttee ssaanngguuíínneeoo,, ddeecciiddee qquuee ssee ddeebbee hhaacceerr ccoonn ccaaddaa uunnoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess..
 Entre los posibles ddeessttiinnooss eessttáánn:: llooss ddiivveerrssooss tteejjiiddooss ppaarraa ssuu uuttiilliizzaacciióónn iinnmmeeddiiaattaa oo rreesseerrvvaa ddee uussoo rrááppiiddoo,, eell hhííggaaddoo ppaarraa ssuu ttrraannssffoorrmmaacciióónn eenn oottrrooss ttiippooss ddee nnuuttrriieenntteess mmááss nneecceessaarriiooss,, oo eell tteejjiiddoo aaddiippoossoo ppaarraa ssuu aaccuummuullaacciióónn eenn ffoorrmmaa ddee ggrraassaa ccoommoo rreesseerrvvaa eenneerrggééttiiccaa aa llaarrggoo ppllaazzoo oo aaiissllaammiieennttoo ttéérrmmiiccoo..  LLaass ddiissttiinnttaass ssuussttaanncciiaass qquuee ttrraannssppoorrttaa llaa ssaannggrree ssee rreeppaarrtteenn ppoorr llaa rreedd ddee ppeeqquueeññooss ccaappiillaarreess hhaassttaa lllleeggaarr aa ccaaddaa tteejjiiddoo ddeell ccuueerrppoo hhuummaannoo.. PPeerroo ddoonnddee rreeaallmmeennttee ssoonn nneecceessaarriiooss eenn ccaaddaa uunnaa ddee llaass ccéélluullaass qquuee ccoommppoonneenn eessttooss tteejjiiddooss..
 TTaannttoo llooss nnuuttrriieenntteess ccoommoo eell ooxxiiggeennoo ddee llaa ssaannggrree ttiieenneenn qquuee aattrraavveessaarr llaass ffiinnaass ppaarreeddeess ddee llooss ccaappiillaarreess ppaarraa ddiilluuiirrssee eenn eell llííqquuiiddoo iinntteerrcceelluullaarr yy qquueeddaarr aassíí aa ddiissppoossiicciióónn ddee llaass ccéélluullaass qquuee llooss nneecceessiitteenn..
 Este paso es crítico, yyaa qquuee ssii llaass mmeemmbbrraannaass qquuee ffoorrmmaann llaass ppaarreeddeess ddee ccaappiillaarreess eessttáánn oobbssttrruuiiddaass ppoorr ddeeppóóssiittooss ddee ggrraassaa oo aammiinnooáácciiddooss eenn eexxcceessoo,, llaa pprreessiióónn ssaanngguuíínneeaa ddeebbeerráá aauummeennttaarrssee hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr qquuee llooss nnuuttrriieenntteess ppaasseenn yy lllleegguueenn aa llaass ccéélluullaass ((hhiippeerrtteennssiióónn aarrtteerriiaall)).. SSii ssee aallccaannzzaa eell mmááxxiimmoo ddee pprreessiióónn ssaanngguuíínneeaa qquuee eell oorrggaanniissmmoo ttoolleerraa,, yy aaúúnn aassíí nnoo eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa qquuee llooss nnuuttrriieenntteess aattrraavviieesseenn llaass ppaarreeddeess ddee llooss ccaappiillaarreess,, ssee pprroodduuccee uunnaa ddeessnnuuttrriicciióónn ddee llaass ccéélluullaass,, aa ppeessaarr ddee qquuee llaa ssaannggrree eessttáá ssaattuurraaddaa ddee aalliimmeennttoo..
AAbbssoorrcciióónn cceelluullaarr  LLooss nnuuttrriieenntteess ssoonn aabbssoorrbbiiddooss ppoorr nnuueessttrraass ccéélluullaass,, ppaassaannddoo aa ttrraavvééss ddee llaass mmeemmbbrraannaass qquuee llaass rreeccuubbrreenn,, yy uunnaa vveezz eenn eell iinntteerriioorr ssoonn ddiiggeerriiddaass,, ttrraassffoorrmmaaddaass yy uuttiilliizzaaddaass eenn ffuunncciióónn ddee llaass nneecceessiiddaaddeess yy ddeell ttiippoo ddee ccéélluullaa ddee qquuee ssee ttrraattee.. EEssttee pprroocceessoo ttaammbbiiéénn eessttaa ccoonnttrroollaaddoo ppoorr eell SSiisstteemmaa NNeerrvviioossoo CCeennttrraall,, qquuee aa ttrraavvééss ddee ddiivveerrssaass ssuussttaanncciiaass ccoommoo llaa iinnssuulliinnaa,, ggeessttiioonnaa eell uussoo qquuee llaass ccéélluullaass hhaacceenn ddee eessttooss nnuuttrriieenntteess.. UUnnaa vveezz eenn eell iinntteerriioorr ddee llaa ccéélluullaa,, yy mmeeddiiaannttee llaa aacccciióónn ddee llaass eennzziimmaass iinnttrraacceelluullaarreess,, llooss nnuuttrriieenntteess ssee ttrraannssffoorrmmaann eenn llaass ssuussttaanncciiaass pprrooppiiaass ddeell mmeettaabboolliissmmoo cceelluullaarr.. PPeerroo eessttoo yyaa eess oottrroo vviiaajjee,, yy qquueeddaa ffuueerraa ddee nnuueessttrrooss oobbjjeettiivvooss eell rreeccoorrrreerrlloo..
Regulación ddee llaa iinnggeessttaa ddee aalliimmeennttooss  HHaammbbrree:: SSiiggnniiffiiccaa aannssiieeddaadd ppoorr aalliimmeennttooss,, yy ssee aaccoommppaaññaa ddee ddiivveerrssaass sseennssaacciioonneess ssuubbjjeettiivvaass;; ppoorr eejjeemmpplloo llaa ppeerrssoonnaa qquuee nnoo hhaa ccoommiiddoo dduurraannttee mmuucchhaass hhoorraass eell eessttóómmaaggoo eexxppeerriimmeennttaa ccoonnttrraacccciioonneess rrííttmmiiccaass iinntteennssaass llllaammaaddaass ccoonnttrraacccciioonneess ddee hhaammbbrree.. EEssttaass pprroodduucceenn uunnaa sseennssaacciióónn ddee oopprreessiióónn oo ddee mmoorrddiissccooss eenn eell eeppiiggaassttrriioo,, yy aa vveecceess ddoolloorr vveerrddaaddeerroo qquuee ssee llllaammaa eessppaassmmooss ddee hhaammbbrree..  AAppeettiittoo:: EEss eell ddeesseeoo eessppeeccííffiiccoo ddee cciieerrttooss aalliimmeennttooss,, yy nnoo ddee aalliimmeennttoo eenn ggeenneerraall.. EEnn ccoonnsseeccuueenncciiaa,, eell aappeettiittoo aayyuuddaa aall ssuujjeettoo aa eessccooggeerr aalliimmeennttooss ccoonn ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeetteerrmmiinnaaddaass..  SSaacciieeddaadd:: EEss eell ccoonnttrraarriioo ddee hhaammbbrree.. LLaa bbúússqquueeddaa ddee aalliimmeennttooss aa lllleennaaddoo ssuuss ffiinneess..
Centros nneerrvviioossooss ddeell ccoonnttrrooll ddee llaa iinnggeessttaa  LLaa eessttiimmuullaacciióónn ddee llaa ppaarrttee llaatteerraall ddeell hhiippoottáállaammoo hhaaccee qquuee eell aanniimmaall iinnggiieerraa ccoonn vvoorraacciiddaadd,, ffeennóómmeennoo qquuee ssee llllaammaa hhiippeerrffaaggiiaa.. PPoorr oottrraa ppaarrttee ssii ssee eessttiimmuullaa llooss nnúúcclleeooss vveennttrroommeeddiiaalleess ddeell hhiippoottáállaammoo eell rreessuullttaaddoo sseerráá ssaacciieeddaadd ccoommpplleettaa..  PPoorr lloo ttaannttoo,, eess ppoossiibbllee llllaammaarr aa llooss nnúúcclleeooss llaatteerraalleess ddeell hhiippoottáállaammoo cceennttrroo ddeell hhaammbbrree oo cceennttrroo ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, eenn ttaannttoo qquuee llooss nnúúcclleeooss vveennttrroommeeddiiaalleess ddeell hhiippoottáállaammoo ssuueelleenn llllaammaarrssee cceennttrroo ddee llaa ssaacciieeddaadd..  LLaa ffuunncciióónn ddeell hhiippoottáállaammoo ccoonnssiisstteenn,, ppuueess,, eenn ccoonnttrroollaarr llaa ccaannttiiddaadd ddee aalliimmeennttoo iinnggeerriiddoo yy eexxcciittaarr llooss cceennttrrooss iinnffeerriioorreess ppaarraa qquuee eennttrree eenn aaccttiivviiddaadd..  CCeennttrrooss mmááss aallttooss qquuee eell hhiippoottáállaammoo ttaammbbiiéénn ddeesseemmppeeññaann iimmppoorrttaannttee ppaappeell eenn eell ccoonnttrrooll ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, ssoobbrree ttooddoo eenn eell ccoonnttrrooll ddeell aappeettiittoo.. EEssttooss cceennttrrooss iinncclluuyyeenn eenn eessppeecciiaall llaa aammííggddaallaa yy llaass áárreeaass ccoorrttiiccaalleess ddeell ssiisstteemmaa llíímmbbiiccoo..  LLaass rreeggiioonneess ccoorrttiiccaalleess ddeell ssiisstteemmaa llíímmbbiiccoo iinncclluuyyeennddoo rreeggiioonneess iinnffrraaoorrbbiittaarriiaass,, cciirrccuunnvvoolluucciióónn ddeell hhiippooccaammppoo yy ddeell ccíínngguulloo,, ttooddaass ppoosseeeenn zzoonnaass qquuee eessttiimmuullaaddaass ppuueeddeenn aauummeennttaarr oo ddiissmmiinnuuiirr llaass aaccttiivviiddaaddeess aalliimmeennttiicciiaass..
Factores qquuee rreegguullaann llaa iinnggeessttiióónn ddee aalliimmeennttoo  LLaa rreegguullaacciióónn ddee aalliimmeennttooss ssee ppuueeddee ddiivviiddiirr eenn ddooss::  RReegguullaacciióónn nnuuttrriittiivvaa:: qquuee ssee rreeffiieerree pprriimmaarriiaammeennttee aa llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee ccaannttiiddaaddeess nnoorrmmaalleess ddee rreesseerrvvaass nnuuttrriittiivvaass eenn eell ccuueerrppoo  RReegguullaacciióónn aalliimmeennttiicciiaa:: SSee rreeffiieerree eenn ffoorrmmaa ffuunnddaammeennttaall aa llooss eeffeeccttooss iinnmmeeddiiaattooss ddee llaa ccoommiiddaa ssoobbrree eell ttuubboo ddiiggeessttiivvoo,, yy qquuee aa vveecceess ssee ddeennoommiinnaa rreegguullaacciióónn ppeerriifféérriiccaa oo rreegguullaacciióónn aa ccoorrttoo ppllaazzoo..
SSuupplleemmeennttaacciióónn ddeeppoorrttiivvaa  CCuuaannddoo hhaabbllaammooss ddee ssuupplleemmeennttooss ddee nnuuttrriicciióónn ppaarraa llaa mmeejjoorraa ddeell rreennddiimmiieennttoo ccoonn ppeerrssoonnaass ddeessiinnffoorrmmaaddaass,, aappaarreecceenn ddee rreeppeennttee ttooddooss llooss ffaannttaassmmaass ddeell ddooppaajjee..
 El desconocimiento ggeenneerraall ddee llaass ffuunncciioonneess qquuee ddeesseemmppeeññaann llooss ssuupplleemmeennttooss ddee aalliimmeennttaacciióónn eenn llaa pprrááccttiiccaa ddeeppoorrttiivvaa,, aassíí ccoommoo llaass ccoonnssttaanntteess ssuupplleemmeennttooss ddee aalliimmeennttaacciióónn eenn llaa pprrááccttiiccaa ddeeppoorrttiivvaa,, aassíí ccoommoo llaass ccoonnssttaanntteess nnoottiicciiaass qquuee nnooss iinnuunnddaann ssoobbrree llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee ssuussttaanncciiaass iilleeggaalleess eenn eell ddeeppoorrttee ddee aallttoo rreennddiimmiieennttoo ccoonn eell oobbjjeettiivvoo ddee mmeejjoorraarr llooss rreessuullttaaddooss,, nnooss ssuueelleenn ccoonndduucciirr aa mmiirraarr ccoonn rreettiicceenncciiaa ccuuaallqquuiieerr pprroodduuccttoo qquuee tteennggaa ccoommoo ffiinnaalliiddaadd mmeejjoorraarr eell rreennddiimmiieennttoo ddeeppoorrttiivvoo..
 Una alimentación variada yy eeqquuiilliibbrraaddaa nnooss pprrooppoorrcciioonnaa ggrraann ppaarrttee ddee eessttooss eelleemmeennttooss,, ppeerroo nnoo ssiieemmpprree eess ssuuffiicciieennttee ccuuaannddoo ssee bbuussccaa uunn rreessuullttaaddoo ccoonnccrreettoo..  EEss eennttoonncceess ccuuaannddoo hhaayy qquuee bbuussccaarr llaa aayyuuddaa ccoorrrreeccttaa eenn llaa ssuupplleemmeennttaacciióónn ddeeppoorrttiivvaa..  LLaa ssuupplleemmeennttaacciióónn ddeeppoorrttiivvaa vvaarrííaa ddee aaccuueerrddoo aa ssuuss ffiinneess,, sseerráá ddiissttiinnttaa ddee aaccuueerrddoo aall rreennddiimmiieennttoo,, ssii eess ppoorr aauummeennttoo ddee mmaassaa mmuussccuullaarr,, rreedduucccciióónn ddee vvoolluummeenn oo rreeccuuppeerraacciióónn ddee lleessiioonneess ttrraauummááttiiccaass..  CCuuaannddoo ppllaanntteeaammooss uunnaa ssuupplleemmeennttaacciióónn qquuee mmeejjoorree nnuueessttrroo rreennddiimmiieennttoo,, ddeebbeemmooss aannaalliizzaarr qquuee ttiippoo ddee aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa eess llaa qquuee pprraaccttiiccaammooss..
 AAeerróóbbiiccaa:: MMuucchhoo vvoolluummeenn ddee eennttrreennaammiieennttoo,, aaccttiivviiddaadd mmaanntteenniiddaa dduurraannttee uunn ttiieemmppoo pprroolloonnggaaddoo,, iinntteennssiiddaadd mmooddeerraaddaa oo bbaajjaa.. CCaarrrreerraass oo eennttrreennaammiieennttooss ddee llaarrggaa ddiissttaanncciiaa ccoorrrriieennddoo,, nnaaddaannddoo,, ppaattiinnaannddoo,, eessqquuiiaannddoo,, eenn bbiicciicclleettaa,, eettcc.. EEll ssuupplleemmeennttoo ddeebbeerráá ccoonnsseegguuiirr uunnaa mmeejjoorraa ddee llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee llooss ddeeppóóssiittooss ggrraassooss ccoommoo ffuueennttee ddee eenneerrggííaa.. EEssttee ssuupplleemmeennttoo eess llaa LL--CCaarrnniittiinnaa ((EEss uunn vveehhííccuulloo ddee ttrraannssppoorrttee mmoolleeccuullaarr.. DDeessppllaazzaa llooss áácciiddooss ggrraassooss ddee ccaaddeennaa llaarrggaa hhaassttaa llaa mmaattrriizz iinntteerrnnaa ddee llaass mmiittooccoonnddrriiaass cceelluullaarreess ddoonnddee sseerráánn mmeettaabboolliizzaaddooss ppoorr uunn pprroocceessoo ddee ooxxiiddaacciióónn pprroodduucciieennddoo eenneerrggííaa))..
 AAnnaaeerróóbbiiccaa:: MMeennooss vvoolluummeenn ddee eennttrreennaammiieennttoo.. NNoo ssee mmaannttiieennee llaa aaccttiivviiddaadd eelleevvaaddaa.. CCaarrrreerraass ccoorrttaass oo eennttrreennaammiieennttooss ccoommppuueessttooss ddee sseerreess ccoorrttaass ccoonn rreeccuuppeerraacciioonneess mmááss oo mmeennooss llaarrggaass,, ddiissttaanncciiaass ccoorrttaass eenn nnaattaacciióónn,, ppaattiinnaajjee,, eessqquuíí aallppiinnoo,, eettcc.. PPaarraa eessttaa pprrááccttiiccaa lloo ssuupplleemmeennttooss mmááss rreeccoommeennddaaddooss ssoonn llooss TTrriigglliiccéérriiddoo ddee CCaaddeennaa MMeeddiiaa ((MMCCTT)).. SSoonn llííppiiddooss ddee rrááppiiddaa mmeettaabboolliizzaacciióónn.. LLaa lloonnggiittuudd ddee ssuu ccaaddeennaa ddee áácciiddooss ggrraassooss eessttáá eennttrree 66 yy 1122 ááttoommooss ddee ccaarrbboonnoo.. LLaa rraappiiddeezz ddee mmeettaabboolliizzaacciióónn eess ssiimmiillaarr aa llaa ddee llooss hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo,, ppeerroo ccoonn llaa vveennttaajjaa ddee qquuee aappoorrttaann eell ddoobbllee ddee ccaalloorrííaass..
 El organismo ppuueeddee qquueemmaarr iinntteennssaammeennttee ccaalloorrííaass aahhoorrrraannddoo gglluuccóóggeennoo yy ppoorr ttaannttoo ssuu iinnggeessttaa rreettrraassaarráá llaa aappaarriicciióónn ddee llaa ffaattiiggaa.. EEssttooss áácciiddooss ggrraassooss nnoo ssee aaccuummuullaann ccoommoo ggrraassaa ccoorrppoorraall.. OOttrroo eess llaa IInnoossiinnaa:: EEss uunn nnuucclleeóóssiiddoo pprreeccuurrssoorr ddeell ttrriiffoossffaattoo ddee aaddeennoossiinnaa ((AATTPP)).. DDee ttooddooss llooss nnuucclleeóóssiiddooss eess eell ddee mmaayyoorr ppeerrmmeeaabbiilliiddaadd aannttee llaa mmeemmbbrraannaa cceelluullaarr.. LLaa iinnoossiinnaa ffoorrmmaa ssuussttaanncciiaass rriiccaass eenn ffóóssffoorroo ddeessaarrrroollllaannddoo eenneerrggííaa iinnmmeeddiiaattaa ppaarraa llaa ccoonnttrraacccciióónn mmuussccuullaarr.. YY ppoorr úúllttiimmoo eell mmoonnoohhiiddrraattoo ddee ccrreeaattiinnaa..
 Antes de iniciar uunnaa ssuupplleemmeennttaacciióónn eennccaammiinnaaddaa aall aauummeennttoo ddee llaa mmaassaa mmuussccuullaarr,, ddeebbeemmooss aannaalliizzaarr ccuuaall eess nnuueessttrroo bbiioottiippoo
 EEccttoommoorrffooss:: DDeellggaaddooss,, eexxttrreemmiiddaaddeess aallaarrggaaddaass,, mmuucchhaa ddiiffiiccuullttaadd ppaarraa aauummeennttaarr eell ppeessoo.. SSuupplleemmeennttooss rreeccoommeennddaaddooss ssoonn aaqquueellllooss ccuuyyaa ffóórrmmuullaa ccoonntteennggaa uunn 6600 -- 6655%% ddee hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo,, 2200 -- 2255%% ddee pprrootteeíínnaass yy aallrreeddeeddoorr ddeell 1155%% ddee ggrraassaa ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr ttrriigglliiccéérriiddooss ddee ccaaddeennaa mmeeddiiaa,, áácciiddooss ggrraassooss eesseenncciiaalleess yy lleecciittiinnaa.. YY aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess qquuee aauummeennttaarráá eell vvaalloorr bbiioollóóggiiccoo ddee llaa pprrootteeíínnaa ffaavvoorreecciieennddoo llaa ssíínntteessiiss ddee pprrootteeíínnaass..
MMeessoommoorrffooss:: AAttllééttiiccoo.. GGrraann ffaacciilliiddaadd ppaarraa aauummeennttaarr ddee ppeessoo ppoorr aauummeennttoo ddee mmaassaa mmuussccuullaarr.. EElliimmiinnaann ggrraassaass ccoonn rreellaattiivvaa ffaacciilliiddaadd.. SSee rreeccoommiieennddaann ssuupplleemmeennttooss rriiccooss eenn pprrootteeíínnaass.. LLaa pprraaccttiiccaa iinntteennssaa vviieennee aaccoommppaaññaaddaa ddee uunnaa ppéérrddiiddaa ddee nniittrróóggeennoo aa eexxppeennssaass ddee llaass pprrootteeíínnaass iinnggeerriiddaass..
EEnnddoommoorrffooss:: PPeerrssoonnaass tteennddiieenntteess aa llaa aaccuummuullaacciióónn ddee ggrraassaass.. SSuu aassppeeccttoo ppuueeddee pprreesseennttaarr ddeessddee ssoobbrreeppeessoo hhaassttaa llaa oobbeessiiddaadd.. PPaarraa eessttooss ccaassooss ssee rreeccoommiieennddaa ssuupplleemmeennttooss ttaalleess ccoommoo FFaatt-- BBuurrnneerrss ((ccoommppuueessttooss ddee LL-- CCaarrnniittiinnaa,, iinnoossiittooll,, ccoolliinnaa,, vviittaammiinnaass,, mmeettiioonniinnaa,, bbeettaaiinnaa,, yy eenn aallgguunnooss ddee eellllooss áácciiddoo hhiiddrrooxxiicciittrriiccoo)..
 Para la recuperación ddee lleessiioonneess,, llaa ggrraann mmaayyoorrííaa ddee llooss ddeeppoorrttiissttaass ooppttaann ppoorr llaa ppeeoorr ddee llaass ssoolluucciioonneess:: eell rreeppoossoo aabbssoolluuttoo..  DDeebbeerrííaammooss ttrraabbaajjaarr llaass zzoonnaass aaddyyaacceenntteess aa llaa lleessiióónn ppaarraa aasseegguurraarr uunn ssuummiinniissttrroo ddee ssaannggrree qquuee aacceelleerree llaa rreeccuuppeerraacciióónn yy ddoottaarr aall ddoottaarr aall oorrggaanniissmmoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess nneecceessaarriiooss.. EEll pprriimmeerr ssuupplleemmeennttooss qquuee ddeebbeemmooss bbuussccaarr eess llaa LL--GGlluuttaammiinnaa,, ssuu ddeeffiicciieenncciiaa pprroodduuccee llaa ppéérrddiiddaa ddee mmaassaa mmuussccuullaarr.. SSii llaass lleessiioonneess ssoonn ddee lliiggaammeennttooss,, tteennddoonneess,, eettcc.. hhaabbrráá qquuee aasseegguurraarrssee eell ssuummiinniissttrroo ddee pprroodduuccttooss qquuee ffaacciilliitteenn llaa ssíínntteessiiss ddee ccoolláággeennoo ppoorr eejj.. HHiiddrroolliizzaaddooss ddee CCoollaaggeennoo..
NNUUTTRRIICCIIOONN YY SSAALLUUDD  LLaa nnuuttrriicciióónn jjuunnttoo ccoonn llaa aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa ssoonn ddooss ddee llooss ppiillaarreess mmááss iimmppoorrttaanntteess qquuee iinncciiddeenn eenn eell mmeejjoorraammiieennttoo ddee llaa ccaalliiddaadd ddee vviiddaa.. LLaa mmaallaa aalliimmeennttaacciióónn ccoonn llaa ffaallttaa ddee eejjeerrcciicciiooss pprroodduucceenn ggrraavveess ttrraassttoorrnnooss yyaa sseeaann ppssiiccoollóóggiiccooss,, ffííssiiccooss,, eemmoocciioonnaalleess,, ffuunncciioonnaalleess,, eettcc..  EEnn llaa aaccttuuaalliiddaadd llaa ssoocciieeddaadd ssee hhaa ttrraannssffoorrmmaaddoo eenn uunnaa vviiddrriieerraa eenn ddoonnddee ddeessffiillaann llooss ppeerrssoonnaajjeess ppeerrffeeccttooss,, ccoonn ccuueerrppooss ppeerrffeeccttooss yy tteeóórriiccaammeennttee ssaalluuddaabblleess.. EEll mmooddeelloo iimmppllaannttaaddoo ppoorr llaa ssoocciieeddaadd eexxiiggee aa llaa ppeerrssoonnaa aa ttrraattaarr ddee ccoonnsseegguuiirr eessooss rreessuullttaaddooss aa ttrraavvééss ddee mmééttooddooss iinnssaalluubbrreess..
 EExxiisstteenn ddooss eexxttrreemmooss eenn lloo rreeffeerriiddoo aa llaa nnuuttrriicciióónn:: EEssttáánn aaqquueellllaass ppeerrssoonnaass qquuee ddeesseeaann bbaajjaarr ddee ppeessoo yy ccoonn eell aaffáánn ddee ccoonnsseegguuiirrlloo lllleeggaann aa ppaaddeecceerr eennffeerrmmeeddaaddeess ccoommoo llaa aannoorreexxiiaa yy llaa bbuulliimmiiaa..  EEnn eell oottrroo eexxttrreemmoo ssee eennccuueennttrraann llaass ppeerrssoonnaass qquuee nnoo lleess iinntteerreessaa rreeccuuppeerraarrssee ddeell ssoobbrreeppeessoo,, nnii ccuuiiddaarrssee eenn llaass ccoommiiddaass.. EEssttoo pprroovvooccaa sseerriiooss iinnccoonnvveenniieenntteess ddee ssaalluudd,, yyaa qquuee ppuueeddeenn ssuuffrriirr pprroobblleemmaass ccaarrddiioovvaassccuullaarreess,, ddiiaabbeetteess,, ccoolleesstteerrooll,, eettcc..
