2. Avaus ja esittelyt Sosiaalisen median koulutusohjelma, Johdatus sosiaaliseen mediaan
3. Timo Rainio, Hermia Oy Koneinsinööri, joka ”hurahtanut” sosiaalisen median ja e-oppimisen tarjoamiin mahdollisuuksiin, Sometu -aktiivi Kone- ja metallialan koulutuksen kehittäminen => e-oppiminen / elTRIO –verkosto => sosiaalinen media Kansallisen Älykkäät koneet klusterin koordinointi => sosiaalinen media mahdollisuudet toimijoita verkotettaessa => sometu-verkosto Oppiminen työpisteisiin => Sosiaalinen media => eppiminen ryhmä
4. Sosiaalisen median koulutusohjelma, Johdatus sosiaaliseen mediaan Avaus ja esittelyt Sosiaalinen media työssä ja vapaa-ajalla -Virtuaalikukkia vai ihan oikeata viestintää Sosiaalisen median osa-alueet ja työkalut -termejä ja teknologiaa: Ajantasalla pysyminen ja tietotulvan suodattaminen Viestintä ja vuorovaikutus verkossa Sosiaaliset verkostot, kuva ja ääni verkossa Tekijänoikeudet ja tietosuoja Pelit ja virtuaalimaailmat Ajatuksia tulevaisuuden kirjastomaisemista Sosiaalinen media kirjastossa Kuinka mukaan sosiaaliseen mediaan - Ai mää vai ? Avoimuus ja yhteisöllisyys verkossa –Esimerkkejä sosiaalisen median käytöstä Tekijänoikeudet Infoähky ja medialukutaito Sosiaalisen median portaat keskustelua kokemuksista ja jatkotoimet
5. Sosiaalinen media työssä ja vapaa-ajalla -Virtuaalikukkia vai ihan oikeata viestintää Sosiaalisen median koulutusohjelma, Johdatus sosiaaliseen mediaan
6. Verkko hiipii arkeemme Pankkipalvelut, julkishallinto ?? Harrastukset, viihde, vapaa-aika Oppiminen Työnteko ”Organisaatioilla on tuskaisaa, kun vakiintunut hierarkkinen malli ja sen ympärille kehittyneet toimintamallit eivät yksinkertaisesti taivu sosiaaliseen mediaan ja vastaavasti sosiaalinen media ei taivu vakiintuneisiin käytäntöihin. Varjo-it on sitten yksi ilmentymä toimintamallien kohtaamisesta … Hehkeää tässä on, että esim Suomessa itse asiassa hallinto edistyy sosiaalisen median kanssa ripeämmin kuin liike-elämä. ” Kari A. Hintikka Sometukeskustelussa ”Superverkostojen luominen sosiaalisen median avulla”: http://sometu.ning.com/profiles/blogs/superverkostojen-luominen
7. Verkko hiipii arkeemme Pankkipalvelut, julkishallinto ?? Harrastukset, viihde, vapaa-aika Oppiminen Työnteko ”Organisaatioilla on tuskaisaa, kun vakiintunut hierarkkinen malli ja sen ympärille kehittyneet toimintamallit eivät yksinkertaisesti taivu sosiaaliseen mediaan ja vastaavasti sosiaalinen media ei taivu vakiintuneisiin käytäntöihin. Varjo-it on sitten yksi ilmentymä toimintamallien kohtaamisesta … Hehkeää tässä on, että esim Suomessa itse asiassa hallinto edistyy sosiaalisen median kanssa ripeämmin kuin liike-elämä. ” Kari A. Hintikka Sometukeskustelussa ”Superverkostojen luominen sosiaalisen median avulla”: http://sometu.ning.com/profiles/blogs/superverkostojen-luominen
10. 1800 -lukuTuotteista palveluihin Yksin tekemisestä yhteistyöhön (yksittäisten ihmisten, mutta myös organisaatioiden tasolla) Suljetusta avoimeen => aito win-win ajattelu Alueellisesta => kansalliseen => globaaliin Suuresta joustavaan Ylivertaisesta osaamisesta jatkuvaan oppimiseen ”Sosiaalisessa mediassa pienet voivat olla suuria, ja suuret voivat olla ketteriä kuin pienet”(Anne Rongas Sometu keskustelussa ”More learning and less e?”:http://sometu.ning.com/group/sosiaalinenmediayrityksissa/forum/topics/more-learning-and-less-e) 2000 luku ? http://flickr.com/photos/8594424@N07/ IT-murroksen myötä sihteerit katosivat ja johtajasta juoksupoikaan kaikkien pitää hallita tietotekniikan peruskäyttö. Siirrytäänkö jatkossa yksin omassa työpisteessä puurtamisesta yhdessä tekemiseen hyödyntäen erilaisten verkkojen (ihmis- ja tietotekniset) mahdollisuuksia .
