Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia

© Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi
Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen –
Taustaa ja tutkimustuloksia
Perjantaimeeting, Työterveyslaitos 13.09.2013
Johanna Kausto, tutkija
13092013 Kausto J

• Osasairauspäiväraha (ospr)-etuus Pohjoismaissa
• Ketkä etuutta käyttävät?
• Kuinka paljon ospr:aa ja osasairausvapaata
on käytetty?
• Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu?
• Minkälaisia kokemuksia käytöstä on kertynyt?
13092013 Kausto J

© Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi13092013 Kausto J
Osasairauspäiväraha Suomessa
Käyttöön 1.1.2007.
Lakimuutos 1.1.2010. Uudistuksen tarkoituksena oli, että
osasairauspäivä paitsi tukisi oma-aloitteista työhön palaamista, myös
työssä jatkamista sairauden aikana.
Osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä muutettiin seuraavasti:
• Osasairauspäivärahan käyttö mahdolliseksi jo työkyvyttömyyden
alusta, sairauspäivärahan omavastuuajan (1 + 9 pv) jälkeen.
• Osasairauspäiväraha ja (muu) kuntoutus nivellettiin entistä paremmin
toisiinsa: Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa välittömästi
kuntoutusrahan jälkeen ja kuntoutusrahaa välittömästi
osasairauspäivärahan jälkeen (ilman omavastuuaikaa).
• Huomio taloudelliseen kannustavuuteen: Työnantaja voi jatkaa
osasairauspäivärahakauden aikana täyden sairausajan palkan
maksamista. Tällöin osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Ospr-etuus Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja
Suomessa
Ruotsi Norja Tanska Suomi
Työkyky 75%, 50% tai
25%
täydestä
työkyvystä
Alenema väh. 20%
=>työtunnit tai
työtahti
Alenema väh.
25%, työtunnit
väh. 4 h/vk
Työtunnit (ja
palkka)
40-60%
Käytettävissä Heti 1. spr-
päivästä alkaen
Heti 1. spr-
päivästä alkaen
Heti 1. spr-
päivästä alkaen
1 + 9 pv:n jälkeen
Suuruus Työkyvyn
aleneman
mukaan
Työkyvyn
aleneman
mukaan
Työkyvyn
aleneman
mukaan
50% edeltäneestä
täydestä spr:sta
Voidaan maksaa 364 päivältä 15
kk:n aikana
52 viikolta 3
vuoden aikana
52 viikolta 18 kk:n
aikana
12 – 72 arkipäivää
120 arkipäivää
1.1.2014 alkaen
Kauden keskim.
kesto 46 arkipäivää
(2011)
Kerryttää
sairauspäivä-
rahan enimmäisai-
kaa
Kyllä Kyllä Kyllä Ei
13092013 Kausto J

Käyttö ja käyttäjät
Ruotsi Norja Tanska Suomi
Käyttöaste /
Etuuden saajia
n. 40 % kaikista
spr:aa saavista
n. 20 % kaikista
spr:aa saavista
n. 15 – 20 %
kaikista spr:aa
saavista
Alkaneita kausia
9057 (v.2012) =
< 3 % kaikista
alkaneista spr-
kausista
Sukupuoli 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia
Dg MT-häiriöt
TULES
Ei eroa
sairauspääryhmissä?
MT-häiriöt
TULES
- Yleisimmin edeltää
pitkä spr-kausi
-Spr-kauden
aloittaminen
osittaisena
- n. 60% ospr-
päivistä
suuruudeltaan 50%
Yleisimmin edeltää
kokoaikainen
sairauspoissaolo
Aina edeltää
kokoaikainen
sairauspoissaolo
Toimialat SOTE, julkinen
hallinto, opetusala
SOTE, opetusala,
kaupan ala, hotelli-
ja ravintola-ala
hallinto- ja
toimistotyö,
opetusala
- Yrittäjiä < 10 %
- n. 70%
päivätyössä
- SOTE, hallinto-
ja tstotyö,
teollisuus
13092013 Kausto J