DDEESSAARRRROOLLLLOO DDEE LLAASS EENNFFEERRMMEEDDAADDEESS CCAARRDDIIOOVVAASSCCUULLAARREESS  EEll pprroobblleemmaa ddee llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess eess llaa aaccuummuullaacciióónn ddee mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa,, pprriinncciippaallmmeennttee ggrraassaa yy ccoolleesstteerrooll,, eenn eell iinntteerriioorr ddee llooss vvaassooss ssaanngguuíínneeooss.. EEssttee pprroocceessoo ssee pprroodduuccee eenn mmaayyoorr oo mmeennoorr mmeeddiiddaa eenn ttooddaass llaass aarrtteerriiaass ddeell oorrggaanniissmmoo,, ppeerroo ccuuaannddoo mmaass pprreeooccuuppaannttee ssee vvuueellvvee eessttee pprroocceessoo eess ccuuaannddoo llaass aarrtteerriiaass aaffeeccttaaddaass ssoonn llaass eennccaarrggaaddaass ddee aappoorrttaarr ssaannggrree aall ccoorraazzóónn oo aall cceerreebbrroo..
 La cardiopatía coronaria aaffeeccttaa aa llaa rreedd ddee vvaassooss ssaanngguuíínneeooss qquuee rrooddeeaa aall ccoorraazzóónn yy rriieeggaa eell mmiiooccaarrddiioo.. IIgguuaall qquuee oottrraass aarrtteerriiaass ddeell ccuueerrppoo,, llaass ccoorroonnaarriiaass ssuuffrreenn aarrtteerriioosscclleerroossiiss,, uunn eennggrroossaammiieennttoo ddee llaass ppaarreeddeess yy eessttrreecchhaammiieennttoo ddee llaa lluuzz ppoorr llaa iinnvvaassiióónn ddee llííppiiddooss,, ccoolleesstteerrooll pprriinncciippaallmmeennttee,, yy oottrrooss mmaatteerriiaalleess hhaacciiaa llaa iinnttiimmaa oo ccaappaa mmaass iinntteerrnnaa ppaarraa ffoorrmmaarr ppllaaccaass.. AA mmeeddiiddaa qquuee eessttaass lleessiioonneess ccrreecceenn,, llaa aarrtteerriiaa ssee eessttrreecchhaa ttaannttoo qquuee llaa cciirrccuullaacciióónn ddiissmmiinnuuyyee ddee mmaanneerraa iimmppoorrttaannttee,, oo ppuueeddee oocclluuiirrssee ccoommpplleettaammeennttee ppoorr uunn ccooaagguulloo,, qquuee ppuueeddee ffoorrmmaarrssee ppoorr hheemmoorrrraaggiiaa ddee llaa ppllaaccaa eenn ssii oo lllleeggaarr aa eellllaa ddee aallgguunnaa oottrraa ppaarrttee ddeell ccuueerrppoo.. LLaa aarrtteerriiaa ttaammbbiiéénn ppuueeddee ssuuffrriirr eessppaassmmoo mmuussccuullaarr qquuee iinntteerrffiieerree ccoonn llaa cciirrccuullaacciióónn.. LLaa ffaallttaa ddee ssaannggrree eenn llooss tteejjiiddooss ddeell ccoorraazzóónn rreessuullttaannttee ccaauussaa uunn iinnffaarrttoo oo llaa mmuueerrttee ddee llaa ppoorrcciióónn ddeell mmiiooccaarrddiioo qquuee nnoo rreecciibbee ooxxiiggeennoo nnii nnuuttrriicciióónn.. LLaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee qquuee eell ccoorraazzóónn ccoonnttiinnúúee llaattiieennddoo ddeeppeennddee ddee llaa eexxtteennssiióónn ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aaffeeccttaaddaa,, llaa pprreesseenncciiaa ddee cciirrccuullaacciióónn ccoollaatteerraall yy llaa nneecceessiiddaadd ddee ooxxiiggeennoo..
 Datos de nneeccrrooppssiiaass eenn nniiññooss hhaann ddeemmoossttrraaddoo qquuee eell pprroocceessoo aarrtteerriioosscclleerroottiiccoo ssee iinniicciiaa ccoonn llaa aappaarriicciióónn ddee eessttrrííaass ddee ggrraassaa aa uunnaa eeddaadd mmuuyy tteemmpprraannaa.. EEnn vvaarroonneess jjóóvveenneess yyaa ssee hhaa eessttaabblleecciiddoo eell ddeessaarrrroolllloo ddeell aatteerroommaa;; ssiinn eemmbbaarrggoo llaa pprroolliiffeerraacciióónn hhaacciiaa uunnaa ppllaaccaa aatteerroosscclleerroottiiccaa yy llaa oocclluussiióónn ssuubbsseeccuueennttee ddee llaa lluuzz aarrtteerriiaall ssoollaammeennttee ssuucceeddee ccuuaannddoo ccooeexxiisstteenn mmúúllttiipplleess ffaaccttoorreess ddee rriieessggoo..
CCoommoo aaffeeccttaann llaass ggrraassaass ddee llooss aalliimmeennttooss eenn nnuueessttrroo ccuueerrppoo CCoolleesstteerrooll  EEll ccoolleesstteerrooll pprreesseennttee eenn llooss aalliimmeennttooss nnoo eess ttaann ppeelliiggrroossoo ccoommoo eell qquuee cciirrccuullaa ppoorr nnuueessttrraass vveennaass.. SSee eennccoonnttrróó qquuee eell ccoolleesstteerrooll ddee llaa ddiieettaa rreessuullttaabbaa sseerr aallttaammeennttee aatteerrooggeenniiccoo ((ffoorrmmaaddoorr ddee ppllaaccaa ddee aatteerroommaa),, ppoorr lloo qquuee ssee ppeennssóó qquuee eenn llooss hhuummaannooss ooccuurrrriirrííaa lloo mmiissmmoo.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, llooss hhuummaannooss eenn ggeenneerraall nnoo ssoonn ttaann sseennssiibblleess aall ccoolleesstteerrooll ddee llaa ddiieettaa ccoommoo oottrraass eessppeecciieess ddee aanniimmaalleess,, eell ccoolleesstteerrooll iinnggeerriiddoo iinnfflluuyyee bbaassttaannttee mmeennooss ssoobbrree eell aauummeennttoo ddee ccoolleesstteerrooll eenn ssaannggrree ((qquuee eess eell aallttaammeennttee ppeelliiggrroossoo) qquuee eell ccoonnssuummoo ddee ggrraassaass ssaattuurraaddaass..
 Esto se explica porque llaa aabbssoorrcciióónn ddeell ccoolleesstteerrooll eenn eell iinntteessttiinnoo hhuummaannoo eessttaa lliimmiittaaddaa aa uunn 4400 oo 5500 %% ddee lloo iinnggeerriiddoo.. EEssttaa vvaarriiaabbiilliiddaadd ddeeppeennddee ddee nnuummeerroossooss ffaaccttoorreess.. PPoorr eejjeemmpplloo,, llooss ttrriigglliiccéérriiddooss pprreesseenntteess eenn eell iinntteessttiinnoo,, ffaavvoorreecceenn llaa aabbssoorrcciióónn ddee ccoolleesstteerrooll,, mmiieennttrraass qquuee llooss eesstteerroolleess vveeggeettaalleess (( ddee aalliimmeennttooss rriiccooss eenn ffiibbrraa vveeggeettaall) yy mmaarriinnooss (( ddeell mmaarriissccoo) llaa rreedduucceenn ppoorr ccoommppeettiirr ccoonn ssuu aabbssoorrcciióónn..  EEll ccoonntteenniiddoo ddee ccoolleesstteerrooll ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn ttííppiiccaa eess ddee uunnooss 440000 mmgg//ddiiaaccoonnaaddoo llaa iinnggeessttaa ssoobbrreeppaassaa llooss 550000 mmgg//ddííaa llaa aabbssoorrcciióónn ddiissmmiinnuuyyee ppoorrcceennttuuaallmmeennttee..  LLaass rreeccoommeennddaacciioonneess ooffiicciiaalleess sseeññaallaann qquuee eell ccoonntteenniiddoo eenn ccoolleesstteerrooll ddee llaa ddiieettaa nnoo ddeebbee nnuunnccaa ssoobbrreeppaassaarr llooss 330000 mmgg//ddííaa..
ÁÁcciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss  TTooddaass llaass ggrraassaass aanniimmaalleess ssoonn aallttaammeennttee ssaattuurraaddaass,, eexxcceeppttoo llaass ddeell ppeessccaaddoo yy llooss mmaarriissccooss,, qquuee ssoonn mmuuyy ppoolliinnssaattuurraaddaass..  SSee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee llaa iinnggeessttaa ddee ggrraassaass ssaattuurraaddaass aauummeennttaa llooss nniivveelleess ddee ccoolleesstteerrooll eenn ssaannggrree,, eessppeecciiaallmmeennttee llooss ddee llaa ffrraacccciióónn LLDDLL..  AAuunnqquuee eell mmeeccaanniissmmoo ppoorr eell qquuee eessttee aauummeennttoo ssee pprroodduuccee nnoo eessttaa ddeell ttooddoo eessccllaarreecciiddoo,, ppaarreeccee sseerr qquuee llooss áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss eennrriiqquueecceenn llooss ffoossffoolliippiiddooss ddee llaa mmeemmbbrraannaa cceelluullaarr,, iinntteerrffiirriieennddoo ccoonn llaa ffuunncciióónn nnoorrmmaall ddee llooss rreecceeppttoorreess LLDDLL yy rreedduucciieennddoo ddee eessttaa ffoorrmmaa llaa aabbssoorrcciióónn ddee llaass LLDDLL ppoorr llaass ccéélluullaass.. AAll rreedduucciirrssee llaa eelliimmiinnaacciióónn ddee llaass LLDDLL,, ssuu ccoonncceennttrraacciióónn eenn llaa ssaannggrree eess mmaayyoorr..
ÁÁcciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss  EEll pprriinncciippaall rreepprreesseennttaannttee ddee llooss áácciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss eenn nnuueessttrrooss aalliimmeennttooss eess eell áácciiddoo oolleeiiccoo.. EEssttaa pprreesseennttee eenn ttooddaass llaass ggrraassaass aanniimmaalleess yy aacceeiitteess vveeggeettaalleess,, eessppeecciiaallmmeennttee eenn eell aacceeiittee ddee oolliivvaa..  SSee ddeemmoossttrróó qquuee uunn aallttoo ccoonnssuummoo ddee mmoonnooiinnssaattuurraaddooss ddeerriivvaaddooss ddeell aacceeiittee ddee oolliivvaa ttrraaííaa ccoonnssiiggoo nniivveelleess bbaajjooss ddee ccoolleesstteerrooll ee iinncciiddeenncciiaa rreedduucciiddaa ddee llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
 Tanto los ácidos grasos ppoolliinnssaattuurraaddooss ccoommoo llooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss ppuueeddeenn rreedduucciirr eell ccoolleesstteerrooll ttoottaall yy LLDDLL ccuuaannddoo rreeeemmppllaazzaann eenn llaa ddiieettaa aa llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass.. PPeerroo nnoo eess oorroo ttooddoo lloo qquuee rreelluuccee,, llaass ddiieettaass rriiccaass eenn ppoolliinnssaattuurraaddooss ppuueeddeenn rreedduucciirr eell ccoolleesstteerrooll HHDDLL,, qquuee ttiieennee uunn ppaappeell pprrootteeccttoorr ccllaarraammeennttee ddeemmoossttrraaddoo eenn llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, eessttuuddiiooss rreecciieenntteess hhaann ddeemmoossttrraaddoo qquuee aall ssuussttiittuuiirr llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass ppoorr mmoonnooiinnssaattuurraaddaass nnoo ssoolloo nnoo ssee rreedduuccee eell ccoolleesstteerrooll HHDDLL,, ssiinnoo qquuee iinncclluussoo lloo aauummeennttaa..  EEnn rreessuummeenn,, llaass ddiieettaass rriiccaass eenn áácciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss ssoonn llaass qquuee pprroodduucceenn eell ppeerrffiill lliippiiddiiccoo mmaass ffaavvoorraabbllee ppaarraa llaa pprreevveenncciióónn ddee llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess ((EECCVV)..
ÁÁcciiddooss ggrraassooss ppoolliinnssaattuurraaddooss  EEssttooss áácciiddooss ggrraassooss nnoo ppuueeddeenn sseerr ssiinntteettiizzaaddooss ppoorr eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo yy ssiinn eemmbbaarrggoo ssoonn eesseenncciiaalleess,, ppoorr lloo qquuee ddeebbeenn sseerr aappoorrttaaddooss ppoorr llaa ddiieettaa,, hhaayy ddooss ttiippooss:: --66 ,, qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn llooss aacceeiitteess vveeggeettaalleess ddee sseemmiillllaass (( mmaaíízz,, ssoojjaa,, ggiirraassooll,, eettcc..)..  LLooss áácciiddooss ggrraassooss ppoolliiiinnssaattuurraaddooss rreedduucceenn eell ccoolleesstteerrooll ttoottaall yy LLDDLL ccuuaannddoo rreeeemmppllaazzaann eenn llaa ddiieettaa aa llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass..  EEll oottrroo ttiippoo eess eell ––33 qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess eenn aallgguunnooss aacceeiitteess vveeggeettaalleess,, ppeerroo ssuu ffuueennttee pprriinncciippaall ssoonn llooss aanniimmaalleess mmaarriinnooss ((ppeessccaaddoo yy mmaarriissccoo)..  LLooss eessttuuddiiooss ddee ppoobbllaacciioonneess qquuee ccoonnssuummeenn ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee ggrraassaa ddee ppeessccaaddooss yy aanniimmaalleess mmaarriinnooss hhaann ddeemmoossttrraaddoo uunnaa bbaajjaa iinncciiddeenncciiaa eenn eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
 Los efectos de los áácciiddooss ggrraassooss ––33 ssoobbrree llaass ddiiffeerreenntteess lliippoopprrootteeíínnaass eenn eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo nnoo eessttáánn ttooddaavvííaa ccoommpplleettaammeennttee ddeeffiinniiddooss.. EEll eeffeeccttoo mmaass llllaammaattiivvoo yy ccllaarraammeennttee ddeemmoossttrraaddoo,, eess llaa ddiissmmiinnuucciióónn ddee llooss nniivveelleess ddee ttrriigglliiccéérriiddooss.. SSee hhaa ccoommpprroobbaaddoo ttaammbbiiéénn qquuee eessttee ttiippoo ddee ggrraassaass rreedduuccee llaa pprreessiióónn aarrtteerriiaall yy ddiissmmiinnuuyyee llaa vviissccoossiiddaadd ssaanngguuíínneeaa..  EEssttooss ssoonn llooss mmoottiivvooss ppoorr lloo qquuee ssiieemmpprree ssee rreeccoommiieennddaa aauummeennttaarr eell ccoonnssuummoo ddee ppeessccaaddoo ffrreennttee aall ddee ccaarrnneess yy oottrrooss ttiippooss ddee aalliimmeennttooss ddee oorriiggeenn aanniimmaall ppaarraa rreedduucciirr eell rriieessggoo ddee eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
ÁÁcciiddoo ggrraassoo ttrraannss  LLooss áácciiddooss ggrraassooss ttrraannss hhaann ssiiddoo llooss úúllttiimmooss qquuee hhaann aappaarreecciiddoo eenn eell eesscceennaarriioo ddeell ddeebbaattee aannttiiccoolleesstteerrooll.. SSoonn uuttiilliizzaaddooss ppoorr llaa iinndduussttrriiaa aalliimmeennttaarriiaa ppaarraa llaa pprroodduucccciióónn ddee ggrraassaass vveeggeettaalleess ssóólliiddaass,, ssoobbrree ttooddoo eenn llaass mmaarrggaarriinnaass..  EEll eeffeeccttoo ddee llooss áácciiddooss ggrraassooss ttrraannss ssoobbrree llooss llííppiiddooss yy llaass lliippoopprrootteeíínnaass eenn eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo eess ssiimmiillaarr aall ddee llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass.. AA ppeessaarr ddee llaass ccaammppaaññaass ppuubblliicciittaarriiaass ddee mmuucchhooss pprroodduuccttooss qquuee ccoonnttiieenneenn eessttee ttiippoo ddee ggrraassaass hhiiddrrooggeennaaddaass,, nnuunnccaa ssee ppuueeddee rreeccoommeennddaarr ssuu ccoonnssuummoo ffrreennttee aall ddee llaass ggrraassaass vveeggeettaalleess ssiinn mmaanniippuullaarr ccuuaannddoo ssee ttrraattaa ddee pprreevveenniirr llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
VViittaammiinnaass aannttiiooxxiiddaanntteess  LLaa ooxxiiddaacciióónn ddee llaass lliippoopprrootteeíínnaass ddee aallttaa ddeennssiiddaadd ttiieennee uunn iimmppoorrttaannttee ppaappeell eenn eell iinniicciioo yy ddeessaarrrroolllloo ddee llaa aarrtteerriioosscclleerroossiiss..  DDuurraannttee llaa rreessppiirraacciióónn cceelluullaarr ssee pprroodduucceenn rraaddiiccaalleess lliibbrreess ddee ooxxiiggeennoo qquuee ppuueeddeenn lleessiioonnaarr llaass pprrootteeíínnaass ddee llaass ccéélluullaass yy aalltteerraarr ssuuss mmeemmbbrraannaass.. TTaammbbiiéénn aaccttúúaann ssoobbrree llaass lliippoopprrootteeíínnaass ttrraannssppoorrttaaddaass ppoorr llaa ssaannggrree.. LLooss ssiisstteemmaass bbiioollóóggiiccooss ssee pprrootteeggeenn ccoonnttrraa llaass lleessiioonneess ooxxiiddaattiivvaass pprroodduucciiddaass ppoorr llooss rraaddiiccaalleess ddee ooxxiiggeennoo mmeeddiiaannttee aannttiiooxxiiddaanntteess nnaattuurraalleess qquuee ttrraabbaajjaann ttaannttoo eenn eell iinntteerriioorr ccoommoo eenn eell eexxtteerriioorr ddee llaa ccéélluullaa..
 Las lipoproteínas LLDDLL ooxxiiddaaddaass ssee ccoommppoorrttaann ddee uunnaa mmaanneerraa ttoottaallmmeennttee ddiiffeerreennttee ddee llaass nnoorrmmaalleess.. CCuuaannddoo uunnaa ccéélluullaa ddee llaa ppaarreedd aarrtteerriiaall ccaappttaa uunnaa LLDDLL ooxxiiddaaddaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunnaa ccéélluullaa eessppuummoossaa qquuee ccaappttaa ggrraassaa hhaassttaa aallccaannzzaarr vvaarriiaass vveecceess ssuu ttaammaaññoo nnoorrmmaall.. EEssttoo ddaa lluuggaarr aa eessttrrííaass ggrraassaass eenn llaass ppaarreeddeess aarrtteerriiaalleess..  DDeetteerrmmiinnaaddooss nnuuttrriieenntteess,, ccoommoo llaass vviittaammiinnaass EE yy CC yy llooss bbeettaaccaarrootteennooss ssee ccoommppoorrttaann ccoommoo aannttiiooxxiiddaanntteess,, yy eenn nnuummeerroossooss eessttuuddiiooss ssee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee ccuuaannddoo ssee ccoonnssuummee uunnaa ccaannttiiddaadd ssuuffiicciieennttee ddee eessttaass vviittaammiinnaass,, llaa mmoorrttaalliiddaadd ppoorr eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess ddiissmmiinnuuyyee..
 Debemos asegurarnos qquuee nnuueessttrraa ddiieettaa ccoonntteennggaa ssuuffiicciieenntteess eelleemmeennttooss aannttiiooxxiiddaanntteess.. EEll aacceeiittee ddee oolliivvaa ttiieennee ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaa EE,, ppoorr lloo qquuee ssuu ccaappaacciiddaadd aannttiiooxxiiddaattiivvaa eess ssuuppeerriioorr aa llaa ddee ccuuaallqquuiieerr aacceeiittee rreeffiinnaaddoo..  TTaammbbiiéénn ssee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee llaass ddiieettaass rriiccaass eenn áácciiddooss ggrraassooss ppoolliiiinnssaattuurraaddooss pprroodduucceenn uunnaass LLDDLL mmaass ssuusscceeppttiibblleess ddee sseerr ooxxiiddaaddaass qquuee llaass LLDDLL pprroodduucciiddaass aa ppaarrttiirr ddee áácciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss..
DDIIAABBEETTEESS  LLaa ddiiaabbeetteess mmeelllliittuuss eess ssiinn dduuddaa uunnoo ddee llooss pprroobblleemmaass ddee ssaalluudd ddee mmaayyoorr iimmppoorrttaanncciiaa eenn eell mmuunnddoo,, ccoonn cceerrccaa ddee 3300 mmiilllloonneess ddee ddiiaabbééttiiccooss eenn eell ppllaanneettaa.. SSoolloo eenn EEuurrooppaa eessttaa cciiffrraa ssuuppeerraa llooss 1100 mmiilllloonneess.. SSee eessttiimmaa aaddeemmááss,, qquuee llaa mmiittaadd ddee llooss aaffeeccttaaddooss ddeessccoonnoocceenn ssuu ssiittuuaacciióónn ppoorr ppaaddeecceerrllaa eenn ggrraaddoo lleevvee yy qquuee cceerrccaa ddeell 4400%% ddee llaass ppeerrssoonnaass oobbeessaass ssuuffrree ddiiaabbeetteess,, ssiinn ssaabbeerrlloo
 La diabetes es el problema eennddooccrriinnoo mmaass ggrraavvee ddeell ssiigglloo xxxx .. EEnn ddeeffiinniittiivvaa,, uunnaa eennffeerrmmeeddaadd eenn eell qquuee eell ccoonnttrrooll ddee llaa ddiieettaa eess llaa ppiieeddrraa aanngguullaarr ddee llooss ttrraattaammiieennttooss yy eenn qquuee llaa aalliimmeennttaacciióónn eessttaa ddiirreeccttaammeennttee iimmpplliiccaaddaa.. EEjjeemmpplloo,, llaa ddiiaabbeetteess ddee ttiippooIIII (( ddiiaabbeetteess ddeell aadduullttoo),, aa ppaarrttee ddee eexxiissttiirr uunnaa cciieerrttaa pprreeddiissppoossiicciióónn ggeennééttiiccaa,, ssee ddeebbee ffuunnddaammeennttaallmmeennttee aa ffaaccttoorreess aalliimmeennttaarriiooss yy aa uunn eexxcceessiivvoo sseeddeennttaarriissmmoo..  LLaa ddiiaabbeetteess mmeelllliittuuss eess uunnaa eennffeerrmmeeddaadd qquuee iinnccaappaacciittaa aall ccuueerrppoo ppaarraa mmeettaabboolliizzaarr oo uussaarr eeffiiccaazzmmeennttee llooss ccaarrbboohhiiddrraattooss,, llaass pprrootteeíínnaass yy llaass ggrraassaass.. CCuuaannddoo ccoommeemmooss,, llooss aalliimmeennttooss ((eessppeecciiaallmmeennttee ccaarrbboohhiiddrraattooss yy ffrruuttaass) ssee ccoonnvviieerrtteenn eenn gglluuccoossaa..
Nutrición, salud y ejercicio
Nutrición, salud y ejercicio
Nutrición, salud y ejercicio

