Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä
•
0 gostou•2,157 visualizações
Johtava tutkija, yksikön päällikkö, FT, Dos. Anne Hyvärinen, THL @perjantaimeeting 19.2.2014
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Destaque
Destaque (17)
Mais de Työterveyslaitos
Mais de Työterveyslaitos (20)
Último
Último (9)
Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä
- 1. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 1 Mikrobiologiset määritykset kosteus- ja homevaurion määrittämisessä Johtava tutkija, yksikön päällikkö, FT, Dos. Anne Hyvärinen
- 2. Mikrobien ”erityispiirteitä” • Mikrobeja on kaikkialla ja paljon erilaisia – Erilaisia epäpuhtauksia: solut, itiöt, niiden osaset ja rakennekomponentit, allergeenit, metaboliatuotteet (VOC, toksiinit) • Eläviä, muuntuvia, mutta kuolleillakin merkitystä • Mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden kasvuun, kasvualustasta vapautumiseen ja esiintyvyyteen vaikuttavat useat tekijät – Pitoisuuksien vaihtelu suurta • Vaikutusmekanismit ja oireita/sairauksia aiheuttavat tai suojaavat tekijät edelleen epäselviä • Yksilöiden vasteet erilaisia • Sisäilman mikrobiologiselle epäpuhtauksille ei ole terveysperusteisia ohjearvoja! 19.2.2014 2 TTL perjantaimeeting
- 3. WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould (2009) • Kosteus- ja homeongelmat ovat yhteydessä hengitystieoireisiin ja uuden astman synnyn riskiin • Kosteus ja mikrobit ovat indikaattoreita - osoittavat olosuhdetta – Ei tunneta tarkkaan altistumista ja tautimekanismia, jolla hengitystiehaitat aiheutuva → syy-seuraus suhde vielä epäselvä • Ei voida asettaa terveysperusteista raja-arvoa, mikä määrä altistumista olisi vielä turvallinen • Kosteus ja homekasvu tulisi aina ehkäistä 19.2.2014 3TTL perjantaimeeting
- 4. 19.2.2014 4 Terveydensuojelulaki “terveyshaitta” • elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuva sairaus tai sen oire • altistuminen terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista • Työturvallisuuslaki ”terveyshaitta” • sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) • Työturvallisuuslaki ”terveysvaara” • tapaturman ja sairastumisen vaara Terveydensuojelulaki 763/1993 ja Työturvallisuuslaki 738/2003 TTL perjantaimeeting
- 5. 19.2.2014 5 Asumisterveysohje (STM 2003) Asumisterveysopas (YTL 2009) • Mikrobimäärityksillä pyritään selvittämään, onko asunnossa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde • Mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa, ulkovaipan lämmöneristeen sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana • Ohje korvautuu asetuksella ja opas päivitetään asetuksen soveltamisoppaaksi TTL perjantaimeeting
- 6. Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja –mittaukset KOKONAISUUDEN ARVIOIMINEN Salonen, TTL 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 6
- 7. Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen • Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin • Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja – lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä Rakennustekninen arviointi sisältää: • Vaurioiden havainnoinnin • Kosteuslähteiden tunnistamisen • Riskirakenteiden tunnistamisen • Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin • Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan • Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 7
- 8. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 8 Asumisterveysohjeen ja –oppaan mikrobiologiset olosuhteet- osassa opastetaan • Kuinka tutkia mikrobikasvun esiintymistä ja kontaminaatiota • Millaiset löydökset viittaavat mikrobikasvuun pinnoilla tai rakennusmateriaaleissa • Millaiset löydökset ovat normaaleja suomalaisten kotien sisäilmassa • Millaiset löydökset viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen tai kontaminaatioon
- 9. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 919.2.2014 9 Näytteenottostrategia ”pähkinänkuoressa” • Mihin kysymykseen halutaan vastaus? • Onko mikrobikasvua pinnalla tai materiaalissa? • Onko asunnossa epätavanomainen mikrobilähde? • Kulkeutuuko mikrobeja sisäilmaan jostain toisesta tilasta? • Onko vaurioituneesta rakenteesta ilmayhteys oleskelutiloihin? • Miten laaja vaurio? • Mitkä mittaukset antavat riittävästi tietoa / antavatko näytteet ja tehtävät analyysit vastauksen? • Mihin tuloksia verrataan?
