Mais conteúdo relacionado Semelhante a Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat (20) Mais de Työterveyslaitos (20) Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat2. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat
Päivi Husman, teemajohtaja
Työhön osallistuminen ja kestävä työura, Työterveyslaitos
4. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Julkilausuttu työuradiskurssi:
pelkkää eläkeikäretoriikkaa?
• Vaientaako vallitseva työuraretoriikka keskustelun
kestävyydestä, kun pituus on hallitseva näkökulma
makrotasolla ja mediassa käytävässä
työuradiskurssissa?
-> työelämän laatutekijöihin vaikuttaminen
kestävämpien ja laadultaan parempien ja siksi
pidempien työurien mahdollistajana on jäänyt
marginaaliin eläkeikädominanssin varjossa
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
5. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mistä työurien pidentämisessä
oikeastaan on kyse?
• Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta? Entä yläraja?
• Julkistalouden kestävyydestä? Hyvinvointivaltion
olemassaolosta?
• Työmarkkinatilanteesta? Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
epäsuhdasta (ajallinen, alueellinen, ammattiryhmittäinen,
osaamisperustainen)?
• Eläkejärjestelmän maksupohjan kestävyydestä, perusteista?
• Palvelujärjestelmien toimivuudesta?
• Opintovaiheen kestosta ja koulutuksen oikeaan osuvuudesta
työllistymisen näkökulmasta?
• Työelämän laadun parantamisesta?
• Elämän eri osa-alueiden arvottamisesta ja valinnoista?
• Terveydestä? Työkyvystä ja –halusta?
• Työhyvinvoinnista? Johtamisesta? Osaamisesta?
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
6. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työura: eläkeikädiskurssin ja
talouspainotteisuuden monella
tapaa nyrjäyttämä
• Keskiössä
• eläkeikä
• talous
• kilpailukyky
• makronäkökulma
• Katveessa
• työelämän laatu
• osaaminen
• yksilö- ja yhteisönäkökulma
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
7. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tai hallinnonaloittain / politiikkalohkoittain
jäsennettynä
• Keskiössä
• eläkepolitiikka
• talouspolitiikka
• makrotason päätöksenteko (hallitus ja työmarkkinaosapuolet)
• homogeenisyys, yleistäminen (ihannetyöura: 40 vuoden
katkoton putki)
• Katveessa
• työllisyys- ja työvoimapolitiikka
• koulutuspolitiikka
• sosiaali- ja terveyspolitiikka
• yksilö- ja yhteisötason ääni
• moniäänisyys, yksilöllisyys, monimuotoisuus
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
8. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
9
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät
työurat – mitä ne ovat?
• Työurat ovat liikkeessä, ne murenevat, liukenevat
ja pakenevat määrittelyjä
• Huokoistuvassa työelämässä työurat yksilöllistyvät
ja moninaistuvat
Mitä oikeastaan olemme pidentämässä – millaisia
työurat ovat?
9. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työurat makropäätöksenteossa
• Pääministeri Vanhanen Rukan hangilla kevättalvella 2009
• Ahtela I: EHDOTUKSIA TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI.
Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010. (kaksikanta)
• Rantahalvari: Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen
TYÖTERVEYSYHTEISTYÖNÄ. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja
terveysministeriön selvityksiä 2011:6. (kolmikanta)
• Kuuskoski: TYÖHYVINVOINTITYÖRYHMÄN RAPORTTI. Sosiaali-
ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. (kolmikanta)
• Kerminen: Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut.
TEM raportteja 10/2011. Työllisyys- ja yrittäjyysosasto. Työryhmän
raportti 1.3.2011. (kolmikanta)
• Ahtela II: Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksen linjaukset.
