9.11.2017 Webinaaridiat Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti

Liikkuen vireäX työssä –webinaarisarja osa 3/3
Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti
9.11.2017 klo 14.00-15.00

Ketkä äänessä?
Webinaarin puhujina:
1. Janne Halonen
tutkija, Työterveyslaitos
2. Virpi Ruohomäki
vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
3. Matleena Livson
erityisasiantuntija, Suomen Olympiakomitea
4. Sirpa Lusa
vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
5. Anne Punakallio
erikoistutkija, Työterveyslaitos
Teknisenä tukena:
Tuula Törhönen ja Päivi Sormunen
Työterveyslaitos
3
2.1.
3.
4.
9.11.2017 © Työterveyslaitos | www.ttl.fi
5.

TyhyverkostoX - Työterveyttä, työturvallisuutta ja
työhyvinvointia (eli TTT) verkostoituen 2015-2018
STM:n toimenpidekokonaisuus: Työ, työkyky ja innovaatiot
Toimintalinja 3
Työllisyys ja
työvoiman
liikkuvuus
Erityistavoite 7.1.
Tuottavuuden ja
työhyvinvoinnin
parantaminen
Työterveyslaitoksen hankekokonaisuus
TTT-
verkostotoiminta
alue, kansallinen,
kansainvälinen
Jaana
Lerssi-Uskelin
TTT-osaaminen
työpaikoilla
Helena
Palmgren
TTT-yhteistyö
työpaikoilla
Hanna Uusitalo
TTT-palvelujen
hankinnan ja
organisoinnin
uudet muodot
Helena
Palmgren
Fyysisesti
raskasta ja
runsaasti
psyykkistä
kuormitusta
sisältävää työtä
tekevien
työkyvyn ja
terveyden
edistämisen
käytännöt
työpaikoilla
Sirpa Lusa
www.ttl.fi/tyhyverkosto
#tyhyverkosto
9.11.2017 © Työterveyslaitos | www.ttl.fi 4
facebook.com/tyhyverkosto

Liikkuen vireäX työssä –webinaarisarja
Paikoillenne: Liikunta, palautuminen ja työkyky, ke 20.9.2017
Valmiit: Liikunta, tunteet ja yhteisöllisyys, to 5.10.2017
Hep: Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti, to 9.11.2017
Webinaarit tallennetaan ja löytyvät nettisivuiltamme www.ttl.fi/tyhyverkosto

Webinaarin tavoite
Tavoitteena on kertoa miten työyhteisö ja
työympäristö vaikuttavat fyysisen
aktiivisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen?
Ja kuinka työstä tulee mielekkäämpää, kun
kaikki osapuolet yhdessä huomioivat myös
yhdessä liikkumisen ja työpäivän aikaisen
tauottamisen merkityksen.

Webinaarissa käsiteltävät aiheet
Miten mitata ja arvioida liikkumista?
Janne Halonen, tutkija, Työterveyslaitos
Työympäristö tukemassa istumisen vähentämistä
Virpi Ruohomäki, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
Työyhteisö liikkuu yhdessä
Matleena Livson, erityisasiantuntija, Liikunnallinen elämäntapa, Liikkujan polku -
verkosto, Suomen Olympiakomitea
Keskustelua johdattelemassa
Sirpa Lusa, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos ja Anne Punakallio, erikoistutkija,
Työterveyslaitos
Lopuksi käsitellään webinaarin aikana eteen tulleet kysymykset

Miten mitata ja arvioida fyysistä aktiivisuutta?
Liikkuminen ja liikkumattomuus työssä ja vapaa-ajalla
Janne Halonen, tutkija, Työterveyslaitos
9.11.2017 © Työterveyslaitos | Janne Halonen | www.ttl.fi 8

Käsitteistä
• Liikkuminen – fyysinen aktiivisuus – physical activity
• lihasten tahdonalaisesti tuottamaa liikettä, joka lisää
energiankulutusta
• liikunta (exercise) on osa liikkumista. Fyysisesti aktiiviset vs.
fyysisesti inaktiiviset (liian vähän liikkuvat)
• Paikallaanolo – liikkumattomuus – sedentary behaviour
• mikä tahansa toiminta jossa energiankulutus ≤1,5 MET*
(Ainsworth ym. 2011, Pate ym. 2008, PEROSH Joint Research Project 2017)
© Työterveyslaitos | Janne Halonen | www.ttl.fi9.11.2017 9
*MET on lepoaineenvaihdunnan kerrannaisyksikkö. Se kuvaa
kuinka moninkertaiseksi lepoaineenvaihdunnan taso kohoaa
eri toiminnoissa.

