1. Eduskunnan oikeusasiamies
ja sosiaaliturvan
yhteensovittaminen
Apulaisoikeusasiamies
Maija Sakslin
trESS 29.9.2010 Helsinki

2. Suomen perustuslaki 38 §
Eduskunta valitsee neljän vuoden
toimikaudeksi oikeusasiamiehen
sekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä,
joiden tulee olla eteviä laintuntijoita.

3. Oikeusasiamiehen tehtävät 109 §
Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut
viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja
muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja
täyttävät velvollisuutensa.
Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo
perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies valvoo myös valtioneuvoston, valtioneuvoston
jäsenten sekä tasavallan presidentin päätösten ja toimenpiteiden
laillisuutta
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan
sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan
puutteista eduskunnalle.

4. Tietojensaantioikeus 111 §
Oikeusasiamiehellä on oikeus saada
viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää
hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten
tarvitsemansa tiedot.

5. Kantelu
Oikeusasiamiehelle voi kannella jokainen, joka katsoo
valvottavan tehtäväänsä hoitaessaan menetelleen
lainvastaisesti tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa.
Kantelu tulee tehdä kirjallisesti.
Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva
asia kuuluu hänen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta
epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai
jättänyt velvollisuutensa täyttämättä.
Oikeusasiamies ei tutki kantelua, joka koskee yli viisi
vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole
erityistä syytä.

6. Oma aloite
Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa
kuuluvan asian käsiteltäväkseen omasta
aloitteestaan.
•tutkitaan samalla tavoin kuin kantelut.
•voi johtaa samoihin toimenpiteisiin kuin
kantelut.

7. Tarkastukset
Oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan virastojen ja
laitosten tarkastuksia.
Erityisesti vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa
valvotaan niihin sijoitettujen henkilöiden kohtelua.
Puolustusvoimien eri yksiköissä ja Suomen
rauhanturvajoukoissa seurataan varusmiesten ja muiden
asepalvelusta suorittavien sekä rauhanturvaajien
kohtelua.
Oikeusasiamiehellä tai hänen edustajallaan on oikeus
päästä tutustumaan kaikkiin tiloihin ja tietojärjestelmiin.
Oikeusasiamiehellä on oikeus keskustella
luottamuksellisesti viraston tai laitoksen henkilökunnan
sekä siellä palvelevien tai sinne sijoitettujen henkilöiden
kanssa.

8. Huomautus ja käsitys
Jos oikeusasiamies katsoo, että valvottava on
menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt
velvollisuutensa täyttämättä, hän voi antaa
huomautuksen.
Oikeusasiamies voi saattaa valvottavan tietoon:
- käsityksensä menettelyn lainvastaisuudesta
- kiinnittää valvottavan huomiota hyvän
hallintotavan vaatimuksiin tai
- perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
edistäviin näkökohtiin.

9. Esitys
Oikeusasiamies voi tehdä toimivaltaiselle
viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen
oikaisemiseksi, epäkohdan korjaamiseksi tai
hyvittämiseksi.
Oikeusasiamies voi kiinnittää valtioneuvoston tai
muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan
toimielimen huomiota säännöksissä tai
määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä
tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja
puutteiden poistamiseksi.

10. Syyte ja kuripitomenettely
•syytteen nostaminen
•asian saattaminen kurinpitomenettelyyn

11. Ruotsista eläkettä saavien henkilöiden
sairausvakuutusmaksu, 26.5.2010
Kantelu Sosiaali- ja terveysministeriön menettelystä
• STM tulkinnut väärin Ruotsin Socialdepartementin
antamaa lausuntoa ja sen vuoksi antanut virheellisen
lausunnon verohallitukselle.
• Ruotsin sjukersättning -etuutta ei tule käsitellä eläke-
etuutena.
• Lausuntoa on oikaistava ja täydennettävä.
• STM on viivytellyt vastaamisessa kirjeisiin.

12. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
• Kysymys on ministeriön asian C-50/05 Nikula
yhteydessä antamasta lausunnosta verohallitukselle,
sen pyynnöstä.
• Asetusta sovellettaessa ei etuuden nimityksellä ole
merkitystä.
• Ratkaisevaa jäsenvaltion ilmoitus siitä, minkä luvun
säännöksiä sovelletaan etuuslainsäädäntöön.
• Asia oli lisäksi tarkistettu erikseen Ruotsin
socialdepartementilta.

13. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan päätös
• Ei aihetta toimenpiteisiin, koska:
• Yksittäisen henkilön verotusta koskevan päätöksen tekee verottaja.
• Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus.
• Kantelijan ensimmäiseen tiedusteluun oli vastattu kymmenen päivän
kuluessa eli viivytyksettä.
• Vastauksessa kerrottiin asian käsittelystä yhdessä Ruotsin viranomaisten
kanssa eli asian sen hetkinen vaihe.
• Kantelijan ministeriön lausuntoa koskevaan tiedusteluun 18.6.2007 vastattiin
27.11.2007, että asia on selvitettävänä.
• Vastaaminen kesti yhteensä puolitoista vuotta. Ruotsin vastauksen jälkeen
kului vielä seitsemän kuukautta.
• AOA:n käsityksen mukaan Ruotsin vastauksen saapumisen jälkeen olisi
tullut vastata kantelijalle.
Stm:n huomiota kiinnitettiin siihen, että kansalaiskirjeeseen tulee
vastata viivytyksettä.

14. Eläkehakemusten käsittely eläketurvakeskuksessa
27.8.2010
• Kantelija hakee eläkettä Ruotsista.
• Eläkehakemus jätetty tammikuussa 2009
vakuutusyhtiölle.
• Yhtiö toimitti hakemuksen ETK:lle viivytyksettä.
• ETK ei lähettänyt selvityspyyntöä Ruotsiin
toukokuuhun mennessä.

15. 13.1. hakemus saapui yhtiölle
14.1. hakemus saapui ETK:lle
20.1. hakemus käsittelyyn
26.1. vakuutuskaudet ETK:lta
28.1. vakuutuskaudet Kelalta
23.6. hakemus Ruotsiin
29.1.2010 päätös Ruotsista

16. ETK:n selvitys ja lausunto
• Työskentelyä Ruotsissa vain noin kolme vuotta > asia ei
kiireellinen.
• Vaikka asiakas kiirehti asiaa neljä eri kertaa, sitä ei
siirretty tämän vuoksi jonon kärkeen.
• Hakemusten määrä lisääntyi 10%.
• Prosesseja kehitetään.

17. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan päätös
• Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi
asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä (perustuslaki
21 § ja hallintolaki 23 §)
• Hakemuksen lähettäminen kesti lähes viisi kuukautta
tarvittavien tietojen saapumisesta.
• Käsittelyaika oli pidempi kuin vastaavissa asioissa
keskimäärin ja hakija kiirehti asiaa neljä kertaa.
• Asiaa ei AOA:n käsityksen mukaan käsitelty viivytyksettä.
• Hakemus olisi tullut siirtää EU-lomakkeelle ja lähettää
Ruotsiin viivytyksettä tietojen saamisesta.
• Hakija kiirehti asiaa neljä kertaa.
•Käsittely ei tapahtunut asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä.

18. Kelan menettely 25.2.2009
Kantelu:
• 9.3.2005 alkaen kantelija asunut Suomessa, mutta
sosiaaliturvalainsäädäntöä ei ole sovellettu häneen
jatkuvasti.
•Ensin kantelijalle annettu päätös
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, mutta
työttömyyden alettua hakemus hylätty.
• Ei annettu tulkkipalveluita.
• Kohtelu oli epäasiallista.

19. Kelan selvitys
• Asuminen ei vakinaista, eikä henkilö työskennellyt
Suomessa >, sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovellettu.
• Työskentely ei kestänyt lain edellyttämää neljää
kuukautta, sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovellettu.
• Uusi työsuhde, sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettiin.
• Työsuhde päättyi, uusi päätös,
sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovellettu.
• Muutoksenhakulautakunnan päätös.

20. Oikeusasiamies Paunion päätös
• Oikeusasiamiehen tehtävänä on Suomen
perustuslain mukaan valvoa, että tuomioistuimet
ja muut viranomaiset sekä virkamiehet
noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
• Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten
viranomainen tai tuomioistuin on käyttänyt sille
lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jos sitä ei
ole ylitetty tai käytetty väärin.
• Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota
viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja.