Recomendados

Computacion
ComputacionComputacion
Computacioncristianlema1994
 
O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles vanesalidia
 
Enfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y grueso
Enfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y gruesoEnfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y grueso
Enfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y gruesoJonathan Paredes
 
Qué significa ser periodista
Qué significa ser periodistaQué significa ser periodista
Qué significa ser periodistaUniversidad Yacambú
 
Hukum di Indonesia
Hukum di IndonesiaHukum di Indonesia
Hukum di Indonesiasena 21
 
Biomateriales (3)
Biomateriales (3)Biomateriales (3)
Biomateriales (3)Leonardo Favio Chávez Gasque
 
Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999
Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999
Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999Territorio Bene Comune
 
Crol
CrolCrol
CrolNicolas de Castro Echevarria
 

Recomendados

Computacion
ComputacionComputacion
Computacioncristianlema1994
 
O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles O mundo dos réptiles
O mundo dos réptiles vanesalidia
 
Enfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y grueso
Enfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y gruesoEnfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y grueso
Enfermedad diverticular- trastornos del intestino delgado y gruesoJonathan Paredes
 
Qué significa ser periodista
Qué significa ser periodistaQué significa ser periodista
Qué significa ser periodistaUniversidad Yacambú
 
Hukum di Indonesia
Hukum di IndonesiaHukum di Indonesia
Hukum di Indonesiasena 21
 
Biomateriales (3)
Biomateriales (3)Biomateriales (3)
Biomateriales (3)Leonardo Favio Chávez Gasque
 
Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999
Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999
Sviluppo territoriale - Governance - Verbale, 01 marzo 1999Territorio Bene Comune
 
Crol
CrolCrol
CrolNicolas de Castro Echevarria
 
Espalda
EspaldaEspalda
EspaldaNicolas de Castro Echevarria
 
Administ. recursos humanos
Administ. recursos humanosAdminist. recursos humanos
Administ. recursos humanosPichi Peña
 
Udl paradigma cognitivo (1)
Udl paradigma cognitivo (1)Udl paradigma cognitivo (1)
Udl paradigma cognitivo (1)educacion rigoberta menchu
 
Celula
CelulaCelula
CelulaWILLYWIL
 
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado CorazónBarrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado CorazónEmilio Gil (unjubilado)
 
La constitución Española
La constitución EspañolaLa constitución Española
La constitución Españolaguillecarrilero
 
RESUM Franc-Bord _
RESUM Franc-Bord _RESUM Franc-Bord _
RESUM Franc-Bord _Rabah HELAL
 
Apresentação1 peruibe
Apresentação1 peruibeApresentação1 peruibe
Apresentação1 peruibeTeresa Cristina Bock
 
La Comunicación
La ComunicaciónLa Comunicación
La Comunicacióncristinafavi05
 
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi risetMateri 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi risetAni Istiana
 
Dolor abdominal semio 2014
Dolor abdominal semio 2014Dolor abdominal semio 2014
Dolor abdominal semio 2014Junior Barchuk
 
Trabajocolaborativo.docx
Trabajocolaborativo.docxTrabajocolaborativo.docx
Trabajocolaborativo.docxMarina Claudia Escobar Rojas
 
Leyes de Newton
Leyes de NewtonLeyes de Newton
Leyes de NewtonXAC75
 
Memoria
Memoria Memoria
Memoria Naara33
 
Memoria ppt2
Memoria ppt2Memoria ppt2
Memoria ppt2Naara33
 
1 pratique du moment présent
1 pratique du moment présent1 pratique du moment présent
1 pratique du moment présentRabah HELAL
 
La Medula Espinal Dr Farfan
La Medula Espinal Dr FarfanLa Medula Espinal Dr Farfan
La Medula Espinal Dr Farfanemanuelramos2014
 
Derecho penal delitos y penas
Derecho penal delitos y penasDerecho penal delitos y penas
Derecho penal delitos y penasLuz Adria Moreno
 
Melanie george El arte de la seduccion
Melanie george El arte de la seduccionMelanie george El arte de la seduccion
Melanie george El arte de la seduccionUniversidad Arturo Michelena
 
Formación de los planetas
Formación de los planetasFormación de los planetas
Formación de los planetasAlejandro De Moya Ruiz
 
La sangre
La sangreLa sangre
La sangreDiego Villegas
 
Jazz
JazzJazz
Jazzanaisabelcastrolaespina
 

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Administ. recursos humanos
Administ. recursos humanosAdminist. recursos humanos
Administ. recursos humanosPichi Peña
 
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado CorazónBarrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado CorazónEmilio Gil (unjubilado)
 
La constitución Española
La constitución EspañolaLa constitución Española
La constitución Españolaguillecarrilero
 
RESUM Franc-Bord _
RESUM Franc-Bord _RESUM Franc-Bord _
RESUM Franc-Bord _Rabah HELAL
 
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi risetMateri 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi risetAni Istiana
 
Dolor abdominal semio 2014
Dolor abdominal semio 2014Dolor abdominal semio 2014
Dolor abdominal semio 2014Junior Barchuk
 
Leyes de Newton
Leyes de NewtonLeyes de Newton
Leyes de NewtonXAC75
 
Memoria
Memoria Memoria
Memoria Naara33
 
Memoria ppt2
Memoria ppt2Memoria ppt2
Memoria ppt2Naara33
 
1 pratique du moment présent
1 pratique du moment présent1 pratique du moment présent
1 pratique du moment présentRabah HELAL
 
La Medula Espinal Dr Farfan
La Medula Espinal Dr FarfanLa Medula Espinal Dr Farfan
La Medula Espinal Dr Farfanemanuelramos2014
 
Derecho penal delitos y penas
Derecho penal delitos y penasDerecho penal delitos y penas
Derecho penal delitos y penasLuz Adria Moreno
 

Mais procurados (19)

Espalda
EspaldaEspalda
Espalda
 
Administ. recursos humanos
Administ. recursos humanosAdminist. recursos humanos
Administ. recursos humanos
 
Udl paradigma cognitivo (1)
Udl paradigma cognitivo (1)Udl paradigma cognitivo (1)
Udl paradigma cognitivo (1)
 
Celula
CelulaCelula
Celula
 
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado CorazónBarrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
 
La constitución Española
La constitución EspañolaLa constitución Española
La constitución Española
 
RESUM Franc-Bord _
RESUM Franc-Bord _RESUM Franc-Bord _
RESUM Franc-Bord _
 
Apresentação1 peruibe
Apresentação1 peruibeApresentação1 peruibe
Apresentação1 peruibe
 
La Comunicación
La ComunicaciónLa Comunicación
La Comunicación
 
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi risetMateri 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
 
Dolor abdominal semio 2014
Dolor abdominal semio 2014Dolor abdominal semio 2014
Dolor abdominal semio 2014
 
Trabajocolaborativo.docx
Trabajocolaborativo.docxTrabajocolaborativo.docx
Trabajocolaborativo.docx
 
Leyes de Newton
Leyes de NewtonLeyes de Newton
Leyes de Newton
 
Memoria
Memoria Memoria
Memoria
 
Memoria ppt2
Memoria ppt2Memoria ppt2
Memoria ppt2
 
1 pratique du moment présent
1 pratique du moment présent1 pratique du moment présent
1 pratique du moment présent
 
La Medula Espinal Dr Farfan
La Medula Espinal Dr FarfanLa Medula Espinal Dr Farfan
La Medula Espinal Dr Farfan
 
Derecho penal delitos y penas
Derecho penal delitos y penasDerecho penal delitos y penas
Derecho penal delitos y penas
 
Melanie george El arte de la seduccion
Melanie george El arte de la seduccionMelanie george El arte de la seduccion
Melanie george El arte de la seduccion
 

Semelhante a Nutrición, salud y ejercicio

Realidad virtual
Realidad virtualRealidad virtual
Realidad virtualtonarincon
 
La ciencia cognitiva
La ciencia cognitivaLa ciencia cognitiva
La ciencia cognitivamarcecriscas
 
Conceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animaciónConceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animaciónJoe Arroyo Suárez
 
Trabajo final las redes sociales en el aula
Trabajo final las redes sociales en el aulaTrabajo final las redes sociales en el aula
Trabajo final las redes sociales en el aulaLiz Bellido
 
La mindfulness nella professione infermieristica
La mindfulness nella professione infermieristicaLa mindfulness nella professione infermieristica
La mindfulness nella professione infermieristicaNicoletta Cinotti
 
Trabajo alex y benja
Trabajo alex y benjaTrabajo alex y benja
Trabajo alex y benjaJLG
 
La gigantografia 2
La gigantografia 2La gigantografia 2
La gigantografia 2juan6999mine
 
Mecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosMecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosNelson Leiva®
 
Problematica de la prueba digital en los procesos judiciales
Problematica de la prueba digital en los procesos judicialesProblematica de la prueba digital en los procesos judiciales
Problematica de la prueba digital en los procesos judicialesHacking Bolivia
 

Semelhante a Nutrición, salud y ejercicio (20)

Formación de los planetas
Formación de los planetasFormación de los planetas
Formación de los planetas
 
La sangre
La sangreLa sangre
La sangre
 
Jazz
JazzJazz
Jazz
 
Antropologia cultural parte 3
Antropologia cultural parte 3Antropologia cultural parte 3
Antropologia cultural parte 3
 
Realidad virtual
Realidad virtualRealidad virtual
Realidad virtual
 
La ciencia cognitiva
La ciencia cognitivaLa ciencia cognitiva
La ciencia cognitiva
 
Conceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animaciónConceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animación
 
Trabajo final las redes sociales en el aula
Trabajo final las redes sociales en el aulaTrabajo final las redes sociales en el aula
Trabajo final las redes sociales en el aula
 
La mindfulness nella professione infermieristica
La mindfulness nella professione infermieristicaLa mindfulness nella professione infermieristica
La mindfulness nella professione infermieristica
 
Trabajo alex y benja
Trabajo alex y benjaTrabajo alex y benja
Trabajo alex y benja
 
La gigantografia
La gigantografiaLa gigantografia
La gigantografia
 
La gigantografia 2
La gigantografia 2La gigantografia 2
La gigantografia 2
 
La gigantografia
La gigantografiaLa gigantografia
La gigantografia
 
Sawabona.
Sawabona.Sawabona.
Sawabona.
 
Angina de ludwig 2
Angina de ludwig 2Angina de ludwig 2
Angina de ludwig 2
 
pasos para realizar una monografia
pasos para realizar una monografiapasos para realizar una monografia
pasos para realizar una monografia
 
Motores hidraulicos
Motores hidraulicosMotores hidraulicos
Motores hidraulicos
 
Mecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de ConflictosMecanismos de Resolución de Conflictos
Mecanismos de Resolución de Conflictos
 
La gigantografia
La gigantografia La gigantografia
La gigantografia
 
Problematica de la prueba digital en los procesos judiciales
Problematica de la prueba digital en los procesos judicialesProblematica de la prueba digital en los procesos judiciales
Problematica de la prueba digital en los procesos judiciales
 

Mais de Dr.James Vallejo Quintero M.D

Síndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidad
Síndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidadSíndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidad
Síndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidadDr.James Vallejo Quintero M.D
 
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaBiomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaDr.James Vallejo Quintero M.D
 
Los hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicas
Los hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicasLos hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicas
Los hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicasDr.James Vallejo Quintero M.D
 

Mais de Dr.James Vallejo Quintero M.D (18)

Taller de rodilla
Taller de rodilla Taller de rodilla
Taller de rodilla
 
Síndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidad
Síndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidadSíndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidad
Síndrome de ovario poliquístico – amenorrea e infertilidad
 
El pilar del cuerpo 2007
El pilar del cuerpo 2007El pilar del cuerpo 2007
El pilar del cuerpo 2007
 
Ejercicios contraindicados en el entrenamiento
Ejercicios contraindicados en el entrenamientoEjercicios contraindicados en el entrenamiento
Ejercicios contraindicados en el entrenamiento
 
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de caderaBiomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
Biomecánica de los músculos abdominales y flexores de cadera
 
Abdominales
AbdominalesAbdominales
Abdominales
 
Condromalacia patelar
Condromalacia patelarCondromalacia patelar
Condromalacia patelar
 
Metabolismo intermediario
Metabolismo intermediario Metabolismo intermediario
Metabolismo intermediario
 
Metabolismo y bioenergetica de la actividad fisica
Metabolismo y bioenergetica de la actividad fisicaMetabolismo y bioenergetica de la actividad fisica
Metabolismo y bioenergetica de la actividad fisica
 
Los hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicas
Los hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicasLos hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicas
Los hechos acerca de las enfermedades musculares metabolicas
 
Los dolores y los problemas del pie
Los dolores y los problemas del pieLos dolores y los problemas del pie
Los dolores y los problemas del pie
 
Las dislipidemias
Las dislipidemiasLas dislipidemias
Las dislipidemias
 
La alimentación del deportista
La alimentación del deportistaLa alimentación del deportista
La alimentación del deportista
 
Homeostasis y control_del_medio_interno[1]
Homeostasis y control_del_medio_interno[1]Homeostasis y control_del_medio_interno[1]
Homeostasis y control_del_medio_interno[1]
 
Fisiología del ejercicio aplicada al niño
Fisiología del ejercicio aplicada al niñoFisiología del ejercicio aplicada al niño
Fisiología del ejercicio aplicada al niño
 
Enfermedades por calor
Enfermedades por calorEnfermedades por calor
Enfermedades por calor
 
Ejercicios contraindicados en el entrenamiento
Ejercicios contraindicados en el entrenamientoEjercicios contraindicados en el entrenamiento
Ejercicios contraindicados en el entrenamiento
 
Adaptaciones metabólicas al entrenamiento
Adaptaciones metabólicas al entrenamientoAdaptaciones metabólicas al entrenamiento
Adaptaciones metabólicas al entrenamiento
 