Fyysinen aktiivisuus – miksi?
• Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on WHO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti
neljänneksi suurin ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja (WHO 2011.)
• Yhteys useisiin kroonisiin sairauksiin: mm. ylipaino, diabetes, hypertensio, aivoinfarkti,
tietyt syöpätyypit ja metabolinen syndrooma (Cooper ym. 2010)
Lähde: Katsaus: Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Vasankari T. Suomen Lääkärilehti 25-32/2014, kevyt-
raskastyö lisäykset Anne Punakallio, 2015.
•Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla
2 t 30 min reippaasti
TAI
1 t 15 minuuttia rasittavasti.
•Kohenna lihaskuntoa ja kehitä
liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

Inaktiivisuus eli liikkumattomuus – miksi?
• Liikkumattomuus ei ole sama asia kuin vähäinen fyysinen aktiivisuus. Se on
itsenäinen, reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrästä riippumaton
terveyden riskitekijä
• Yhteyksiä moniin sairauksiin: mm. sydän – ja verisuoni-sairauksiin, 2 tyypin
diabetekseen, ylipainoon (vyötärölihavuus), eräisiin syöpiin, ennenaikaiseen
kuolleisuuteen (Patel ym. 2010, Katzmarzyk ym. 2009, Thorp. ym. 2011, Van der Ploeg H ym. 2012.)
9.11.2017 11
ü Istumisen pitkä kokonaiskesto ja erityisesti sen yhtäjaksoisuus on
haitallista.
ü Jo pienienkin katkojen ja jalkeille nousujen on todettu
vähentävän istumisen haitallisuutta
ü Yli 7 tuntia päivässä istuvilla jokainen lisätunti istumista kohottaa
kuoleman riskiä 5 %
ü Yli 9 tuntia päivässä istuvilla istuminen on yhteydessä
lihavuuteen, unen riittämättömyyteen ja runsaampaan
lääkärissäkäyntien lukumäärään.
© Työterveyslaitos | Janne Halonen | www.ttl.fi

Mitä arvioidaan tai mitataan?
• Aktiivisuus/liikkuminen
• Kokonaisenergiankulutus; (kCal)
• fyysinen aktiivisuus eri teho-alueilla: kevyt, keskiraskas, raskas, erittäin raskas; askelmäärä
(kuntoliikuntasuositukset) (min/vrk)
• Mitä liikuntaa: kestävyys, lihaskunto ja liikehallinta (tasapaino, koordinaatio) vs. suositukset
• Missä: työ, työmatkat, vapaa-aika
• Kehon asennon ja toiminnan tunnistus sekä niiden kestot
• istuu, seisoo, makaa, kävelee, juokseeà havainnointi, mittaaminen usealla mittarilla
• Liikkumattomuus
• Liikkumattomuuden kokonaismäärä (min/vrk) à 7 tuntia, 9 tuntia
• Istumisen sekä muun paikallaanolon (makaaminen ja seisominen) jaksot ja kestot
• Liikkumattomuuden tauotus, taukojaksojen pituudet (30min välein, 2min kesto)
• Missä: työ, työmatka, vapaa-aika