22.3.2012. (kaksikanta)
• Rantala I: Työurat pidemmiksi – työeläkejärjestelmän
kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua. Työurien pidentämistä
selvittävän työryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja |
4/2011. (kaksikanta)
• Rantala II: Eläketyöryhmän väliraportti 17.2.2012. (kaksikanta)
10. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Perusteluna väestön nopea
ikääntyminen
• Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä
maa -> huoltosuhde heikkenee
• Suomessa ennustetaan olevan työikäisiä (15-
65 –vuotiaita) 58 % väestöstä vuonna 2026
• Julkisen talouden kestävyysvajetta yritetään
korjata pidentämällä työuria
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
11. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Eläkkeellesiirtyminen Suomessa
• Tavoitteena nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote vuoteen 2025
mennessä 62,4 vuoteen
• Työeläkkeelle jäädään keskimäärin 60,5 vuoden iässä (2011)
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 52,1 vuotta
• Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 260 000 henkilöä (2010)
• Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista arviolta noin 30 000 - 100
000 on halukkaita ja ainakin jossain määrin kykeneviä
tekemään työtä (esim. Ilmarinen 2011)
• Eläkkeelle jää joka päivä viisi nuorta (alle 30-vuotiasta)
mielenterveyden häiriöiden takia
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
12. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Eliniän pitenemisen nopeus yllätti
• Nykyinen eläkkeellesiirtymisikä on 60,5 vuotta
• Eläkkeellesiirtymisikä on toistaiseksi noussut vuoden
2005 eläkeuudistuksen yhteydessä arvioidulla tavalla.
Tämä ei riitä vuonna 2009 asetetun tavoitteen (vähintään
62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä) saavuttamiseksi.
• Työnteon osuus ennustetusta elinajasta pysyisi ennallaan,
jos työurat pitenisivät vuoden 2008 tasosta (59,6 vuotta)
n. 2 vuodella vuoteen 2025 ja n. 4,5 vuodella vuoteen
2050 mennessä
• Suomalainen tekee koko työuransa aikana noin 70 000
työtuntia (EVA 2012)
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
13. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työurat: miten pitkiä ne ovat?
• Julkisuudessa yleisimmin esitetty laskennallinen työuran
tavoitetaso on pituudella mitattuna 35 vuotta. Myös 40
vuoden pituista tavoitetasoa on esitetty.
• Työuran pituus keskimäärin 32,5 vuotta (kaikista eläkkeelle
siirtyneistä laskettuna, 2011)
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työura keskimäärin
25,4 vuotta pitkä
• Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden toteutunut työura
pituudeltaan lähes 36 vuotta
• Työuran pituus Suomessa on EU15-maiden kuudenneksi
korkein
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
14. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työura rekisteritiedoilla tarkasteltuna (ETK 2013)
• Keskimääräinen työura oli 2011 vuonna 32,5 vuotta (mediaani
36,2 vuotta)
• Eläkkeelle siirtyneiden työurat olivat noin 2 vuotta pidempiä
vuonna 2011 kuin vuonna 2006
• Työurat näyttävät pidentyneen erityisesti iäkkäimmissä ryhmissä,
ts. lopusta
• Miehet ovat tehneet noin kaksi vuotta pidemmän työuran kuin
naiset
• Suurella joukolla vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on takanaan
pitkät työurat
• Yli 40 vuoden työura 40 %:lla
• Alle 30 vuoden työura 20 %:lla
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
15. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työura rekisteritiedoilla tarkasteltuna (ETK 2013)
• Työllisen ajan odote on kasvanut 2000-luvulla elinajan odotteen
tahdissa, naisilla selvemmin kuin miehillä
• Työllisen ajan odotteiden kasvusta suurin osa johtuu vanhempien
ikäluokkien (50+) työllisyyden paranemisesta
• Työvoiman ulkopuolella olo vähentynyt miehillä ja naisilla
(taustalla työkyvyttömyyseläkkeiden, muun eläkkeellä olon ja
ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen), naisilla
myös työttömyysaika (suhdannetilanne vaikuttanut
yksityissektorin miehiin)
• Miesten työurat keskimäärin pidempiä kuin naisten – ero
supistunut 2000-luvulla
• Koulutusryhmien välillä suuret erot työllisen ajan odotteessa ja
kehitys osin erisuuntaista
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
16. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Paljonko on paljon?