- 10. Mikrobipitoisuuksien ja -lajiston määrittäminen materiaali-, pinta- ja ilmanäytteistä • Pyritään tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa • Ohjeistus ja tulkinta tällä hetkellä vain kasvatusmenetelmään perustuville elinkykyisille mikrobeille 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 10
- 11. 11 Mikrobimääritys materiaalista tai pinnalta • Näyte edustaa ao. näytteenottopaikkaa • Mikrobikasvu ei ole ”tasaista” → rinnakkaisissa näytteissä vaihtelua → yleensä määritys ainakin pahimmasta mahdollisesta kohdasta • Vaurioitunein kohta yleensä lähellä kosteuslähdettä • Esim. jos betonilaatta märkä, vaurio todennäköisemmin parketin alla kuin päällä • Mikrobikasvu yleensä kostuneen materiaalin pinnalla • Kuivunut kasvusto → mahdollisesti väärä negatiivinen → näytteen suoramikroskopointi • Maaperään ja ulkoilmaan kosketuksissa olevat näytteet eivät tulkinnan piirissä, jos ei ilmavuotoa sisätiloihin 19.2.2014 TTL perjantaimeeting
- 12. Ilmanäytteiden käyttö • Ei ole ensisijainen menetelmä! • Otetaan silloin, jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan mikrobialtistumiseen • Suositeltavin ajankohta talvi • Useista huoneista, mahdollisesti useita kertoja • Kohteen informointi mittauksista etukäteen – Monet toiminnot nostavat tilapäisesti sisäilman pitoisuuksia →KONTROLLOITAVA ennen mittauksia tai vähintäänkin kirjattava ylös 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 12
- 13. 19.2.2014 13 Esimerkkejä asuntojen normaalilähteistä Lehtonen et al.1994 TTL perjantaimeeting
- 15. 19.2.2014 15 Asumisterveysohjeen tulkintaohjeet • Perustuvat laajoihin aineistoihin • vaurioituneita ja ei-vaurioituneita materiaaleja, pintoja ja asuntoja • Kasvatusmenetelmä – julkaistuja tulkintaohjeita ja vertailuaineistoja on toistaiseksi vain kasvatus- eli viljelymenetelmille – Rakennusmateriaali- ja pintanäytteet • suoramikroskopointi – 6-vaiheimpaktorinäytteet ilmasta • Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos – Validoitu em. menetelmiä vastaan – Riittävä vertailuaineisto ja tulkintaohjeet • Viranomaispäätöksissä voidaan käyttää vain menetelmiä, joilla Eviran hyväksyntä TTL perjantaimeeting
- 18. Rakennusmateriaalit (n=945*) viljely vs. qPCR 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 18 *Unifungi n= 261
- 19. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 1919.2.2014 19 Mikrobitulosten tulkinta 1 • Tutkimukset ilman tulosten tulkintaa ei auta asiakasta – mihin tulkinta perustuu – mikrobeja on kaikkialla - paljonko on paljon • Verrataan kokonaispitoisuuksia sekä lajistoa • Ilmanäytteitä verrataan ulkoilmaan – pitoisuuksien Sisä/Ulko-suhde + lajistotarkastelu
- 20. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 2019.2.2014 20 Mikrobitulosten tulkinta 2 • Indikaattorit – Kasvatusmenetelmällä ”läpileikkaus” elinkykyisistä ja kasvatusalustalla kasvavista tietyt mikrobit liittyvät kosteusvaurioihin • Ilmanäytteet – Useat indikaattorit samassa näytteessä – Sama indikaattori useissa näytteissä – Sama indikaattori toistuvasti – qPCR-menetelmä havaitsee sekä kuolleet ja elävät, mutta vain ne, joita analysoidaan •Ei toistaiseksi selviä indikaattoreita
- 21. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 2119.2.2014 21 Mikrobitulosten tulkinta 3 • Kuivunut kasvusto – mahdollisesti väärä negatiivinen • Mikrobien kulkeutuminen pinnalle – mahdollisesti väärä positiivinen • Näyte märkä – aliarvio? • Ilmanäytteet – Yksittäiset negatiiviset näytteet eivät poissulje epänormaalin lähteen olemassa oloa!!! – Muutama positiivinen näyte voi viitata epätavanomaiseen lähteeseen -> vaurion paikallistaminen – Normaalilähteiden vaikutus