Miten aktiivisuutta voi arvioida?
Epäsuora arviointi – kysely, haastattelu, päiväkirja:
+ kyselyt ovat edullisia ja kohtuullisen vaivattomia toteuttaa isommille ryhmille
+ aktiivisuuden ja inaktiivisuuden määrän ja laadun arviointiin, asenteiden mittaamiseen, ympäristön havainnoimiseen, kontekstin
selvittämiseen
- Kerätty tieto pohjautuu muistiin sekä tulkintaan à voi olla epäjohdonmukaista, epäjärjestelmällistä ja puutteellista
- Usein aktiivisuuden määrä ja teho yliarvioidaan sekä liikkumattomuus aliarvioidaan (van Poppel et al. 2010, Hagstromer et al
2010.)
- Monet satunnaiset kestoltaan lyhyet aktiviteetit jotka tapahtuvat muun liikkumisen ohessa ovat hankalia muistaa ja raportoida:
lyhyet siirtymiset paikasta toiseen, työn tauotuksen määrä, työasentojen vaihtelu yms. (Matthews et al 2012)
Havainnointi – kohdetta havainnoidaan ennalta määrättyjen kriteerien mukaan
+Luotettavampi kuin kysely, kehon asennot saadaan mukaan, samalla voidaan tehdä myös työn havainnointia
+käytetään mittalaiteiden laskenta-algoritmien kehittämisessä
-Kallis ja työläs; havainnoitsijoiden välille saattaa tulla eroa, Havainnointi voi muuttaa työn tekemisen tapaa
-yleensä rajattu aika ja kohde, kokonaisuuttaa ei saada haltuun!
Mittaus –liikeanturit, sykevälivaihtelu, epäsuora kalorimetria yms.
+Mitataan suoraan aktiivisuutta: kokonaisenergiankulutus, liikkumisen teho-alueet, liikkumattomuus, kehon asennot
+Voidaan mitata todellisessa työympäristössä
-Jokaisessa yksittäisessä teknologisessa ratkaisussa on vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa jotka on hyvä tietää tuloksia
tulkitessa.

Miten aktiivisuutta voi arvioida – kyselyt, päiväkirjat
Fyysinen aktiivisuus
• The International Physical Activity Questionnaire (IPAQ), (lyhyt-pitkä)
• Global Physical Activity Questionnaire (GPAQ)
Liikkumattomuus
• Workplace Sitting Breaks Questionnaire (SITBRQ),
• Occupational Sitting & Physical Activity Questionnaire (OSPAQ),
• the Workforce Sitting Questionnaire (WSQ)
• KKI-istumiskortti, Istumispäiväkirja (KKI, www.likes.fi): yht max. 8 tuntia istumista, max. 2
tuntia kerrallaan
Kansallisia kyselyitä vertailupohjaksi
• Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)
• Kansallinen FINRISKI-tutkimus
• Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK)

Miten aktiivisuutta voi arvioida - liikemittarit
• Kiihtyvyysanturi mittaa liikkeiden aiheuttamia kiihtyvyyksiä siinä kehonosassa,
johon mittari on kiinnitetty.
• Kuluttaja (wearable): aktiivisuusmittarit, sykemittarit, älykellot, puhelimen appsit
• Osa on pelkkiä aktiivisuusmittareita
• Monessa jo integroitu muitakin signaaleja (syke, iholämpö, ilmanpaine, gps yms.): aktiivisuus, uni, missä
liikuttu yms.
• Monessa data menee pilveen ja raportit saa auki haluamallaan päätelaitteella (kännykkä, tietokone, tabletti)
• Riittävän tarkka elintapojen seurantaa
• Ammatti ja tutkimuskäyttöön soveltuvat mittarit
• Tarkempia, usein monta anturia ja signaalia (syke, iholämpö, ilmanpaine, gps, hapenkulutus, EMG yms.)
• Analyysi työläämpää
• Esim. Aktigraph, ActivPAL3 , Fibion

Pohdittavaa menetelmän valinnasta
• Mihin aiotaan käyttää
• Mittaako oikeita asioita tarpeeksi tarkasti
• Aika ja vaiva
• Mittari à kuinka vaivalloinen tutkittavalle
• Analyysiohjelmisto à kuinka paljon vaatii työtä mittaajalta/analysoijalta
• Palaute tutkittavalle
• Välitön à elintapainterventiot tai aktivoivat työtavat
• Myöhemmin saatava à työn ja vapaa-ajan tarkempi ja luotettavampi arvio, yksilöiden välinen
vertailu ja ryhmäanalyysit
• Monia hyviä mittareita on saatavilla
• Tärkeintä on tuntea oma mittarinsa vahvuuksineen ja heikkouksineen
• Monet yksilöt mittaavat tekemisiään à voiko hyödyntää?