Yhden työelämästä kokonaan poispudonneen
perustoimeentulon kustannukset ovat 40 vuoden ajalta
noin 750 000 euroa
Työurat pitenisivät vuodella, jos työkyvyttömyyseläkkeitä
(noin 24 000/vuosi) alkaisi puolet vähemmän
• Laskennallisesti yhden vuoden lisäys keskimääräiseen
työuraan pienentäisi kestävyysvajetta 2 mrd eurolla (VMn
laskelmia 2011)
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
17. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä työuran pituus tarkoittaa?
• On esitetty, että tarvitaan 35-40 vuotta kestäviä
työuria nykyisten hyvinvointivaltiollisten palvelujen
ylläpitämiseksi
• Pituuden ja eheyden suhde?
• Laatu vai määrä?
• Työuran pituus vai työllisyysaste?
• Tilastoharhaa työurien tarkastelussa mm.
määrittelyistä
• laskelmissa mukana vain eläkettä kerryttävä työ (entä
kolmassektori, vapaaehtoistoiminta, eläkkeellejäämisen jälkeen
tehty työ jne.)
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
18. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kenellä on työura – polarisoitumista?
• Noin 51 000 15-29-vuotiasta nuorta oli vuonna 2008
työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella
• Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista
nuorista noin 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto
• Vajaat 40 prosenttia ulkopuolella olevista oli viiden
vuoden seurantajakson (2003-2008) jälkeen edelleen
samassa asemassa
• Ulkopuolisuus = nuoret eivät opiskele eivätkä ole työssä.
He eivät myöskään ole työttöminä työnhakijoina,
eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla.
• He putoavat osin myös yhteiskunnan palveluiden ja
instituutioiden ulkopuolelle -> syrjäytymisvaara on suuri
Lähde: Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun
ulkopuolella (TEM julkaisuja 12/2011)
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
19. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Lisävuodet: eläkkeellä vai työssä?
• Viimeisten vuosikymmenten aikana elinajan odote kasvanut
usealla vuodella
• Esim. 65-vuotiaan elinajan odote kasvoi kahdella vuodella 2000-
2011. Saadut lisävuodet ovat terveitä ja toimintakykyisiä.
• 62-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioidaan kasvavan
vuoteen 2050 mennessä reilulla 8 vuodella
• Eliniän pidentyminen on lisännyt toimintakykyisiä elinvuosia, jotka
vietetään eläkkeellä – miksi niistä osaa ei annettaisi työelämän
käyttöön?
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
20. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miten työuria voidaan pidentää?
1. Vanhuuseläkeiän ala- (ja ylä)ikärajan nostaminen.
Eläkepolitiikalla määritellään milloin ja millä ehdoilla
eläkkeelle siirtyminen on mahdollista.
2. Työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaikuttamalla
työllisyysasteen nostaminen. Vähennetään niiden määrää,
joka työiässä ovat työelämän ulkopuolella (esimerkiksi
työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä). Talouden
kehityksellä on tärkeä merkitys.
3. Eläkkeellejäämisiän myöhentäminen tukemalla ihmisiä
jatkamaan pidempään työelämässä. Vaikuttamalla
työelämän laatutekijöihin työpaikoilla johdon ja työntekijöiden
yhteistyönä, työterveyshuollon ja muiden
asiantuntijatukitahojen avustuksella, tuetaan työssä
jaksamista ja voidaan myöhentää eläkkeelle jäämistä.
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
21. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä tiedetään työuriin
yhteydessä olevista tekijöistä?