11. BA Nonaka & Takeuchi 1995: KnowledgeCreatingCompany
12. Suuria lukuja ! DidYouknow: http://www.youtube.com/watch?v=cL9Wu2kWwSY http://www.youtube.com/watch?v=6ILQrUrEWe8
13. Mitä on Web 2.0 ? (lähde: wikipedia) Entäs sitten sosiaalinen media ? termillä Web 2.0 viitataan siihen, mitä jotkut pitävät World Wide Webin toisena vaiheena. Termi on pohjimmiltaan alun perin kehitetty O'Reilly and Associatesin ja MediaLiveInternationalin järjestämään konferenssin markkinointiin, mutta se on sittemmin levinnyt laajempaan käyttöön. Termin kannattajat viittaavat sillä seuraavanlaisiin asioihin: Siirtyminen toiminnallisempiin, www-pohjaisiin sovelluksiin Sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttöä Monet uudet käsitteet ja teknologiat on yhdistetty Web 2.0 -ilmiöön, esimerkiksi weblogit, podcastit, RSS-syötteet, erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat www-sovellukset kuten Wikipedia tai Flickr, www-pohjaiset ohjelmointirajapinnat, Web-standardit ja Ajax. Tekniikka Web 2.0:n infrastruktuuri on kehittyvä ja monitahoinen. Se sisältää palvelinpuolen ohjelmistoja, sisällön syndikointia, viestiprotokollia ja standardeihin pohjatuviaselaimia. Termiä käyttävät kehittäjät välttävät yleisesti epästandardien selainten pluginien käyttöä. Yhdessä nämä erilaiset välineet täydentävät toisiaan ja mahdollistavat Web 2.0:n tietojen varastoimisen, luomisen ja välittämisen tavoilla, joita ei ole ennen odotettu sivustoilta. Yleisiä periaatteita: Sivuston ei tulisi olla suljettu tietovarasto, vaan tietoa pitäisi saada helposti sekä sisään järjestelmään, että ulos siitä. Käyttäjien tulisi omistaa oma tietoaineistonsa: pystyä tallentamaan ja käyttämään sitä muissa yhteyksissä. Puhdas www-pohjaisuus: menestyneimmät Web 2.0 -sivustot toimivat pelkällä www-selaimella.
14. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media
17. Käyttäjätikäryhmittäin Lähde: Generations Online in 2009: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Generations-Online-in-2009.aspx, http://www.hiringtheinternet.com/2009/02/13/10-facts-you-should-know-about-online-generations) To see how each demographic and generation behaves on the internet, we turn to a recent 2009 study conducted by the Pew Internet & American Life Project. Below are the top ten statistics we gleaned from the research that may help guide your business: 1. More than half of the online population is between 18-44 years old. 2. Teens and Generation Y are the most likely groups to use the internet for entertainment and for communicating with friends and family. 3. Generation X is the most likely group to bank, shop and look for health information online. 4. Generation X internet users account for 67% of online banking and 80% of buying products online. 5. Older Generations (Younger Boomers, Older Boomers, Silent Generation and G.I. Generation) use the internet less for socializing and entertainment and more as a tool for information searches, emailing, and buying products. 6. Email remains the most popular online activity, especially with the older demographics. 7. 74% of internet users age 64 and older send and receive email, making email the most popular online activity for this age group. Though email is so popular, only 73% of teens currently use email, which is down from 89% of teens using email in 2004. 8. Since 2005, the biggest increase in internet-use has been with 70-75 year-olds. 45% of 70-75 year-olds are currently online. 9. Teen internet users’ favorite online activity is game playing; 78% of 12-17 year-old internet users play games online compared with 73% of online teens who email, the second most popular activity for this age group. 10. Younger Boomers and Older Boomers are just as likely as Generation Y to make travel reservations online.
18. Sosiaalisen median osa-alueet ja työkalut -termejä ja teknologiaa: Sosiaalisen median koulutusohjelma, Johdatus sosiaaliseen mediaan
19.