Missä vaiheessa sairauspoissaoloa
osasairausvapaata käytetään? Rekisteritietoa
Ruotsista
Tabell. Deltidsanvändning bland sjukfall 30 dagar eller längre, per insjuknandeår (procent)
Källa: Försäkringskassan MiDAS
Deltidssjukskrivning. En registerstudie över utvecklingen 1995 - 2006. Försäkringskassan, 2008.
Socialförsäkringsrapport 2008:12.
Börjar med heltid Börjar med deltid
Heltid
hela
sjukfallet
Övergår
till
deltid
Övergår
till
deltid
och
tillbaka
till
heltid
Fler
kombinationer
Samtliga Deltid
hela
sjukfallet
Övergår
till
heltid
Övergår
till
heltid
och
tillbaka
till
deltid
Fler
kombinationer
Samtliga
1995 65,5 14,2 3,0 5,2 87,8 6,5 2,3 1,5 1,9 12,2
1996 65,7 14,3 2,8 5,2 87,9 6,5 2,2 1,4 2,0 12,1
1997 66,3 11,8 2,5 5,0 85,6 8,6 2,1 1,4 2,3 14,4
1998 64,6 13,6 2,9 5,7 86,8 7,1 2,3 1,5 2,3 13,2
1999 61,8 15,0 3,2 6,7 86,8 6,8 2,5 1,5 2,4 13,2
2000 60,5 16,0 3,2 7,2 86,8 6,9 2,4 1,5 2,3 13,2
2001 59,8 16,6 3,2 7,2 86,9 6,9 2,5 1,6 2,2 13,1
2002 57,2 18,0 3,2 7,5 85,9 7,7 2,6 1,7 2,2 14,1
2003 54,1 18,8 3,0 7,0 82,9 10,0 2,9 2,0 2,3 17,1
2004 53,3 18,8 2,7 6,5 81,3 11,8 2,7 2,0 2,2 18,7
2005 53,3 20,9 2,8 6,2 83,1 10,2 2,7 2,0 2,0 16,9
13092013 Kausto J

Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu &
kokemuksia käytöstä – muut Pohjoismaat
Kysely- ja haastattelututkimuksia, vastaajina:
Potilaat, lääkärit, muut työntekijät, työnantajat,
ammattiyhdistysten edustajat ja työntekijät
sosiaalivakuutuslaitoksissa, työvoimatoimistoissa ja kunnissa
Asenteet eri toimijoiden keskuudessa myönteisiä
Eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, tiedonkulkuun sekä
tiedonsaantiin liittyvät ongelmat
Työjärjestelyihin liittyvät vaikeudet (työajat, työkuormitus,
sijaisjärjestelyt)
Jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että
lääkärit kokevat työkyvyttömyyden ja sairausloman pituuden ja
laajuuden arvioinnin ongelmalliseksi
sairauslomatodistukset ovat puutteellisia
13092013 Kausto J

"Avventende sykemelding" Norjassa:
Norjan sairausloma/työkyvyttömyystodistusuudistus 1.9.2008:
Tarkoituksena mahdollistaa tiedonkulku lääkärin, potilaan ja
työnantajan välillä tilanteissa, joissa s-loma ei ole tarpeellinen,
mutta potilaan työkyky on alentunut ja työtehtäviä on tarvetta
muokata tai muuttaa.
13092013 Kausto J

"From Sick note to Fit note" Britanniassa 2010
13092013 Kausto J

kokemuksia käytöstä – Suomi
Kysely- ja haastattelututkimuksia, vastaajina:
Ospr:aa saaneet työntekijät, esimiehet, työterveyslääkärit ja –hoitajat,
suurten ja keskisuurten (>100 työntekijää) yritysten ja organisaatioiden
henkilöstöhallinnon edustajat ja muut työnantajien edustajat
Ospr saaneet:
(Kyselytutkimus TTL ja KELA: Kausto J, Virta L, Joensuu M ym. 2009)
Hyvin tietoa, yleisimmin TTH:sta tai Kelasta
Aloite useimmiten työntekijältä itseltään tai työterveyshuollosta
Lyhennetty työviikko (julkinen sektori, terveydenhuolto, MT)
lyhennetty työpäivä (yksityinen sektori, teollisuus- ja
palvelualat, TULES)
Ospr:aa sen enimmäisajan saaneista 56 % piti kauden kestoa itselleen
riittämättömänä
25 % piti kauden aikaista toimeentuloaan täysin riittävänä, 25 %
riittämättömänä (etenkin alimpiin tuloluokkiin kuuluneet vastaajat
13092013 Kausto J