Nutrición, salud y ejercicio

  • 1. ““NNUUTTRRIICCIIÓÓNN,, SSAALLUUDD YY EEJJEERRCCIICCIIOO”” DDrr.. JJAAMMEESS VVAALLLLEEJJOO QQUUIINNTTEERROO MM..DD PPhh..DD MMeettaabboolliissmmoo yy NNuuttrriicciióónn ddee AAllttoo RReennddiimmiieennttoo DDeeppoorrttóóllooggoo wwwwww..vvaalllleejjoojjaammeess..yyaa..sstt
  • 2. ANTECEDENTES E IMPORTANCIA DDEELL TTEEMMAA  EEll ggoobbiieerrnnoo ddee llooss EEEE..UUUU.. ((TThhee NNaattiioonnaall RReesseeaarrcchh CCoouunncciill,, SSuubbccoommmmiitttteeee oonn tthhee TTeenntthh EEddiittiioonn ooff tthhee RReeccoommmmeennddeedd DDiieettaarryy AAlllloowwaanncceess)) hhaa eessttaabblleecciiddoo nnoorrmmaass ppaarraa uunn ccoonnssuummoo óóppttiimmoo ddee nnuuttrriieenntteess ddeennoommiinnaaddaass RReeccoommmmeennddeedd ((DDaaiillyy)) DDiieettaarryy AAlllloowwaanncceess ((aabbrreevviiaaddaammeennttee RRDDAA)).. LLaa RRDDAA ddee uunnaa ssuussttaanncciiaa eess llaa eessttiimmaacciióónn ddeell ccoonnssuummoo aaddeeccuuaaddoo ppaarraa mmaanntteenneerr uunnaa bbuueennaa ssaalluudd.. LLooss vvaalloorreess ddee RRDDAA ssoonn ddiirreeccttrriicceess ppaarraa aayyuuddaarr aa llaass ppeerrssoonnaass ddee nniivveelleess ddee aaccttiivviiddaadd mmeeddiiaannaa aa ccoonnttrroollaarr ssuuss ddiieettaass..
  • 3.
  • 4.  La ingestión de aalliimmeennttooss ddeebbeerrííaa sseerr ssuuffiicciieennttee ppaarraa ccuubbrriirr llaass nneecceessiiddaaddeess mmeettaabbóólliiccaass ddeell oorrggaanniissmmoo,, ppeerroo ssiinn lllleeggaarr aa pprroodduucciirr oobbeessiiddaadd.. AAddeemmááss ccoommoo llooss ddiiffeerreenntteess aalliimmeennttooss ttiieenneenn ddiissttiinnttaa pprrooppoorrcciióónn ddee pprrootteeíínnaass,, ccaarrbboohhiiddrraattooss yy ggrraassaass,, ddeebbee eexxiissttiirr eennttrree eessttooss ttrreess ttiippooss ddee ssuussttaanncciiaass uunn eeqquuiilliibbrriioo aaddeeccuuaaddoo,, ppaarraa ssuummiinniissttrraarr aa ccaaddaa sseeggmmeennttoo ddee llaa ccaaddeennaa mmeettaabbóólliiccaa llooss mmaatteerriiaalleess qquuee nneecceessiittaa..
  • 5. EEss nneecceessaarriioo ccoommeennttaarr qquuee llooss vvaalloorreess ddee RRDDAA vvaann aa vvaarriiaarr ddee aaccuueerrddoo aa ccaaddaa ppeerrssoonnaa.. AAllgguunnooss ddee llooss ffaaccttoorreess qquuee ppuueeddeenn lllleeggaarr aa vvaarriiaarr llaa aalliimmeennttaacciióónn ddee ccaaddaa ppeerrssoonnaa ssoonn::  UUnn eexxaammeenn ccllíínniiccoo pprreevviioo  EEddaadd,, SSeexxoo  AAccttiivviiddaadd FFííssiiccaa..  AAnnttrrooppoommeettrrííaa..  AAnnáálliissiiss ddee llaabboorraattoorriioo..
  • 6. NNUUTTRRIICCIIOONN  PPrriimmeerroo ccoonnvviieennee ddiissttiinngguuiirr eennttrree aalliimmeennttaacciióónn yy nnuuttrriicciióónn.. SSee llllaammaa aalliimmeennttaacciióónn aall aaccttoo ddee pprrooppoorrcciioonnaarr aall ccuueerrppoo aalliimmeennttooss ee iinnggeerriirrllooss.. EEss uunn pprroocceessoo ccoonnsscciieennttee yy vvoolluunnttaarriioo,, yy ppoorr lloo ttaannttoo eessttáá eenn nnuueessttrraass mmaannooss mmooddiiffiiccaarrlloo.. LLaa ccaalliiddaadd ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn ddeeppeennddee pprriinncciippaallmmeennttee ddee ffaaccttoorreess eeccoonnóómmiiccooss yy ccuullttuurraalleess..
  • 7.  SSee eennttiieennddee ppoorr nnuuttrriicciióónn eell ccoonnjjuunnttoo ddee pprroocceessooss ffiissiioollóóggiiccooss ppoorr llooss ccuuaalleess eell oorrggaanniissmmoo rreecciibbee,, ttrraannssffoorrmmaa yy uuttiilliizzaa llaass ssuussttaanncciiaass qquuíímmiiccaass ccoonntteenniiddaass eenn llooss aalliimmeennttooss.. EEss uunn pprroocceessoo iinnvvoolluunnttaarriioo ee iinnccoonnsscciieennttee qquuee ddeeppeennddee ddee pprroocceessooss ccoorrppoorraalleess ccoommoo llaa ddiiggeessttiióónn,, llaa aabbssoorrcciióónn yy eell ttrraannssppoorrttee ddee llooss nnuuttrriieenntteess ddee llooss aalliimmeennttooss hhaassttaa llooss tteejjiiddooss..
  • 8.  Habíamos ddiicchhoo qquuee eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo nneecceessiittaa uunn ssuummiinniissttrroo ccoonnttiinnuuoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess.. SSoolloo eexxiisstteenn uunnaass ppooccaass ssuussttaanncciiaass,, eenn ccoommppaarraacciióónn ccoonn llaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ccoommppuueessttooss eexxiisstteenntteess,, qquuee nnooss ssiirrvveenn ccoommoo ccoommbbuussttiibbllee..  EEssttooss nnuuttrriieenntteess ffoorrmmaann ppaarrttee ddee llooss aalliimmeennttooss.. LLaass mmúúllttiipplleess ccoommbbiinnaacciioonneess eenn qquuee llaa nnaattuurraalleezzaa ooffrreeccee llooss ddiiffeerreenntteess nnuuttrriieenntteess nnooss ddaann uunnaa aammpplliiaa vvaarriieeddaadd ddee aalliimmeennttooss qquuee eell sseerr hhuummaannoo ppuueeddee ccoonnssuummiirr..
  • 9. SSee ppuueeddee hhaacceerr uunnaa pprriimmeerraa ccllaassiiffiiccaacciióónn eennttrree llooss ccoommppoonneenntteess ddee ccuuaallqquuiieerr aalliimmeennttoo eenn bbaassee aa llaass ccaannttiiddaaddeess eenn qquuee eessttáánn pprreesseenntteess::  MMaaccrroonnuuttrriieenntteess:: QQuuee ssoonn llooss qquuee ooccuuppaann llaa mmaayyoorr pprrooppoorrcciióónn ddee llooss aalliimmeennttooss.. EEssttaass ssoonn llaa pprrootteeíínnaass,, ggllúúcciiddooss ((hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo)) yy llííppiiddooss ((oo ggrraassaass)).. TTaammbbiiéénn eessttáánn iinncclluuiiddooss llaa ffiibbrraa yy eell aagguuaa..  MMiiccrroonnuuttrriieenntteess:: SSóólloo eessttáánn pprreesseenntteess eenn ppeeqquueeññiissiimmaass pprrooppoorrcciioonneess.. EEnn eellllooss ssee eennccuueennttrraann llaass vviittaammiinnaass yy llooss mmiinneerraalleess..
  • 10. UUnnaa sseegguunnddaa ccllaassiiffiiccaacciióónn eess llaa ddee llooss nnuuttrriieenntteess eenn ccuuaannttoo aa llaa ffuunncciióónn qquuee rreeaalliizzaann eenn eell mmeettaabboolliissmmoo..  UUnn pprriimmeerr ggrruuppoo ssoonn aaqquueellllooss ccoommppuueessttooss qquuee ssee uussaann nnoorrmmaallmmeennttee ccoommoo ccoommbbuussttiibbllee cceelluullaarr.. SSee lleess llllaammaa nnuuttrriieenntteess eenneerrggééttiiccooss qquuee ccooiinncciiddeenn ccoonn llooss mmaaccrroonnuuttrriieenntteess.. DDee eellllooss ssee oobbttiieennee eenneerrggííaa aall ooxxiiddaarrllooss ((qquueemmaarrllooss)) eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass ccéélluullaass ccoonn eell ooxxiiggeennoo qquuee ttrraannssppoorrttaa llaa ssaannggrree..
  • 11.  Un segundo ggrruuppoo eessttáá ffoorrmmaaddoo ppoorr llooss nnuuttrriieenntteess,, qquuee uuttiilliizzaammooss ppaarraa ccoonnssttrruuiirr yy rreeggeenneerraarr nnuueessttrroo pprrooppiioo ccuueerrppoo.. LLllaammaaddooss nnuuttrriieenntteess pplláássttiiccooss yy ppeerrtteenneecceenn aall ggrruuppoo ddee llooss mmiiccrroonnuuttrriieenntteess aauunnqquuee ssee uuttiilliizzaann ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess ddee oottrrooss ttiippooss ddee nnuuttrriieenntteess..  UUnn tteerrcceerr ggrruuppoo ssee ccoommppoonnee ddee ttooddooss aaqquueellllooss nnuuttrriieenntteess ccuuyyaa ffuunncciióónn eess ffaacciilliittaarr yy ccoonnttrroollaarr llaass ffuunncciioonneess ddeell oorrggaanniissmmoo..
  • 12. LLAASS NNEECCEESSIIDDAADDEESS EENNEERRGGEETTIICCAASS DDEELL SSEERR HHUUMMAANNOO..  EEll vvaalloorr eenneerrggééttiiccoo oo vvaalloorr ccaallóórriiccoo ddee uunn aalliimmeennttoo eess pprrooppoorrcciioonnaall aa llaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa qquuee ppuueeddee pprrooppoorrcciioonnaarr aall qquueemmaarrssee eenn pprreesseenncciiaa ddee ooxxiiggeennoo.. SSee mmiiddee eenn ccaalloorrííaass,, qquuee eess llaa ccaannttiiddaadd ddee ccaalloorr nneecceessaarriioo ppaarraa aauummeennttaarr eenn uunn ggrraaddoo llaa tteemmppeerraattuurraa ddee uunn ggrraammoo ddee aagguuaa.. CCoommoo ssuu vvaalloorr rreessuullttaa mmuuyy ppeeqquueeññoo,, eenn ddiieettééttiiccaa ssee ttoommaa ccoommoo mmeeddiiddaa llaa kkiillooccaalloorrííaa ((11kkccaall == 11000000 ccaalloorrííaass)).. LLaass ddiieettaass ddee llooss hhuummaannooss aadduullttooss ccoonnttiieenneenn eennttrree 11000000 yy 55000000 kkiillooccaalloorrííaass ppoorr ddííaa.. PPoorr eejjeemmpplloo uunn ggrraammoo ddee ggllúúcciiddooss oo ddee pprrootteeíínnaass lliibbeerraa aall qquueemmaarrssee uunnaass ccuuaattrroo ccaalloorrííaass,, mmiieennttrraass qquuee uunn ggrraammoo ddee ggrraassaa pprroodduuccee nnuueevvee..
  • 13.  LLaass nneecceessiiddaaddeess ddee eenneerrggííaa ddee ccuuaallqquuiieerr sseerr vviivvoo ssee ccaallccuullaa ccoommoo llaa ssuummaa ddee vvaarriiooss ccoommppoonneenntteess.. AA llaa eenneerrggííaa rreeqquueerriiddaa ppoorr eell oorrggaanniissmmoo eenn rreeppoossoo aabbssoolluuttoo yy tteemmppeerraattuurraa ccoonnssttaannttee ssee llee llllaammaa TTaassaa mmeettaabbóólliiccaa bbaassaall ((TTMMBB)),, qquuee eess llaa mmíínniimmaa eenneerrggííaa qquuee nneecceessiittaammooss ppaarraa mmaanntteenneerrnnooss vviivvooss.. SSee ccaallccuullaa qquuee llaa ttaassaa ddee mmeettaabboolliissmmoo bbaassaall ppaarraa uunn hhoommbbrree ttiippoo ssee ssiittúúaa eenn ttoorrnnoo aa llooss 110000 WW,, qquuee eeqquuiivvaallee aall ccoonnssuummoo ddee uunnooss 2211 ggrr.. ddee ggllúúcciiddooss ((oo 99,,55 ddee ggrraassaass)) ccaaddaa hhoorraa..
  • 14.  La tasa metabólica ddeeppeennddee ddee ffaaccttoorreess ccoommoo eell ppeessoo ccoorrppoorraall,, llaa rreellaacciióónn eennttrree mmaassaa ddee tteejjiiddoo mmaaggrroo yy ggrraassoo,, llaa ssuuppeerrffiicciiee eexxtteerrnnaa ddeell ccuueerrppoo,, eell ttiippoo ddee ppiieell oo iinncclluussoo eell aacclliimmaattaammiieennttoo aa uunnaa ddeetteerrmmiinnaaddaa tteemmppeerraattuurraa eexxtteerrnnaa..  LLooss nniiññooss ttiieenneenn ttaassaass mmeettaabbóólliiccaass mmuuyy aallttaass,, mmiieennttrraass qquuee llooss aanncciiaannooss llaa ttiieenneenn mmááss rreedduucciiddaa.. TTaammbbiiéénn eess aallggoo mmááss bbaajjaa eenn llaass mmuujjeerreess qquuee eenn llooss hhoommbbrreess..  PPoorr oottrroo llaaddoo,, ssii nnooss ssoommeetteemmooss aa uunnaa ddiieettaa ppoobbrree eenn ccaalloorrííaass oo aa uunn aayyuunnoo pprroolloonnggaaddoo,, eell oorrggaanniissmmoo hhaaccee ddeesscceennddeerr nnoottaabblleemmeennttee llaa eenneerrggííaa ccoonnssuummiiddaa eenn rreeppoossoo ppaarraa hhaacceerr dduurraarr mmááss ttiieemmppoo llaass rreesseerrvvaass eenneerrggééttiiccaass ddiissppoonniibblleess,, ppeerroo ssii eessttaammooss ssoommeettiiddooss aa eessttrrééss,, llaa aaccttiivviiddaadd hhoorrmmoonnaall hhaaccee qquuee eell mmeettaabboolliissmmoo bbaassaall aauummeennttee..
  • 15. CCLLAASSEESS DDEE NNUUTTRRIIEENNTTEESS  VVaammooss aa eexxppoonneerr llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ffuunnddaammeennttaalleess ddee ccaaddaa uunnoo ddee eessttooss eelleemmeennttooss.. EEnn ccaaddaa ccaassoo vveerreemmooss ccuuáálleess ssoonn llaass ccaannttiiddaaddeess rreeccoommeennddaaddaass yy qquuéé ppaassaa ssii ssuuffrriimmooss ccaarreenncciiaass oo eexxcceessoo ddee aallgguunnoo ddee eellllooss..
  • 16. GGllúúcciiddooss oo hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo  EEssttooss eelleemmeennttooss eessttáánn ffoorrmmaaddooss ppoorr ccaarrbboonnoo,, hhiiddrróóggeennoo yy ooxxííggeennoo..  LLaa pprriinncciippaall ffuunncciióónn eess aappoorrttaarr eenneerrggííaa aall oorrggaanniissmmoo.. EEssttooss ssoonn llooss qquuee pprroodduucceenn uunnaa ccoommbbuussttiióónn mmááss lliimmppiiaa eenn nnuueessttrraass ccéélluullaass yy ddeejjaann mmeennooss rreessiidduuooss eenn eell oorrggaanniissmmoo.. EEll cceerreebbrroo yy eell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo ssoollaammeennttee uuttiilliizzaann gglluuccoossaa ppaarraa oobbtteenneerr eenneerrggííaa.. DDee eessttaa mmaanneerraa ssee eevviittaa llaa pprreesseenncciiaa ddee rreessiidduuooss ttóóxxiiccooss ((ccoommoo eell aammoonnííaaccoo,, qquuee rreessuullttaa ddee qquueemmaarr pprrootteeíínnaass))..
  • 18.  AAllmmiiddoonneess ((oo ffééccuullaa)):: SSoonn llooss ccoommppoonneenntteess ffuunnddaammeennttaalleess ddee llaa ddiieettaa ddeell hhoommbbrree.. EEssttáánn pprreesseenntteess eenn llooss cceerreeaalleess,, llaass lleegguummbbrreess,, llaass ppaappaass..  QQuuíímmiiccaammeennttee ppeerrtteenneecceenn aall ggrruuppoo ddee llooss ppoolliissaaccáárriiddooss.. PPaarraa aassiimmiillaarrllooss eess nneecceessaarriioo ppaarrttiirr llooss eennllaacceess eennttrree ssuuss ccoommppoonneenntteess ffuunnddaammeennttaalleess:: llooss mmoonnoossaaccáárriiddooss.. EEssttoo eess lloo qquuee ssee lllleevvaa aa ccaabboo eenn eell pprroocceessoo ddee llaa ddiiggeessttiióónn mmeeddiiaannttee llaa aacccciióónn ddee eennzziimmaass eessppeeccííffiiccaass.. LLaass eennzziimmaass qquuee llooss ddeessccoommppoonneenn ssoonn llllaammaaddaass aammiillaassaass,, qquuee eessttáánn pprreesseenntteess eenn llaa ssaalliivvaa yy llooss fflluuiiddooss iinntteessttiinnaalleess.. PPaarraa ppooddeerr ddiiggeerriirr llooss aallmmiiddoonneess eess pprreecciissoo ssoommeetteerrllooss aa uunn ttrraattaammiieennttoo ccoonn ccaalloorr pprreevviioo aa ssuu iinnggeessttiióónn ((ccoocccciióónn,, ttoossttaaddoo,, eettcc..)).. EEll aallmmiiddóónn ccrruuddoo nnoo ssee ddiiggiieerree yy pprroodduuccee ddiiaarrrreeaa..
  • 19.  AAzzúúccaarreess:: SSee ccaarraacctteerriizzaann ppoorr ssuu ssaabboorr dduullccee.. PPuueeddeenn sseerr aazzúúccaarreess sseenncciillllooss ((mmoonnoossaaccáárriiddooss)) oo ccoommpplleejjooss ((ddiissaaccáárriiddooss)).. EEssttáánn pprreesseenntteess eenn llaass ffrruuttaass ((ffrruuccttoossaa)),, lleecchhee ((llaaccttoossaa)),, aazzúúccaarr bbllaannccoo ((ssaaccaarroossaa)),, mmiieell ((gglluuccoossaa ++ ffrruuccttoossaa)),, eettcc.. LLooss aazzúúccaarreess ssiimmpplleess oo mmoonnoossaaccáárriiddooss:: gglluuccoossaa,, ffrruuccttoossaa yy ggaallaaccttoossaa ssee aabbssoorrbbeenn eenn eell iinntteessttiinnoo ssiinn nneecceessiiddaadd ddee ddiiggeessttiióónn pprreevviiaa,, ppoorr lloo qquuee ssoonn uunnaa ffuueennttee mmuuyy rrááppiiddaa ddee eenneerrggííaa..  LLooss aazzúúccaarreess ccoommpplleejjooss ddeebbeenn sseerr ttrraannssffoorrmmaaddooss eenn aazzúúccaarreess sseenncciillllooss ppaarraa sseerr aassiimmiillaaddooss.. LLooss aazzúúccaarreess ccoommpplleejjooss oo ddiissaaccáárriiddooss,, ddeessttaaccaa llaa ssaaccaarroossaa qquuee eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnaa mmoollééccuullaa ddee gglluuccoossaa yy oottrraa ddee ffrruuccttoossaa.. EEssttaa uunniióónn ssee rroommppee mmeeddiiaannttee llaa aacccciióónn ddee uunnaa eennzziimmaa llllaammaaddaa ssaaccaarraassaa..
  • 20. FFiibbrraa:: EEssttáá pprreesseennttee eenn llaass vveerrdduurraass,, ffrruuttaass,, ffrruuttooss sseeccooss,, cceerreeaalleess iinntteeggrraalleess yy lleegguummbbrreess eenntteerraass.. SSoonn mmoollééccuullaass ttaann ccoommpplleejjaass yy rreessiisstteenntteess qquuee nnoo ssoommooss ccaappaacceess ddee ddiiggeerriirrllaass yy lllleeggaann aall iinntteessttiinnoo ggrruueessoo ssiinn aassiimmiillaarrssee..
  • 21. d Las reservas dee ggllúúcciiddooss:: eell gglluuccóóggeennoo  LLaa ttoottaalliiddaadd ddee llooss ggllúúcciiddooss ssoonn ttrraannssffoorrmmaaddooss eenn gglluuccoossaa yy aabbssoorrbbiiddooss ppoorr eell iinntteessttiinnoo.. PPoosstteerriioorrmmeennttee ppaassaann aall hhííggaaddoo ddoonnddee ssoonn ttrraannssffoorrmmaaddooss aa gglluuccóóggeennoo,, qquuee eess uunnaa ssuussttaanncciiaa ddee rreesseerrvvaa ddee eenneerrggííaa ppaarraa sseerr uussaaddaa eenn llooss ppeerrííooddooss eenn qquuee nnoo hhaayy gglluuccoossaa ddiissppoonniibbllee.. SSeeggúúnn ssee vvaa nneecceessiittaannddoo,, eell gglluuccóóggeennoo ssee ccoonnvviieerrttee eenn gglluuccoossaa,, qquuee ppaassaa aa llaa ssaannggrree ppaarraa sseerr uuttiilliizzaaddaa eenn llooss ddiiffeerreenntteess tteejjiiddooss.. TTaammbbiiéénn ssee aallmmaacceennaa gglluuccóóggeennoo eenn llooss mmúússccuullooss,, ssóólloo ssee uuttiilliizzaa ppaarraa pprroodduucciirr eenneerrggííaa eenn eell pprrooppiioo mmúússccuulloo.. EEll gglluuccóóggeennoo ssee aallmmaacceennaa hhaassttaa uunnaa ccaannttiiddaadd mmááxxiimmaa ddee uunnooss 110000 ggrr.. eenn eell hhííggaaddoo yy nnooss 220000 ggrr.. eenn llooss mmúússccuullooss.. SSii ssee aallccaannzzaa eessttee llíímmiittee,, eell eexxcceessoo ddee gglluuccoossaa eenn llaa ssaannggrree ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn ggrraassaa yy ssee aaccuummuullaa eenn eell tteejjiiddoo aaddiippoossoo ccoommoo rreesseerrvvaa eenneerrggééttiiccaa aa llaarrggoo ppllaazzoo..
  • 22.  Todos los pprroocceessooss mmeettaabbóólliiccooss eenn llooss qquuee iinntteerrvviieenneenn llooss ggllúúcciiddooss eessttáánn ccoonnttrroollaaddooss ppoorr eell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo cceennttrraall,, qquuee aa ttrraavvééss ddee llaa iinnssuulliinnaa rreettiirraa llaa gglluuccoossaa ddee llaa ssaannggrree ccuuaannddoo ssuu ccoonncceennttrraacciióónn eess mmuuyy aallttaa.. EExxiisstteenn oottrraass hhoorrmmoonnaass,, ccoommoo eell gglluuccaaggóónn oo llaa aaddrreennaalliinnaa,, qquuee ttiieenneenn eell eeffeeccttoo ccoonnttrraarriioo..
  • 23. Necesidades ddiiaarriiaass ddee ggllúúcciiddooss  LLooss ggllúúcciiddooss ddeebbeenn aappoorrttaarr eell 5555 óó 6600%% ddee llaass ccaalloorrííaass ddee llaa ddiieettaa.. SSee rreeccoommiieennddaa uunnaa ccaannttiiddaadd mmíínniimmaa ddee uunnooss 110000 ggrr.. ddiiaarriiooss,, ppaarraa eevviittaarr uunnaa ccoommbbuussttiióónn iinnaaddeeccuuaaddaa ddee pprrootteeíínnaass yy llaass ggrraassaass ((qquuee pprroodduuccee aammoonnííaaccoo yy ccuueerrppooss cceettóónniiccooss eenn llaa ssaannggrree)) yy ppeerrddiiddaa ddee pprrootteeíínnaass eessttrruuccttuurraalleess ddeell pprrooppiioo ccuueerrppoo..
  • 24. LLííppiiddooss oo GGrraassaass  LLaass ggrraassaass ssee uuttiilliizzaann ppaarraa aappoorrttaarr eenneerrggííaa aall oorrggaanniissmmoo,, ppeerroo ttaammbbiiéénn ssoonn ppaarraa oottrraass ffuunncciioonneess ccoommoo llaa aabbssoorrcciióónn ddee aallgguunnaass vviittaammiinnaass ((llaass lliippoossoolluubblleess)) llaa ssíínntteessiiss ddee hhoorrmmoonnaass yy ccoommoo mmaatteerriiaall aaiissllaannttee yy ddee rreelllleennoo ddee óórrggaannooss iinntteerrnnooss.. TTaammbbiiéénn ffoorrmmaann ppaarrttee ddee llaa mmeemmbbrraannaass cceelluullaarreess yy ddee llaass vvaaiinnaass qquuee eennvvuueellvveenn llooss nneerrvviiooss..  EEssttáánn pprreesseenntteess eenn llooss aacceeiitteess vveeggeettaalleess ((oolliivvaa,, mmaaíízz,, ggiirraassooll,, ccaaccaahhuueettee,, eettcc..)),, qquuee ssoonn rriiccooss eenn áácciiddooss ggrraassooss iinnssaattuurraaddooss,, yy eenn llaass ggrraassaass aanniimmaalleess ((ttoocciinnoo,, mmaanntteeqquuiillllaa,, mmaanntteeccaa ddee cceerrddoo,, eettcc..)),, rriiccaass eenn áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss.. LLaass ggrraassaass ddee llooss ppeessccaaddooss ccoonnttiieenneenn mmaayyoorriittaarriiaammeennttee áácciiddooss ggrraassooss iinnssaattuurraaddooss..
  • 25.  Los lípidos que consumimos pprroocceeddeenn ddeell ggrruuppoo ddee llooss ttrriigglliiccéérriiddooss.. EEssttáánn ffoorrmmaaddooss ppoorr uunnaa mmoollééccuullaa ddee gglliicceerrooll,, aa llaa qquuee eessttáánn uunniiddooss ttrreess áácciiddooss ggrraassooss..  LLooss áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss ssoonn mmááss ddiiffíícciilleess ddee uuttiilliizzaarr ppoorr eell oorrggaanniissmmoo,, yyaa qquuee ssuuss ppoossiibbiilliiddaaddeess ddee ccoommbbiinnaarrssee ccoonn oottrraass mmoollééccuullaass eessttáánn lliimmiittaaddaass ppoorr eessttaarr ttooddooss ssuuss ppoossiibblleess ppuunnttooss ddee eennllaaccee yyaa uuttiilliizzaaddooss oo ""ssaattuurraaddooss"".. EEssttaa ddiiffiiccuullttaadd ppaarraa ccoommbbiinnaarrssee ccoonn oottrrooss ccoommppuueessttooss hhaaccee qquuee sseeaa ddiiffíícciill rroommppeerr ssuuss mmoollééccuullaass eenn oottrraass mmááss ppeeqquueeññaass qquuee aattrraavviieesseenn llaass ppaarreeddeess ddee llooss ccaappiillaarreess ssaanngguuíínneeaass yy llaass mmeemmbbrraannaass cceelluullaarreess.. PPoorr eessoo,, eenn ddeetteerrmmiinnaaddaass ccoonnddiicciioonneess ppuueeddeenn aaccuummuullaarrssee yy ffoorrmmaarr ppllaaccaass eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass aarrtteerriiaass ((aarrtteerriioosscclleerroossiiss))..
