Perjantaimeeting 9.10.2020 Timo Leino, dosentti Työterveyslaitos

1. Millaista työterveyshuoltoa
Suomessa tarvitaan?
Dosentti Timo Leino
timo.leino@ttl.fi, @timolei

2. 93 % yrityksistä on 1-9 henkilön mikroyrityksiä
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 2

3. Ammattitaudit ja työhön liittyvät sairaudet
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 3
Työikäiset miehet
Työikäiset naiset
Työikäisille (15-64-vuotiaille) kirjattiin
3428 ammattitautia tai niiden epäilyä
eli 14,4 tapausta/10 000 työllistä
kohden.
Työikäisille kirjattiin 1060
vahvistettua ammattitautia eli 4,5
tapausta/10 000 työllistä kohden.
Lähde: Työperäisten sairauksien rekisteri, 2020

4. Palkansaajien korvatut työpaikka- ja
työmatkatapaturmat
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 4
TVK, 2020

5. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 5
työpaikkatapaturmaapermiljoonatehtyätyötuntia
TVK, 2020

6. STM:n työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset
vuoteen 2030
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 6

7. Indikaattorit
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 7

8. 1,9 milj. työikäisellä on sairaus tai vamma, joista 0,6
milj. se vaikeuttaa työn tekemistä tai työllistymistä
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 8
O,6 milj.
1,3 milj.

9. Taloudellinen huoltosuhde
työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä vs. työllisten määrä *100
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 9
• Työssä käyvät
kantavat
tulevaisuudessa yhä
suuremman
huoltovastuun
• Työikäisten
terveydestä,
työkyvystä ja
työllisyydestä on
huolehdittava

10. Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä
periaatepäätöksen tavoitteet ja kehittämislinjat
1. Työterveyshuolto on toiminnallisesti integroitunut sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmään.
2. Työterveyshuolto, terveydenhuolto- ja kuntoutusjärjestelmä tekevät oikea-aikaisesti
yhteistyötä työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työkyvyn palauttamisessa.
3. Työterveyshuollolla on valmiudet vastata työn ja työolojen tuomiin terveydellisiin ja
työkyvyn haasteisiin ja vahvistaa työntekijän voimavaroja.
4. Kaikki työnantajat ovat järjestäneet tarpeenmukaisen työterveyshuollon yrityksen
koosta riippumatta.
5. Työterveyshuolto on merkittävä yhteistyökumppani työpaikoilla terveyden,
työympäristön ja työkyvyn edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä.
6. Työterveyshuolto kehittää palvelujaan vastaamaan erityisesti pientyöpaikkojen ja
yrittäjien tarpeisiin.
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 10
Lähde: STM,2017

11. Lähde: Tilastokeskus 2020, Kela 2018
Työterveyshuollon kattavuus
*1000 työikäistä kohden
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 11
• Työterveyshuollon kattavuus on
palkansaajilla 87 %.
• Yrittäjistä työterveyshuollon oli
järjestänyt työntekijöilleen 75 %,
työnantajina toimivista
maatalous-yrittäjistä 63 %,
maatalouden yksinyrittäjistä 42 %
ja muista yksinyrittäjistä 26 %.
Lähde: Sutela 2018
• Työterveyshuollon palveluita on
parhaiten saatavissa Uudenmaan
alueella ja isoissa kaupungeissa ja
heikommin pienissä kunnissa ja
Pohjois-Suomessa.
• Työterveyshuoltoon oikeutetuista
työikäisistä jää vaille palveluita
620 000.

12. Työterveysyksiköiden asiantuntijat (4 ammattiryhmää)
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 12
2019 AVI-alue
TTH-yksiköiden määrä
442
Etelä-
Suomi
Lounais-
Suomi ja
Ahvenan-
maa
Länsi- ja
Sisä-
Suomi
Itä-
Suomi
Pohjois-
Suomi
Lappi Yhteensä
työterveyshoitaja (%) 99 100 97 90 100 93 97
+työterveyslääkäri /
osa-aikainen tth:oon
pätevöitynyt lääkäri (%)
77 64 76 56 86 73 72
+ työfysioterapeutti (%) 70 62 74 56 82 67 68
+ työterveyspsykologi (%) 60 55 66 56 77 60 62
vastanneiden
yksiköiden määrä
(81 % kaikista)
134 42 87 41 22 15 341
Lähde: Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018, TTL 2019