• Työuriin vaikuttavat monet tekijät
• Tutkimuksellista ja käytännön kokemukseen perustuvaa
tietoa on useista asioista, jotka ovat yhteydessä työuriin
• Tutkimustieto ja –näyttö on usein miten välillistä
• On osoitettu tekijöitä, jotka synnyttävät työkyvyttömyyttä,
ennenaikaisia eläkeajatuksia ja aiheuttavat
sairauspoissaoloja
• On myös löydetty asioita, jotka edistävät työkykyä, terveyttä
ja työhön osallistumista
• Riskejä ja ongelmia poistamalla ja voimavaratekijöitä
vahvistamalla voidaan työuriin saada eheyttä ja lisää
pituutta
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
22. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työuraa lyhentäviä riskitekijöitä
• vakavat krooniset sairaudet
• työnmukauttamista vaativien sairauksien suuri määrä
• unettomuus, stressioireet
• pitkät sairauspoissaolot
• matala työkykyindeksipistemäärä, fyysisesti raskas työ
• huono fyysinen työympäristö, huonot työolot
• huono terveys, seisomatyö, tupakointi, huono ergonomia, liiallinen
työkuormitus, aikapaine työssä, puutteet työturvallisuudessa ja
työpaine
• ammatillisen osaamisen puutteet, heikko sosiaalinen tuki työssä ja
matala autonomia työssä
• terveysongelmien kasautuminen
• huono-osaisuus
-> em. tekijöihin vaikuttaminen, sairauksien ennaltaehkäiseminen ja
työkyvyn edistäminen ovat tärkeitä keinoja vähentää ennenaikaista
työstä poistumista
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
23. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mihin satsaaminen
kannattaa rahallisesti?
• Vakuutusyhtiöiden tai valtiovallan tarjoamat rahalliset
kannustimet työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden
edistämisessä ovat osoittautuneet kannattaviksi: taloudelliset
satsaukset ovat maksaneet itsensä takaisin estettyinä
tapaturmina ja ehkäistyinä sairauslomina (kustannus-
hyötyanalyysi)
• Työpaikkaterveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä on
huomattava potentiaali ennenaikaisen eläköitymisen
ehkäisemisessä ja kansantaloudellisten säästöjen saamisessa
• Työterveysinterventioiden taloudellinen vaikuttavuus voi olla
merkittävää, erityisesti, jos työpaikka on panostanut asiaan
merkittävästi ja työpaikan ja työterveyshuollon roolit ovat
sovitut ja selkeät
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
24. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Vahvaa näyttöä: työkyvyttömyyden kestoa voidaan vähentää työn
mukauttamisella, työpaikan ja terveyspalvelujen tarjoajan
yhteistyössä
• Kohtalaista näyttöä: työpaikan varhainen yhteydenotto, ergonominen
työpaikkakäynti ja työhönpaluuta koordinoivan henkilön olemassaolo
vähentävät työkyvyttömyyden kestoa
• Kohtalaista näyttöä: työpaikan toimenpiteet vähentävät tules-
ongelmaisten työntekijöiden sairauslomia
• Työkyvyn hallinnan toimintamalleista on kansainvälistä näyttöä sekä
sairauspäivien vähenemiseen että kustannussäästöihin, edellyttäen,
että ne sisältävät työterveyshuollon ja työpaikan
yhteistoimintamuodot ja niihin liittyvän aktiivisen tavan toimia
sairauspoissaolojen hallitsemiseksi ja työhön paluun tukemiseksi.
Näyttöä on myös siitä, että toimintamallien joistakin osista on hyötyä
elämänlaadun kohenemiseen
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
25. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Vammautuneet työntekijät, joille tarjottiin mukautettua työtä,
palasivat työhön kaksi kertaa useammin kuin muut. Menetettyjen
työpäivien määrä puolittui. Asteittainen työhönpaluu lisää
todennäköisyyttä, että työntekijä pystyy palaamaan normaaliin
työhön.