20. Suomen suosituimma verkkopalvelutLähde: Conga Group 2009 (http://www.conga.fi/suomen-suosituimmat-verkkopalvelut) Hakukoneet:google.fi, google.com, msn.com, yahoo.com Yhteisöpalvelut:facebook.com, irc-galleria.net, suomi24.fi, myspace.com, twitter.com, city.fi, kuvake.net, linkedin.com, habbo.fi Sisältöjen ja tiedostojen jakaminen:youtube.com, flickr.com, thepiratebay.org, photobucket.com, mininova.org, rapidshare.com, conduit.com, riemurasia.net, imageshack.us, deviantart.com Verkkolehdet ja -mediat:iltalehti.fi, iltasanomat.fi, yle.fi, mtv3.fi, hs.fi, msn.com, kauppalehti.fi, plaza.fi, taloussanomat.fi, bbc.co.uk, nelonen.fi, afterdawn.com, jatkoaika.com, aamulehti.fi, mbnet.fi, uusisuomi.f Käyttäjien luomaan sisältöön perustuvat tietopalvelut: wikipedia.org, imdb.com, sanakirja.org, ilmainensanakirja.fi Blogit ja blogialustat: blogger.com, wordpress.com, bp.blogspot.com, livejournal.com, vuodatus.net Kauppapaikat:huuto.net, etuovi.com, oikotie.fi, nettiauto.com, amazon.com, ebay.com, nettimoto.com, verkkokauppa.com Sähköpostipalvelut ja henkilökohtainen viestintä: live.com, luukku.com, saunalahti.fi, elisa.net, sonera.fi, kolumbus.fi Pankkipalvelut: nordea.fi, sampopankki.fi Julkiset verkkopalvelut: mol.fi, fmi.fi, ytv.fi, hel.fi, helsinki.fi Yritysten verkkopalvelut: foreca.com, microsoft.com, vr.fi, nokia.com, finnkino.fi, finnair.com Hakemisto- ja reittipalvelut: eniro.fi, 02.fi, inoa.fi Aikuisviihde: pornhub.com, redtube.com, livejasmin.com, tube8.com Pelit ja pelaaminen:travian.fi, partypoker.com, pelikone.fi, pokeritieto.fi, runescape.com, aapeli.com Jotain muuta:telkku.com, tradedoubler.com, vmn.net
26. Paikkatieto Google Maps: http://maps.google.fi/Sovellusesimerkkejä: http://mashable.com/2009/09/29/social-media-transportation/ , http://www.ampparit.com/uutiskartta, http://simpleguidetool.com/
27. Mikroblogitmakroyhteisöinähttp://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Mikroblogi on blogi, jonka merkinnät ovat lyhyitä, tavallisesti korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään yleensä tilannetietojen ilmoittamiseen; käyttäjä voi kertoa lyhyesti mitä tekee tai ajattelee. Sivustoille tunnusomaista on myös mahdollisuus seurata omalta sivultaan haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Mikroblogit on yleensä suunniteltu niin, että niitä voidaan päivittää erityisillä asiakasohjelmilla, pikaviestiohjelmilla, sähköpostitse ja tekstiviestien kautta, jolloin käyttäjä voi päivittää tilannetietoja missä vain.
30. Keskustelu jatkui … päiviä http://www.andreavascellari.com/?p=3192 http://sometu.ning.com/forum/topics/twitter-kapina-highedweb http://blogit.yle.fi/aikaleima/stophimanen-mindtrek-taustakanava-kanavoi-turhautumisen
31. Mindtrek 09 ja #stophimanen ”twitterpalaute” Pekka Himasen esitys Mindtrek 09 –seminaarissa: http://twitter.com/#search?q=%23MindTrek http://twitter.com/#search?q=%23stophimanen Andrea Vascellari kooste esityksestä hänen videologissaan: http://www.andreavascellari.com/?p=3192 MTV ja YLE –blogi: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/967567?himanen_pekka http://blogit.yle.fi/aikaleima/stophimanen-mindtrek-taustakanava-kanavoi-turhautumisen Keskustelu jatkui http://sometu.ning.com/forum/topics/twitter-kapina-highedweb jne. http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=CT_Content_C&childpagename=LKA_newssite/AMLayout&cid=1194627788810&p=1192553175594&packedargs=packedargs=AMDefaultBlogPage%253AblogEntryId%3D1195127881629&pagename=LKAWrapper
33. BlogiLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita tunnusomaisia piirteitä blogeille on kommentointimahdollisuus ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti ohjelmallisesti seurata ja levittää blogin sisältöä. Mikään yksittäinen piirre ei ole vaadittu tai tee blogistablogia, mutta mitä useampi niistä toteutuu sen "blogimaisempi" se on.