13. Erikoistuneet / pätevät
• lääkäriä kohti 1 715
• työterveyshoitajaa kohti 835
• fysioterapeuttia kohti 1 853
• psykologia kohti 2 500
Henkilöasiakkaita keskimäärin
Kaikki
• lääkäriä kohti 640
• työterveyshoitajaa kohti 720
• fysioterapeuttia kohti 1 670
• psykologia kohti 2 360
• sosaalityöntekijää kohti 4 430
Asiakkaiden määrä työterveyshuollon ammattilaista
kohti
Lähde: Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018, TTL 2019
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 13

14. • Käyntejä työterveyshuollon eri ammattilaisille on työntekijää kohden noin kolme
vuodessa, kun perusterveydenhuollossa vastaava luku on viisi käyntiä työntekijää
kohden vuodessa.
Heikkinen 2013
• Naiset käyvät työterveyshuollossa miehiä enemmän ja heillä työterveyshuollon
kustannukset ovat miehiä suuremmat.
Hujanen & Mikkola 2016
• 60-vuotiaiden kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna 30-vuotiaisiin.
Hujanen & Mikkola 2016
• Palveluita eniten käyttävän kymmenyksen osuus kaikista perusterveydenhuollon
käynneistä on jopa 40 prosenttia.
Koivisto & Tiirinki 2020
Työterveyshuollon käyttö
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 14

15. 9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 15
Vuosi 2016

16. Työterveyshuollon osuus Suomen terveydenhuollon
kokonaismenoista vuonna 2018
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 16
Työterveyshuollon hyväksytyt
kustannukset olivat 844 milj. €
4 % terveydenhuollon
kokonaismenoista
Lähde: THL 2018, Kela 2018

17. Terveydenhuoltomenojen rahoitus pohjoismaissa ja
OECD-maissa 2016, %
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 17

18. Neljän perusterveydenhuoltotasoisen
avoterveydenhuollon palvelukanavan ikä-
ryhmittäisten kustannusten rahoittajat Oulussa 2013
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 18Lähde: Hujanen 2019
Yksikanavaiseen rahoitusmalliin
siirtyminen Oulun kokoisessa kaupungissa
merkitsisi noin 30 miljoonan euron kulun
siirtymisen julkisesti rahoitettavaksi
Asiakasmaksut nousisivat 4-5 kertaisiksi

19. Työikäisten terveydenhuollon ongelmakohtia
• Työkyvyttömyyden hoito viivästyy
• Ammattitautien ja työperäisten sairauksien
tunnistaminen ja ehkäisy toimivat
puutteellisesti
• Potilaiden hoito on pirstoutunut muun
sosiaali- ja terveydenhuollon ja
työterveyshuollon välille
• Muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa ei
useinkaan tunneta eikä osata käyttää hyväksi
työterveyshuoltoa ja sen osaamista
• Työterveyshuolto ei ole mukana
yhteistyöverkostoissa
• Tieto ei liiku toimijoiden välillä
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino
19
Tarvainen ym. Hahmotus –selvitys, 2015

20. Työterveysyhteistyö ja laatu
Työterveysyhteistyötä parantaa, kun
• Rakennetaan yhteinen prosessi (tarve,
tavoite, toiminta, tulos ja arviointi)
• Reagoidaan asiakasorganisaatiossa ja
omassa toiminnassa tapahtuviin
muutoksiin ennakoivasti
• Huolehditaan yhteydenpidosta ja tietojen
vaihdosta työoloihin, työhön ja
työntekijöiden työterveyteen- ja
turvallisuuteen sekä työkykyyn ja
työhyvinvointiin liittyvissä asioissa
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 20
• Kuvataan ja pidetään kiinni
yhteisesti sovituista
toimintamalleista ja –tavoista
• Tuotetaan palvelut hyvällä
asiantuntemuksella, laadukkaasti
ja tehokkaasti
• Sovitetaan työterveyshuollon
toiminta asiakasorganisaation
toimintaan (vuosikello)
• Mitataan ja seurataan yhdessä
asiakasorganisaation kanssa
toimenpiteiden vaikutusta ja
kustannushyötyä

21. 9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 21

22. • Painopistettä tulee siirtää ryhmämuotoiseen
työpaikkaa ja työyhteisöä tukevaan toimintaan
(työsuojeluyhteistyö, työkuormituksen hallinta,
johdon ja esimiesten koulutus)
• Työpaikkaselvityksissä on luotava aito mahdollisuus
vaara- ja kuormitustekijöiden moniammatilliseen
terveydellisen merkityksen arviointiin ja korjaavien
toimien toteuttamiseen yhteistyössä työpaikan kanssa
• Työkyvyttömyysriskissä olevien tunnistamiseen ja
varhaiseen työkyvyn tukeen pitää panostaa
• Terveystarkastustoimintaa on suunnattava
työlähtöisemmäksi
• Terveystarkastuksissa on käytettävä vaikuttavaksi
osoitettuja menetelmiä: motivoiva ohjaus,
terveyssuunnitelma ja yksilöön ja työpaikkaan
kohdistuvat parhaaseen tietoon perustuvat
interventiot
Työterveyshuollon ennalta ehkäisevä toiminta
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino
Lähde: Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018, TTL 2019
22