• Viitteitä: mukautetun työn tarjoaminen on kustannustehokasta
• Joustomahdollisuudet työssä, kuten vaikutusmahdollisuudet omiin
työaikoihin ja ylipäätään vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä
työpaikan hyvä sosiaalinen pääoma suojaavat
työkyvyttömyyseläköitymiseltä
• Oikeudenmukainen johtaminen suojaa työntekijän terveyttä ja
nopeuttaa sairauslomalta työhön paluuta
• Kun panostetaan kokonaisvaltaisesti työntekijöiden työhyvinvointiin
ja tarpeen mukaan kehitetään yksilökohtaisia ratkaisuja, voidaan
odottaa ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähenevän ja
motivaation työssä jatkamiseen vanhuuseläkeiän saavuttamisen
jälkeenkin lisääntyvän
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
26. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Osasairauspäiväraha näyttää vähentävän täydelle eläkkeelle
siirtymistä ja lisäävän osaeläkkeelle siirtymistä verrattuna täyteen
sairauslomaan
• Osasairauspäivärahaa saaneet lähtevät ennenaikaisesti eläkkeelle
vähäisemmin kuin pelkällä sairauslomalla olleet
• Työhönpaluun tuki on lyhentänyt sairauspoissaoloa. Esim.
työntekijälle lähetetty kirje työn muokkausmahdollisuuksista 2 viikkoa
kestäneen poissaolon jälkeen lyhensi sairauspoissaoloja
mielenterveyden häiriön yhteydessä.
• Työpaikkojen ikäohjelmien käytöllä (kuten esim. Abloy Oy:n
Ikämestarit ohjelma) on osoitettu, että keskimäärin eläkeikä on
noussut
• Työhyvinvoinnin johtamisella on saatu vähennettyä
sairauspoissaoloja, nostettua eläkkeellejäämisikää ja saatu
pienennettyä työkyvyttömyyskustannuksia
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
27. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Työympäristön kehittämistoimilla voidaan pidentää työuria
• Sosiaalinen tuki ja arvostava johtaminen tukevat työssä jatkamista
• Työn sopeuttaminen ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä
• Työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa
toteutetut toimenpiteet näyttävät vaikuttaneen
masennusperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän
pienenemiseen
• Tutkimuksessa löytyy vahvaa näyttöä työhön paluun tuen
vaikuttavuudesta ja kohtuullista näyttöä kustannushyödystä
suhteessa työssä jatkamiseen
• Työpaikoilla tarvitaan tehokasta työkykyjohtamista, työn
mukauttamista ja vaikuttavaksi osoitettuja interventioita
• Varhaisella puuttumista toteuttamalla on vaikutettu tapaturmiin,
sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläköitymiseen niitä
vähentäen
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
28. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Työn imu vähentää ennenaikaisia eläkeköitymisaikomuksia ja
vahvistaa työurasuunnitelmia
• Työn tuunaaminen ja työn voimavaroista erityisesti työn kehittävyys
ja monipuolisuus selittivät johdonmukaisesti työntekijöiden
kokemaa työn imua, vähäisempää leipääntymistä työssä,
sitoutumista työpaikkaan ja halukkuutta pidempään työuraan sekä
työryhmien laadukasta toimintaa
• Tyypin 2 diabeetikoiden tehostetun ravitsemusohjauksen on
osoitettu vähentävän sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä
• Vahvistamalla ryhmäohjauksella työntekijöiden valmistautuneisuutta
työuransa hallintaan työuran eri kriittisissä vaiheissa lisätään työhön
suuntautumista ja työhön osallistumista sekä vähennetään
masennusoireita. Ja tätä kautta pidennetään työuria
• Työkykyä tulee edistää koko työurankulun ajan
• Hyvä yöuni ja terveelliset elintavat ja työaikojen hallinta ylläpitävät
