A presentation on scientific publishing in Finnish/Swedish versus English in a meeting of TUTKAS, the Finnish Association of Parliament Members and Researchers on 17th of November, 2010.

1. Tieteellinen julkaiseminen
maailmalla ja Suomessa
Timo HONKELA
Aalto­yliopisto
Tietojenkäsittelytieteen laitos
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 1

2. Esityksen rakenne
1. Tieteellisen julkaisemisen kielet maailmassa
2. Suomalaisen tieteenteon kielianalyysi
3. Kieli ja vuorovaikutuksen haasteet
4. Kieliteknologian tarjoamat mahdollisuudet
5. Toimenpide­ehdotuksia
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 2

3. 1 Tieteellisen julkaisemisen
kielet maailmassa
● Valtaosa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä
julkaistuista artikkeleista on kirjoitetettu
englanniksi
● Paikallisilla kielillä kirjoitetut artikkelit eivät leviä
oman maan rajojen ulkopuolelle kuin
poikkeustapauksissa
● Vaatimukset kirjoitetun englannin kielen laadun
ja tyylin suhteen ovat korkeita
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 3

4. Tieteellisen julkaisemisen
kielet maailmassa (2)
● Lisää tutkimustietoa ja punnittuja näkymyksiä
esimerkiksi artikkelissa: “Is there science
beyond English? Initiatives to increase the
quality and visibility of non­English publications
might help to break down language barriers in
scientific communication” (Rogerio Meneghini
and Abel L. Packer)
(http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1796769/)
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 4

5. Kielen ja kulttuurin aiheuttama
julkaisukynnys
Julkaisukynnys
Kielen laatu
Kysymysten ja tutkimusaiheiden
kiinnostavuus ja relevanssi
jne.
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 5

6. 2 Suomalaisen tieteenteon
kielianalyysi
KEMIA TERVEYSTIETEET
Seuraavaksi esitettävän
kielianalyysin pohjana
on Aalto­yliopistossa tehty
“Suomen tieteen kartta”
(Honkela & Klami, 2008)
BIO­ JA YMPÄ­
RISTÖTIETEET
LUONNONTIETEIDEN KULTTUURIN JA YHTEIS­
JA TEKNIIKAN TUTKIMUS KUNNAN TUTKIMUS
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 6

7. Englannin ja kotimaisten kielten käyttö
eri tieteenaloilla Suomessa
● Perustuu Suomen Akatemian hakemusaineistoon
(3224 hakemusta)
● Mukana ovat kaikki SA:lle kohdistetut hakemukset
tiettynä aikana eri tieteenaloilla (44 alaa)
● Automaattista kielentunnistusta käyttäen on
laskettu englannin versus suomen/ruotsin kielen
osuus hakemuksissa
● Tulokset esitetään seuraavassa englannin kielen
osuuden mukaan laskevassa järjestyksessä
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 7

8. Englannin kielen osuus eri tieteenaloilla
joukossa hakemuksia (1.­15.)
Matematiikka 95.3
Farmasia 94.1
Kemia 93.7
Fysiikka 93.4
Biokemia, molekyylibiologia, mikrobiologia, perinnöllisyystiede ja biotekniikka 93.4
Solu­ ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia 93.4
Tietojenkäsittelytieteet 93.0
Sähkötekniikka ja elektroniikka 92.8
Ympäristötekniikka 92.7
Geotieteet 92.1
Ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka 92.1
Kone­ ja valmistustekniikka 91.9
Metsätieteet 91.4
Avaruustieteet ja tähtitiede 91.0
Prosessi­ ja materiaalitekniikka 90.8
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 8

9. Englannin kielen osuus eri tieteenaloilla
joukossa hakemuksia (16.­30.)
TIETEENALA %
Tilastotiede 90.7
Muu ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus 90.1
Kliininen lääketiede 89.6
Ekotoksikologia, ympäristön tila ja ympäristövaikutukset 89.5
Ravitsemustiede 89.3
Psykologia 89.0
Liikuntatiede 88.9
Hoitotiede 88.9
Eläinlääketiede 88.5
Kansanterveystiede 88.1
Kielitieteet 87.6
Filosofia 87.3
Liiketaloustiede, talousmaantiede ja tuotantotalous 87.2
Hammaslääketiede 86.7
Kansantaloustiede 86.3
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 9