Työterveyshuollot, työnantajien edustajat:
(Haastattelututkimus TTL: Vuorinen H, Haapanen A ym. 2010 )
Halua työjärjestelyihin on, mutta ne eivät aina ole mahdollisia:
Pienet yksiköt, erityisosaamista vaativa työ, ei mahd. vähentää
fyysistä kuormitusta, urakkatyö, tulosvaatimukset, tehtävänkuvan
muutokset vaikuttavat työntekijän ansiotasoon
Työterveyshuolloilta toivotaan selkeitä ja konkreettisia ohjeita
työjärjestelyistä:
Työjärjestelyiden "täytyi olla selkeätä ja avointa, suoraviivaista, että
työtoveri ymmärsi, että jos itse olisi samassa tilanteessa niin myös
[hänen] omalla kohdallaan toimittaisiin samalla tavalla "
(työterveyshoitaja)
Erityisesti MT-kuntoutujien työhön paluun huolellista suunnittelua
pidettiin tärkeänä:
"Nämä mielenterveysongelmat on kyllä haaste. Mikä se oikea-aikainen
ajoitus on?...Se ei ole pelkästään sen yhden työntekijän juttu, eikä
työntekijän ja esimiehen, vaan sitten koko työyhteisön ja voi olla että
vaikuttaa siihen koko palvelutuotantoon [ja] asiakaspalautteisiin -siinäkin
mielessä se työterveyshuollon rooli on tosi tärkeä, ettei anneta liian
positiivista kuvaa [työkyvystä]" (henkilöstöhallinto)
13092013 Kausto J

Työnantajien edustajat:
(Haastattelututkimus TNS Gallup Oy, MASTO-hanke (STM) 2010)
Yrityksistä ja organisaatioista 43 %:ssa oli käytetty ospr:aa
Ospr:n käyttö osa hyvää HR - politiikkaa ja työnantajakuvaa
(> 50 % vastaajista)
Työpaikalla käytössä yhteisesti sovittuja toimintatapoja
sairauspoissaolojen seurantaan ja pitkien poissaolojen jälkeiseen työhön
paluuseen (87 % vastaajista)
Pienemmissä yrityksissä em. sopimuksia vähemmän
Työnantajien ja työterveyshuollon edustajat:
(Forma ym. 2008 KEVA)
Kuntasektorilla ospr:aa käytetty etenkin suurissa organisaatioissa,
joissa myös eniten yhtenäisiä toimintamalleja työhön paluun tukemiseksi
13092013 Kausto J

Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen
/ työhön osallistumiseen
Lähtökohtia:
Sairauspoissaoloja ennustavat tekijät
Työhön paluuta ennustavat tekijät
SVA on yleinen "toimenpide" sairauden hoidossa => SVA:n optimaalinen käyttö?
(Pitkien) sairauslomien vaikutuksia on tutkittu vähemmän
Näyttöä: pitkittyvät sairauspoissaolot ennustavat tulevia sairauspoissaoloja ja tk-
eläkkeelle siirtymistä
Jonkin verran näyttöä: Pitkittyvillä sairauspoissaoloilla on myös muita kielteisiä
seurauksia (syrjäytyminen, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, psyykkiset ja
sosiaaliset ongelmat)
Työhön osallistumisen ja aktiivisena pysymisen myönteiset terveysvaikutukset
Työttömyyden kielteiset terveysvaikutukset
13092013 Kausto J

14
Perceived work ability
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
MSD RESP CARDIO DERM MENTAL OTHER TOTAL
Fully able Partly able Unable ?
Martimo et al. 2007
13092013 Kausto J

