Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen.
Ergonomiaopetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa -hankkeessa kehitettiin potilaan liikkumisen avustamisen ergonomiaopetusta. Hankkeessa tuotettiin sekä video- että power point -materiaalia erityyppisten potilaiden avustustavoista.
2. Ergonomiaopetuksen tavoitteet
Opiskelija
– tietää potilaan siirtymisen avustamisen
ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden
mukaisesti,
– tunnistaa potilaan siirtymisen avustamiseen
liittyvät riskit omassa ja työyhteisön toiminnassa
ja kiinnostuu kehittämään työyhteisön toimintaa
sekä omaa ja työympäristön ergonomiaa,
– ymmärtää ergonomian osana kuntouttavaa
hoitotyötä.
3. Ergonomia ja työturvallisuus
Tavoitteet: Opiskelija
– tietää mitä tarkoittaa ergonomia ja ymmärtää
sen merkityksen osana potilaan kokonaishoitoa
ja omaa työturvallisuuttaan,
– tietää potilassiirtoihin ja nostoihin siirtyvät riskit,
– tuntee työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja
määräykset sekä tietää oman vastuunsa riskien
ehkäisyssä.
4. Ergonomian käsite
Ergo = työ + nomos = laki
Ergonomics (Eurooppa), Human Factors
(USA), Body Mechanics (Canada)
Ergonomiasta on useita määritelmiä
(Työterveyslaitos, Suomen
ergonomiayhdistys, Hoitotyön oppikirjat)
5. Ergonomian määritelmä
(Työterveyslaitos 2005)
Ergonomia tutkii ihmisen, työn ja tekniikan
vuorovaikutusta ja tuottaa tietoa ja
menetelmiä, joiden avulla järjestelmät,
tehtävät ja ympäristö sovitetaan ihmisen
ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden
mukaisesti. Ergonomian tavoitteena on
ihmisen turvallisuus, terveys ja hyvinvointi
sekä toiminnan tehokkuus ja sujuvuus.
6. Työssä kuormittuminen
Kuormitustekijät ovat työhön liittyviä, työn
asettamia vaatimuksia.
Työntekijän yksilölliset edellytykset (mm.
terveys, ammattitaito), työtovereiden ja
esimiesten tuki sekä vaikuttamismahdolli-
suudet työssä (työn hallinta) vaikuttavat
siihen, miten työntekijä kykenee vastaamaan
kuormitustekijöihin.
9. Ergonomisesti hyvin suunniteltu työ
Työntekijät voivat itse kehittää työtään,
työmenetelmiä, työvälineitä ja
työympäristöään omia ominaisuuksiaan
vastaaviksi ja viihtyvät työssään.
10. Työhön liittyvien tapaturmien määrä on
terveydenhuollossa 34 prosenttia suurempi
kuin keskimäärin muilla aloilla EU:ssa (joka
kymmenes toimii terv.huollossa)
Kuormittavinta työ on terveyskeskusten
vuodeosastoilla, kotipalvelussa ja
vanhainkodeissa (Laine ym. 2006)
Miksi hoitotyössä tarvitaan
ergonomiaa?
11. 0 20 40 60 80 100
usein/jatkuvasti (%)harvoin/ei koskaan (%)
100 80 60 40 20 0
vanhainkodit ja palvelutalot
kotipalvelu
sairaalahoito
mielenterveys- ja päihdetyö
vammaishuolto
sosiaalipalvelut
avoterveydenhuolto
lasten päivähoito
terveyskesk. vuodeosastot
1992
1999
2005
SOSIAALI- JA TERVEYSALA
TYÖN RUUMIILLINEN RASKAUS JA RASITTUMINEN
ERI TOIMINTASEKTOREILLA
Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla (Laine ym. 2006)
12. Työn kuormittavuus…
“Työ ja terveys Suomessa” tutkimuksen mukaan 51 %
terveys- ja sosiaalipuolen vastaajista piti työtään
fyysisesti kuormittavana, avustavaa hoitotyötä
tekevistä 60 % (Piirainen ym. 2003).
Kuormittavinta WC-siirrot ja siirrot sängystä
pyörätuoliin ja takaisin (Garg ym. 1992).
Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan 82 % hoitajien
selkätapaturmista sattui potilassiirroissa (Engvist
1997)
13. Potilasnostojen ja -siirtojen
tapaturmariskiä lisäävät tekijät
Raskas taakka: toistuvat 15-20 kg:n taakat
(Hansson 2001).
Paljon potilasnostoja (Jensen 1990)
Toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot
(Hansson 2001; Nat. Reasearch Council 2001)
Raskas fyysinen työ (Hansson 2001;
Nat. Reasearch Council 2001)
14. Tapaturmariskiä lisäävät…
Kumulatiivinen kuormitus (Estryn-Behar 1990; Kumar
1990).
Suuret työn vaatimukset yhdistyneenä vähäiseen työn
hallintaan (Vahtera ym. 2002).
Puutteelliset työtilat ja apuvälineet (Garg & Owen 1992;
Zhuang ym. 1999).
Koettu kiire ja henkilöstövahvuus (Elovainio & Sinervo
1996)
Palautumisajan lyhyys (Huin ym. 2001)
Harjaantumattomuus ja huono siirtotaito (Videman ym.
1989)
15. Työturvallisuuden vastuut
Työturvallisuuslaki 738/2002 24§
• Työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein.
• Terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot
tehdään mahdollisimman turvalliseksi, milloin ei voida
välttää tai keventää apuvälinein.
• Toistorasituksen aiheuttama haitta vältetään tai, jollei
se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen.
• Työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja
mahdollisuus vaihdella työasentoa.
16. Työturvallisuuslaki 738/2002
10 § Vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen
ja arviointi.
12 § Työympäristön suunnittelu.
14 § Opetus ja ohjaus.
15§ Apuvälineiden ja muiden laitteiden
varaaminen käyttöön.
43 § Työvälineiden käyttöönotto ja
määräaikaistarkastukset.
17. Työministeriön päätös nuorille
työntekijöille vaarallisista töistä 1432/93
Koskee alle 18 v työntekijöitä (nostorajat)
Jatkuva nostotyö, jossa paino ylittää
jatkuvasti
– 20 kg miehillä ja
– 15 kg naisilla.
18. Valtioneuvoston päätös
käsintehtävistä nostoista 1409/93
Mikäli nostoa ei voida välttää, niin työnantajan on
vaaran vähentämiseksi annettava työntekijöiden
käyttöön asianmukaisia noston ja siirron
apuvälineitä.
… työntekijät saavat riittävästi opetusta ja
tarvittavat ohjeet taakkojen oikeasta käsittelystä.
… edellyttää nostotyötä tekeviltä myös omaehtoista
huolenpitoa omasta kunnostaan.
19. Kuormituksen vähentäminen
Riskin arviointi ja työsuojelutoiminta
Työympäristön ergonomisuus
Kalusteet työ- ja apuvälineet
Työtekniikkakoulutus
Työn organisointi
Fyysinen kunto ja kehon hallinta
Potilaan omatoimisuuteen kannustaminen
20. Ergonomisesti oikea työskentely
liikkumisen avustamisessa
Ergonomisesti oikea työskentely eli hyvä siirtotaito
on hoitajan kykyä tunnistaa potilaan voimavarat ja
osata hyödyntää niitä potilaan siirtymisen
parhaaksi niin, että potilas mahdollisimman
pienellä avustuksella pääsee siirtymään
turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse
työskentelee hyvässä, tasapainoisessa
asennossa ja hyödyntää siirron apuvälineitä ja
avustusympäristöä tarkoituksenmukaisesti.
Tamminen-Peter 2005
21. Hyvän siirtotaidon
saavuttamiseksi tarvitaan
Tietoa toiminnallisesta anatomiasta,
biomekaniikasta, luontaisista liikemalleista,
potilassiirtojen periaatteista ja apuvälineistä.
Taitoa hallita omaa kehoaan, arvioida
potilaan liikuntakykyä, käyttää apuvälineitä
sekä aktivoida ja ohjata potilasta.
Tiedon ja taidon soveltamista erilaisille
potilaille erilaisissa tilanteissa.