työkykyä Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
29. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Työkykyä edistävän toiminnan on osoitettu pidentäneen usealla
vuodella valtion työntekijöiden keskimääräistä eläköitymisikää
• Työpaikkakuntoutus (työkokeilu) on todettu taloudellisesti
kannattavaksi toiminnaksi, jos työntekijä jatkaa työssä 1½ vuotta
kokeilun jälkeen. Valtaosa kokeiluista onnistuu (henkilö välttää
ennenaikaisen eläkkeen)
• Vammaisten työntekijöiden työssä tehdyt mukauttamisratkaisuja
ovat tärkeitä. Ne työntekijät, joille oli tehty riittävästi työolosuhteiden
mukauttamisratkaisuja, kokivat työkykynsä muita paremmaksi
Työntekijöillä oli parempi mahdollisuus sosiaaliseen tukeen,
tasapuoliseen kohteluun, työn hallintaan ja kehittymiseen sekä
osallistumiseen työssä niillä työpaikoilla, joilla oli tehty riittävästi
työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja
• Koulutus on merkittävä nuorten työkykyongelmaisten työllistymisen
edistäjä
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
30. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: kuntoutus
• ASLAK-kuntoutuksen on todettu vahvistavan osallistujien
elämänlaatua monipuolisesti. Sen on myös todettu olevan
yhteydessä sairauspoissaoloihin ja parempaan koettuun
työkykyisyyteen. Myös myönteisiä muutoksia yleiseen
terveydentilaan ja toimintakykyyn on havaittu. Sen sijaan
vaikutukset työhön, työympäristöön tai psykososiaalisiin työoloihin
ovat vähäisiä. Vahvaa näyttöä, miten aikaansaatuja muutoksia
voidaan ylläpitää tai miten muutokset heijastuvat työuran
pitenemiseen, on vähän ja vaikea saada.
• Ammatillinen kuntoutus toimii paremmin, jos huomioidaan
varhainen reagointi, toiminnan fokuksessa on selkeästi työssä
jaksaminen tai työhön palaaminen. Työpaikkojen rooli on
merkittävä: tuloksellinen ammatillinen kuntoutus edellyttää, että
työpaikat eivät syrji ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita, vaan
ovat valmiita mukauttamaan työolosuhteita tarpeen mukaan.
Ammatillinen kuntoutus ja työhön paluu ovat tehokkaampaa, jos
toiminta tapahtuu läheisessä yhteistyössä työpaikkaan.
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
31. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidempi työura: mistä on näyttöä?
• Vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttamisen jälkeen
merkittävimmät syyt työssä jatkamisajatuksiin ovat yhteydessä
työoloihin, työkykyyn, työn imuun, terveyteen, elintapoihin sekä
omais- ja läheishoitajuuteen liittyviin tekijöihin sekä
henkilökohtaiseen taloustilanteeseen
• Koettu työkyky ja terveys sekä työn imu toimivat sekä suoraan että
välittävinä tekijöinä, kun arvioidaan työolojen ja elintapojen
merkitystä työssä jatkamisajatuksiin. Myös työoloihin liittyvät tekijät
ovat usein yhteydessä toisiinsa. Toimiva työyhteisö, henkisesti
kevyt työ, hyväksi koettu työkyky ja innostuneisuus työssä selittävät
merkitsevästi vähäisempää hakeutumista eläkkeelle ennen
vanhuuseläkeikää. Myös työtä haittaavien, lääkärin toteamien
sairauksien puuttuminen sekä se, ettei henkilöllä ole tuki- ja
liikuntaelinoireita tai psyykkisiä oireita, edistävät selvästi
eläkeajatusten puuttumista. Vähäinen alkoholin käyttö edistää
eläkeajatusten puuttumista erityisesti naisilla.
Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä, Husman 2013
32. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mikä saa jatkamaan työssä?