Osasairausvapaan vaikutus työssä
jatkamiseen / työhön osallistumiseen
Hypoteesejä:
Osasairausvapaa työkyvyn heikkenemisen varhaisvaiheessa (TULES)
auttaa toipumista ja johtaa nopeammin vakiintuneeseen työhön
paluuseen kuin tavanomainen sairauspoissaolo
Oikea-aikainen työhön paluu paitsi vähentää
sairauspäivärahakustannuksia, myös ehkäisee pysyvän
työkyvyttömyyden syntyä
Tutkimuskysymyksiä:
Miten osasairausvapaa vaikuttaa työhön paluuseen ja työhön
osallistumiseen, kun taustalla on pitkittynyt työkykyongelma?
Onko vaikutukset erilaisia eri sairauspääryhmissä?
Eroavatko vaikutukset iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman
mukaan?
13092013 Kausto J

jatkamiseen / työhön osallistumiseen
Tutkimuksellisia haasteita:
Ilmiö monimutkainen, vaikuttavia tekijöitä usealla eri tasolla
Tarvitaan usean eri tieteenalan käsitteitä ja tietoa
Käsitteiden määrittely, ns. operationalisointi ja mittaaminen
=> tutkimusten heterogeenisuus
Tutkittuja tekijöitä paljon => monista yksittäisistä tekijöistä
näyttö vielä vähäistä
Ns. sekoittavien tekijöiden ja valikoitumisen hallinta =>
systemaattisia virheitä, ns. harhaisia tuloksia
13092013 Kausto J

Vaikutusten arvioinnista
Kahdentyyppisiä kysymyksiä (ja menetelmiä):
• => Saavutetaanko asetetut, mitattavissa olevat
tavoitteet?
– Onko muutoksella (kausaali)vaikutusta?
– ns. counterfactual-metodit ("counterfactual impact
evaluation, CIE")
• => Miksi, miten, keille ja missä olosuhteissa tavoitteet
saavutetaan? Pyritään ymmärtämään/selittämään ilmiötä
=> laadullinen kuvaus
- Teoreettinen selitys vs. implementointi

Kontrafaktuaalilähestymistapa
• "The difference between outcome occurred after
an intervention has taken place and the
outcome that would have occurred in the
absence of the intervention”
• hypoteettinen tilanne, ei observoitavissa
• menetelmiä mm.
Propensity score => Havaittujen tekijöiden aih.
valikoituminen
DID (difference in differences) => Ei-
havaittujen tekijöiden aih. valikoituminen

Propensity score –propensiteetti pistemäärä
• Suomeksi?
• Propensity – propensiteetti – taipumus
• Propensity of exposure – Altistuksen propensiteetti
(Läärä ym. 2008)
• Määritelmä: Ehdollinen todennäköisyys altistua
interventiolle, kun taustatekijät tunnetaan
PS = Pr (Treated |pre-treatment covariates)
(Rosenbaum and Rubin, 1983).
• "Tiivistää" taustatekijät yhdeksi muuttujaksi –
taipumus (~ todennäköisyys) altistua interventiolle /
joutua interventioryhmään
• Kaikille yksilöille estimoidaan PS, saa arvoja 0 -1

DID - menetelmä
• Verrataan ajassa tapahtuvaa muutosta
tutkituissa ryhmissä (pre-post)
• Ei havaitut (mitatut) erot ryhmien
välillä, yleiset trendit voidaan
kontrolloida
• Oletetaan:
Mm. että muutos tutkituissa ryhmissä
samanlainen silloin, kun niihin ei
kohdistu interventiota
20

jatkamiseen / työhön osallistumiseen –
Tutkimustuloksia:
Kysely- ja rekisteritutkimus (n= 649)
(v. 2007 ospr:aa saaneita) (TTL ja Kela)
Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K-P, Klaukka T, Viikari-
Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa - etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu.
Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009:67.
7,5
11,5
14
29,3
14,5
16,2
10,3
17,1
73,1
66,9
67,3
48,2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
60 - 99 (n=186)
100 - 149 (n=148)
150 - 199 (n=107)
200 - 300 (n=164)
Osasairauspäivärahakauttaedeltäneen
sairauspäivärahakaudenkesto/Arkipäiviä
Poissa ansiotyöstä muusta syystä
Työtön
Poissa ansiotyöstä sairauden
vuoksi
Ansiotyössä osa-aikaisesti
Ansiotyössä kokoaikaisesti
13092013 Kausto J