  • 26.  Siguiendo en importancia nnuuttrriicciioonnaall ssee eennccuueennttrraann llooss ffoossffoollííppiiddooss,, qquuee ffoorrmmaann llaass mmeemmbbrraannaass ddee nnuueessttrraass ccéélluullaass..  TTaammbbiiéénn ccaabbee sseeññaallaarr aall ccoolleesstteerrooll,, ssuussttaanncciiaa iinnddiissppeennssaabbllee eenn eell mmeettaabboolliissmmoo ppoorr ffoorrmmaarr ppaarrttee ddee llaa zzoonnaa iinntteerrmmeeddiiaa ddee llaass mmeemmbbrraannaass cceelluullaarreess,, ee iinntteerrvveenniirr eenn llaa ssíínntteessiiss ddee llaass hhoorrmmoonnaa..  CCaaddaa ggrraammoo ddee ggrraassaa pprroodduuccee mmááss ddeell ddoobbllee ddee eenneerrggííaa qquuee llooss ddeemmááss nnuuttrriieenntteess,, ccoonn lloo qquuee ppaarraa aaccuummuullaarr uunnaa ddeetteerrmmiinnaaddaa ccaannttiiddaadd ddee ccaalloorrííaass ssóólloo eess nneecceessaarriioo llaa mmiittaadd ddee ggrraassaa ddee lloo qquuee sseerrííaa nneecceessaarriioo ddee gglluuccóóggeennoo oo pprrootteeíínnaass..
  • 27. NNeecceessiiddaaddeess ddiiaarriiaass ddee llííppiiddooss  SSee rreeccoommiieennddaa qquuee llaass ggrraassaass ddee llaa ddiieettaa aappoorrtteenn eennttrree uunn 2200 yy uunn 3300%% ddee llaass nneecceessiiddaaddeess eenneerrggééttiiccaass ddiiaarriiaass.. PPeerroo nnuueessttrroo oorrggaanniissmmoo nnoo hhaaccee eell mmiissmmoo uussoo ddee llooss ddiiffeerreenntteess ttiippooss ddee ggrraassaa,, ppoorr lloo qquuee eessttee 3300%% ddeebbeerráá eessttaarr ccoommppuueessttoo ppoorr uunn 1100%% ddee ggrraassaass ssaattuurraaddaass ((ggrraassaa ddee oorriiggeenn aanniimmaall)),, uunn 55%% ddee ggrraassaass iinnssaattuurraaddaass ((aacceeiittee ddee oolliivvaa)) yy uunn 55%% ddee ggrraassaass ppoolliinnssaattuurraaddaass ((aacceeiitteess ddee sseemmiillllaass yy ffrruuttooss sseeccooss)).. HHaayy cciieerrttooss llííppiiddooss qquuee ssee ccoonnssiiddeerraann eesseenncciiaalleess ppaarraa eell oorrggaanniissmmoo.. EEssttooss ssoonn llooss llllaammaaddooss áácciiddooss ggrraassooss eesseenncciiaalleess oo vviittaammiinnaa FF..  EEnn eell ccaassoo ddee qquuee eessttee eexxcceessoo ddee ggrraassaass eessttéé ffoorrmmaaddoo mmaayyoorriittaarriiaammeennttee ppoorr áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss,, aauummeennttaammooss eell rriieessggoo ddee ppaaddeecceerr eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess ccoommoo llaa aarrtteerriioosscclleerroossiiss,, llooss iinnffaarrttooss ddee mmiiooccaarrddiioo oo llaass eemmbboolliiaass..
  • 28. PPrrootteeíínnaass  LLaass pprrootteeíínnaass ssoonn llooss mmaatteerriiaalleess qquuee ddeesseemmppeeññaann uunn mmaayyoorr nnúúmmeerroo ddee ffuunncciioonneess eenn llaass ccéélluullaass ddee ttooddooss llooss sseerreess vviivvooss.. FFoorrmmaann ppaarrttee ddee llaa eessttrruuccttuurraa bbáássiiccaa ddee llooss tteejjiiddooss ((mmúússccuullooss,, tteennddoonneess,, ppiieell,, uuññaass,, eettcc..)) yy,, ppoorr oottrroo,, ddeesseemmppeeññaann ffuunncciioonneess mmeettaabbóólliiccaass yy rreegguullaaddoorraass ((aassiimmiillaacciióónn ddee nnuuttrriieenntteess,, ttrraannssppoorrttee ddee ooxxííggeennoo yy ddee ggrraassaass eenn llaa ssaannggrree,, iinnaaccttiivvaacciióónn ddee mmaatteerriiaalleess ttóóxxiiccooss oo ppeelliiggrroossooss,, eettcc..)).. SSoonn llaa bbaassee ddee llaa eessttrruuccttuurraa ddeell ccóóddiiggoo ggeennééttiiccoo ((AADDNN)) yy ddee llooss ssiisstteemmaass ddee rreeccoonnoocciimmiieennttoo ddee oorrggaanniissmmooss eexxttrraaññooss eenn eell ssiisstteemmaa iinnmmuunniittaarriioo..
  • 29.  Las proteínas ssoonn mmoollééccuullaass ddee ggrraann ttaammaaññoo ffoorrmmaaddaass ppoorr llaarrggaass ccaaddeennaass lliinneeaalleess ddee ssuuss eelleemmeennttooss ccoonnssttiittuuttiivvooss pprrooppiiooss:: llooss aammiinnooáácciiddooss.. EExxiisstteenn uunnooss vveeiinnttee aammiinnooáácciiddooss..  UUnnaa pprrootteeíínnaa mmeeddiiaa eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnooss cciieenn oo ddoosscciieennttooss aammiinnooáácciiddooss..
  • 30.  En la dieta ddee llooss sseerreess hhuummaannooss ssee ppuueeddee ddiissttiinngguuiirr eennttrree pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn vveeggeettaall oo ddee oorriiggeenn aanniimmaall.. LLaass pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn aanniimmaall eessttáánn pprreesseenntteess eenn llaass ccaarrnneess,, ppeessccaaddooss,, aavveess,, hhuueevvooss yy pprroodduuccttooss lláácctteeooss eenn ggeenneerraall.. LLaass ddee oorriiggeenn vveeggeettaall ssee ppuueeddeenn eennccoonnttrraarr aabbuunnddaanntteemmeennttee eenn llooss ffrruuttooss sseeccooss,, llaa ssoojjaa,, llaass lleegguummbbrreess,, llooss cchhaammppiiññoonneess yy llooss cceerreeaalleess ccoommpplleettooss ((ccoonn ggeerrmmeenn))..  PPaarraa ppooddeerr aassiimmiillaarr llaass pprrootteeíínnaass ddee llaa ddiieettaa pprreevviiaammeennttee ddeebbeenn sseerr ffrraacccciioonnaaddaass eenn ssuuss ddiiffeerreenntteess aammiinnooáácciiddooss.. EEssttaa ddeessccoommppoossiicciióónn ssee rreeaalliizzaa eenn eell eessttóómmaaggoo ee iinntteessttiinnoo,, bbaajjoo llaa aacccciióónn ddee llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss yy llooss ddiiffeerreenntteess eennzziimmaass.. LLooss aammiinnooáácciiddooss oobbtteenniiddooss ppaassaann aa llaa ssaannggrree,, yy ssee ddiissttrriibbuuyyeenn ppoorr llooss tteejjiiddooss,, ddoonnddee ssee ccoommbbiinnaann ddee nnuueevvoo ffoorrmmaannddoo llaass ddiiffeerreenntteess pprrootteeíínnaass eessppeecciiffiiccaass ddee nnuueessttrraa eessppeecciiee..
  • 31. EEll rreeccaammbbiioo pprrootteeiiccoo  LLaass pprrootteeíínnaass ddeell ccuueerrppoo eessttáánn eenn uunn ccoonnttiinnuuoo pprroocceessoo ddee rreennoovvaacciióónn.. SSee ddeeggrraaddaann hhaassttaa ssuuss aammiinnooáácciiddooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess ,, ssee uuttiilliizzaann eessttooss aammiinnooáácciiddooss jjuunnttoo ccoonn llooss oobbtteenniiddooss ddee llaa ddiieettaa,, ppaarraa ffoorrmmaarr nnuueevvaass pprrootteeíínnaass eenn bbaassee aa llaass nneecceessiiddaaddeess ddeell mmoommeennttoo.. AA eessttee mmeeccaanniissmmoo ssee llee llllaammaa rreeccaammbbiioo pprrootteeiiccoo..  TTaammbbiiéénn eess iimmppoorrttaannttee eell hheecchhoo ddee qquuee eenn aauusseenncciiaa ddee ggllúúcciiddooss eenn llaa ddiieettaa,, eess ppoossiibbllee oobbtteenneerrllaa aa ppaarrttiirr ddee llaa ccoonnvveerrssiióónn ddee cciieerrttooss aammiinnooáácciiddooss eenn eell hhííggaaddoo..  LLaass pprrootteeíínnaass ddee llaa ddiieettaa ssee uussaann,, pprriinncciippaallmmeennttee,, ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee nnuueevvooss tteejjiiddooss oo ppaarraa eell rreeeemmppllaazzoo ddee llaass pprrootteeíínnaass pprreesseenntteess eenn eell oorrggaanniissmmoo.. CCuuaannddoo llaass pprrootteeíínnaass ccoonnssuummiiddaass eexxcceeddeenn llaass nneecceessiiddaaddeess ddeell oorrggaanniissmmoo,, ssuuss aammiinnooáácciiddooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess ppuueeddeenn sseerr uuttiilliizzaaddooss ppaarraa oobbtteenneerr ddee eellllooss eenneerrggííaa..
  • 32. AAmmiinnooáácciiddooss EEsseenncciiaalleess  EEll sseerr hhuummaannoo nneecceessiittaa uunn ttoottaall ddee vveeiinnttee aammiinnooáácciiddooss,, ddee llooss ccuuaalleess,, nnuueevvee nnoo eess ccaappaazz ddee ssiinntteettiizzaarr ppoorr ssíí mmiissmmoo yy ddeebbeenn sseerr aappoorrttaaddooss ppoorr llaa ddiieettaa.. EEssttooss nnuueevvee ssoonn llooss ddeennoommiinnaaddooss:: aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess,, yy ssii ffaallttaa uunnoo ssoolloo ddee eellllooss nnoo sseerráá ppoossiibbllee ssiinntteettiizzaarr nniinngguunnaa ddee llaass pprrootteeíínnaass eenn llaa qquuee sseeaa rreeqquueerriiddoo ddiicchhoo aammiinnooáácciiddoo..  LLooss aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess mmááss pprroobblleemmááttiiccooss ssoonn eell ttrriippttóóffaannoo,, llaa lliissiinnaa yy llaa mmeettiioonniinnaa..
  • 33. Valor bbiioollóóggiiccoo ddee llaass pprrootteeíínnaass  EEll ccoonnjjuunnttoo ddee llooss aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess ssóólloo eessttáá pprreesseennttee eenn llaass pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn aanniimmaall..  SSee ddeeffiinnee eell vvaalloorr oo ccaalliiddaadd bbiioollóóggiiccaa ddee uunnaa ddeetteerrmmiinnaaddaa pprrootteeíínnaa ppoorr ssuu ccaappaacciiddaadd ddee aappoorrttaarr ttooddooss llooss aammiinnooáácciiddooss nneecceessaarriiooss ppaarraa llooss sseerreess hhuummaannooss.. LLaa lleecchhee mmaatteerrnnaa eess eell ppaattrróónn ccoonn eell qquuee ssee ccoommppaarraa eell vvaalloorr bbiioollóóggiiccoo ddee llaass ddeemmááss pprrootteeíínnaass ddee llaa ddiieettaa..  HHaayy pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn vveeggeettaall,, ccoommoo llaa ssoojjaa,, qquuee aa ppeessaarr ddee tteenneerr vvaalloorr bbiioollóóggiiccoo qquuee oottrraass pprrootteeíínnaass ddee oorriiggeenn aanniimmaall,, ssuu aappoorrttee pprrootteeiiccoo nneettoo eess mmaayyoorr ppoorr aassiimmiillaarrssee mmuucchhoo mmeejjoorr eenn nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ddiiggeessttiivvoo..
  • 34. d Necesidades diiaarriiaass ddee pprrootteeíínnaass  EEll mmááxxiimmoo ddee pprrootteeíínnaass qquuee ppooddeemmooss iinnggeerriirr ssiinn aaffeeccttaarr aa nnuueessttrraa ssaalluudd,, eess uunn tteemmaa aaúúnn mmááss ddeelliiccaaddoo.. LLaass pprrootteeíínnaass ccoonnssuummiiddaass eenn eexxcceessoo,, qquuee eell oorrggaanniissmmoo nnoo nneecceessiittaa ppaarraa eell ccrreecciimmiieennttoo oo ppaarraa eell rreeccaammbbiioo pprrootteeiiccoo,, ssee qquueemmaann eenn llaass ccéélluullaass ppaarraa pprroodduucciirr eenneerrggííaa.. AA ppeessaarr ddee qquuee ttiieenneenn uunn rreennddiimmiieennttoo eenneerrggééttiiccoo iigguuaall aall ddee llooss hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo,, ssuu ccoommbbuussttiióónn eess mmááss ccoommpplleejjaa yy ddeejjaann rreessiidduuooss mmeettaabbóólliiccooss,, ccoommoo eell aammoonniiaaccoo,, qquuee ssoonn ttóóxxiiccooss ppaarraa eell oorrggaanniissmmoo..
  • 35.  EEll ccuueerrppoo hhuummaannoo ddiissppoonnee ddee eeffiicciieenntteess ssiisstteemmaass ddee eelliimmiinnaacciióónn,, ppeerroo ttooddoo eexxcceessoo ddee pprrootteeíínnaass ssuuppoonnee cciieerrttoo ggrraaddoo ddee iinnttooxxiiccaacciióónn qquuee pprroovvooccaa llaa ddeessttrruucccciióónn ddee tteejjiiddooss yy,, eenn uullttiimmaa iinnssttaanncciiaa,, llaa eennffeerrmmeeddaadd oo eell eennvveejjeecciimmiieennttoo pprreemmaattuurroo.. DDeebbeemmooss eevviittaarr ccoonnssuummiirr mmááss pprrootteeíínnaass ddee llaass eessttrriiccttaammeennttee nneecceessaarriiaass..
  • 36.  Investigaciones, ppoorr eell ddooccttoorr aalleemmáánn LLootthhaarr WWeennddtt,, hhaann ddeemmoossttrraaddoo qquuee llooss aammiinnooáácciiddooss ssee aaccuummuullaann eenn llaass mmeemmbbrraannaass bbáássaalleess ddee llooss ccaappiillaarreess ssaanngguuíínneeooss ppaarraa sseerr uuttiilliizzaaddooss rrááppiiddaammeennttee eenn ccaassoo ddee nneecceessiiddaadd.. EEssttoo ssuuppoonnee qquuee ccuuaannddoo hhaayy eexxcceessoo ddee pprrootteeíínnaass eenn llaa ddiieettaa,, llooss aammiinnooáácciiddooss rreessuullttaanntteess ssiigguueenn aaccuummuulláánnddoossee,, lllleeggaannddoo aa ddiiffiiccuullttaarr eell ppaassoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess ddee llaa ssaannggrree aa llaass ccéélluullaass ((mmiiccrrooaannggiiooppaattííaa))..
  • 37. VViittaammiinnaass  LLaass vviittaammiinnaass ssoonn ssuussttaanncciiaass oorrggáánniiccaass iimmpprreesscciinnddiibblleess eenn llooss pprroocceessooss mmeettaabbóólliiccooss qquuee ttiieenneenn lluuggaarr eenn llaa nnuuttrriicciióónn ddee llooss sseerreess vviivvooss.. NNoo aappoorrttaann eenneerrggííaa,, ppuueessttoo qquuee nnoo ssee uuttiilliizzaann ccoommoo ccoommbbuussttiibbllee,, ppeerroo ssiinn eellllaass eell oorrggaanniissmmoo nnoo eess ccaappaazz ddee aapprroovveecchhaarr llooss eelleemmeennttooss ccoonnssttrruuccttiivvooss yy eenneerrggééttiiccooss ssuummiinniissttrraaddooss ppoorr llaa aalliimmeennttaacciióónn..
  • 38.  Normalmente ssee uuttiilliizzaann eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass ccéélluullaass ccoommoo pprreeccuurrssoorraass ddee llaass ccooeennzziimmaass,, aa ppaarrttiirr ddee llooss ccuuaalleess ssee eellaabboorraann llooss mmiilleess ddee eennzziimmaass qquuee rreegguullaann llaass rreeaacccciioonneess qquuíímmiiccaass ddee llaass qquuee vviivveenn llaass ccéélluullaass..  LLaass vviittaammiinnaass ddeebbeenn sseerr aappoorrttaaddaass aa ttrraavvééss ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, ppuueessttoo qquuee eell ccuueerrppoo hhuummaannoo nnoo ppuueeddee ssiinntteettiizzaarrllaass..  UUnnaa eexxcceeppcciióónn eess llaa vviittaammiinnaa DD,, qquuee ssee ppuueeddee ffoorrmmaarr eenn llaa ppiieell ccoonn llaa eexxppoossiicciióónn aall ssooll,, yy llaass vviittaammiinnaass KK,, BB11,, BB1122 yy áácciiddoo ffóólliiccoo,, qquuee ssee ffoorrmmaann eenn ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess eenn llaa fflloorraa iinntteessttiinnaall..
  • 39.  El consumo de tabaco, aallccoohhooll oo ddrrooggaass eenn ggeenneerraall pprroovvooccaa uunn mmaayyoorr ggaassttoo ddee aallgguunnaass vviittaammiinnaass,, qquuee ppoorr lloo qquuee eenn eessttooss ccaassooss ppuueeddee sseerr nneecceessaarriioo uunn aappoorrttee ssuupplleemmeennttaarriioo.. DDeebbeemmooss tteenneerr eenn ccuueennttaa qquuee llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaass vviittaammiinnaass ssiinnttééttiiccaass nnoo ppuueeddeenn ssuussttiittuuiirr aa llaass oorrggáánniiccaass,, eess ddeecciirr,, aa llaass ccoonntteenniiddaass eenn llooss aalliimmeennttooss oo eexxttrraaííddaass ddee pprroodduuccttooss nnaattuurraalleess ((lleevvaadduurraass,, ggeerrmmeenn ddee ttrriiggoo,, eettcc..)).. AAuunnqquuee llaass mmoollééccuullaass ddee llaass vviittaammiinnaass ddee ssíínntteessiiss tteennggaann llooss mmiissmmooss eelleemmeennttooss eessttrruuccttuurraalleess qquuee llaass oorrggáánniiccaass,, eenn mmuucchhooss ccaassooss nnoo ttiieenneenn llaa mmiissmmaa ccoonnffiigguurraacciióónn eessppaacciiaall,, ppoorr lloo qquuee ccaammbbiiaann ssuuss pprrooppiieeddaaddeess..
  • 40.  Existen dos ttiippooss ddee vviittaammiinnaass:: llaass lliippoossoolluubblleess ((AA,, DD,, EE,, KK)),, ssoonn llaass qquuee ssee ddiissuueellvveenn eenn ddiissoollvveenntteess oorrggáánniiccooss,, ggrraassaass yy aacceeiitteess.. SSee aallmmaacceennaann eenn eell hhííggaaddoo yy tteejjiiddooss aaddiippoossooss,, ppoorr lloo qquuee eess ppoossiibbllee,, ttrraass uunn aapprroovviissiioonnaammiieennttoo ssuuffiicciieennttee,, ssuubbssiissttiirr uunnaa ééppooccaa ssiinn ssuu aappoorrttee.. SSii ssee ccoonnssuummeenn eenn eexxcceessoo ((mmááss ddee 1100 vveecceess ddaass ccaannttiiddaaddeess rreeccoommeennddaaddaass)) ppuueeddeenn rreessuullttaarr ttóóxxiiccaass.. EEssttoo lleess ppuueeddee ooccuurrrriirr ssoobbrree ttooddoo aa ddeeppoorrttiissttaass,, qquuee aauunnqquuee mmaannttiieenneenn uunnaa ddiieettaa eeqquuiilliibbrraaddaa rreeccuurrrreenn aa ssuupplleemmeennttooss vviittaammíínniiccooss eenn ddoossiiss eelleevvaaddaass,, ccoonn llaa iiddeeaa ddee qquuee aassíí ppuueeddeenn aauummeennttaarr ssuu rreennddiimmiieennttoo ffííssiiccoo.. EEssttoo eess ttoottaallmmeennttee ffaallssoo,, aassíí ccoommoo llaa ccrreeeenncciiaa ddee qquuee llooss nniiññooss vvaann aa ccrreecceerr mmááss ccuuaannttaass mmááss vviittaammiinnaass lleess hhaaggaann ttoommaarr..
  • 41. VViittaammiinnaass lliippoossoolluubblleess::  VViittaammiinnaa AA -- ((rreettiinnooll))  VViittaammiinnaa DD -- ((ccaallcciiffeerrooll))  VViittaammiinnaa EE -- ((ttooccooffeerrooll))  VViittaammiinnaa KK -- ((aannttiihheemmoorrrraaggiiccaa))  VViittaammiinnaa FF -- ((áácciiddooss ggrraassooss eesseenncciiaalleess))
  • 42. YY llaass hhiiddrroossoolluubblleess:: ((vviittaammiinnaa CC yy ccoommpplleejjoo BB)) qquuee ssee ccaarraacctteerriizzaann ppoorrqquuee ssee ddiissuueellvveenn eenn aagguuaa,, ppoorr lloo qquuee ppuueeddeenn ppaassaarrssee aall aagguuaa ddeell llaavvaaddoo oo ddee llaa ccoocccciióónn ddee llooss aalliimmeennttooss.. MMuucchhooss aalliimmeennttooss rriiccooss eenn eessttee ttiippoo ddee vviittaammiinnaass nnoo nnooss aappoorrttaann aall ffiinnaall ddee pprreeppaarraarrllooss llaa mmiissmmaa ccaannttiiddaadd qquuee ccoonntteennííaann iinniicciiaallmmeennttee.. PPaarraa rreeccuuppeerraarr ppaarrttee ddee eessttaass vviittaammiinnaass ((aallgguunnaass ssee ddeessttrruuyyeenn ccoonn eell ccaalloorr)),, ssee ppuueeddee aapprroovveecchhaarr eell aagguuaa ddee ccoocccciióónn ddee llaass vveerrdduurraass ppaarraa ccaallddooss oo ssooppaass.. AA ddiiffeerreenncciiaa ddee llaass vviittaammiinnaass lliippoossoolluubblleess nnoo ssee aallmmaacceennaann eenn eell oorrggaanniissmmoo.. EEssttoo hhaaccee qquuee ddeebbaann aappoorrttaarrssee rreegguullaarrmmeennttee yy ssóólloo ppuueeddee pprreesscciinnddiirrssee ddee eellllaass dduurraannttee aallgguunnooss ddííaass.. EEll eexxcceessoo ddee vviittaammiinnaass hhiiddrroossoolluubblleess ssee eexxccrreettaa ppoorr llaa oorriinnaa,, ppoorr lloo qquuee nnoo ttiieenneenn eeffeeccttoo ttóóxxiiccoo ppoorr eelleevvaaddaa qquuee sseeaa ssuu iinnggeessttaa..
  • 43. VViittaammiinnaass hhiiddrroossoolluubblleess::  VViittaammiinnaa CC -- ((áácciiddoo aassccóórrbbiiccoo))  VViittaammiinnaa HH -- ((bbiioottiinnaa))  VViittaammiinnaa BB -- ((ttiiaammiinnaa))  VViittaammiinnaa BB33 -- ((nniiaacciinnaa))  VViittaammiinnaa BB55 -- ((áácciiddoo ppaannttoottéénniiccoo))  VViittaammiinnaa BB66 -- ((ppiirriiddooxxiinnaa))  VViittaammiinnaa BB1122 -- ((ccoobbaallaammiinnaa))
  • 44. EExxiissttee uunn tteerrcceerr ttiippoo ddee vviittaammiinnaass llllaammaaddaass ""vviittaammiinnaass ffaallssaass"" oo ""vviittaammiinnooiiddeess"".. SSoonn ssuussttaanncciiaass ccoonn uunnaa aacccciióónn ssiimmiillaarr aa llaa ddee llaass vviittaammiinnaass,, ppeerroo ccoonn llaa ddiiffeerreenncciiaa ddee qquuee eell oorrggaanniissmmoo llaass ssiinntteettiizzaa ppoorr ssíí mmiissmmoo.. FFaallssaass vviittaammiinnaass oo vviittaammiinnooiiddeess::  IInnoossttiissooll  CCoolliinnaa  AAcciiddoo FFóólliiccoo
  • 45. Consideraciones ssoobbrree llaass nneecceessiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaass  CCoommoo yyaa ssee iinnddiiccóó eenn uunn pprriinncciippiioo,, ssii eenn nnuueessttrraa ddiieettaa nnoo ffaallttaann aalliimmeennttooss iinntteeggrraalleess yy pprroodduuccttooss ffrreessccooss yy ccrruuddooss,, pprreeffeerriibblleemmeennttee ddee ccuullttiivvoo bbiioollóóggiiccoo,, eess rreeaallmmeennttee ddiiffíícciill qquuee lllleegguueemmooss aa ppaaddeecceerr uunn eessttaaddoo ccaarreenncciiaall ddee aallgguunnaa vviittaammiinnaa..