Kun ihmisiltä kysytään:
• terveys ja työkyky
• työn mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet,
osaamisen ajantasaisuus, oikeudenmukainen ja
tasapuolinen johtaminen, arvostus, päätöksenteon
läpinäkyvyys
• työyhteisön ilmapiiri ja yhteisöllisyys
• epävarmuus, kiire, kuormitus ja pätkittäisyys työssä
• elämäntilanne
vaikuttavat työssä jatkamispäätökseen eniten
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
33. Noin puolella työpaikoista on keskusteltu mahdollisuuk-
sista ja keinoista tukea työuria ja työssäjaksamista (%)
• Vähän vajaalla puolella
työpaikoista on
pohdittu runsaasti tai
jonkin verran
mahdollisuuksia ja
keinoja, joiden avulla
oman henkilöstön
työuria ja
työssäjaksamista
voitaisiin tukea.
• Kuitenkin suurella
osalla työpaikoista
näitä asioita ei ole
pohdittu.
26.9.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 2012 34
34. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kestävää työelämää tarvitaan
työurien pidentämisessä
• Eläkeiän nostaminen ei vähennä ennenaikaista
eläköitymistä sen johtuessa terveysongelmista,
työhyvinvoinnin puutteista ja työkyvyn ennenaikaisesta
menettämisestä
• Esimerkiksi ajantasainen osaaminen, hyvä johtaminen,
työn ja muun elämän yhteensovittamisen
mahdollistaminen, hyvä työyhteisö ja mahdollisuudet
vaikuttaa omaan työhön ovat työhyvinvoinnin ainesosia
• Laadullisesti paremmat ja kestävämmät työurat ovat
pidempien työurien rakennusainetta
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
35. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tavoitteena pidemmät ja paremmat työurat –
työelämässä pitää vaikuttaa moniin asioihin
• Nuorten työhön kiinnittymisen ja osallistumisen tukeminen
• Nuorten mielenterveyssyisen työkyvyttömyyden ehkäisy
• Työelämän siirtymävaiheisiin tukea
• Ikääntyneiden työurien kestävöittämisen tuki ja joustavan työntekemisen
mahdollistaminen (myös eläköitymisen jälkeen)
• Osaaminen ajantasalle ja johtaminen kuntoon
• Työurien uudenlainen ymmärtäminen: työurat yksilöllistyvät ja
moninaistuvat huokoistuvassa työelämässä
• Työn vetovoima- ja voimavaratekijät käyttöön
• Työkyvyn ja terveyden edistämiseen työssä panostaminen
• Monisukupolvisuuden ja moninaisuuden huomioiminen työpaikalla
• Vaikeasti työllistyville ryhmille (vammaiset, maahanmuuttajat,
osatyökykyiset) tukea työhön osallistumisessa
• Työelämän eriarvoisuuden vähentämiseen panostaminen
• Työn ja muun elämän yhteensovittamisen ratkaisut käyttöön
• Tuottavien ja vaikuttavien työelämäjoustojen käyttäminen
• Sosiaalivakuutuksen ja palvelujärjestelmien mahdollisuudet työhön
osallistumisen tukemisessa käyttöön
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
36. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tarvitaan vaikuttamista moneen suuntaan
Esteiden
poistaminen
Mahdollisuuksien
tiedostaminen ja
luominen
Voimavarojen,
osaamisen ja
oppimisen
edistäminen
Pidemmät ja paremmat työurat
Systeeminen
vaikuttaminen:
välittäjäorganisaatiot
ja päätäntävalta
Vaikuttaminen
työpaikoilla
Vaikuttaminen
kansalaisiin
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
37. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
• Työuran ja sen moninaisuuden tarkasteleminen
työuran kulun eri vaiheissa
• Tavoitteeksi tutkia, kehittää ja jalkauttaa
ratkaisuja, joilla:
• eri-ikäisiä
• erilaissa elämäntilanteissa
• erilaisista lähtökohdista
työelämään osallistuvia tuetaan
• työhön kiinnittymisessä
• työssä pärjäämisessä
• työssä eheämmin ja pidempään jatkamisessa
• Siirtymävaiheiden tärkeys
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
Työurien pidentäminen työelämän
laadullisen kehittämisen näkökulmasta
38. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Pidemmät työurat: mission impossible
vai heikkoa valoa tunnelin päässä?