10. Englannin kielen osuus eri tieteenaloilla
joukossa hakemuksia (31.­44.)
TIETEENALA %
Rakennus­ ja yhdyskuntatekniikka 85.9
Maatalous­ ja elintarviketieteet 85.4
Ympäristöpolitiikka, ­talous ja ­oikeus 85.3
Maantiede 84.8
Arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu 83.7
Viestintä­ ja informaatiotieteet 83.1
Kasvatustiede 82.6
Valtio­oppi ja hallintotiede 82.2
Taiteiden tutkimus 81.6
Sosiaalitieteet 80.4
Kulttuurien tutkimus 79.3
Historia ja arkeologia 78.1
Teologia 77.0
Oikeustiede 70.8
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 10

11. 3 Kieli ja vuorovaikutuksen
haasteet
● Maailmassa puhutaan vähintään 6000 kieltä ja
eri murteiden määrä on vielä paljon suurempi
● Jokaisen kielen sisällä on paljon erilaisia kielen
käytön tapoja ja alueita: eri elämänalueet,
ammatit, tieteenalat, jne.
● Kullakin meistä on omanlainen tapa ja kyky
hallita näitä kielenkäytön osa­alueita (politiikka,
markkinointi, geenitutkimus, jne. jne.)
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 11

12. Esimerkki: kontekstin vaikutus
tulkintaan (1)
Human vision: rods, cones,...
Physical reasons for color red wine
Hardin
Contextuality of naming red skin
Gärdenfors
red shirt
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 12

13. Esimerkki: kontekstin vaikutus
tulkintaan (2)
Englanti Dubai
? Shakespeare:
?
“Shall I compare thee
to a summer's day?”
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 13

14. Kieli ja vuorovaikutuksen
haasteet (2)
● Kognitiotieteen näkökulmasta voi jopa todeta,
että jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen
tapansa ymmärtää jokainen tuntemansa kielen
sana ja ilmaisu
● Johtopäätöksenä voi todeta, että kielen käyttö
on huomattavan monimutkainen ja dynaaminen
ilmiö, jonka tutkimus ja mallintaminen vaatii
monen tieteenalan yhteistyötä
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 14

15. Tutkimuksen ja liiketoiminnan
osa­alueiden vertailu
Paikallinen Ihmis­ ja
(kieli­ ja Palvelu­
yhteiskunta­
kulttuuri­ liiketoiminta
tieteet
riippuva)
Globaali
Luonnon­ ja Tuote­
(toistettava,
menetelmätieteet liiketoiminta
kopioitava)
Tutkimus Yritystoiminta
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 15

16. Tutkimuksen ja liiketoiminnan
osa­alueiden vertailu
Oikeustiede
Teologia Ihmis­ ja
Historia ja arkeologia Palvelu­
yhteiskunta­
Kulttuurien tutkimus liiketoiminta
tieteet
... ...
Fysiikka
Kemia Luonnon­ ja Tuote­
Farmasia menetelmätieteet liiketoiminta
Matematiikka
Tutkimus Yritystoiminta
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 16

17. Ymmärtämisen haasteen
systeemiteoreettinen tarkastelu
Käsite­ Käsite­
Kieli (Jaettu) Kieli
avaruus avaruus
1 tilanne 2
1 2
Havainnot
Yksilö­ Yksilö­
historia historia
1 2
Viesti (Honkela, Könönen,
Lindh­Knuutila &
Henkilö A Henkilö 2 Paukkeri 2008)
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 17

18. 4 Kieliteknologian ja tekstilouhinnan
tarjoamat mahdollisuudet
● Automaattinen konekäännös
(koneoppimismenetelmiin perustuen)
● (Akateemisen) kielenhuollon välineet
– Oikeinkirjoituksen tarkistus
– Tyylianalyysi
– Sisältöanalyysi
– Vaikuttavuuspotentiaalin analyysi
(tekstilouhintaa hyödyntäen)
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 18