Osasairausvapaa ja työjärjestelyt
liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu
vertailututkimus
Tavoite:
Selvittää, voidaanko TULE-vaivoista johtuvan työkyvyn
heikkenemisen alkuvaiheeseen sijoitetun osasairausvapaan
avulla
•edistää työhön paluuta ja työssä jatkamista
•vähentää tuki- ja liikuntaelinten kipuja ja niistä
aiheutuvaa haittaa työssä, nukkuessa, päivittäisissä
toiminnoissa

Outcomes
PRIMARY
• Time to RTW
• Number of days from initial
visit to return to regular work
activities
• Total number of part- and full-
time sick leave days during
one-year follow-up
SECONDARY
• Intensity of pain
• Region-specific disability
due to MSDs (Oswestry,
Neck Disability Index,
Quick DASH, COAT)
OTHER
• Interference of pain with
work and sleep
• Self-rated general health
• Perceived impairment in
general health (EuroQol)

Inclusion criteria
• Age 18-60, working time >30 h/week
• Main reason for seeking medical advice pain in
• Low back
• Neck
• Shoulder
• Upper or lower limb
• Not able to work full time in regular activities, i.e. in need for
sick leave; however, could do reduced hours, with slight
modifications if necessary
• During preceding 30 days
• At work >2 weeks
• <2 weeks on sick leave due to reason of current visit
• <30 days on sick leave during preceding 3 months
• Work contract effective for >1 year onwards
13092013 Kausto J

General exclusion criteria
• Recent major accidental injury or suspicion of
occupational disease as the reason for current
visit
• Severe pain or high level of intereference of pain
with sleep (>7/10)
• Pregnancy
• Acute infection
• Active phase of an inflammatory joint disease
• Severe mental disorder
• Recent malignant disease (<1 year), suspicion
of malignancy or on-going active treatment
13092013 Kausto J

Intervention
• Length of sick leave determined before
randomisation
• Work time reduced by 1/2, mostly on a daily basis
• Call to supervisor / collective agreement that part-time working will be
arranged
• Additional work modifications, if necessary
• Fit note from physician, indicating permitted tasks
and tasks requiring modifications
• Fit note given to supervisor the day following visit to physician
• If RTW not possible after initial part-time sick leave,
either part-time or full-time sick leave could be
prescribed based on medical assessment
• Part-time sick leave could be continued up to 60 days
13092013 Kausto J

Role of supervisor
• Agreement of necessary work arrangements by
supervisor prerequisite for inclusion of subject to the
study (collective/individual)
• Recruitment of substitute during part-time sick leave
according to similar principles as during full-time sick
leave
• Compensation of lost work input to employer: after 1+9
days "partial sickness allowance" (from research funds)
• Work arrangements based on
• Fit note from physician
• Suggestions by the worker
• Demands of production
13092013 Kausto J

Tutkimustuloksia:
Satunnaistettu interventiotutkimus
Figure. RTW >4 weeks (regular duties) in the part-time and full-time sick leave
group
Viikari-Juntura E et al. 2012
No interruptions of part-time sick leave due to
exacerbation of musculoskeletal symptoms
13092013 Kausto J

Tutkimustuloksia:
Satunnaistettu interventiotutkimus
13092013 Kausto J
Viikari-Juntura E et al. 2012

Main results – other health-related
outcomes

Shiri et al. 2013

Rekisteriseuranta I
Osasairauspäivärahan vaikutukset työhön osallistumiseen?
Tutkittavat:
• 13 375 miestä, 16 052 naista
• saaneet ospr:aa tai sairauspäivärahaa v. 2007
• edustavat sitä osaa työssäkäyvästä väestöstä, jolla pitkiä
sairauspoissaoloja
Työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä
seurattiin n. 1.5 vuotta
OSPR-ryhmän valikoituminen?
13092013 Kausto J

Figure. Prevalence of disability pension (percentage of the individuals in the subgroup on 31.12.2008) by
gender and type of sick leave.
13092013 Kausto J
Kausto et al. 2010, 2012