  • 46. EEnn aallgguunnaass cciirrccuunnssttaanncciiaass oo eettaappaass ddee llaa vviiddaa,, llaa nneecceessiiddaaddeess ddee aallgguunnaass vviittaammiinnaass aauummeennttaann.. VVaammooss aa vveerr aallgguunnooss ccaassooss::  DDiieettaass ppaarraa aaddeellggaazzaarr:: CCoonnttrroollaarr eell aappoorrttee ddee vviittaammiinnaa BB22 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  EEmmbbaarraazzoo:: AAuummeennttaann llaass nneecceessiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaass BB11,, BB22,, BB66 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  LLaaccttaanncciiaa:: PPrreessttaarr eessppeecciiaall aatteenncciióónn aa uunn aappoorrttee ssuuffiicciieennttee ddee vviittaammiinnaa AA,, BB66,, DD,, CC yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  BBeebbééss yy llaaccttaanntteess:: PPrreessttaarr aatteenncciióónn aa qquuee llaa mmaaddrree nnoo ssuuffrraa nniinngguunnaa ccaarreenncciiaa vviittaammíínniiccoo.. SSii ssee vviivvee eenn uunnaa zzoonnaa ppooccoo ssoolleeaaddaa ddeebbeerreemmooss ccuuiiddaarr qquuee eell bbeebbéé tteennggaa uunn aappoorrttee ssuuffiicciieennttee ddee vviittaammiinnaa DD..  NNiiññooss:: EEss iimmppoorrttaannttee qquuee nnoo ffaalltteenn llaass vviittaammiinnaass AA,, CC,, DD,, BB11,, BB22 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..
  • 47.  VVeejjeezz:: LLaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llooss aanncciiaannooss ssiigguueenn ddiieettaass mmoonnóóttoonnaass yy ddee eessccaassaa rriiqquueezzaa vviittaammíínniiccaa.. PPuueeddee sseerr ccoonnvveenniieennttee uunn aappoorrttee ssuupplleemmeennttaarriioo ddee vviittaammiinnaass AA,, BB11,, CC,, áácciiddoo ffóólliiccoo yy DD ((ssii aaddeemmááss ssaalleenn ppooccoo yy nnoo lleess ddaa mmuucchhoo eell ssooll)) EEnnttrree llooss ffaaccttoorreess qquuee nneeuuttrraalliizzaann oo ddeessttrruuyyeenn cciieerrttaass vviittaammiinnaass eessttáánn::  llaass bbeebbiiddaass aallccoohhóólliiccaass:: PPuueessttoo qquuee eell aallccoohhooll aappoorrttaa ccaalloorrííaass ssiinn aappeennaass ccoonntteenniiddoo vviittaammíínniiccoo ddiissmmiinnuuyyee eell aappeettiittoo yy ssee pprroodduucceenn ccaarreenncciiaass,, eessppeecciiaallmmeennttee ddee vviittaammiinnaass BB11,, BB22,, BB33,, BB66 yy áácciiddoo ffóólliiccoo..  EEll ttaabbaaccoo:: PPuueessttoo qquuee llaa vviittaammiinnaa CC iinntteerrvviieennee eenn llooss pprroocceessooss ddee ddeessiinnttooxxiiccaacciióónn rreeaacccciioonnaannddoo ccoonn llooss ttóóxxiiccooss ddeell ttaabbaaccoo,, ssee rreeccoommiieennddaa uunn aappoorrttee ssuuppeerriioorr aall rreeccoommeennddaaddoo ((aa vveecceess iinncclluussoo eell ddoobbllee oo eell ttrriippllee))..  DDrrooggaass:: PPuueessttoo qquuee ssoonn ttóóxxiiccooss ppaarraa eell oorrggaanniissmmoo ssee ddeebbeerráá iinnccrreemmeennttaarr eell aappoorrttee ddee vviittaammiinnaa CC.. DDeebbiiddoo aa qquuee eenn mmuucchhooss ccaassooss ttaammbbiiéénn ddiissmmiinnuuyyee eell aappeettiittoo,, ddeebbeemmooss aappoorrttaarr ssuupplleemmeennttooss ddee vviittaammiinnaass ddeell ggrruuppoo BB ((qquuee aaddeemmááss aaccttúúaann ccoommoo pprrootteeccttoorreess hheeppááttiiccooss)) yy áácciiddoo FFóólliiccoo
  • 48.  Situaciones eessttrreessaanntteess:: BBaajjoo tteennssiióónn eemmoocciioonnaall oo ppssííqquuiiccaa,, llaass gglláánndduullaass ssuupprraarrrreennaalleess sseeggrreeggaann uunnaa mmaayyoorr ccaannttiiddaadd ddee aaddrreennaalliinnaa,, qquuee ccoonnssuummee uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee vviittaammiinnaa CC.. TTaammbbiiéénn ssee nneecceessiittaann mmaayyoorreess ccaannttiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaa EE yy ddee llaass ddeell ggrruuppoo BB..  AAzzúúccaarr oo aalliimmeennttooss aazzuuccaarraaddooss:: EEll aazzúúccaarr bbllaannccaa nnoo aappoorrttaa nniinngguunnaa vviittaammiinnaa aa nnuueessttrroo oorrggaanniissmmoo.. PPoorr eell ccoonnttrraarriioo,, rreeqquuiieerree ddee uunn aappoorrttee ddee vviittaammiinnaass yy mmiinneerraalleess ddee nnuueessttrraass pprrooppiiaass rreesseerrvvaass ppaarraa mmeettaabboolliizzaarrssee ((ssoobbrree ttooddoo BB11))  MMeeddiiccaammeennttooss:: LLooss eessttrróóggeennooss ((aannttiiccoonncceeppttiivvooss ffeemmeenniinnooss)) rreeppeerrccuutteenn nneeggaattiivvaammeennttee eenn llaa ddiissppoonniibbiilliiddaadd ddee llaa mmaayyoorrííaa ddee llaass vviittaammiinnaass.. LLooss aannttiibbiióóttiiccooss yy llooss llaaxxaanntteess ddeessttrruuyyeenn llaa fflloorraa iinntteessttiinnaall,, ppoorr lloo qquuee ssee ppuueeddee ssuuffrriirr ddééffiicciitt ddee vviittaammiinnaass KK,, HH oo BB1122..
  • 49. MMiinneerraalleess  LLooss mmiinneerraalleess ssoonn llooss ccoommppoonneenntteess iinnoorrggáánniiccooss ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, eess ddeecciirr,, aaqquueellllooss qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn llaa nnaattuurraalleezzaa ssiinn ffoorrmmaarr ppaarrttee ddee llooss sseerreess vviivvooss.. DDeesseemmppeeññaann uunn ppaappeell iimmppoorrttaannttííssiimmoo eenn eell oorrggaanniissmmoo,, yyaa qquuee ssoonn nneecceessaarriiooss ppaarraa llaa eellaabboorraacciióónn ddee tteejjiiddooss,, ssíínntteessiiss ddee hhoorrmmoonnaass yy eenn llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaass rreeaacccciioonneess qquuíímmiiccaass eenn llaass qquuee iinntteerrvviieenneenn llooss eennzziimmaass.. EEll uussoo ddee llooss mmiinneerraalleess ccoonn ffiinneess tteerraappééuuttiiccooss ssee llllaammaa oolliiggootteerraappiiaa..
  • 50.  Se puede dividir llooss mmiinneerraalleess eenn ttrreess ggrruuppooss:: LLooss mmaaccrrooeelleemmeennttooss qquuee ssoonn llooss qquuee eell oorrggaanniissmmoo nneecceessiittaa eenn mmaayyoorr ccaannttiiddaadd yy ssee mmiiddeenn eenn ggrraammooss.. LLooss mmiiccrrooeelleemmeennttooss qquuee ssee nneecceessiittaann eenn mmeennoorr ccaannttiiddaadd yy ssee mmiiddeenn eenn mmiilliiggrraammooss ((mmiillééssiimmaass ddee ggrraammoo)).. YY ppoorr úúllttiimmoo,, llooss oolliiggooeelleemmeennttooss oo eelleemmeennttooss ttrraazzaa,, qquuee ssee pprreecciissaann eenn ccaannttiiddaaddeess ppeeqquueeññiissiimmaass ddee oorrddeenn ddee mmiiccrrooggrraammooss ((mmiilllloonnééssiimmaa ddee ggrraammoo))..
  • 51.
  • 52. EEll AAgguuaa  EEll aagguuaa eess eell ccoommppoonneennttee pprriinncciippaall ddee llooss sseerreess vviivvooss.. DDee hheecchhoo,, ssee ppuueeddeenn vviivviirr mmeesseess ssiinn aalliimmeennttoo,, ppeerroo ssóólloo ssee ssoobbrreevviivvee uunnooss ppooccooss ddííaass ssiinn aagguuaa.. EEll ccuueerrppoo hhuummaannoo ttiieennee uunn 7755 %% ddee aagguuaa aall nnaacceerr yy cceerrccaa ddeell 6600 %% eenn llaa eeddaadd aadduullttaa..  AApprrooxxiimmaaddaammeennttee eell 6600 %% ddee eessttaa aagguuaa ssee eennccuueennttrraa eenn eell iinntteerriioorr ddee llaass ccéélluullaass ((aagguuaa iinnttrraacceelluullaarr)).. EEll rreessttoo ((aagguuaa eexxttrraacceelluullaarr)) eess llaa qquuee cciirrccuullaa eess llaa qquuee cciirrccuullaa eenn llaa ssaannggrree yy bbaaññaa llooss tteejjiiddooss..
  • 53.  En el agua de nnuueessttrroo ccuueerrppoo ttiieenneenn lluuggaarr llaass rreeaacccciioonneess qquuee nnooss ppeerrmmiitteenn eessttaarr vviivvooss.. EEssttoo ssee ddeebbee aa qquuee llaass eennzziimmaass nneecceessiittaann ddee uunn mmeeddiioo aaccuuoossoo ppaarraa qquuee ssuu eessttrruuccttuurraa ttrriiddiimmeennssiioonnaall aaddooppttee uunnaa ffoorrmmaa aaccttiivvaa.. EEll aagguuaa eess eell mmeeddiioo ppoorr eell qquuee ssee ccoommuunniiccaann llaass ccéélluullaass ddee nnuueessttrrooss óórrggaannooss yy ppoorr eell qquuee ssee ttrraannssppoorrttaa eell ooxxiiggeennoo yy llooss nnuuttrriieenntteess aa nnuueessttrrooss tteejjiiddooss.. YY eell aagguuaa eess ttaammbbiiéénn llaa eennccaarrggaaddaa ddee rreettiirraarr ddee nnuueessttrroo ccuueerrppoo llooss rreessiidduuooss yy pprroodduuccttooss ddee ddeesseecchhoo ddeell mmeettaabboolliissmmoo cceelluullaarr.. PPoorr úúllttiimmoo,, ggrraacciiaass aa llaa eelleevvaaddaa ccaappaacciiddaadd ddee eevvaappoorraacciióónn ddeell aagguuaa,, ppooddeemmooss rreegguullaarr nnuueessttrraa tteemmppeerraattuurraa,, ssuuddaannddoo oo ppeerrddiiéénnddoollaa ppoorr llaass mmuuccoossaass,, ccuuaannddoo llaa tteemmppeerraattuurraa eexxtteerriioorr eess mmuuyy eelleevvaaddaa..
  • 54.  El agua producida eenn llaa rreessppiirraacciióónn cceelluullaarr ssee llllaammaa aagguuaa mmeettaabbóólliiccaa,, yy eess ffuunnddaammeennttaall ppaarraa llooss aanniimmaalleess aaddaappttaaddooss aa ccoonnddiicciioonneess ddeesséérrttiiccaass.. SSii llooss ccaammeellllooss ppuueeddeenn aagguuaannttaarr mmeesseess ssiinn bbeebbeerr eess ppoorrqquuee uuttiilliizzaann eell aagguuaa pprroodduucciiddaa aall qquueemmaarr llaa ggrraassaa aaccuummuullaaddaa eenn ssuuss jjoorroobbaass..  EEnn llooss sseerreess hhuummaannooss,, llaa pprroodduucccciióónn ddee aagguuaa mmeettaabbóólliiccaa ccoonn uunnaa ddiieettaa nnoorrmmaall nnoo ppaassaa ddee llooss 00,,33 lliittrrooss aall ddííaa..
  • 55. NNeecceessiiddaaddeess ddiiaarriiaass ddee aagguuaa  EEss mmuuyy iimmppoorrttaannttee ccoonnssuummiirr uunnaa ccaannttiiddaadd ssuuffiicciieennttee ddee aagguuaa ccaaddaa ddííaa ppaarraa eell ccoorrrreeccttoo ffuunncciioonnaammiieennttoo ddee llooss pprroocceessooss ddee aassiimmiillaacciióónn yy,, ssoobbrree ttooddoo,, ppaarraa llooss ddee eelliimmiinnaacciióónn ddee rreessiidduuooss ddeell mmeettaabboolliissmmoo cceelluullaarr..  NNeecceessiittaammooss uunnooss ttrreess lliittrrooss ddee aagguuaa aall ddííaa ccoommoo mmíínniimmoo,, ddee llooss qquuee llaa mmiittaadd aapprrooxxiimmaaddaammeennttee llooss oobbtteenneemmooss ddee llooss aalliimmeennttooss yy llaa oottrraa mmiittaadd ddeebbeemmooss ccoonnsseegguuiirrllooss bbeebbiieennddoo.. PPoorr ssuuppuueessttoo,, eenn ddeetteerrmmiinnaaddaass ssiittuuaacciioonneess oo eettaappaass ddee llaa vviiddaa eessttaass nneecceessiiddaaddeess ppuueeddeenn aauummeennttaarr ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee..
  • 56. Recomendaciones ssoobbrree eell ccoonnssuummoo ddee aagguuaa  SSii ccoonnssuummiimmooss eenn ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess dduurraannttee oo ddeessppuuééss ddee llaass ccoommiiddaass,, ddiissmmiinnuuiimmooss eell ggrraaddoo ddee aacciiddeezz eenn eell eessttóómmaaggoo aall ddiilluuiirr llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss.. EEssttoo ppuueeddee pprroovvooccaarr qquuee llaass eennzziimmaass qquuee rreeqquuiieerreenn ddee uunn ddeetteerrmmiinnaaddoo ggrraaddoo ddee aacciiddeezz ppaarraa aaccttuuaarr qquueeddeenn iinnaaccttiivvooss yy llaa ddiiggeessttiióónn ssee hhaaggaa mmááss lleennttaa.. LLaass eennzziimmaass qquuee nnoo ddeejjaann ddee aaccttuuaarr ppoorr eell ddeesscceennssoo ddee llaa aacciiddeezz,, ppiieerrddeenn eeffiiccaacciiaa aall qquueeddaarr ddiilluuiiddooss.. SSii llaass bbeebbiiddaass qquuee ttoommaammooss ccoonn llaass ccoommiiddaass eessttáánn ffrrííaass,, llaa tteemmppeerraattuurraa ddeell eessttóómmaaggoo ddiissmmiinnuuyyee yy llaa ddiiggeessttiióónn ssee rreettaarrddaa aaúúnn mmááss..
  • 57.  Como norma ggeenneerraall,, ddeebbeemmooss bbeebbeerr eenn llooss iinntteerrvvaallooss eennttrree ccoommiiddaass,, eennttrree ddooss hhoorraa ddeessppuuééss ddee ccoommeerr yy mmeeddiiaa hhoorraa aanntteess ddee llaa ssiigguuiieennttee ccoommiiddaa.. EEssttáá eessppeecciiaallmmeennttee rreeccoommeennddaaddoo bbeebbeerr uunnoo oo ddooss vvaassooss ddee aagguuaa nnaaddaa mmááss aall lleevvaannttaarrssee.. AAssíí ccoonnsseegguuiimmooss uunnaa mmeejjoorr hhiiddrraattaacciióónn yy aaccttiivvaammooss llooss mmeeccaanniissmmooss ddee lliimmppiieezzaa ddeell oorrggaanniissmmoo..  EEnn llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss ccaassooss eess pprreeffeerriibbllee ccoonnssuummiirr aagguuaa mmiinneerraall,, oo ddee uunn mmaannaannttiiaall oo ffuueennttee ddee ccoonnffiiaannzzaa,, aall aagguuaa ddeell ggrriiffoo.. EEnn EEEE..UUUU ssee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee uunnoo ddee ccaaddaa ccuuaattrroo ccáánncceerreess ddee vveejjiiggaa eenn nnoo ffuummaaddoorreess,, oo uunnoo ddee ccaaddaa ddiieezz eenn ffuummaaddoorreess,, ssee ddeebbee aa llaa cclloorraacciióónn ddeell aagguuaa ppoottaabbllee
  • 58. EELL PPRROOCCEESSOO DDEE NNUUTTRRIICCIIÓÓNN  LLaa ddiiggeessttiióónn eess eell pprroocceessoo mmeeddiiaannttee eell ccuuaall llooss aalliimmeennttooss qquuee iinnggeerriimmooss ssee ddeessccoommppoonneenn eenn ssuuss uunniiddaaddeess ccoonnssttiittuuyyeenntteess hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr eelleemmeennttooss ssiimmpplleess qquuee sseeaammooss ccaappaacceess ddee aassiimmiillaarr..  CCoommoo ssee hhaa vviissttoo aanntteess,, eessttooss eelleemmeennttooss ssiimmpplleess ssoonn llooss nnuuttrriieenntteess yy ppooddeemmooss uuttiilliizzaarrllooss ppaarraa oobbtteenneerr ddee eellllooss eenneerrggííaa oo ppaarraa iinnccoorrppoorraarrllooss aa nnuueessttrraa pprrooppiiaa mmaatteerriiaa vviivvaa.. LLooss pprriinncciippaalleess rreessppoonnssaabblleess ddeell pprroocceessoo ddee llaa ddiiggeessttiióónn ssoonn llaass eennzziimmaass ddiiggeessttiivvaass,, ccuuyyaa ffuunncciióónn eess rroommppeerr llooss eennllaacceess eennttrree llooss ccoommppoonneenntteess ddee llooss aalliimmeennttooss..
  • 59. DDiiggeessttiióónn eenn llaa bbooccaa  LLaa ddiiggeessttiióónn eemmppiieezzaa ccoonn llaa mmaassttiiccaacciióónn yy llaa ssaalliivvaacciióónn..  AAll ttiieemmppoo qquuee eell aalliimmeennttoo ssee vvaa ttrroocceeaannddoo,, ssee mmeezzccllaa ccoonn llaa ssaalliivvaa hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr qquuee eessttéé eenn ccoonnddiicciioonneess ddee ppaassaarr aall eessttóómmaaggoo.. LLaa ssaalliivvaa ccoonnttiieennee uunnaa eennzziimmaa llllaammaaddaa aammiillaassaa ssaalliivvaarr -- oo ppttiiaalliinnaa -- qquuee aaccttúúaa ssoobbrree llooss aallmmiiddoonneess yy ccoommiieennzzaa aa ttrraannssffoorrmmaarrllooss eenn mmoonnoossaaccáárriiddooss.. LLaa ssaalliivvaa ttaammbbiiéénn ccoonnttiieennee -- llaa lliissoozziimmaa -- qquuee ddeessttrruuyyee llaass bbaacctteerriiaass ccoonntteenniiddaass eenn llooss aalliimmeennttooss yy ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee mmooccoo,, qquuee ccoonnvviieerrtteenn aall aalliimmeennttoo eenn uunnaa mmaassaa mmoollddeeaabbllee yy pprrootteeggeenn llaass ppaarreeddeess ddeell ttuubboo ddiiggeessttiivvoo..
  • 60. DDiiggeessttiióónn eenn eell eessttóómmaaggoo  EEll ppaassoo ddeell aalliimmeennttoo aall eessttóómmaaggoo ssee rreeaalliizzaa aa ttrraavvééss ddee uunnaa vváállvvuullaa -- aall ccaarrddiiaass --,, qquuee ppeerrmmiittee eell ppaassoo ddeell aalliimmeennttoo ddeell eessóóffaaggoo aall eessttóómmaaggoo.. CCuuaannddoo nnoo eess ppoossiibbllee lllleevvaarr aa ccaabboo llaa ddiiggeessttiióónn ssee pprroodduuccee eell rreefflleejjoo ddeell vvóómmiittoo yy eessttaa vváállvvuullaa ssee aabbrree vvaacciiaannddoo eell ccoonntteenniiddoo ddeell eessttóómmaaggoo..  EEnn eell eessttóómmaaggoo ssee vviieerrtteenn ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee jjuuggoo ggáássttrriiccoo,, qquuee ccoonn ssuu ffuueerrttee aacciiddeezz ccoonnssiigguuee ddeessnnaattuurraalliizzaarr llaass pprrootteeíínnaass qquuee aaúúnn lloo eessttuuvviieerraann yy mmaattaarr mmuucchhaass bbaacctteerriiaass.. TTaammbbiiéénn ssee sseeggrreeggaa ppeeppssiinnaa,, llaa eennzziimmaa qquuee ssee eennccaarrggaarráá ddee ppaarrttiirr llaass pprrootteeíínnaass yyaa ddeessnnaattuurraalliizzaaddaass eenn ccaaddeennaass ccoorrttaass ddee ssuuss aammiinnooáácciiddooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess..
  • 61.  Y cuanta más proteínas hhaayyaammooss iinnggeerriiddoo jjuunnttoo ccoonn llooss aallmmiiddoonneess,, mmááss áácciiddooss sseerráánn llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss yy mmeennooss aaccttiivvaass eessttaarráánn llaass aammiillaassaass ssoobbrree eellllooss.. LLaa ddiiggeessttiióónn eenn eell eessttóómmaaggoo ppuueeddeenn dduurraarr vvaarriiaass hhoorraass yy llaa tteemmppeerraattuurraa ppaassaa ddee llooss 4400°°,, ppoorr lloo qquuee aa vveecceess llooss aazzúúccaarreess yy aallmmiiddoonneess aa mmeeddiioo ddiiggeerriirr ffeerrmmeennttaann ddaannddoo lluuggaarr aa llooss ccoonnoocciiddooss ggaasseess qquuee ssee eexxppuullssaann ppoorr llaa bbooccaa oo ppaassaann aall iinntteessttiinnoo..  LLooss llííppiiddooss ppaassaann pprrááccttiiccaammeennttee iinnaalltteerraaddooss ppoorr eell eessttóómmaaggoo.. LLooss llííppiiddooss ttiieenneenn llaa ccaappaacciiddaadd ddee rraalleennttiizzaarr llaa ddiiggeessttiióónn ddee llooss ddeemmááss nnuuttrriieenntteess,, yyaa qquuee eennvvuueellvveenn llooss ppeeqquueeññooss ffrraaggmmeennttooss ddee aalliimmeennttoo yy nnoo ppeerrmmiitteenn eell aacccceessoo ddee llooss jjuuggooss ggáássttrriiccooss yy eennzziimmaass aa eellllooss..
  • 62.  La absorción de nutrientes eess mmuuyy lliimmiittaaddaa aa ttrraavvééss ddee llaass ppaarreeddeess ddeell eessttóómmaaggoo,, ppoorr lloo qquuee ccoonnvviieennee aaccoorrttaarr eessttaa ffaassee ddee llaa ddiiggeessttiióónn lloo mmááss ppoossiibbllee ssii qquueerreemmooss tteenneerr aacccceessoo rrááppiiddoo aa llooss nnuuttrriieenntteess qquuee ccoonnttiieenneenn llooss aalliimmeennttooss..  UUnnaa vveezz tteerrmmiinnaaddoo eell ttrraabbaajjoo eenn eell eessttóómmaaggoo,, ssee vviieerrttee eell ccoonntteenniiddoo ddeell eessttóómmaaggoo aall dduuooddeennoo eenn ppeeqquueeññaass ppoorrcciioonneess aa ttrraavvééss ddee oottrraa vváállvvuullaa:: eell ppíílloorroo.. SSee ccoonnttiinnuuaarráá llaa ddiiggeessttiióónn ddee llooss eelleemmeennttooss qquuee nnoo ppuuddiieerroonn sseerr ddiiggeerriiddooss eenn eell eessttóómmaaggoo ppoorr nneecceessiittaarr uunn mmeeddiioo mmeennooss áácciiddoo ppaarraa ssee ddeessccoommppoossiicciióónn ((ggrraassaass yy ggllúúcciiddooss))..
  • 63. DDiiggeessttiióónn iinntteessttiinnaall  NNaaddaa mmááss eennttrraarr eell qquuiimmoo ddeessddee eell eessttóómmaaggoo eenn eell dduuooddeennoo,, eess nneeuuttrraalliizzaaddoo ppoorr eell vveerrttiiddoo ddee llaass sseeccrreecciioonneess aallccaalliinnaass ddeell ppáánnccrreeaass,, qquuee lloo ddeejjaann ccoonn eell ggrraaddoo ddee aacciiddeezz nneecceessaarriioo ppaarraa qquuee llooss ddiiffeerreenntteess eennzziimmaass ddeell iinntteessttiinnoo ddeellggaaddoo aaccttúúeenn ssoobbrree ééll.. EEll jjuuggoo ppaannccrreeááttiiccoo,, aaddeemmááss ddee uunnaa eelleevvaaddaa ccoonncceennttrraacciióónn ddee bbiiccaarrbboonnaattoo,, ccoonnttiieennee vvaarriiaass eennzziimmaass ddiiggeessttiivvooss,, ccoommoo uunnaa ppootteennttee aammiillaassaa,, qquuee aaccaabbaa ddee rroommppeerr llooss aallmmiiddoonneess..  TTaammbbiiéénn ccoonnttiieennee uunnaa lliippaassaa,, qquuee sseeppaarraa llooss ttrriigglliiccéérriiddooss eenn áácciiddooss ggrraassooss yy gglliicceerriinnaa yy ssee aaccttiivvaa ppoorr llaa pprreesseenncciiaa ddee llaass ssaalleess bbiilliiaarreess,, yy oottrraass eennzziimmaass qquuee ssee eennccaarrggaann ddee ffrraacccciioonnaarr llaass pprrootteeíínnaass qquuee nnoo hhaabbííaann ppooddiiddoo sseerr ddiiggeerriiddaass ccoonn llaa ppeeppssiinnaa ddeell eessttóómmaaggoo..
  • 64.  El hígado también vviieerrttee ssuuss sseeccrreecciioonneess eenn eell iinntteessttiinnoo:: llaa bbiilliiss,, qquuee ssee aallmmaacceennaa pprreevviiaammeennttee eenn llaa vveessííccuullaa bbiilliiaarr,, ddoonnddee ssee eexxppuullssaa aall iinntteessttiinnoo.. LLaa bbiilliiss ccoonnttiieennee llaass ssaalleess bbiilliiaarreess,, qquuee ssoonn uunnooss ppootteenntteess ddeetteerrggeenntteess nnaattuurraalleess qquuee sseeppaarraann llaass ggrraassaass eenn ppeeqquueeññaass ggoottiittaass ppaarraa qquuee llaass eennzziimmaass ddeell ppáánnccrreeaass ppuueeddaann aaccttuuaarr ssoobbrree eellllaass..  MMiieennttrraass qquuee eell aalliimmeennttoo vvaa aavvaannzzaannddoo ppoorr eell iinntteessttiinnoo ssee llee aaññaaddeenn oottrraass sseeccrreecciioonneess ddeell pprrooppiioo iinntteessttiinnoo,, ccoommoo eell jjuuggoo eennttéérriiccoo oo jjuuggoo iinntteessttiinnaall.. LLooss mmááss iimmppoorrttaanntteess ssoonn llaass pprrootteeaassaass,, qquuee aaccttúúaann ssoobbrree llaass pprrootteeíínnaass..