34. Erilaisia blogejaLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Henkilökohtainen blogi Ryhmäblogi Kurssiblogi Organisaation tai yhteisön intra/extranet/viestintä –tyyppinen blogi Linkkiblogi Uutisblogi välittää ja kommentoi uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. Valokuvablogi , Videoblogi Mikroblogi (esim. Twitter ja Qaiku) Blogikirjat ovat kirjamuotoon toimitettuja blogisisältöjä.
37. WikiLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiki Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata Avoin tai suljettu Vuorovaikutteisuus sekä muutosten tekemisen yksinkertaisuus ja jäljitettävyys tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Voidaan liittää kuvia, videoita, taulukkoja, yms. liitetiedostoja Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä: Google Sites, http://sites.google.com/ Wikispaces, http://www.wikispaces.com/ MediaWiki , http://www.mediawiki.org/ Wikipedia: http://fi.wikipedia.org
49. Virtuaalikukkia vai ihan oikeaa viestintää ? WhatFacebook Is For: http://www.youtube.com/watch?v=kFKHaFJzUb4&NR=1 Facebook in Reality video: http://www.youtube.com/watch?v=nrlSkU0TFLs&feature=related Facebooksong http://www.youtube.com/watch?v=rSnXE2791yg&feature=fvw My Internet’sGone Down http://www.youtube.com/watch?v=8IDWCXd8B_4&NR=1 Kummeli –lentäjä http://www.youtube.com/watch?v=5CjYhE-sRi4
72. Tietoturva Tekninen tietoturva - Teknisellä tietoturvalla pyritään siihen, että käytetyissä laitteistoissa ja ohjelmistoissa ei ole tietoturvapuutteita. Käyttäjätunnusten ja salasanojen riittävä ”vahvuus” palomuurit sekä käsiteltävän tiedon salaus Fyysinen tietoturva - Fyysisellä tietoturvalla tarkoitetaan esimerkiksi suljetussa huoneessa sijaitsevia tietokoneita. Lukitulla tilalla pyritään varmistamaan, ettei kukaan pääse käsiksi koneisiin, kovalevyihin tai muuhun tiedontallennusmediaan. Hallinnollinen tietoturva - Hallinnollisella tietoturvalla tarkoitetaan työntekijöiden ja organisaation jäsenten riittävää tietoturvaosaamista. Salasanojen huolellinen käsittely vs. liian monimutkaiset tietoturvajärjestelyt Lähde: Suomen Internet opas - http://www.internetopas.com/netiketti/
73. Tekijänoikeudet lyhyesti Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä sopimuksella tai lisenssillä Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen käyttöä Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on sallittua Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista Vapaita lisenssejä (kopiointi, muokkaus ja jakaminen): BSD (ohjelmat ja lähdekoodit) GNU FreeDocumentationlicense (dokumentit) GNU GPL (ohjelmat ja lähdekoodit) CreativeCommons – lisenssi joka tarpeeseen Lähde: Harto Pönkä (http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-ksikirja-verkkoliftareille)
79. Miten lähestyä sosiaalista mediaan? Kolme näkökulmaa: Organisaation toiminnan näkökulma (sisäinen) Ammatillisen kehittämisen näkökulma Asiakas-/ palvelulähtöinen (kirjasto)näkökulma (ulkoinen) Mitä muita (?)
80.
81. Kirjasto 2.0: Neljä pääpiirrettä Lähde: Xu, Chen & Ouyang, Fenfei & Chu, Heting. The Academic Library meets Web 2.0: applications and implications. The Journal of Academic Librarianship 35 (2009): 4.
82. Kirjasto 2.0 kuvauksia Kirjasto 2.0 käsite on johdettu Web 2.0 käsitteestä, eli Web 2.0 tarjoamat mahdollisuudet ja ominaisuudet (vuorovaikutteisuuden lisääntyminen, käyttäjien mahdollisuus osallistua sisällön tuottamiseen) tuodaan mukaan kirjastojen verkkopalveluihin. Kirjasto 2.0 hyödyntää sosiaalisen verkon tekniikoita ja verkkopohjaisia työkaluja. Kirjasto 2.0:ssa luodaan ja jaetaan sisältöjä. Kirjasto 2.0 on taso, jossa kirjastojen käyttäjä määrää miten ja milloin hänellä on pääsy palveluihin, joita hän tarvitsee ja haluaa.