Model 1 Crude
Model 2 Multinomial regression adjusted for:
Covariates, reference = no disability pension
Model 3 Multinomial regression adjusted for:
Propensity score and variables with residual imbalance,
reference = no disability pension
Model 4 GEE-analysis in the PS-matched subsample
Figure. Odds ratios, ORs (95% CI) for associations between
partial sick leave and disability pensions (OR for full sick
leave = 1.0) by gender.
Kausto et al. 2012

1 Negative values indicate an increase in risk.
Figure. Absolute and relative risk reduction (a risk difference between partial and full
sick leave groups, ARR1 and RRR1) of the use of partial and full disability pension with
95% CIs in the matched subsample.
13092013 Kausto J
Kausto et al. 2012

Rekisteriseuranta II
Kaksi kvasikokeellista tutkimusasetelmaa:
- Osasairauspäivärahalaki voimaan 1.1.2007
- Osasairauspäivärahalain muutos voimaan 1.1.2010
Tutkimusasetelman ja menetelmien tavoitteena hallita
valikoitumisen aiheuttamaa harhaa: epidemiologisessa
tutkimuksessa käytetyt case-crossover ja DID –
menetelmä
Muovaavatko ikä, sp, dg tai SES tutkittavia vaikutuksia?
Kysymyksiä tarkastellaan kahdessa vaiheessa: OSPR-lain
tultua voimaan (vaihe I) ja OSPR -lain muutoksen tultua
voimaan (vaihe II)

Ospr 2007, lainmuutos 2010
OSPR -ryhmä I vaihe II vaihe
Tutkimuspopulaatio 1 Tutkimuspopulaatio 3
Vertailuryhmä
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
"Ennen – jälkeen"
Tutkimuspopulaatio 2 Tutkimuspopulaatio 4
13092013 Kausto J

Study population
• Phase I
Treatment group 1 (receivers of partial sickness
allowance) n = 1 850
Treatment group 2 (receivers of full sickness
allowance) n = 68 066
• Phase II
Treatment group 1 (receivers of partial sickness
allowance) n ~ 4 500
Treatment group 2 (receivers of full sickness
allowance) n ~ 300 000

Collected register data
• Data from the four registers is combined
• Data includes:
Background characteristics
Gender, date of birth, date of death, area of residence, insurance district,
occupation, occupational status, employment status, annual gross income, accrual
basis for the benefit
Medically certified and compensated sickness absence periods
(dates) with dg–codes (ICD10)
Full allowance, partial allowance, amount of compensation
Disability pensions (dates) with dg-codes (ICD10)
Full/partial, permanent/temporary, national/earnings-related, employer sector
Rehabilitation grant periods (dates), dg–codes (ICD10)
Type of rehabilitation, national/earnings-related
Earning periods, unemployment periods
Employer sector

Tutkimustuloksia – muut Pohjoismaat
Tanskalainen kysely- ja rekisteritutkimus
N = 1220, saivat lähtötilanteessa (v. 2006) ospr:aa tai spr:aa > 8 vkoa
Ospr-ryhmä valikoitunut:
Naisia, joiden työllistymismahdollisuudet hyvät (vähän lääkärikäyntejä, korkeampi
koulutus, aikaisempaa työkokemusta)
Myös muut (ei havaitut tekijät saattavat vaikuttaa)
Analyysissä huomioitiin valikoitumisen vaikutus
Ospr:aa saaneet palasivat todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin spr:aa
saaneet
Høgelund J, Holm A, Mc Intosh J. Does graded return-to-work improve sick listed worker's chance of
returning to regular working hours? J Health Econ 2010; 29: 158-169.
Ruotsalainen rekisteritutkimus
N = 1170, saivat TULE-vaivojen vuoksi ospr:aa tai spr:aa v. 2001
Ospr-ryhmä valikoitunut:
56-65-v, naiset, eivät ole naimisissa, sva:n kirjoittanut TT¨-lääkäri ("company physician")
Ospr:aa saaneet palasivat todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin spr:aa
saaneet
Andren D, Svensson M. Part-time sick leave as a treatment method for individuals with musculoskeletal
disorders. J Occup Rehabil 2012;22: 418-26.
13092013 Kausto J