Arviointimenetelmän valinta:
• Liikkuminen à kysely, päiväkirja, liikemittari
• Liikkumattomuus à kysely, päiväkirja, liikemittari
• Asennot, tehtävät, liikekaavat (patterns) à yksi tai
useampia liikemittareita
• Energiankulutus: à
• liikemittaus (epäsuora laskenta niistä toiminnoista
joita voidaan tunnistaa, tarkka tunnistus vaatii
useamman sensorin),
• sykevälimittaus, hengityskaasun mittaus
http://www.perosh.eu/wp-content/uploads/2017/08/Report-Sedentary-Behaviour.pdf

Mihin arviointia voi käyttää?
• Liikkumisen ja liikkumattomuuden määrän ja laadun arviointi
ü väestö, yritys, osasto, yksittäinen henkilö
• Seulontaväline
ü huonosta kunnosta, vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta tai liikkumattomuudesta aiheutuva terveyden ja
toimintakyvyn heikentymisen riskissä olevat
• Elintapa interventioiden tuloksellisuuden arviointi ja motivoinnin väline à palaute tekemisestä
• Osana työpaikan toimintakulttuuria ja esimiestyötä:
ü työn organisoinnin, työnsuunnittelun ja työmenetelmien ja työtapojen arvioinnin apuväline?
ü aktivoivien työtapojen suunnittelu?
• Osana työpaikkaselvitystä?
ü yleinen aktiivisuusprofiili työpäivän aikana (inaktiivisuuden annoksen arviointi),työnkuvan arviointi, työasennot,
työn tauotus
• Mitä muita käyttötarkoituksia keksitte?

Lähteitä
• Ainsworth, B.E., et al., 2011 Compendium of Physical Activities: a second update of codes and MET values. Med Sci Sports Exerc, 2011. 43(8): p. 1575-
81.
• Holtermann, A., et al., A practical guidance for assessments of sedentary behavior at work: A PEROSH initiative. Appl Ergon, 2017. 63: p. 41-52.
• Lee, I.M., et al., Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy.
The Lancet, 2012. 380(9838): p. 219-229.
• Cooper, R., D. Kuh, and R. Hardy, Objectively measured physical capability levels and mortality: systematic review and meta-analysis. Bmj, 2010. 341:
p. c4467.
• Patel, A.V., et al., Leisure time spent sitting in relation to total mortality in a prospective cohort of US adults. Am J Epidemiol, 2010. 172(4): p. 419-29.
• Katzmarzyk, P.T., et al., Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. Med Sci Sports Exerc, 2009. 41(5): p. 998-1005.
• van der Ploeg, H.P., et al., Sitting time and all-cause mortality risk in 222 497 Australian adults. Arch Intern Med, 2012. 172(6): p. 494-500.
• Matthews, C.E., et al., Amount of time spent in sedentary behaviors and cause-specific mortality in US adults. Am J Clin Nutr, 2012. 95(2): p. 437-45.
• van Poppel, M.N., et al., Physical activity questionnaires for adults: a systematic review of measurement properties. Sports Med, 2010. 40(7): p. 565-
600.
• Hagstromer, M., et al., Comparison of a subjective and an objective measure of physical activity in a population sample. J Phys Act Health, 2010. 7(4):
p. 541-50.
• Thorp, A.A., et al., Sedentary behaviors and subsequent health outcomes in adults a systematic review of longitudinal studies, 1996-2011. Am J Prev
Med, 2011. 41(2): p. 207-15.
• World Health Organization. Global Health Risks. Mortality and burden of disease attributable to selected major risks, 2009.

Työympäristö tukemassa istumisen
vähentämistä
Virpi Ruohomäki, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
9.11.2017 © Työterveyslaitos | Virpi Ruohomäki | www.ttl.fi 20

Monipaikkainen työ
Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan 45 % suomalaisista
tekee osan työstään satunnaisesti päätyöpaikan ulkopuolella
© Työterveyslaitos | Virpi Ruohomäki | www.ttl.fi9.11.2017 21

Työpäivän aikana työtehtäviä voidaan hoitaa useissa
eri paikoissa yksin ja yhdessä toisten kanssa.
Liikettä ja vaihtelua työhön!
Ryhmän kokous
Yksilötehtävien
hoitamista
Asiakkaan
tapaaminen
Lounastapaaminen
Projektikokous
Perhe
Ystävät
Harrastukset
Lepo
© Työterveyslaitos | Virpi Ruohomäki | www.ttl.fi9.11.2017 22

MONITILATOIMISTO – Mikä?
Kuva: Työterveyslaitoksen TOTI-hanke
• Monitilatoimisto on joustavuutta ja
muunneltavuutta tavoitteleva tilakonsepti
• Kehitetty monipaikkaisen tietotyön tarpeisiin
• Organisaatiot toivovat monitilaratkaisun
edistävän osaamisen jakamista ja yhteistyötä
sekä laadukasta ja tuottavaa työskentelyä
• Valtion toimitilastrategian 2020 mukaan
monitilatoimisto tukee uusiutuvia työnteon
tapoja ja on siksi pääsääntö toimistotiloissa