19. Konekäännösteknologian
hyödyntäminen: tilanne kehittyy...
Suomalaiset voisivat kirjoittaa omalla äidinkielellään ja silti julkaista
tieteellisiä tuloksiaan englanniksi. Kun konekäännösteknologiat kehit­
tyvät, tämä mahdollisuus on koko ajan lähempänä. Itse asiassa jo
nykyään paljon voitaisiin tehdä kieliteknologian avulla. META­NET on
eurooppalainen huippuosaamisen verkosto, joka rakentaa mahdol­
lisuuksia tälle alueelle.
Google Translate
The Finns could write in their mother tongue and still publish scientific
results in English. When the machine translation technologies evolve,
this possibility is constantly getting closer. In fact, even today a lot
could be done through technology language. META­NET is a European
network of excellence on which to build opportunities in this area.
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 19

20. Kielirajojen yli –
cross language borders
Grdenfors Петра и Тимо Honkela отметить, что логика основе семантических веб­
технологий, охватывает только доля соответствующих явлений, связанных с
семантикой [16] [17]. Где семантических веб­технологий, нашли большую степень
практического внедрения, она имеет тенденцию к числу основных
специализированных общин и организаций для внутри­проектов компании.
http://golos.tk/?p=243
Google Translate
Grdenfors Peter and Timo Honkela noted that the logic­based semantic web
technologies, covers only a fraction of the phenomena associated with the semantics of
[16] [17]. Where semantic web technologies have found a greater degree of practical
application, it tends to be one of the main specialized communities and organizations for
intra­company projects.
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 20

21. META­NET ­huippuosaamisen
verkosto
www.meta­net.eu
Monikielinen kieliteknologia
on keskeinen tekijä
suomalaisen kielen ja
kulttuurin elävän
tulevaisuuden
varmistamisessa
ja tärkeä osa
toimivaa tieteen
infrastruktuuria.
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 21

22. 5 Toimenpide­ehdotuksia (1)
● Englannin kielen osaamisen ja kielituen
kehittäminen
– Matemaattisesti ja luonnontieteellisesti
suuntautuneiden oppilaiden (lukiot) ja
opiskelijoiden (yliopistot) nykyistä
intensiivisempi kouluttaminen englannin kielen
taitojen kehittämiseksi
– Suomessa asuvien englantia äidinkielenään
puhuvien palkkaaminen tutkimusyhteisön
avuksi julkaisutoimintaan
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 22

23. 5 Toimenpide­ehdotuksia (2)
● Eri tieteenalojen luonteen huomioonottaminen
– Tieteen tulosten mittaamisen käytäntöjen
kehittäminen
– Kontekstiin sidottujen tieteen­ ja käytännön
alojen mittareiden ja arvostustapojen
kehittäminen
– Suomalaisten ja mannereurooppalaisten
tieteellisten lehtien perustaminen mukaan
kilpailuun tieteen kentälle
– > Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää!
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 23

24. 5 Toimenpide­ehdotuksia (3)
● Paikallisesti tärkeän suomen­ ja ruotsinkielisen
tutkimuksen riittävä tuki
– Kansainvälisten vertailujen rinnalla
tutkimuksen kansallisten hyötyjen
arviointi
– Suomalaisen identiteetin ja osaamisen
ylläpitäminen
– > Huom: tässä suhteessa esimerkiksi monet
insinööritieteet, humanistiset tieteet ja
kotimainen taide ovat samassa asemassa
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 24

25. 5 Toimenpide­ehdotuksia (4)
● Kieliteknologian ja tekstilouhinnan
systemaattinen hyödyntäminen
– Keskeinen osa tieteen infrastruktuureja
– Hyödyntäminen osana kansallista
tietoyhteiskunta­ ja osaamisstrategiaa:
Vastauksia mitä ja miten ­kysymyksiin
– Panostus kotimaiseen osaamiseen ja
kansainväliseen yhteistyöhön eri alojen rajat
ylittäen (kieliteknologia, kielitiede,
kognitiotiede, sosiologia, kasvatustiede, jne.)
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 25

26. Kiitos tarkkaavaisuudestanne
ja mahdollisuudesta puhua
tässä tilaisuudessa!
Timo HONKELA TUTKAS­seminaari 17.11.2010 26