• Tarvitaan
• ilmiön moninaisuuden ymmärtäminen (40 v. pitkä putki
vai polkuja ja puroja, hyppyjä ja katkoksia, eri
sukupolvisuus, eri elämän vaiheisuus, arvojen ja
valintojen diversiteetti)
• ilmiön kokonaiskuvan hahmottaminen
• samaan suuntaan johtava muutos kaikilla eri tasoilla ja
tahoissa
• ei vain yhden vaan kaikkien
hallinnonalojen/politiikkalohkojen tehtävä
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
39. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työurayhtälön ratkaiseminen edellyttää
asennemuutosta ja yhteisvastuullisuutta
• alkaen yhteiskuntapoliittisista valinnoista ja päätöksistä
• ulottuen palvelujärjestelmän toiminnallisiin ja
rakenteellisiin uudistuksiin
• niistä edelleen työpaikkatason kehittämisen kautta
yhteisöjen ja yksilöiden valintoihin ja vastuuseen saakka
• yhtä aikaa esteiden poistamista ja mahdollisuuksien
luomista ja käyttämistä
• osaoptimoiva aika ei edesauta tavoitteen saavuttamista
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
40. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Monitekijäisen ongelman ratkaiseminen
vaatii monen asian yhtä aikaista muutosta
• Työurakysymys ja työurien pidentämisen haaste on
monen, usein toisiinsa kietoutuneen tekijän kokonaisuus
• Ei ratkea ainoastaan yhdellä keinolla, esim.
vanhuuseläkeiän alarajan nostamisella
• Tarvitaan monen eri toimijan ja toimijatahon samaan
aikaan samaan suuntaan johtava toiminnan muutos
ennen kuin vaikuttavuutta eläkkeellejäämisiän
myöhentymisenä tai työkyvyttömyyseläkkeiden
alkavuuden vähentymisenä näkyy
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
41. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Sanoilla on merkitystä
• Julkinen keskustelu paljastaa joitakin ulottuvuuksia ja
näkökulmia työurailmiöstä peittäen samalla toisia
• Hallitseva työuradiskurssi on leimannut työurakysymyksen
hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen keskinäiseksi ja
väliseksi kiistelyksi eläkeiän nostamisesta ja eri eläkemuotojen
poistamisesta
• Julkinen retoriikka on sitonut työurakysymyksen julkistalouden
kestävyysvajeeseen ja tehnyt siitä talouspolitiikan välineen
• Koulutukseen, osaamiseen ja työelämän laadulliseen
parantamiseen liittyvät asiat ovat marginaalissa ja osin vaiettuja
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
42. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työurakysymystä voi tarkastella
eri näkökulmista
• Kysymällä onko kyse siitä
haluaako,
pystyykö,
saako,
ihminen olla työssä vai työelämän ulkopuolella?
• Kun työuria halutaan pidentää ja parantaa, tulee
vaikuttaa asioihin, jotka ovat yhteydessä näihin
kysymyksiin
• Tarkoittaako se työurien pidentämistä alusta,
keskeltä ja lopusta
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013
43. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työura – mitä tässä oikein ollaan
pidentämässä ja parantamassa?
• Yritetäänkö ratkaista ilmiöitä, jota ei enää ole
olemassa siinä muodossa kuin se virallisesti
julkilausutaan ja määritellään?
• Mitä siitä seuraa?
- kun ratkaisut eivät kohtaa ongelman todellisuutta,
ne eivät voi sitä ratkaista
• Työura käsitteenä kaipaa uudelleen määrittämistä ja
positiointia
Päivi Husman/Työterveyslaitos 2013