3. • Voimaan 1989. Suomi hyväksyi
1991.
• Sitoo valtioita juridisesti.
• Maailman ratifioiduin
ihmisoikeussopimus – ulkopuolella
vain yksi maa, Yhdysvallat.
4. • Maailmanlaajuisesti jaettu käsitys
siitä, mitä lapsen hyvä elämä
edellyttää.
• Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
5. Neljä yleisperiaatetta
• Syrjinnän kielto
• Lapsen edun ensisijainen harkinta
• Oikeus elämään ja kehittymiseen
• Lapsen näkemysten kunnioittaminen
.
14. Suurta kehitystä 30 viime
vuoden aikana
• Lapsikuolleisuus on laskenut
62 % vuodesta 1990
• 2,6 miljardia ihmistä on saanut
puhtaan veden
• 91 % maailman lapsista aloittaa koulun
• polio on lähes hävitetty maailmasta.
22. Oma baseline-tutkimus, marraskuu 2018
Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että lapsilla on omat oikeudet
• 54 % tietää, että lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea samaan
tapaan kuin laki
• 38 % prosenttia tiesi, että lapsilla on omat oikeudet, mutta ei tiennyt
tarkemmin, mitä ne käytännössä tarkoittavat
• 8 % ei ollut kuullut lapsen oikeuksista lainkaan tai ei osannut vastata
kysymykseen.
23. Oma baseline-tutkimus, marraskuu 2018
• Huolenpito, turva ja koulutus ovat suomalaisille tunnetuimpia
lapsen oikeuksia
• 34 % suomalaisista ei tunne lapsen oikeuksien päivää (20.11.)
• 20 % ei viettänyt päivää, koska ei tiennyt miten sen voisi tehdä.
28. Juhlavuoden kunniaksi vahva kampanja, joka tuo hyvän
mielen.
Tekoja lapsen oikeuksien hyväksi – jokainen meistä voi
pienellä teolla edistää lapsen oikeuksien toteutumista.
30. Suomalaiset lapset ja nuoret
tietävät entistä paremmin,
että:
• lapsilla on omat oikeudet,
jotka velvoittavat kuten laki
• oikeudet koskevat jokaista
lasta: niin heikoimmassa
asemassa olevia kuin
minua itseäni.
Tavoite kohderyhmälle lapset ja nuoret
32. XXX XXX tekoa lapsen oikeuksien hyväksi
• Kannustamme aikuisia, yrityksiä ja julkisyhteisöjä
tekemään konkreettisen,
ei-rahallisen teon lapsen oikeuksien hyväksi
• Teko tulee olla rekisteröitävissä ja tekojen määrä
laskettavissa.
33. Lapset: Tietoa hauskalla tavalla
Välitämme tietoa lapsen oikeuksista
hauskalla tavalla.
Lapsen oikeudet ovat esillä kanavissa,
joissa lapset ja nuoret viettävät
muutenkin aikaa.
Myös lapset voivat sitoutua johonkin
tekoon lapsen oikeuksien hyväksi.
34. Ansaittu media
Mikä 30 vuodessa on muuttunut lapsen
oikeuksien sopimuksen ansiosta.
Minkä pitää muuttua seuraavan 30 vuoden
aikana?
39. Lapsen oikeuksien vaikuttaja -
tunnustus
Suomen UNICEFin
vuosittain jakama tunnustus
lapsen oikeuksien puolesta
työtä tehneelle henkilölle tai
taholle.
Viime vuonna Helsingin
Sanomien Lasten uutiset ja
Lasten tiedekysymykset
Yhdessä hallitusten, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa UNICEF muun muassa rakentaa neuvolajärjestelmiä, rokottaa lapset ja äidit sekä tukee aliravitsemuksen torjuntaa ja vakavasti aliravittujen lasten hoitoa. UNICEF myös tukee HIV-tartunnan saaneiden lasten hoitoa ja tartuntojen ehkäisyä, varhaislapsuuden kehityksen edistämistä sekä nuorten terveyttä ja hyvää ravitsemusta.
Yhdessä hallitusten, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa UNICEF edistää kaikkien − erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien − lasten pääsyä kouluun, tukee koulutuksen laadun ja lasten kouluvalmiuksien parantamista sekä tukee erilaisten elämäntaitojen opetusta lapsille ja nuorille.
Yhdessä hallitusten, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa UNICEF tukee lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ja varmistaa, että väkivaltaa kokeneet lapset saavat apua. Lisäksi UNICEF tukee tyttöjen sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen lopettamista sekä edistää lapsia suojelevaa lainsäädäntöä ja tukee lasten suojelua oikeusjärjestelmässä esimerkiksi kouluttamalla poliiseja ja tuomareita.
Yhdessä hallitusten, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa UNICEF tukee puhtaan veden ja sanitaation saatavuutta sekä tukee valtioita ja alueita erilaisiin kriiseihin varautumisessa. Lisäksi UNICEF edistää kaupungeissa asuvien, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ympäristön turvallisuutta ja kestävyyttä sekä edistää ekologista kestävyyttä, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.
Yhdessä hallitusten, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa UNICEF tukee lapsiköyhyyden vähentämistä ja sosiaaliturvajärjestelmien kehittämistä, edistää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, tukee sukupuoleen perustuvan syrjinnän lopettamista ja edistää vammaisten lasten yhdenvertaisuutta.
UNICEFin hätäaputyön tavoitteena on turvata lapsen oikeudet ja säästää ihmishenkiä kriisien keskellä. Hätäaputilanteissa UNICEF kantaa koordinointivastuun puhtaan veden, sanitaation ja lasten ravitsemuksen hyväksi tehtävästä työstä ja jakaa koordinointivastuun lasten koulunkäynnin jatkumisesta Save the Children -järjestön kanssa. Lisäksi UNICEF huolehtii lasten terveydestä ja suojelusta kriisitilanteissa. Riskialttiissa valtioissa UNICEF kehittää jatkuvasti valmiuttaan vastata todennäköisiin kriiseihin sekä auttaa valtioita ja yhteisöjä kehittämään sopeutumiskykyään
1. Lapsen oikeudet toteutuvat hallinnossa: valtio, maakunnat, kunnat
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli = usean vuoden kestävä kehittämiskumppanuus yhdessä kunnan kanssa. Kunta sitoutuu edistämään lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Mukana 26.6.2018 oli 15 suomalaista kuntaa. Lapsiystävällinen maakunta -pilottihankkeessa UNICEF koulutti ja tuki tulevia maakuntia esimerkiksi päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottamisessa. Tuki maakunnille jatkuu.
2. Lapsen oikeudet toteutuvat koulussa
Toteutamme lapsen oikeudet koulussa -pilottia kahdessa suomalaisessa koulussa. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on koulu, jossa kaikki toiminta edistää lapsen oikeuksien toteutumista.
3. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat
Koskee mm. maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalapsia, vammaisia lapsia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia lapsia.
Tavoite: Viranomaiset huomioivat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten syrjimättömyyden ja lapsen edun toteutumisen päätöksenteossa.
Keinot: poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen, yhteistyö, tutkimukset ja kampanjointi.
Esim. Pohjoismainen tutkimus turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumisesta keväällä 2018.
Yli 1 500 vapaaehtoista, noin 30 ryhmää > tekoihin kannustamista