MONITILATOIMISTO – Millainen?
Erilaisia tiloja eri tehtäville, esimerkiksi
- Henkilökohtaisia tai jaettuja työpisteitä yksilötehtäviin
- Nimeämättömiä työpisteitä, jolloin niitä voi olla vähemmän kuin henkilöitä
- Hiljaisia tiloja keskittymistä vaativille tehtäville
- Kokous- ja neuvottelutiloja yhteistyölle
- Kohtaamispaikkoja vapaamuotoiselle vuorovaikutukselle
- Äänieristettyjä tiloja tai puhelinkoppeja puheluiden hoitamiseen
- Taukotiloja ja/tai kahvihuoneita
- Ideointitiloja luovaan yhteistyöhön
- Vaihteleviin työasentoihin säädettäviä kalusteita ja seisomatyöpisteitä yms.

Työntekijä voi valita ja vaihtaa paikkaa tilanteen ja tehtävien mukaan
Yhteiset toimintatavat ja opastus tilojen käytölle
Kuva: Leena Aalto9.11.2017 © Työterveyslaitos | Virpi Ruohomäki | www.ttl.fi

Hyvinvointia edistävä työtila
• on terveellinen, turvallinen ja esteetön
• tukee työprosessien sujuvuutta
• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä
• mahdollistaa työrauhan ja yksityisyyden
• on hallittava ja tarjoaa valinnan mahdollisuuksia
• herättää myönteisen asiakaskokemuksen
• mahdollistaa elpymisen
(Ruohomäki, Lahtinen, Reijula 2015)

Työympäristö- ja hyvinvointikysely
• Tarkoitettu työn ja työympäristöjen sekä käyttäjien tyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja työsuorituksen
tutkimiseen
• Tuottaa tietoa tilan käyttäjistä, työn sisällöistä, työn tekemisen tavoista ja paikoista sekä tilatarpeista
tilasuunnitteluun ja päätöksentekoon
• Toimii myös seurantamenetelmänä työympäristömuutosten jälkeen, kun arvioidaan vaikutuksia
käyttäjien tyytyväisyyteen, hyvinvointiin ja työsuoritukseen
• Kehitetty Työterveyslaitoksella ja käytetään tutkimus- ja palveluhankkeissa
(Ruohomäki & Lahtinen ym. 2013, 2015)

Tarjoamme tutkimusta ja koulutusta

Linkkejä ja vinkkejä
Seitsemän kysymystä monitilatoimistoista
https://www.ttl.fi/tyopiste/seitseman-kysymysta-monitilatoimistosta/
Monitilatoimisto pitää suunnitella ihmistä ja hänen työtään varten
https://www.ttl.fi/tyopiste/monitilatoimisto-pitaa-suunnitella-ihmista-ja-hanen-tyotaan-varten/
Näin johdat henkilöstösi monitilatoimistoon
https://www.ttl.fi/blogi/nain-johdat-henkilostosi-monitilatoimistoon-viisi-vinkkia/
Monitilatoimisto parantaa yhteisöllisyyttä, mutta heikentää työskentelyrauhaa
https://www.ttl.fi/monitilatoimisto-parantaa-yhteisollisyytta-mutta-heikentaa-tyoskentelyrauhaa/
Työtila vaikuttaa tulokseen ja henkilökunnan pysyvyyteen
http://www.businessopas.fi/tyoymparisto/tyotila-vaikutta-tulokseen-ja-henkilokunnan-pysyvyyteen
Hyvä työympäristö syntyy tilan käyttäjien kokemusta hyödyntämällä
http://www.teknologiainfo.com/innovaatiot/hyva-tyoymparisto-syntyy-tilan-kayttajien-kokemusta-
hyodyntamalla
Tilasuunnittelu tukee työelämän muutosta
http://epalvelut.puhtausala.fi/config/lehdet/puhtausala-3-2016/tilasuunnittelu/
Omasta työhuoneesta yhteiseen tilaan
https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2016/omasta-tyohuoneesta-yhteiseen-tilaan/
Kumaraa karkottamassa
http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1408918706996
© Työterveyslaitos | Virpi Ruohomäki | www.ttl.fi 299.11.2017