83. Tutkimus akateemisten kirjastojen web 2.0 käytöstä Esimerkki työkalujen jakautumisesta N=80 Sosiaalisen median sovellutuksia oli ottanut käyttöön alle puolet (42%) tutkituista kirjastoista. Tutkimuksen mukaan kirjastoväki asiakkaita kiinnostuneempi aiheesta. Lähde: Xu, Chen & Ouyang, Fenfei & Chu, Heting. The Academic Library meets Web 2.0: applications and implications. The Journal of Academic Librarianship 35 (2009): 4.
84. Mihin käyttää web 2.0 työkaluja Markkinointi ja mainonta, kirjaston esittely (esim. blogit, YouTube, Flickr, sijainti GoogleMaps) Aineiston esittely, visualisointi, vinkkaus, saatavuus (esim. Wiki, Twitter, Delicious-kirjanmerkit, Friendfeed) Tiedotus (esim. syötteet uutuuksista ja varauksista, blogit, Twitter) Tiedonhallinta ja -seuranta, ajantasalla pysyminen (esim. RSS-syöteet, Delicious -kirjanmerkit, Tagit) Oppiminen ja opettaminen (Moodle, verkkokokous) Teemojen, tapahtumien, sisällön rikastuttaminen (esim. multimedian hyödyntäminen)
85. Keskustelu (esim. foorumit, sosiaaliset verkostot) Materiaalipankki (esim. wiki [sisäinen]) Kyselyt Tekstinkäsittely yms. (esim. Googlen palvelut) Arkistointi, tiedon tallennus Esitelmät (esim. Slideshare) Tapahtumat (esim. Google Calendar, verkkokokous, Doodle/Sumpli, Second Life) Personointi, suositukset (esim. FriendFeed, Delicious-kirjanmerkit) Julkaisutoiminta, sisällönhallinta (esim. Flickr, Youtube) Yhteistyö -> Yksittäinen sovellutus tai ohjelma on yleensä aina hyödynnettävissä monilla eri tavoilla. Käyttäjä päättää omien tarpeidensa mukaan!
87. Sosiaalinen media Entressen kirjastossa Tavoite: Mennään sinne missä yhteisön ihmiset ovat Tehdään yhdessä niitä asioita, jotka ovat tärkeitä yhteisön jäsenille Yritetään saada yhteisön jäsenet myös töihin kirjastoon Toimitaan avoimesti ja julkisesti Keskustellaan yhteisön kanssa Opitaan yhteisöltä Autetaan tukea tarvitsevia -> Painottaa vahvasti yhteisön merkitystä Mitä ajatuksia herättää? Lähde: http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/sosiaalinen-media-entressen-kirjastossa
88. Mihin ja miksi sosiaalista mediaa käytetään Entressen kirjastossa Työkalu kirjastotyöhön Kirjaston uudistaminen Tarinan kertominen Kommunikoiminen Opettaminen Lähde: http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/sosiaalinen-media-entressen-kirjastossa
102. Luettelointi, indeksointi, uutuus- ja kirjalistat, suositukset, arvostelut, kohdistetut tarpeet, sosiaalinen verkosto http://www.librarything.com/catalog/jaakkoafs
103. Ajatuksia kirjastoille(Sannemann 2009) Web 2.0 / sosiaalinen media on muuttanut maailmaa Kirjastolaisen pitää oppia elämään uudessa maailmassa Kirjastolainen vaatii, että myös kirjasto toimii muuttuneessa todellisuudessa Kun kirjasto on osa nykyaikaa, kirjasto ja kirjastolainen pystyvät kommunikoimaan tässä ajassa elävien ihmisten kanssa Ajassa elävä kirjasto pystyy kuuntelemaan ihmisiä ja etsimään palveluita tähän aikaan ja paikkaan Mikä on oma näkemyksesi? Lähde: http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/kirjasto-ja-sosiaalinen-media
104. Kysymysmerkkejä Kuka tekee Millä ajalla Päivittäminen ja seuranta Rahoitus (huom. verkon ilmaiset työkalut) Tietoturvallisuus, tiedon säilyminen, ”ulkoistaminen” Miten saada ihmiset/asiakkaat mukaan Toiminnan ja rakenteen muutos pitkällä aikavälillä -> menettävätkö mm. edellä mainitut seikat merkityksen Mitä kysymysmerkkejä sinulla on?