  • 65.  Los que ya hhaann aallccaannzzaaddoo uunn ttaammaaññoo aaddeeccuuaaddoo yy ssoonn ddee uuttiilliiddaadd aattrraavviieessaann llaa ppaarreedd iinntteessttiinnaall yy ppaassaann aa llaa ssaannggrree..  EEssttaa mmeezzccllaa ppaassaa aall iinntteessttiinnoo ggrruueessoo,, ddoonnddee hhaayy uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ddiivveerrssooss mmiiccrroooorrggaanniissmmooss qquuee ccoonnssttiittuuyyeenn llaa fflloorraa iinntteessttiinnaall.. EEssttooss mmiiccrroooorrggaanniissmmooss,, pprriinncciippaallmmeennttee bbaacctteerriiaass,, sseeggrreeggaann eennzziimmaass ddiiggeessttiivvaass mmuuyy ppootteenntteess qquuee ssoonn ccaappaacceess ddee aattaaccaarr aa llooss ppoolliissaaccáárriiddooss ddee llaa ffiibbrraa.. EEssttee pprroocceessoo ssee lliibbeerraann aazzúúccaarreess,, qquuee ssoonn ffeerrmmeennttaaddooss pprroodduucciieennddoo ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess ddee áácciiddooss oorrggáánniiccooss.. EEssttooss áácciiddooss,, jjuunnttoo ccoonn eell aagguuaa yy llaass ssaalleess mmiinneerraalleess,, ssoonn aabbssoorrbbiiddooss ddeejjaannddoo eell mmaatteerriiaall mmááss sseeccoo yy hheecchhoo uunn bboolloo ffeeccaall,, qquuee ssee eexxppuullssaa ddoonnddee ssee ppuueeddee aa ttrraavvééss ddeell aannoo..
  • 66. TTrraannssppoorrttee hhaassttaa llooss tteejjiiddooss  UUnnaa vveezz qquuee llooss nnuuttrriieenntteess lllleeggaann aa llaa ssaannggrree,, ttoommaann ddiiffeerreenntteess rruuttaass sseeggúúnn qquuee ttiippoo ddee nnuuttrriieenntteess sseeaann yy ccuuaalleess sseeaann nnuueessttrraass nneecceessiiddaaddeess eenn eessee mmoommeennttoo.. EEll SSiisstteemmaa NNeerrvviioossoo CCeennttrraall,, uuttiilliizzaannddoo uunn ccoommpplleejjoo ssiisstteemmaa aa bbaassee ddee iimmppuullssooss nneerrvviioossooss yy mmeennssaajjeerrooss qquuíímmiiccooss eenn eell ttoorrrreennttee ssaanngguuíínneeoo,, ddeecciiddee qquuee ssee ddeebbee hhaacceerr ccoonn ccaaddaa uunnoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess..
  • 67.  Entre los posibles ddeessttiinnooss eessttáánn:: llooss ddiivveerrssooss tteejjiiddooss ppaarraa ssuu uuttiilliizzaacciióónn iinnmmeeddiiaattaa oo rreesseerrvvaa ddee uussoo rrááppiiddoo,, eell hhííggaaddoo ppaarraa ssuu ttrraannssffoorrmmaacciióónn eenn oottrrooss ttiippooss ddee nnuuttrriieenntteess mmááss nneecceessaarriiooss,, oo eell tteejjiiddoo aaddiippoossoo ppaarraa ssuu aaccuummuullaacciióónn eenn ffoorrmmaa ddee ggrraassaa ccoommoo rreesseerrvvaa eenneerrggééttiiccaa aa llaarrggoo ppllaazzoo oo aaiissllaammiieennttoo ttéérrmmiiccoo..  LLaass ddiissttiinnttaass ssuussttaanncciiaass qquuee ttrraannssppoorrttaa llaa ssaannggrree ssee rreeppaarrtteenn ppoorr llaa rreedd ddee ppeeqquueeññooss ccaappiillaarreess hhaassttaa lllleeggaarr aa ccaaddaa tteejjiiddoo ddeell ccuueerrppoo hhuummaannoo.. PPeerroo ddoonnddee rreeaallmmeennttee ssoonn nneecceessaarriiooss eenn ccaaddaa uunnaa ddee llaass ccéélluullaass qquuee ccoommppoonneenn eessttooss tteejjiiddooss..
  • 68.  TTaannttoo llooss nnuuttrriieenntteess ccoommoo eell ooxxiiggeennoo ddee llaa ssaannggrree ttiieenneenn qquuee aattrraavveessaarr llaass ffiinnaass ppaarreeddeess ddee llooss ccaappiillaarreess ppaarraa ddiilluuiirrssee eenn eell llííqquuiiddoo iinntteerrcceelluullaarr yy qquueeddaarr aassíí aa ddiissppoossiicciióónn ddee llaass ccéélluullaass qquuee llooss nneecceessiitteenn..
  • 69.  Este paso es crítico, yyaa qquuee ssii llaass mmeemmbbrraannaass qquuee ffoorrmmaann llaass ppaarreeddeess ddee ccaappiillaarreess eessttáánn oobbssttrruuiiddaass ppoorr ddeeppóóssiittooss ddee ggrraassaa oo aammiinnooáácciiddooss eenn eexxcceessoo,, llaa pprreessiióónn ssaanngguuíínneeaa ddeebbeerráá aauummeennttaarrssee hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr qquuee llooss nnuuttrriieenntteess ppaasseenn yy lllleegguueenn aa llaass ccéélluullaass ((hhiippeerrtteennssiióónn aarrtteerriiaall)).. SSii ssee aallccaannzzaa eell mmááxxiimmoo ddee pprreessiióónn ssaanngguuíínneeaa qquuee eell oorrggaanniissmmoo ttoolleerraa,, yy aaúúnn aassíí nnoo eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa qquuee llooss nnuuttrriieenntteess aattrraavviieesseenn llaass ppaarreeddeess ddee llooss ccaappiillaarreess,, ssee pprroodduuccee uunnaa ddeessnnuuttrriicciióónn ddee llaass ccéélluullaass,, aa ppeessaarr ddee qquuee llaa ssaannggrree eessttáá ssaattuurraaddaa ddee aalliimmeennttoo..
  • 70. AAbbssoorrcciióónn cceelluullaarr  LLooss nnuuttrriieenntteess ssoonn aabbssoorrbbiiddooss ppoorr nnuueessttrraass ccéélluullaass,, ppaassaannddoo aa ttrraavvééss ddee llaass mmeemmbbrraannaass qquuee llaass rreeccuubbrreenn,, yy uunnaa vveezz eenn eell iinntteerriioorr ssoonn ddiiggeerriiddaass,, ttrraassffoorrmmaaddaass yy uuttiilliizzaaddaass eenn ffuunncciióónn ddee llaass nneecceessiiddaaddeess yy ddeell ttiippoo ddee ccéélluullaa ddee qquuee ssee ttrraattee.. EEssttee pprroocceessoo ttaammbbiiéénn eessttaa ccoonnttrroollaaddoo ppoorr eell SSiisstteemmaa NNeerrvviioossoo CCeennttrraall,, qquuee aa ttrraavvééss ddee ddiivveerrssaass ssuussttaanncciiaass ccoommoo llaa iinnssuulliinnaa,, ggeessttiioonnaa eell uussoo qquuee llaass ccéélluullaass hhaacceenn ddee eessttooss nnuuttrriieenntteess.. UUnnaa vveezz eenn eell iinntteerriioorr ddee llaa ccéélluullaa,, yy mmeeddiiaannttee llaa aacccciióónn ddee llaass eennzziimmaass iinnttrraacceelluullaarreess,, llooss nnuuttrriieenntteess ssee ttrraannssffoorrmmaann eenn llaass ssuussttaanncciiaass pprrooppiiaass ddeell mmeettaabboolliissmmoo cceelluullaarr.. PPeerroo eessttoo yyaa eess oottrroo vviiaajjee,, yy qquueeddaa ffuueerraa ddee nnuueessttrrooss oobbjjeettiivvooss eell rreeccoorrrreerrlloo..
  • 71. Regulación ddee llaa iinnggeessttaa ddee aalliimmeennttooss  HHaammbbrree:: SSiiggnniiffiiccaa aannssiieeddaadd ppoorr aalliimmeennttooss,, yy ssee aaccoommppaaññaa ddee ddiivveerrssaass sseennssaacciioonneess ssuubbjjeettiivvaass;; ppoorr eejjeemmpplloo llaa ppeerrssoonnaa qquuee nnoo hhaa ccoommiiddoo dduurraannttee mmuucchhaass hhoorraass eell eessttóómmaaggoo eexxppeerriimmeennttaa ccoonnttrraacccciioonneess rrííttmmiiccaass iinntteennssaass llllaammaaddaass ccoonnttrraacccciioonneess ddee hhaammbbrree.. EEssttaass pprroodduucceenn uunnaa sseennssaacciióónn ddee oopprreessiióónn oo ddee mmoorrddiissccooss eenn eell eeppiiggaassttrriioo,, yy aa vveecceess ddoolloorr vveerrddaaddeerroo qquuee ssee llllaammaa eessppaassmmooss ddee hhaammbbrree..  AAppeettiittoo:: EEss eell ddeesseeoo eessppeeccííffiiccoo ddee cciieerrttooss aalliimmeennttooss,, yy nnoo ddee aalliimmeennttoo eenn ggeenneerraall.. EEnn ccoonnsseeccuueenncciiaa,, eell aappeettiittoo aayyuuddaa aall ssuujjeettoo aa eessccooggeerr aalliimmeennttooss ccoonn ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeetteerrmmiinnaaddaass..  SSaacciieeddaadd:: EEss eell ccoonnttrraarriioo ddee hhaammbbrree.. LLaa bbúússqquueeddaa ddee aalliimmeennttooss aa lllleennaaddoo ssuuss ffiinneess..
  • 72. Centros nneerrvviioossooss ddeell ccoonnttrrooll ddee llaa iinnggeessttaa  LLaa eessttiimmuullaacciióónn ddee llaa ppaarrttee llaatteerraall ddeell hhiippoottáállaammoo hhaaccee qquuee eell aanniimmaall iinnggiieerraa ccoonn vvoorraacciiddaadd,, ffeennóómmeennoo qquuee ssee llllaammaa hhiippeerrffaaggiiaa.. PPoorr oottrraa ppaarrttee ssii ssee eessttiimmuullaa llooss nnúúcclleeooss vveennttrroommeeddiiaalleess ddeell hhiippoottáállaammoo eell rreessuullttaaddoo sseerráá ssaacciieeddaadd ccoommpplleettaa..  PPoorr lloo ttaannttoo,, eess ppoossiibbllee llllaammaarr aa llooss nnúúcclleeooss llaatteerraalleess ddeell hhiippoottáállaammoo cceennttrroo ddeell hhaammbbrree oo cceennttrroo ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, eenn ttaannttoo qquuee llooss nnúúcclleeooss vveennttrroommeeddiiaalleess ddeell hhiippoottáállaammoo ssuueelleenn llllaammaarrssee cceennttrroo ddee llaa ssaacciieeddaadd..  LLaa ffuunncciióónn ddeell hhiippoottáállaammoo ccoonnssiisstteenn,, ppuueess,, eenn ccoonnttrroollaarr llaa ccaannttiiddaadd ddee aalliimmeennttoo iinnggeerriiddoo yy eexxcciittaarr llooss cceennttrrooss iinnffeerriioorreess ppaarraa qquuee eennttrree eenn aaccttiivviiddaadd..  CCeennttrrooss mmááss aallttooss qquuee eell hhiippoottáállaammoo ttaammbbiiéénn ddeesseemmppeeññaann iimmppoorrttaannttee ppaappeell eenn eell ccoonnttrrooll ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn,, ssoobbrree ttooddoo eenn eell ccoonnttrrooll ddeell aappeettiittoo.. EEssttooss cceennttrrooss iinncclluuyyeenn eenn eessppeecciiaall llaa aammííggddaallaa yy llaass áárreeaass ccoorrttiiccaalleess ddeell ssiisstteemmaa llíímmbbiiccoo..  LLaass rreeggiioonneess ccoorrttiiccaalleess ddeell ssiisstteemmaa llíímmbbiiccoo iinncclluuyyeennddoo rreeggiioonneess iinnffrraaoorrbbiittaarriiaass,, cciirrccuunnvvoolluucciióónn ddeell hhiippooccaammppoo yy ddeell ccíínngguulloo,, ttooddaass ppoosseeeenn zzoonnaass qquuee eessttiimmuullaaddaass ppuueeddeenn aauummeennttaarr oo ddiissmmiinnuuiirr llaass aaccttiivviiddaaddeess aalliimmeennttiicciiaass..
  • 73. Factores qquuee rreegguullaann llaa iinnggeessttiióónn ddee aalliimmeennttoo  LLaa rreegguullaacciióónn ddee aalliimmeennttooss ssee ppuueeddee ddiivviiddiirr eenn ddooss::  RReegguullaacciióónn nnuuttrriittiivvaa:: qquuee ssee rreeffiieerree pprriimmaarriiaammeennttee aa llaa ccoonnsseerrvvaacciióónn ddee ccaannttiiddaaddeess nnoorrmmaalleess ddee rreesseerrvvaass nnuuttrriittiivvaass eenn eell ccuueerrppoo  RReegguullaacciióónn aalliimmeennttiicciiaa:: SSee rreeffiieerree eenn ffoorrmmaa ffuunnddaammeennttaall aa llooss eeffeeccttooss iinnmmeeddiiaattooss ddee llaa ccoommiiddaa ssoobbrree eell ttuubboo ddiiggeessttiivvoo,, yy qquuee aa vveecceess ssee ddeennoommiinnaa rreegguullaacciióónn ppeerriifféérriiccaa oo rreegguullaacciióónn aa ccoorrttoo ppllaazzoo..
  • 74. SSuupplleemmeennttaacciióónn ddeeppoorrttiivvaa  CCuuaannddoo hhaabbllaammooss ddee ssuupplleemmeennttooss ddee nnuuttrriicciióónn ppaarraa llaa mmeejjoorraa ddeell rreennddiimmiieennttoo ccoonn ppeerrssoonnaass ddeessiinnffoorrmmaaddaass,, aappaarreecceenn ddee rreeppeennttee ttooddooss llooss ffaannttaassmmaass ddeell ddooppaajjee..
  • 75.  El desconocimiento ggeenneerraall ddee llaass ffuunncciioonneess qquuee ddeesseemmppeeññaann llooss ssuupplleemmeennttooss ddee aalliimmeennttaacciióónn eenn llaa pprrááccttiiccaa ddeeppoorrttiivvaa,, aassíí ccoommoo llaass ccoonnssttaanntteess ssuupplleemmeennttooss ddee aalliimmeennttaacciióónn eenn llaa pprrááccttiiccaa ddeeppoorrttiivvaa,, aassíí ccoommoo llaass ccoonnssttaanntteess nnoottiicciiaass qquuee nnooss iinnuunnddaann ssoobbrree llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee ssuussttaanncciiaass iilleeggaalleess eenn eell ddeeppoorrttee ddee aallttoo rreennddiimmiieennttoo ccoonn eell oobbjjeettiivvoo ddee mmeejjoorraarr llooss rreessuullttaaddooss,, nnooss ssuueelleenn ccoonndduucciirr aa mmiirraarr ccoonn rreettiicceenncciiaa ccuuaallqquuiieerr pprroodduuccttoo qquuee tteennggaa ccoommoo ffiinnaalliiddaadd mmeejjoorraarr eell rreennddiimmiieennttoo ddeeppoorrttiivvoo..
  • 76.  Una alimentación variada yy eeqquuiilliibbrraaddaa nnooss pprrooppoorrcciioonnaa ggrraann ppaarrttee ddee eessttooss eelleemmeennttooss,, ppeerroo nnoo ssiieemmpprree eess ssuuffiicciieennttee ccuuaannddoo ssee bbuussccaa uunn rreessuullttaaddoo ccoonnccrreettoo..  EEss eennttoonncceess ccuuaannddoo hhaayy qquuee bbuussccaarr llaa aayyuuddaa ccoorrrreeccttaa eenn llaa ssuupplleemmeennttaacciióónn ddeeppoorrttiivvaa..  LLaa ssuupplleemmeennttaacciióónn ddeeppoorrttiivvaa vvaarrííaa ddee aaccuueerrddoo aa ssuuss ffiinneess,, sseerráá ddiissttiinnttaa ddee aaccuueerrddoo aall rreennddiimmiieennttoo,, ssii eess ppoorr aauummeennttoo ddee mmaassaa mmuussccuullaarr,, rreedduucccciióónn ddee vvoolluummeenn oo rreeccuuppeerraacciióónn ddee lleessiioonneess ttrraauummááttiiccaass..  CCuuaannddoo ppllaanntteeaammooss uunnaa ssuupplleemmeennttaacciióónn qquuee mmeejjoorree nnuueessttrroo rreennddiimmiieennttoo,, ddeebbeemmooss aannaalliizzaarr qquuee ttiippoo ddee aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa eess llaa qquuee pprraaccttiiccaammooss..
  • 77.  AAeerróóbbiiccaa:: MMuucchhoo vvoolluummeenn ddee eennttrreennaammiieennttoo,, aaccttiivviiddaadd mmaanntteenniiddaa dduurraannttee uunn ttiieemmppoo pprroolloonnggaaddoo,, iinntteennssiiddaadd mmooddeerraaddaa oo bbaajjaa.. CCaarrrreerraass oo eennttrreennaammiieennttooss ddee llaarrggaa ddiissttaanncciiaa ccoorrrriieennddoo,, nnaaddaannddoo,, ppaattiinnaannddoo,, eessqquuiiaannddoo,, eenn bbiicciicclleettaa,, eettcc.. EEll ssuupplleemmeennttoo ddeebbeerráá ccoonnsseegguuiirr uunnaa mmeejjoorraa ddee llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee llooss ddeeppóóssiittooss ggrraassooss ccoommoo ffuueennttee ddee eenneerrggííaa.. EEssttee ssuupplleemmeennttoo eess llaa LL--CCaarrnniittiinnaa ((EEss uunn vveehhííccuulloo ddee ttrraannssppoorrttee mmoolleeccuullaarr.. DDeessppllaazzaa llooss áácciiddooss ggrraassooss ddee ccaaddeennaa llaarrggaa hhaassttaa llaa mmaattrriizz iinntteerrnnaa ddee llaass mmiittooccoonnddrriiaass cceelluullaarreess ddoonnddee sseerráánn mmeettaabboolliizzaaddooss ppoorr uunn pprroocceessoo ddee ooxxiiddaacciióónn pprroodduucciieennddoo eenneerrggííaa))..
  • 78.  AAnnaaeerróóbbiiccaa:: MMeennooss vvoolluummeenn ddee eennttrreennaammiieennttoo.. NNoo ssee mmaannttiieennee llaa aaccttiivviiddaadd eelleevvaaddaa.. CCaarrrreerraass ccoorrttaass oo eennttrreennaammiieennttooss ccoommppuueessttooss ddee sseerreess ccoorrttaass ccoonn rreeccuuppeerraacciioonneess mmááss oo mmeennooss llaarrggaass,, ddiissttaanncciiaass ccoorrttaass eenn nnaattaacciióónn,, ppaattiinnaajjee,, eessqquuíí aallppiinnoo,, eettcc.. PPaarraa eessttaa pprrááccttiiccaa lloo ssuupplleemmeennttooss mmááss rreeccoommeennddaaddooss ssoonn llooss TTrriigglliiccéérriiddoo ddee CCaaddeennaa MMeeddiiaa ((MMCCTT)).. SSoonn llííppiiddooss ddee rrááppiiddaa mmeettaabboolliizzaacciióónn.. LLaa lloonnggiittuudd ddee ssuu ccaaddeennaa ddee áácciiddooss ggrraassooss eessttáá eennttrree 66 yy 1122 ááttoommooss ddee ccaarrbboonnoo.. LLaa rraappiiddeezz ddee mmeettaabboolliizzaacciióónn eess ssiimmiillaarr aa llaa ddee llooss hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo,, ppeerroo ccoonn llaa vveennttaajjaa ddee qquuee aappoorrttaann eell ddoobbllee ddee ccaalloorrííaass..
  • 79.  El organismo ppuueeddee qquueemmaarr iinntteennssaammeennttee ccaalloorrííaass aahhoorrrraannddoo gglluuccóóggeennoo yy ppoorr ttaannttoo ssuu iinnggeessttaa rreettrraassaarráá llaa aappaarriicciióónn ddee llaa ffaattiiggaa.. EEssttooss áácciiddooss ggrraassooss nnoo ssee aaccuummuullaann ccoommoo ggrraassaa ccoorrppoorraall.. OOttrroo eess llaa IInnoossiinnaa:: EEss uunn nnuucclleeóóssiiddoo pprreeccuurrssoorr ddeell ttrriiffoossffaattoo ddee aaddeennoossiinnaa ((AATTPP)).. DDee ttooddooss llooss nnuucclleeóóssiiddooss eess eell ddee mmaayyoorr ppeerrmmeeaabbiilliiddaadd aannttee llaa mmeemmbbrraannaa cceelluullaarr.. LLaa iinnoossiinnaa ffoorrmmaa ssuussttaanncciiaass rriiccaass eenn ffóóssffoorroo ddeessaarrrroollllaannddoo eenneerrggííaa iinnmmeeddiiaattaa ppaarraa llaa ccoonnttrraacccciióónn mmuussccuullaarr.. YY ppoorr úúllttiimmoo eell mmoonnoohhiiddrraattoo ddee ccrreeaattiinnaa..
  • 80.  Antes de iniciar uunnaa ssuupplleemmeennttaacciióónn eennccaammiinnaaddaa aall aauummeennttoo ddee llaa mmaassaa mmuussccuullaarr,, ddeebbeemmooss aannaalliizzaarr ccuuaall eess nnuueessttrroo bbiioottiippoo
  • 81.  EEccttoommoorrffooss:: DDeellggaaddooss,, eexxttrreemmiiddaaddeess aallaarrggaaddaass,, mmuucchhaa ddiiffiiccuullttaadd ppaarraa aauummeennttaarr eell ppeessoo.. SSuupplleemmeennttooss rreeccoommeennddaaddooss ssoonn aaqquueellllooss ccuuyyaa ffóórrmmuullaa ccoonntteennggaa uunn 6600 -- 6655%% ddee hhiiddrraattooss ddee ccaarrbboonnoo,, 2200 -- 2255%% ddee pprrootteeíínnaass yy aallrreeddeeddoorr ddeell 1155%% ddee ggrraassaa ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr ttrriigglliiccéérriiddooss ddee ccaaddeennaa mmeeddiiaa,, áácciiddooss ggrraassooss eesseenncciiaalleess yy lleecciittiinnaa.. YY aammiinnooáácciiddooss eesseenncciiaalleess qquuee aauummeennttaarráá eell vvaalloorr bbiioollóóggiiccoo ddee llaa pprrootteeíínnaa ffaavvoorreecciieennddoo llaa ssíínntteessiiss ddee pprrootteeíínnaass..
  • 82. MMeessoommoorrffooss:: AAttllééttiiccoo.. GGrraann ffaacciilliiddaadd ppaarraa aauummeennttaarr ddee ppeessoo ppoorr aauummeennttoo ddee mmaassaa mmuussccuullaarr.. EElliimmiinnaann ggrraassaass ccoonn rreellaattiivvaa ffaacciilliiddaadd.. SSee rreeccoommiieennddaann ssuupplleemmeennttooss rriiccooss eenn pprrootteeíínnaass.. LLaa pprraaccttiiccaa iinntteennssaa vviieennee aaccoommppaaññaaddaa ddee uunnaa ppéérrddiiddaa ddee nniittrróóggeennoo aa eexxppeennssaass ddee llaass pprrootteeíínnaass iinnggeerriiddaass..
  • 83. EEnnddoommoorrffooss:: PPeerrssoonnaass tteennddiieenntteess aa llaa aaccuummuullaacciióónn ddee ggrraassaass.. SSuu aassppeeccttoo ppuueeddee pprreesseennttaarr ddeessddee ssoobbrreeppeessoo hhaassttaa llaa oobbeessiiddaadd.. PPaarraa eessttooss ccaassooss ssee rreeccoommiieennddaa ssuupplleemmeennttooss ttaalleess ccoommoo FFaatt-- BBuurrnneerrss ((ccoommppuueessttooss ddee LL-- CCaarrnniittiinnaa,, iinnoossiittooll,, ccoolliinnaa,, vviittaammiinnaass,, mmeettiioonniinnaa,, bbeettaaiinnaa,, yy eenn aallgguunnooss ddee eellllooss áácciiddoo hhiiddrrooxxiicciittrriiccoo)..
  • 84.  Para la recuperación ddee lleessiioonneess,, llaa ggrraann mmaayyoorrííaa ddee llooss ddeeppoorrttiissttaass ooppttaann ppoorr llaa ppeeoorr ddee llaass ssoolluucciioonneess:: eell rreeppoossoo aabbssoolluuttoo..  DDeebbeerrííaammooss ttrraabbaajjaarr llaass zzoonnaass aaddyyaacceenntteess aa llaa lleessiióónn ppaarraa aasseegguurraarr uunn ssuummiinniissttrroo ddee ssaannggrree qquuee aacceelleerree llaa rreeccuuppeerraacciióónn yy ddoottaarr aall ddoottaarr aall oorrggaanniissmmoo ddee llooss nnuuttrriieenntteess nneecceessaarriiooss.. EEll pprriimmeerr ssuupplleemmeennttooss qquuee ddeebbeemmooss bbuussccaarr eess llaa LL--GGlluuttaammiinnaa,, ssuu ddeeffiicciieenncciiaa pprroodduuccee llaa ppéérrddiiddaa ddee mmaassaa mmuussccuullaarr.. SSii llaass lleessiioonneess ssoonn ddee lliiggaammeennttooss,, tteennddoonneess,, eettcc.. hhaabbrráá qquuee aasseegguurraarrssee eell ssuummiinniissttrroo ddee pprroodduuccttooss qquuee ffaacciilliitteenn llaa ssíínntteessiiss ddee ccoolláággeennoo ppoorr eejj.. HHiiddrroolliizzaaddooss ddee CCoollaaggeennoo..