Kotimaisia julkaisuja (1)
Ruohomäki, V., Lahtinen, M. & Sirola, P. (2017) Työympäristömuutos, monitilatoimiston toimivuus ja henkilöstön
hyvinvointi. Työelämän tutkimus 15(2), 3-28
Ruohomäki, V., Lahtinen, M., Sirola, P. & Latvala, J. (2017) Omista työhuoneista monitilatoimistoon – kuinka käy
henkilöstön hyvinvoinnin? Sisäilmastoseminaari. Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY Raportti 35, s. 171-176.
Sirola, P., Ruohomäki, V. & Lahtinen, M. (2017) Yliopiston henkilöstön työn sisällöt ja kokemukset uudistuneesta
työympäristöstä, Psykologia 52(01), 4-22.
Lahtinen, M., Lappalainen, S., Leikas, M., Ruohomäki, V., Sainio, M., Salmi, K., Sirola, P., Stengård, J., Tähtinen, K.,
Laitinen, S., Remes, J., Vendelin, J., Tillander, S., Pääkkönen, T. (2016) Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys
ja tilan käyttäjien hyvinvointi. MOSI Tutkimushankkeen loppuraportti. Tietoa Työstä. Helsinki: Työterveyslaitos.
https://www.julkari.fi/handle/10024/131769
Lahtinen, M., Ruohomäki, V. & Reijula, K. (2015) Uusista toimistoratkaisuista ja tilamuutoksista tarvitaan
tutkimustietoa. Työelämän tutkimus –lehti 13(1), 72-79
Ruohomäki, V., Lahtinen, M., Joutsiniemi, A., Tuominen, P., Airaksinen, M. (2015) Human & Green toimintamalli
sisäympäristöjen kehittämiseen. SIY raportti 33, Aalto yliopisto ja Sisäilmayhdistys, 155-160.
Ruohomäki, V. (2015) Ihmisten johtaminen turbulenssissa. Eurooppalaista työ- ja organisaatiopsykologiaa.
Psykologia 50(5), 388-391

Kotimaisia julkaisuja (2)
Ruohomäki, V., Haapakangas, A. & Lahtinen, M. (2013) Tilat työn mukaisiksi: työn analyysi ja koettu sisäympäristö
yliopistossa. SIY raportti 31, Aalto yliopisto ja Sisäilmayhdistys, s. 135-140.
Ruohomäki, V. & Lahtinen (2013) Osallistuva suunnittelu tilamuutoksessa – prosessi ja menetelmät. SIY raportti 31,
Aalto yliopisto ja Sisäilmayhdistys, s. 147-152.
Ruohomäki, V. (2013) Kuinka haluamme työskennellä tulevaisuudessa? Eurooppalaista työ- ja
organisaatiopsykologiaa. Psykologia 48(4), 307-310.
Ruohomäki, V. (2013) Ilmastonsuojelua ja elämänlaatua - Etätyö on ekoteko. Psykologia 48(1), 57-62.
Lahtinen, M., Ruohomäki, V., Haapakangas, A. & Palomäki, E. (2012) Haasteena tilan käyttäjien hyvinvointi
energiatehokkuutta parannettaessa. Artikkeli julkaisussa: Säteri, J. & Backman, H. (toim.) Sisäilmastoseminaari
14.3.2012, Espoo. Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY Raportti 30, s. 307-312.
Joutsiniemi, A., Mathlin, M., Haapakangas, A., Ruohomäki, V., Lahtinen, M., Airaksinen, M., Holopainen, R.,
Tuomaala, P. (2013) Tilamallinnus käyttäjätiedon ja teknisen tiedon yhdistäjänä. Sisäilmastoseminaarin raportti, s.
141-146.
Koroma, J. & Ruohomäki, V. (2011) Työtilojen suunnittelu mobiilin ja monipaikkaisen työn tueksi. Työfysioterapeutti
1/2011, s. 12-17.