105. Kuinka mukaan sosiaaliseen mediaan - Ai mää vai ? Sosiaalisen median koulutusohjelma, Johdatus sosiaaliseen mediaan
106. Avoimuus ja yhteisöllisyys verkossa –Esimerkkejä sosiaalisen median käytöstä
107. Ovatko asenteet muuttuneet (Lähde: David Armano) Ennen Tulevaisuudessa Organisaatioihin Verkostoihin Tukeudumme => Sitoudumme avoimuus => osallistuminen => yhteisöllisyys luottamus => innostus/intohimo => oppiminennopeasti, kustannustehokkaasti, joustavasti, 24/7
127. Lähde: Mervi Jansson & Ville Venäläinen & Harto Pönkä: Sosiaalisen median strategia, yksilöOn uskallettava kokeilla, käytettävä aikaa, otettava selvää – totuus ei näyttäydy hetkessä! Tutustu Liity verkostoihin ja keskustele. Avaa Google-tili ja seuraa syötteiden avulla (RSS) alasi uutisia. Tutustu wikeihin ja tee kokeiluja. Lue blogeja, kommentoi blogeja, bloggaa. Kokeile rohkeasti erilaisia some –sovelluksia (esim. Delicious sosiaalisia kirjanmerkkejä varten) 1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti
128. Pienet konkreettiset askeleet, organisaatio Sitoutuneet ”verkoston omistaja(t)” => tätä vastuuta ei voi ulkoistaa Ajatuksen esittely + pientä koulutusta + kokemuksien vaihtoa Tavoitteet ja tarpeet, selvitetään, mitä jo on ja mitä tarvitsee tehdä lisää, kuinka toimitaan => tutustuminen oikeasti ja virtuaalisesti (esim. Sometu tapaamiset) Kytkentä muihin käytössä oleviin järjestelmiin ja sosiaalisen median sovelluksiin (enemmänkin toimintatavoista sopimista kuin IT-projekti) hyödyllisten sovellusten valinta ja sopiminen kuinka niitä arjessa käytetään Pienella stepillä liikkeelle (joku lähes päivittäinen juttu, josta todella hyötyä ja apua kaikille => sitoutuminen ja hyvät kokemukset) Kytkennät laajemmin, prosessien kehittäminen
129. Kirjastolinkkejä Kirjastoning: http://library20.ning.com/ Sometun kirjastoryhmä: http://sometu.ning.com/group/sosiaalinenmediakirjastossa Classroom 2.0 kirjastoryhmiä: http://www.classroom20.com/groups/group/search?q=library LibraryThing: http://fi.librarything.com/ LibraryThing ryhmät: http://fi.librarything.com/groups Digitaalinenkirjasto: http://blogs.helsinki.fi/digikirjasto/ Kansalliskirjasto -blogi: http://www.kdk2011.fi/ eAineistotoppimisenresurssi: http://amkit.wordpress.com/ Suosituksia sosiaalisen median käytöstä Helsingin kaupunginkirjastossa: http://sosiaalinen-media-hkk.wikispaces.com/ Physical library, net library, 3-D library: http://www.wisepedagogy.com/blog/?p=247 Second life -kirjasto: http://slurl.com/secondlife/Montclair%20State%20CEHSADP/171/79/22 Blogging Libraries Wiki: http://www.blogwithoutalibrary.net/links/index.php?title=Welcome_to_the_Blogging_Libraries_Wiki Mervi Ahola / Web 2.0 kirjastossa: http://www.slideshare.net/tertiolainen/web-20-kirjastossa-blogit-ja-sytteet-presentation Jaakko Sannemann: http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/kirjasto-ja-sosiaalinen-media Mendeley: http://www.mendeley.com/ Diigo: http://www.diigo.com/ Microsoftin tulevaisuusvisioita: http://www.officelabs.com/Pages/Envisioning.aspx
131. ”Sosiaalinen media ei ole Twitter tai Facebook, se on tapa millä kommunikoitte ja heittäydytte asiakkaidenne pariin. Ja rakastatte heitä.” Saila-Mari Kohtala, Markkinointi&Media, 25.9.2009(http://www.marmai.fi/blogit/toimitukselta/article331229.ece)
132. Satu-Maaria Litukka satumaaria.litukka@gmail.com Timo Rainio Hermia Oy timo.rainio@hermia.fi http://timoraino.blogspot.com +358 500 7366 05 http://www.hermia.fi http://www.intelligentmachines.fihttp://www.eltrio.fihttp://teknokas.ning.com http://clusternet.ning.comhttp://sometu.ning.com http://www.slideshare.net/timorainio