- 22. 19.2.2014 22 Mikrobikasvusta vapautuvien epäpuhtauksien käyttäminen asumisterveystutkimuksissa? • mikrobi-itiöt ja –solut, rihmaston, solujen ja itiöiden osaset – kasvatusmenetelmä jo käytössä, mm. DNA-pohjaista qPCR- sekä entsymaattisia menetelmiä testataan • mikrobien rakennekomponentit – tutkimuskäytössä, mutta ei tulkintaohjeita olemassa • mikrobien haihtuvia aineenvaihduntatuotteita (MVOC) (homeen haju) – tutkimuskäytössä, ei erottele mikrobivauriokohteita, myös muita lähteitä • mikrobitoksiinit – tutkimuskäytössä, ei vielä mahdollista arvioida soveltuvuutta käytäntöön • toksisuustestaus – myös muut kuin mikrobitekijät voivat aiheuttaa toksisuutta, määritys pölystä ei erottele kohteita! • (kosteuden johtuvan materiaalien kemiallisen hajoamisen tuotteet – esim. ftalaatit tutkimuskäytössä) 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 22
- 23. 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 23 0 1 2 3 1000 10000 100000 1000000 p=0.026 concentration(cells/g) 0 = no moisture damage, 1 = moisture damage in one area, 2 = moisture damage in two areas, 3 = moisture damage in three or four areas in the house Trichoderma viride in house dust (qPCR) vs. moisture damage (Lignell et al. 2008)
- 24. 19.2.2014 Mikrobitoksiinit = Mikrobien tuottamia haitallisia aineenvaihduntatuotteita • Yksi sienikanta voi tuottaa erilaisia, eri kannat ja lajit voivat tuottaa samoja • Esiintyy homevaurioituneissa rakennusmateriaaleissa, olosuhteiden, kasvuajan ja alustan koostumuksen suosiessa sekundäärimetaboliittien tuottoa • Usein hyvin akuutisti toksisia, lämmönkestäviä, osa rasvaliukoisia • Toksiinintuoton säätely ei tunnettua • Ilmakeräys ja määritys sisäilmasta hankalaa • Eivät haihtuvia, mutta leviävät ilmaan hiukkasten mukana • Mikä on normaalipitoisuus? – ei tiedossa • EI tule käyttää mikrobikasvun toteamiseen TTL perjantaimeeting 24
- 25. 42-58% of samples positive, independent of moisture damage 30 different microbial metabolites; low prevalence of indiv. compounds ~<10% (other than emodin, enniatins) some differences in metabolites profiles and frequencies between countries greater variety of metabolites in index school buildings; few statistically significant differences in single compounds; not consistent between countries ’background’ mycotoxins indicating outdoor sources? HITEA Peitzsch et al. 2012, JEM, 14(8):2044-53 2519.2.2014 TTL perjantaimeeting
- 26. 19.2.2014 2619.2.2014 26 Toksisuusmittaukset • Näytteen ”yleistä” toksisuutta voidaan testata esim. soluviljelmässä • Vastaus ei kerro, mikä näytteen osa aiheuttaa toksisuuden • Toksisuutta testeissä voivat aiheuttaa mikrobitoksiinien lisäksi esim. ulkoilman saasteet, pakokaasut, palamistuotteet, monet talouskemikaalit jne. • TOXTEST-projekti: Itä-Suomen yliopisto, THL, TTL, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto – Pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin – Ulkopuolinen arviointi vahvisti yllä olevan johtopäätöksen TTL perjantaimeeting
- 27. Mitä uutta tekeillä • Rakennusmateriaalien suoraviljely (TTL) tulee soveltamisoppaaseen • qPCR rakennusmateriaali- ja ilmanäytteistä – tilastollinen testaus menossa • Mycometer®-menetelmä – β-N-asetyylihexosaminidaasi-entsyymin määrää • Laskeutuneen pöly viljely ym. (yhdessä TTLn kanssa) • Ilmanäytteen toksisuus (UEF, THL) 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 27
- 28. Terveyshaitasta toimenpiteisiin • Terveyshaitta tulee poistaa • Toimenpidesuositusten ja niiden kiireellisyyden tulee perustua kokonaisuuteen, jossa huomioidaan – terveyshaitan esiintyminen – altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu • altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet – rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus • Altistumisen todennäköisyyteen vaikuttavat – lähteen laajuus, sijainti ja ominaisuudet – epäpuhtauksien vapautuminen ja leviäminen sisäilmaan sekä niihin vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto ja ilmavuotoreitit 19.2.2014 TTL perjantaimeeting 28