Matleena Livson, erityisasiantuntija, Suomen Olympiakomitea

9.11.2017
Matleena Livson, Suomen Olympiakomitea

Viikossa 168 tuntia, joista valveillaoloaikaa on noin 115 tuntia à työ 40 h, työmatkat 5-10 h,
vapaa-aika 60-70 h
Jos 115 tunnista käyttää kuntoliikunnan harrastamiseen esimerkiksi 3–5 tuntia viikossa, jää
jäljelle 110–112 tuntia.
Tämä tarkoittaa, että vaikka liikuntaan käytetyt 3–5 tuntia ovat tärkeitä, niin vielä tärkeämpiä
elimistön toimintojen ja energiankulutuksen kannalta ovat jäljelle jäävät 110-112 tuntia.
9.11.2017 34
Tarvitsemme sekä istumisen vähentämistä että
liikunnan lisäämistä!
Yleinen aktiivisuus, ”liikuskelu”Yleinen aktiivisuus, ”liikuskelu” Liikunta ja urheiluLiikunta ja urheiluIstuminenIstuminen
* Kuva muokattu Tommi Vasankarin esittämän fyysisen aktiivisuuden janan (2012) pohjalta

Kuinka lisäämme liikettä
Työmatkoille
Vapaa-ajalle
Työpäivään
Organisaatiotasolla
Yksikkötasolla
Yksilötasolla
9.11.2017 35

HENKILÖSTÖLIIKUNTABAROMETRI2017

MITEN AKTIVOIDA ARKEA?
Miten aktivoida
työyhteisön arkea?
9.11.2017 43

Toimintaamme ohjaavat
uskomukset ja tottumukset saattavat rajoittaa
kehon ja mielen liikettä,
ellemme yhdessä pysähdy ajattelemaan
- ja toimimaan toisin!
9.11.2017 44
Onkohan se nyt ihan
tehokasta työntekoa,
jos kävellen
palaveerataan...? Mitä
asiakkaatkin
ajattelevat,
jos täällä seisten
palvellaan…?
Eikö sitä
pyörätelinettä ole
vaikeaa järjestää…?

Mitä siis voisimme tehdä?
9.11.2017 45
Kokouksia seisten tai
kävellen?
Kopiokone
kauemmas?
Työmatkaliikunnan
olosuhteet kuntoon?
Portaat
houkutteleviksi?
Asiointipyörä
yhteiskäyttöön?
Seisoma-
työpisteet
vaihtoehdoksi?

Mitä liikettä lisääviä asioita jo teemme?
Mitä uusia toimintatapoja voisimme ja
haluaisimme ottaa käyttöön?
Mitä voisimme panna vaikka heti toimeen tai
tehdä nykyistä enemmän?
9.11.2017 46

Kättä pidempää:
Aktiivisempi Arki -työpajan materiaalit
• Aktiivisempi arki -työpaja
Aktiivisempi arki -työpaja on työpajamalli joka on tarkoitettu työyhteisöille,
joissa istutaan paljon. Sen tavoitteena on lisätä arjen aktiivisuutta ja
työyhteisön päivittäisessä toiminnassa.
• Vetäjän ohje
Työpohjat
Älä istu, ole hyvä -video
Videon avulla saa tiivistetysti tietoa arjen aktiivisuuden tärkeydestä ja
istumisen haitoista. Katso video vaikka osana palaveria. Videon kesto on noin 5
minuuttia.
• https://www.olympiakomitea.fi/aktiivinen-arki/liiketta-
tyopaikoille/henkilostoliikunnan-tyokalupakki-ja-vinkkilista/
9.11.2017 47

KIITOS JA AKTIIVISTA ARKEA!
9.11.2017
4
8

Keskustelua johdattelemassa
49
Sirpa Lusa, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
Anne Punakallio, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Kysymyksiä voit esittää
chat-toiminnolla

Lisätietoa TyhyverkostoX-hankkeesta ja
Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston toiminnasta
www.ttl.fi/tyhyverkosto
tyhyverkosto@ttl.fi
facebook.com/tyhyverkosto
#tyhyverkosto
Liikkuen vireäX työssä –webinaarisarjan
kaikki osat löydät tallenteina verkkosivujemme kautta.
Kiitos osallistumisesta!

tyoterveyslaitos@tyoterveys
@fioh
Kiitos!
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi

9.11.2017 Webinaaridiat Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a 9.11.2017 Webinaaridiat Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti

Semelhante a 9.11.2017 Webinaaridiat Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti (20)

Mais de Työterveyslaitos

Mais de Työterveyslaitos (20)

9.11.2017 Webinaaridiat Työtilat toimiviksi, liikettä sopivasti