23. Sairaanhoito
• Työterveyspainotteinen sairaanhoito tarkoittaa, että jokaisen käynnin yhteydessä
arvioidaan sairauden työhön liittyvyyttä ja työkyvyn tukitoimien tarvetta
• Altistumisen ja kuormituksen arviointiin ja ammattitautien tunnistamiseen ja kirjaamiseen
pitää kiinnittää enemmän huomiota
• Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältö ja taso kaipaavat tarkempaa kansallista
määrittelyä
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 23

24. • Keinoälypohjaiset työ- ja toimintakykyriskiä tunnistavat
järjestelmät ovat jo käytössä osassa työterveyshuolloista
• Rakenteinen kirjaaminen ja tiedon louhinta
mahdollistavat päätöksenteon tuen ja paremman
terveyden, työkyvyn ja hoidon seurannan
• Palaute- ja herätetiedon saanti hoito- ja palveluketjuissa
mahdollistaa nykyistä varhemman työkyvyn arvioinnin ja
työhön paluun tuen toimet
• Omaseuranta, etätuki ja yksilölliset palvelupolut
kehittyvät voimakkaasti ja auttavat työntekijää pysymään
kunnossa
• Ehkäisevät ja hoidolliset etäpalvelut sujuvoittavat
palvelua
• Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat työn riskien ja
kuormitustekijöiden seurannan ja terveydellisen
merkityksen arvioinnin nykyistä tarkemmin ja
ajantasaisemmin
• Työterveyshuollon rakenteisen tiedon opas on valmis ja
odottaa, että THL julkaisee sen
Tietojärjestelmät, rakenteinen kirjaaminen ja
etä- ja digitaaliset palvelut
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 24

25. Työterveyslaitoksen asema ja kansainvälisyys
• Suomi tarvitsee vahvan asiantuntijalaitoksen
tukemaan omalla toiminnallaan työikäisten työ- ja
toimintakykyä, kaventamaan terveyseroja ja
pidentämään työuria
• Korkealaatuinen kansainvälinen tutkimus- ja siihen
liittyvä kehittämistoiminta tukee kansallisia
työelämälle, terveydenhuollolle ja taloudelle
asetettuja päämääriä
• Tietoa tarvitaan päätöksenteon ja hyvien
käytäntöjen tueksi
• Elämme entistä verkottuneemmassa maailmassa,
jossa meidän on etsittävä yhteisiä ratkaisuja
globaaleihin ongelmiin
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 25

26. 1. Ikäryhmäkohtaisia palvelukokonaisuuksia, mukaan lukien työikäiset
2. Työikäisen terveydenhuollon palvelukokonaisuuden hyvien käytäntöjen
vieminen käytäntöön https://www.ttl.fi/tyoikaisten-sote-palvelukokonaisuus-hyvia-
kaytantoja/
3. Työ- ja toimintakyvyn tukeminen tavoitteena kaikissa työikäisiä koskevissa
strategisissa tavoitteissa, suunnitelmissa, lainsäädännössä ja palveluissa
4. Terveydenhuollon kansallisissa laaturekistereissä, mielenterveysstrategian
toimeenpanossa ja SOTE-keskushankkeissa on huomioitava työkyvyn tuki ja
työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisten palveluiden
yhteensovittaminen
5. Monialaisia palveluja tarvitsevien työikäisten työ- ja työllistymiskykyhaasteiden
ratkaisuissa työterveyshuollon työkykyosaamisen hyödyntämistä
6. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuki kansalaisten hoito- ja
palveluprosesseihin
Mitä tarvitaan?
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 26

27. Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?
• Työpaikan ja työntekijän tunnistettuun
tarpeeseen perustuvaa
• Ennakoivaa
• Ajantasaiseen yksilö- ja yritystietoon
perustuvaa
• Hyvään tieteellis-tekniseen laatuun
perustuvaa
• Joustavaa ja räätälöityä
• Muihin työikäisten sote-, kuntoutus- ja
työurapalveluihin sovitettua
• Uusia innovatiivisia palvelukonsepteja
ja sähköisiä välineitä käyttävää
9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 27

28. @tyoterveys
@fioh
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos
Kiitos
@timolei

29. 9.10.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS Timo Leino 29