  • 85. NNUUTTRRIICCIIOONN YY SSAALLUUDD  LLaa nnuuttrriicciióónn jjuunnttoo ccoonn llaa aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa ssoonn ddooss ddee llooss ppiillaarreess mmááss iimmppoorrttaanntteess qquuee iinncciiddeenn eenn eell mmeejjoorraammiieennttoo ddee llaa ccaalliiddaadd ddee vviiddaa.. LLaa mmaallaa aalliimmeennttaacciióónn ccoonn llaa ffaallttaa ddee eejjeerrcciicciiooss pprroodduucceenn ggrraavveess ttrraassttoorrnnooss yyaa sseeaann ppssiiccoollóóggiiccooss,, ffííssiiccooss,, eemmoocciioonnaalleess,, ffuunncciioonnaalleess,, eettcc..  EEnn llaa aaccttuuaalliiddaadd llaa ssoocciieeddaadd ssee hhaa ttrraannssffoorrmmaaddoo eenn uunnaa vviiddrriieerraa eenn ddoonnddee ddeessffiillaann llooss ppeerrssoonnaajjeess ppeerrffeeccttooss,, ccoonn ccuueerrppooss ppeerrffeeccttooss yy tteeóórriiccaammeennttee ssaalluuddaabblleess.. EEll mmooddeelloo iimmppllaannttaaddoo ppoorr llaa ssoocciieeddaadd eexxiiggee aa llaa ppeerrssoonnaa aa ttrraattaarr ddee ccoonnsseegguuiirr eessooss rreessuullttaaddooss aa ttrraavvééss ddee mmééttooddooss iinnssaalluubbrreess..
  • 86.  EExxiisstteenn ddooss eexxttrreemmooss eenn lloo rreeffeerriiddoo aa llaa nnuuttrriicciióónn:: EEssttáánn aaqquueellllaass ppeerrssoonnaass qquuee ddeesseeaann bbaajjaarr ddee ppeessoo yy ccoonn eell aaffáánn ddee ccoonnsseegguuiirrlloo lllleeggaann aa ppaaddeecceerr eennffeerrmmeeddaaddeess ccoommoo llaa aannoorreexxiiaa yy llaa bbuulliimmiiaa..  EEnn eell oottrroo eexxttrreemmoo ssee eennccuueennttrraann llaass ppeerrssoonnaass qquuee nnoo lleess iinntteerreessaa rreeccuuppeerraarrssee ddeell ssoobbrreeppeessoo,, nnii ccuuiiddaarrssee eenn llaass ccoommiiddaass.. EEssttoo pprroovvooccaa sseerriiooss iinnccoonnvveenniieenntteess ddee ssaalluudd,, yyaa qquuee ppuueeddeenn ssuuffrriirr pprroobblleemmaass ccaarrddiioovvaassccuullaarreess,, ddiiaabbeetteess,, ccoolleesstteerrooll,, eettcc..
  • 87. DDEESSAARRRROOLLLLOO DDEE LLAASS EENNFFEERRMMEEDDAADDEESS CCAARRDDIIOOVVAASSCCUULLAARREESS  EEll pprroobblleemmaa ddee llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess eess llaa aaccuummuullaacciióónn ddee mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa,, pprriinncciippaallmmeennttee ggrraassaa yy ccoolleesstteerrooll,, eenn eell iinntteerriioorr ddee llooss vvaassooss ssaanngguuíínneeooss.. EEssttee pprroocceessoo ssee pprroodduuccee eenn mmaayyoorr oo mmeennoorr mmeeddiiddaa eenn ttooddaass llaass aarrtteerriiaass ddeell oorrggaanniissmmoo,, ppeerroo ccuuaannddoo mmaass pprreeooccuuppaannttee ssee vvuueellvvee eessttee pprroocceessoo eess ccuuaannddoo llaass aarrtteerriiaass aaffeeccttaaddaass ssoonn llaass eennccaarrggaaddaass ddee aappoorrttaarr ssaannggrree aall ccoorraazzóónn oo aall cceerreebbrroo..
  • 88.  La cardiopatía coronaria aaffeeccttaa aa llaa rreedd ddee vvaassooss ssaanngguuíínneeooss qquuee rrooddeeaa aall ccoorraazzóónn yy rriieeggaa eell mmiiooccaarrddiioo.. IIgguuaall qquuee oottrraass aarrtteerriiaass ddeell ccuueerrppoo,, llaass ccoorroonnaarriiaass ssuuffrreenn aarrtteerriioosscclleerroossiiss,, uunn eennggrroossaammiieennttoo ddee llaass ppaarreeddeess yy eessttrreecchhaammiieennttoo ddee llaa lluuzz ppoorr llaa iinnvvaassiióónn ddee llííppiiddooss,, ccoolleesstteerrooll pprriinncciippaallmmeennttee,, yy oottrrooss mmaatteerriiaalleess hhaacciiaa llaa iinnttiimmaa oo ccaappaa mmaass iinntteerrnnaa ppaarraa ffoorrmmaarr ppllaaccaass.. AA mmeeddiiddaa qquuee eessttaass lleessiioonneess ccrreecceenn,, llaa aarrtteerriiaa ssee eessttrreecchhaa ttaannttoo qquuee llaa cciirrccuullaacciióónn ddiissmmiinnuuyyee ddee mmaanneerraa iimmppoorrttaannttee,, oo ppuueeddee oocclluuiirrssee ccoommpplleettaammeennttee ppoorr uunn ccooaagguulloo,, qquuee ppuueeddee ffoorrmmaarrssee ppoorr hheemmoorrrraaggiiaa ddee llaa ppllaaccaa eenn ssii oo lllleeggaarr aa eellllaa ddee aallgguunnaa oottrraa ppaarrttee ddeell ccuueerrppoo.. LLaa aarrtteerriiaa ttaammbbiiéénn ppuueeddee ssuuffrriirr eessppaassmmoo mmuussccuullaarr qquuee iinntteerrffiieerree ccoonn llaa cciirrccuullaacciióónn.. LLaa ffaallttaa ddee ssaannggrree eenn llooss tteejjiiddooss ddeell ccoorraazzóónn rreessuullttaannttee ccaauussaa uunn iinnffaarrttoo oo llaa mmuueerrttee ddee llaa ppoorrcciióónn ddeell mmiiooccaarrddiioo qquuee nnoo rreecciibbee ooxxiiggeennoo nnii nnuuttrriicciióónn.. LLaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee qquuee eell ccoorraazzóónn ccoonnttiinnúúee llaattiieennddoo ddeeppeennddee ddee llaa eexxtteennssiióónn ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aaffeeccttaaddaa,, llaa pprreesseenncciiaa ddee cciirrccuullaacciióónn ccoollaatteerraall yy llaa nneecceessiiddaadd ddee ooxxiiggeennoo..
  • 89.  Datos de nneeccrrooppssiiaass eenn nniiññooss hhaann ddeemmoossttrraaddoo qquuee eell pprroocceessoo aarrtteerriioosscclleerroottiiccoo ssee iinniicciiaa ccoonn llaa aappaarriicciióónn ddee eessttrrííaass ddee ggrraassaa aa uunnaa eeddaadd mmuuyy tteemmpprraannaa.. EEnn vvaarroonneess jjóóvveenneess yyaa ssee hhaa eessttaabblleecciiddoo eell ddeessaarrrroolllloo ddeell aatteerroommaa;; ssiinn eemmbbaarrggoo llaa pprroolliiffeerraacciióónn hhaacciiaa uunnaa ppllaaccaa aatteerroosscclleerroottiiccaa yy llaa oocclluussiióónn ssuubbsseeccuueennttee ddee llaa lluuzz aarrtteerriiaall ssoollaammeennttee ssuucceeddee ccuuaannddoo ccooeexxiisstteenn mmúúllttiipplleess ffaaccttoorreess ddee rriieessggoo..
  • 90. CCoommoo aaffeeccttaann llaass ggrraassaass ddee llooss aalliimmeennttooss eenn nnuueessttrroo ccuueerrppoo CCoolleesstteerrooll  EEll ccoolleesstteerrooll pprreesseennttee eenn llooss aalliimmeennttooss nnoo eess ttaann ppeelliiggrroossoo ccoommoo eell qquuee cciirrccuullaa ppoorr nnuueessttrraass vveennaass.. SSee eennccoonnttrróó qquuee eell ccoolleesstteerrooll ddee llaa ddiieettaa rreessuullttaabbaa sseerr aallttaammeennttee aatteerrooggeenniiccoo ((ffoorrmmaaddoorr ddee ppllaaccaa ddee aatteerroommaa),, ppoorr lloo qquuee ssee ppeennssóó qquuee eenn llooss hhuummaannooss ooccuurrrriirrííaa lloo mmiissmmoo.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, llooss hhuummaannooss eenn ggeenneerraall nnoo ssoonn ttaann sseennssiibblleess aall ccoolleesstteerrooll ddee llaa ddiieettaa ccoommoo oottrraass eessppeecciieess ddee aanniimmaalleess,, eell ccoolleesstteerrooll iinnggeerriiddoo iinnfflluuyyee bbaassttaannttee mmeennooss ssoobbrree eell aauummeennttoo ddee ccoolleesstteerrooll eenn ssaannggrree ((qquuee eess eell aallttaammeennttee ppeelliiggrroossoo) qquuee eell ccoonnssuummoo ddee ggrraassaass ssaattuurraaddaass..
  • 91.  Esto se explica porque llaa aabbssoorrcciióónn ddeell ccoolleesstteerrooll eenn eell iinntteessttiinnoo hhuummaannoo eessttaa lliimmiittaaddaa aa uunn 4400 oo 5500 %% ddee lloo iinnggeerriiddoo.. EEssttaa vvaarriiaabbiilliiddaadd ddeeppeennddee ddee nnuummeerroossooss ffaaccttoorreess.. PPoorr eejjeemmpplloo,, llooss ttrriigglliiccéérriiddooss pprreesseenntteess eenn eell iinntteessttiinnoo,, ffaavvoorreecceenn llaa aabbssoorrcciióónn ddee ccoolleesstteerrooll,, mmiieennttrraass qquuee llooss eesstteerroolleess vveeggeettaalleess (( ddee aalliimmeennttooss rriiccooss eenn ffiibbrraa vveeggeettaall) yy mmaarriinnooss (( ddeell mmaarriissccoo) llaa rreedduucceenn ppoorr ccoommppeettiirr ccoonn ssuu aabbssoorrcciióónn..  EEll ccoonntteenniiddoo ddee ccoolleesstteerrooll ddee llaa aalliimmeennttaacciióónn ttííppiiccaa eess ddee uunnooss 440000 mmgg//ddiiaaccoonnaaddoo llaa iinnggeessttaa ssoobbrreeppaassaa llooss 550000 mmgg//ddííaa llaa aabbssoorrcciióónn ddiissmmiinnuuyyee ppoorrcceennttuuaallmmeennttee..  LLaass rreeccoommeennddaacciioonneess ooffiicciiaalleess sseeññaallaann qquuee eell ccoonntteenniiddoo eenn ccoolleesstteerrooll ddee llaa ddiieettaa nnoo ddeebbee nnuunnccaa ssoobbrreeppaassaarr llooss 330000 mmgg//ddííaa..
  • 92. ÁÁcciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss  TTooddaass llaass ggrraassaass aanniimmaalleess ssoonn aallttaammeennttee ssaattuurraaddaass,, eexxcceeppttoo llaass ddeell ppeessccaaddoo yy llooss mmaarriissccooss,, qquuee ssoonn mmuuyy ppoolliinnssaattuurraaddaass..  SSee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee llaa iinnggeessttaa ddee ggrraassaass ssaattuurraaddaass aauummeennttaa llooss nniivveelleess ddee ccoolleesstteerrooll eenn ssaannggrree,, eessppeecciiaallmmeennttee llooss ddee llaa ffrraacccciióónn LLDDLL..  AAuunnqquuee eell mmeeccaanniissmmoo ppoorr eell qquuee eessttee aauummeennttoo ssee pprroodduuccee nnoo eessttaa ddeell ttooddoo eessccllaarreecciiddoo,, ppaarreeccee sseerr qquuee llooss áácciiddooss ggrraassooss ssaattuurraaddooss eennrriiqquueecceenn llooss ffoossffoolliippiiddooss ddee llaa mmeemmbbrraannaa cceelluullaarr,, iinntteerrffiirriieennddoo ccoonn llaa ffuunncciióónn nnoorrmmaall ddee llooss rreecceeppttoorreess LLDDLL yy rreedduucciieennddoo ddee eessttaa ffoorrmmaa llaa aabbssoorrcciióónn ddee llaass LLDDLL ppoorr llaass ccéélluullaass.. AAll rreedduucciirrssee llaa eelliimmiinnaacciióónn ddee llaass LLDDLL,, ssuu ccoonncceennttrraacciióónn eenn llaa ssaannggrree eess mmaayyoorr..
  • 93. ÁÁcciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss  EEll pprriinncciippaall rreepprreesseennttaannttee ddee llooss áácciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss eenn nnuueessttrrooss aalliimmeennttooss eess eell áácciiddoo oolleeiiccoo.. EEssttaa pprreesseennttee eenn ttooddaass llaass ggrraassaass aanniimmaalleess yy aacceeiitteess vveeggeettaalleess,, eessppeecciiaallmmeennttee eenn eell aacceeiittee ddee oolliivvaa..  SSee ddeemmoossttrróó qquuee uunn aallttoo ccoonnssuummoo ddee mmoonnooiinnssaattuurraaddooss ddeerriivvaaddooss ddeell aacceeiittee ddee oolliivvaa ttrraaííaa ccoonnssiiggoo nniivveelleess bbaajjooss ddee ccoolleesstteerrooll ee iinncciiddeenncciiaa rreedduucciiddaa ddee llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
  • 94.  Tanto los ácidos grasos ppoolliinnssaattuurraaddooss ccoommoo llooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss ppuueeddeenn rreedduucciirr eell ccoolleesstteerrooll ttoottaall yy LLDDLL ccuuaannddoo rreeeemmppllaazzaann eenn llaa ddiieettaa aa llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass.. PPeerroo nnoo eess oorroo ttooddoo lloo qquuee rreelluuccee,, llaass ddiieettaass rriiccaass eenn ppoolliinnssaattuurraaddooss ppuueeddeenn rreedduucciirr eell ccoolleesstteerrooll HHDDLL,, qquuee ttiieennee uunn ppaappeell pprrootteeccttoorr ccllaarraammeennttee ddeemmoossttrraaddoo eenn llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, eessttuuddiiooss rreecciieenntteess hhaann ddeemmoossttrraaddoo qquuee aall ssuussttiittuuiirr llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass ppoorr mmoonnooiinnssaattuurraaddaass nnoo ssoolloo nnoo ssee rreedduuccee eell ccoolleesstteerrooll HHDDLL,, ssiinnoo qquuee iinncclluussoo lloo aauummeennttaa..  EEnn rreessuummeenn,, llaass ddiieettaass rriiccaass eenn áácciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss ssoonn llaass qquuee pprroodduucceenn eell ppeerrffiill lliippiiddiiccoo mmaass ffaavvoorraabbllee ppaarraa llaa pprreevveenncciióónn ddee llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess ((EECCVV)..
  • 95. ÁÁcciiddooss ggrraassooss ppoolliinnssaattuurraaddooss  EEssttooss áácciiddooss ggrraassooss nnoo ppuueeddeenn sseerr ssiinntteettiizzaaddooss ppoorr eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo yy ssiinn eemmbbaarrggoo ssoonn eesseenncciiaalleess,, ppoorr lloo qquuee ddeebbeenn sseerr aappoorrttaaddooss ppoorr llaa ddiieettaa,, hhaayy ddooss ttiippooss:: --66 ,, qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn llooss aacceeiitteess vveeggeettaalleess ddee sseemmiillllaass (( mmaaíízz,, ssoojjaa,, ggiirraassooll,, eettcc..)..  LLooss áácciiddooss ggrraassooss ppoolliiiinnssaattuurraaddooss rreedduucceenn eell ccoolleesstteerrooll ttoottaall yy LLDDLL ccuuaannddoo rreeeemmppllaazzaann eenn llaa ddiieettaa aa llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass..  EEll oottrroo ttiippoo eess eell ––33 qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn ppeeqquueeññaass ccaannttiiddaaddeess eenn aallgguunnooss aacceeiitteess vveeggeettaalleess,, ppeerroo ssuu ffuueennttee pprriinncciippaall ssoonn llooss aanniimmaalleess mmaarriinnooss ((ppeessccaaddoo yy mmaarriissccoo)..  LLooss eessttuuddiiooss ddee ppoobbllaacciioonneess qquuee ccoonnssuummeenn ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee ggrraassaa ddee ppeessccaaddooss yy aanniimmaalleess mmaarriinnooss hhaann ddeemmoossttrraaddoo uunnaa bbaajjaa iinncciiddeenncciiaa eenn eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
  • 96.  Los efectos de los áácciiddooss ggrraassooss ––33 ssoobbrree llaass ddiiffeerreenntteess lliippoopprrootteeíínnaass eenn eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo nnoo eessttáánn ttooddaavvííaa ccoommpplleettaammeennttee ddeeffiinniiddooss.. EEll eeffeeccttoo mmaass llllaammaattiivvoo yy ccllaarraammeennttee ddeemmoossttrraaddoo,, eess llaa ddiissmmiinnuucciióónn ddee llooss nniivveelleess ddee ttrriigglliiccéérriiddooss.. SSee hhaa ccoommpprroobbaaddoo ttaammbbiiéénn qquuee eessttee ttiippoo ddee ggrraassaass rreedduuccee llaa pprreessiióónn aarrtteerriiaall yy ddiissmmiinnuuyyee llaa vviissccoossiiddaadd ssaanngguuíínneeaa..  EEssttooss ssoonn llooss mmoottiivvooss ppoorr lloo qquuee ssiieemmpprree ssee rreeccoommiieennddaa aauummeennttaarr eell ccoonnssuummoo ddee ppeessccaaddoo ffrreennttee aall ddee ccaarrnneess yy oottrrooss ttiippooss ddee aalliimmeennttooss ddee oorriiggeenn aanniimmaall ppaarraa rreedduucciirr eell rriieessggoo ddee eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
  • 97. ÁÁcciiddoo ggrraassoo ttrraannss  LLooss áácciiddooss ggrraassooss ttrraannss hhaann ssiiddoo llooss úúllttiimmooss qquuee hhaann aappaarreecciiddoo eenn eell eesscceennaarriioo ddeell ddeebbaattee aannttiiccoolleesstteerrooll.. SSoonn uuttiilliizzaaddooss ppoorr llaa iinndduussttrriiaa aalliimmeennttaarriiaa ppaarraa llaa pprroodduucccciióónn ddee ggrraassaass vveeggeettaalleess ssóólliiddaass,, ssoobbrree ttooddoo eenn llaass mmaarrggaarriinnaass..  EEll eeffeeccttoo ddee llooss áácciiddooss ggrraassooss ttrraannss ssoobbrree llooss llííppiiddooss yy llaass lliippoopprrootteeíínnaass eenn eell oorrggaanniissmmoo hhuummaannoo eess ssiimmiillaarr aall ddee llaass ggrraassaass ssaattuurraaddaass.. AA ppeessaarr ddee llaass ccaammppaaññaass ppuubblliicciittaarriiaass ddee mmuucchhooss pprroodduuccttooss qquuee ccoonnttiieenneenn eessttee ttiippoo ddee ggrraassaass hhiiddrrooggeennaaddaass,, nnuunnccaa ssee ppuueeddee rreeccoommeennddaarr ssuu ccoonnssuummoo ffrreennttee aall ddee llaass ggrraassaass vveeggeettaalleess ssiinn mmaanniippuullaarr ccuuaannddoo ssee ttrraattaa ddee pprreevveenniirr llaass eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess..
  • 98. VViittaammiinnaass aannttiiooxxiiddaanntteess  LLaa ooxxiiddaacciióónn ddee llaass lliippoopprrootteeíínnaass ddee aallttaa ddeennssiiddaadd ttiieennee uunn iimmppoorrttaannttee ppaappeell eenn eell iinniicciioo yy ddeessaarrrroolllloo ddee llaa aarrtteerriioosscclleerroossiiss..  DDuurraannttee llaa rreessppiirraacciióónn cceelluullaarr ssee pprroodduucceenn rraaddiiccaalleess lliibbrreess ddee ooxxiiggeennoo qquuee ppuueeddeenn lleessiioonnaarr llaass pprrootteeíínnaass ddee llaass ccéélluullaass yy aalltteerraarr ssuuss mmeemmbbrraannaass.. TTaammbbiiéénn aaccttúúaann ssoobbrree llaass lliippoopprrootteeíínnaass ttrraannssppoorrttaaddaass ppoorr llaa ssaannggrree.. LLooss ssiisstteemmaass bbiioollóóggiiccooss ssee pprrootteeggeenn ccoonnttrraa llaass lleessiioonneess ooxxiiddaattiivvaass pprroodduucciiddaass ppoorr llooss rraaddiiccaalleess ddee ooxxiiggeennoo mmeeddiiaannttee aannttiiooxxiiddaanntteess nnaattuurraalleess qquuee ttrraabbaajjaann ttaannttoo eenn eell iinntteerriioorr ccoommoo eenn eell eexxtteerriioorr ddee llaa ccéélluullaa..
  • 99.  Las lipoproteínas LLDDLL ooxxiiddaaddaass ssee ccoommppoorrttaann ddee uunnaa mmaanneerraa ttoottaallmmeennttee ddiiffeerreennttee ddee llaass nnoorrmmaalleess.. CCuuaannddoo uunnaa ccéélluullaa ddee llaa ppaarreedd aarrtteerriiaall ccaappttaa uunnaa LLDDLL ooxxiiddaaddaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunnaa ccéélluullaa eessppuummoossaa qquuee ccaappttaa ggrraassaa hhaassttaa aallccaannzzaarr vvaarriiaass vveecceess ssuu ttaammaaññoo nnoorrmmaall.. EEssttoo ddaa lluuggaarr aa eessttrrííaass ggrraassaass eenn llaass ppaarreeddeess aarrtteerriiaalleess..  DDeetteerrmmiinnaaddooss nnuuttrriieenntteess,, ccoommoo llaass vviittaammiinnaass EE yy CC yy llooss bbeettaaccaarrootteennooss ssee ccoommppoorrttaann ccoommoo aannttiiooxxiiddaanntteess,, yy eenn nnuummeerroossooss eessttuuddiiooss ssee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee ccuuaannddoo ssee ccoonnssuummee uunnaa ccaannttiiddaadd ssuuffiicciieennttee ddee eessttaass vviittaammiinnaass,, llaa mmoorrttaalliiddaadd ppoorr eennffeerrmmeeddaaddeess ccaarrddiioovvaassccuullaarreess ddiissmmiinnuuyyee..
  • 100.  Debemos asegurarnos qquuee nnuueessttrraa ddiieettaa ccoonntteennggaa ssuuffiicciieenntteess eelleemmeennttooss aannttiiooxxiiddaanntteess.. EEll aacceeiittee ddee oolliivvaa ttiieennee ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee vviittaammiinnaa EE,, ppoorr lloo qquuee ssuu ccaappaacciiddaadd aannttiiooxxiiddaattiivvaa eess ssuuppeerriioorr aa llaa ddee ccuuaallqquuiieerr aacceeiittee rreeffiinnaaddoo..  TTaammbbiiéénn ssee hhaa ccoommpprroobbaaddoo qquuee llaass ddiieettaass rriiccaass eenn áácciiddooss ggrraassooss ppoolliiiinnssaattuurraaddooss pprroodduucceenn uunnaass LLDDLL mmaass ssuusscceeppttiibblleess ddee sseerr ooxxiiddaaddaass qquuee llaass LLDDLL pprroodduucciiddaass aa ppaarrttiirr ddee áácciiddooss ggrraassooss mmoonnooiinnssaattuurraaddooss..
  • 101. DDIIAABBEETTEESS  LLaa ddiiaabbeetteess mmeelllliittuuss eess ssiinn dduuddaa uunnoo ddee llooss pprroobblleemmaass ddee ssaalluudd ddee mmaayyoorr iimmppoorrttaanncciiaa eenn eell mmuunnddoo,, ccoonn cceerrccaa ddee 3300 mmiilllloonneess ddee ddiiaabbééttiiccooss eenn eell ppllaanneettaa.. SSoolloo eenn EEuurrooppaa eessttaa cciiffrraa ssuuppeerraa llooss 1100 mmiilllloonneess.. SSee eessttiimmaa aaddeemmááss,, qquuee llaa mmiittaadd ddee llooss aaffeeccttaaddooss ddeessccoonnoocceenn ssuu ssiittuuaacciióónn ppoorr ppaaddeecceerrllaa eenn ggrraaddoo lleevvee yy qquuee cceerrccaa ddeell 4400%% ddee llaass ppeerrssoonnaass oobbeessaass ssuuffrree ddiiaabbeetteess,, ssiinn ssaabbeerrlloo
  • 102.  La diabetes es el problema eennddooccrriinnoo mmaass ggrraavvee ddeell ssiigglloo xxxx .. EEnn ddeeffiinniittiivvaa,, uunnaa eennffeerrmmeeddaadd eenn eell qquuee eell ccoonnttrrooll ddee llaa ddiieettaa eess llaa ppiieeddrraa aanngguullaarr ddee llooss ttrraattaammiieennttooss yy eenn qquuee llaa aalliimmeennttaacciióónn eessttaa ddiirreeccttaammeennttee iimmpplliiccaaddaa.. EEjjeemmpplloo,, llaa ddiiaabbeetteess ddee ttiippooIIII (( ddiiaabbeetteess ddeell aadduullttoo),, aa ppaarrttee ddee eexxiissttiirr uunnaa cciieerrttaa pprreeddiissppoossiicciióónn ggeennééttiiccaa,, ssee ddeebbee ffuunnddaammeennttaallmmeennttee aa ffaaccttoorreess aalliimmeennttaarriiooss yy aa uunn eexxcceessiivvoo sseeddeennttaarriissmmoo..  LLaa ddiiaabbeetteess mmeelllliittuuss eess uunnaa eennffeerrmmeeddaadd qquuee iinnccaappaacciittaa aall ccuueerrppoo ppaarraa mmeettaabboolliizzaarr oo uussaarr eeffiiccaazzmmeennttee llooss ccaarrbboohhiiddrraattooss,, llaass pprrootteeíínnaass yy llaass ggrraassaass.. CCuuaannddoo ccoommeemmooss,, llooss aalliimmeennttooss ((eessppeecciiaallmmeennttee ccaarrbboohhiiddrraattooss yy ffrruuttaass) ssee ccoonnvviieerrtteenn eenn gglluuccoossaa..