Yhteenvetoa / johtopäätöksiä
Tähänastiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että
Ospr:aa saaneet kokevat osasairausvapaan edistäneen
toipumista
Osasairausvapaalla olleet palaavat nopeammin/
todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin tavanomaisella
sairauslomalla olleet
Yleistyessään ospr:n käyttö saattaisi vähentää tk-
eläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden
osuutta kaikista tk-eläkkeistä, lisätä työhön osallistumista pitkien
sairauspoissaolojen jälkeen
Implementaatiossa kiinnitettävä huomiota nuoriin sekä
alemmassa sosiekonomisessa asemassa oleviin työntekijöihin
Osasairausvapaan onnistunut toteutus työpaikalla edellyttää
työjärjestelyistä tiedottamista, työyhteisön sitoutumista.
Osasairausvapaa kannattaa liittää osaksi sairauspoissaolojen
hallintaan liittyviä käytäntöjä
13092013 Kausto J

Lähteitä
Osasairauspäiväraha Pohjoismaissa
Kausto J, Miranda H, Martimo K-P & Viikari-Juntura, E. Partial sick leave – review
of its use, effects and feasibility in the Nordic countries. Scandinavian Journal of
Work, Environment & Health. 2008;34:239-249.
Deltidssjukskrivning. En registerstudie över utvecklingen 1995 – 2006.
Socialförsäkringsrapport 2008:12. Försäkringskassan.
Høgelund J, Holm A, Mc Intosh J. Does graded return-to-work improve sick listed
worker's chance of returning to regular working hours? J Health Econ 2010;29:
158-169.
Andren D, Svensson M. Part-time sick leave as a treatment method for
individuals with musculoskeletal disorders. J Occup Rehabil 2012;22:418-26.
Høgelund J, Holm A, Falgaard Eplov L. The effect of part-time sick leave for
employees with mental disorders. J Ment Health Policy Econ 2012;15:157-170.
Markussen S, Mykletun A, Røed K. The case for Presenteeism-Evidence from
Norway’s sickness insurance program. J Public Econ 2012;96:959-972.
13092013 Kausto J

Lähteitä
Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K-P,
Klaukka T, Viikari-Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa – etuutta
saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja
terveysturvan selosteita 2009:67.
Kausto J, Virta L, Luukkonen R, Viikari-Juntura E. Associations between partial
sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide
register study. BMC Public Health 2010;10:361.
Vuorinen H, Haapanen A, Jahkola A, Joensuu M, Kivistö S. Tukea työhön
paluuseen ja työssä jatkamiseen - Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden
käyttöönotto ja jatkon haasteet. Helsinki: Työterveyslaitos,
Työympäristötutkimuksen raporttisarja 49, 2010.
MASTO-hanke: Kyselytutkimus suurten ja keskisuurten yritysten ja
organisaatioiden edustajille. TNS-Gallup Oy 2010.
Viikari-Juntura E, Martimo K-P, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala E-P,
Karppinen J, Miranda H, Luukkonen R, Ryynänen K & Ala-Mursula L:
Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa.
Loppuraportti hankkeesta "Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten
sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus ja kustannusvaikuttavuusanalyysi".
Työympäristötutkimuksen raporttisarja nro 68. Työterveyslaitos, Helsinki 2011.

Lähteitä
Kausto J, Solovieva S, Virta L J, Viikari-Juntura E.
Partial sick leave associated with disability pension - propensity score
approach in a register-based cohort study. BMJ Open 2012;2.
Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala EP, Karppinen J,
Miranda H, Luukkonen R, Martimo KP. Return to work after early part-time sick
leave due to musculoskeltal disorders: a randomized controlled trial.
Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2012;38:134–143.
Shiri R, Kausto J, Martimo KP, Kaila-Kangas L, Takala EP, Viikari-Juntura E.
Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal
disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health
2013;39:37-45.
Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta L J, Gould R, Koskinen A, Solovieva S.
Effectiveness of introduction of new legislation of partial sickness benefit on
work participation: A quasi-experiment in Finland. Submitted manuscript 2013
13092013 Kausto J

Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (20)

Destaque

Destaque (20)

Semelhante a Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia

Semelhante a Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia (20)

Mais de Työterveyslaitos

Mais de Työterveyslaitos (20)

Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – Taustaa ja tutkimustuloksia