21. Oikeusasiamies Paunion päätös
• Kela ja muutoksenhakulautakunta olivat ratkaisseet
hakemukset ja valitukset niille lain mukaan kuuluvan
harkintavallan rajoissa.
• Päätettäessä siitä, tuliko henkilöön soveltaa
sosiaaliturvalainsäädäntöä, oli otettava huomioon muun
muassa:
- oliko asuminen katsottava vakinaiseksi?
- oliko työskentely luonteeltaan määräaikaista vai vakinaista?
- puolsivatko perhesiteet myönteistä ratkaisua?
• Kysymyksessä kokonaisharkinta

22. Tulkkaus ja kääntäminen
• Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, jokaisen oikeus käyttää omaa kieltään
turvataan lailla.
• Hallintolain mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen
asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos henkilö ei osaa
viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä.
• Asia voidaan tulkata ja kääntää kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta riittävästi
ymmärtävän.
• Henkilön oikeuksien turvaamiseksi tulkitsemisesta ja kääntämisestä voidaan huolehtia
muussakin asiassa.
• Asianosaisen aloitteesta vireille tulleissa asioissa lähtökohta on, että hän huolehtii
tulkitsemisesta ja kääntämisestä itse ja omalla kustannuksellaan.
• Koska asia tuli vireille kantelijan hakemuksesta, tulkkipalvelujen tilaamatta jättäminen ei
ollut lain vastaista.
• Puutteellisen kielitaidon ja hoidettavan asian monimutkaisuuden vuoksi olisi
tulkkipalvelun käyttöä voinut harkita.
• Siltä osin, kun asiat ovat olleet vireillä Kelan aloitteesta, Kela oli huolehtinut joko
avustajan tai tulkin –Tulkitseminen ja kääntäminen oli tapahtunut lain tarkoittamalla
tavalla.
• Nyttemmin tulkkauspalvelua saa Kelassa riippumatta siitä kenen aloitteesta asia tulee
vireille. Tulkkauspalvelut on siten järjestetty Kelassa paremmin kuin hallintolain
vähimmäisvaatimus edellyttää.

23. Oikeusasiamies Paunion päätös
• Neuvonta, opastus, kohtelu
• Hallintolain mukaan palveluperiaate ja
palvelun aisanmukaisuus tarkoittaa
asianmukaisia palveluita ja tuloksellisuutta.
• Asiakkaalle on annettava tarpeen mukaan
neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.

24. Menettely työkyvyttömyysasiassa 4.8.2009
• Kirkon keskusrahasto myönsi työkyvyttömyyseläkkeen
päätöksellään 17.10.2006.
• Muutoksenhakuohjauksen mukaan muutosta voi hakea
vasta, kun Ruotsin eläkelaitos on tehnyt päätöksen ja
yhteenvetopäätös on toimitettu.
• Ruotsin laitos antoi päätöksensä joulukuussa 2006.
ETK ei voinut antaa yhteenvetopäätöstä, koska Kelan
päätös puuttui.
• Kantelijan mukaan eläkkeen määrä oli liian alhainen,
mutta hän ei voinut hakea päätökseen muutosta.

25. Kelan lausunto
Viivästyminen johtui henkilökunnan suuresta
vaihtuvuudesta, perhevapaista, toimintamallin
muuttumisesta ja uusien työntekijöiden pitkästä
koulutuksesta.

26. Oikeusasiamies Paunion päätös
• Kirkon keskusrahasto myönsi eläkkeen 17.10.2006.
• Muutosta ei ollut mahdollista hakea ennen
yhteenvetopäätöstä.
• Ruotsin laitos teki päätöksen joulukuussa 2006.
• Kelan päätös vasta 30.1.2008 eli yli vuotta myöhemmin.
• ETK antoi yhteenvedon 13.2.2008.
• Käsittely viivästyi Kelassa. Asiassa olisi voitu Kelan
selvityksen mukaan antaa päätös jo vuotta aikaisemmin.
Käsittelyaika ei ollut kohtuullinen eikä hyvän hallintotavan
mukainen.

27. • Perustuslaissa turvattu oikeus saada asia
käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta
viivästystä ei toteutunut.
• Kelan lausunnossa esitetyt syyt selittävät
osaltaan asian pitkää käsittelyaikaa. Ne eivät
kuitenkaan ole sellaisia perusteita, jotka
oikeuttaisivat asian käsittelyn viivästymisen
tapahtuneella tavalla.
•Viranomaisen on organisoitava toimintansa
perusoikeudet turvaavalla tavalla.

28. Muita ratkaisuja
• Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ja
sairausvakuutusmaksujen maksaminen Suomeen, E 121,
E 106
• Muutto Suomesta, lomakkeen E111, E 112 antaminen,
muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen lomakkeen
antamatta jättämisestä
• Ennakkotieto ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen
määrästä
• Vammaistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen maksaminen
toisesta jäsenvaltiosta eläkettä saavalle henkilölle.