2. Aikapankki
• Palveluiden vaihtojärjestelmä, jossa suoritusten arvoa mitataan tunnin mittaisina
”toveina”
• Fundamentaalinen idea: Kaikkien aika yhtä arvokasta
• Kirjanpito, jossa voi olla +-50 tovia
• Osa ”vaihtoehtovaluutan” tai ”täydentävän valuutan” (complementary currency)
ideaa
• Merkittäviä organisaatioita esim Iso-Britanniassa ja joissakin Etelä-Amerikan maissa
3. Aikapankit Suomessa
• Osa kansainvälistä verkostoa: CES (community exchange system)
• Lähinnä Stadin Aikapankki, teknisesti ottaen kymmenillä eri paikkakunnilla
mutta volyymit erittäin pieniä
• Viime aikoina poliittista huomiota (veroviranomaiset)
• Verottajan ohjeistus (marraskuu 2013): Aikapankkitoiminta rinnastetaan
osittain veronalaiseen vaihtotyöhön
4. Verotus: miksi?
• ”Vaihdettujen palveluiden taloudellista merkitystä on pidettävä marginaalisena […]
Elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei ole havaittu…”
(Verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö)
• ”Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden
edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa.”
(Helsingin kaupunki, globaalin vastuun strategia)
• Toiminnan pieni volyymi: STAPin ennätyskuukauden transaktiomäärä 350,
tovivolyymi 1250
• Alustavia vastauksia: chartalismi, epäselvästi täydentävien/korvaavien järjestelmien
luonne, kommodifikaatio/dekommodifikaatio -hyvinvointimalli
5. Täydentävä / korvaava järjestelmä?
• Mitä korvaava järjestelmä? (markkinat / julkiset palvelut)
• Totaalinen kommodifikaatio: Periaatteessa kaikelle on kaupalliset markkinat, joten
aikapankki syrjäyttää jossain mielessä aina jotain teoreettisia kaupallisia palveluita
• Talouskriisimaat: aikapankit todellisia joustomekanismeja
• Englanti: sosiaalisen inkluusion kanava, osallistujat tyypillisesti hyvin pienituloisia (yli
puolella kotitalouden vuositulot alle 10k puntaa)
• Toisaalta ”Big Society” ja aikapankit hyvinvointivaltion purkamisen legitimoijana
• Hyväksyttyjä markkinoiden / julkisten palveluiden korvaajia
6. Entä Suomessa? (1)
• Aikapankkien käyttäjät: kyselyn vastaajien moodi:
• Nainen 76%, akateeminen loppututkinto 51%, yksinasuva 39% (vaihtoehtoina
”taloudessa aikuisia mutta ei lapsia”, ”aikuisia ja lapsia”), ikä 21-34
(38%), huomattavan vähän yli 65-vuotiaita, vain yksittäisiä vaihtoja (1-10) viime
vuonna (56%)
• Ammatillisuus:
• Liittyvätkö aikapankissa tarjoamasi palvelut ammatti-osaamiseesi?
• 10% kyllä, näistä 6% yrittäjä ja tarjoaa samaa, moodi: Ammatti-osaamiseni on
aiemmin hankittua ja ei liity nykyiseen palkkatyöhöni lainkaan
7. Entä Suomessa? (2)
• Palveluiden käyttämättä jättäminen:
• Kaupalliset, ei 81%, julkiset, ei 95%
• On taloudellista merkitystä (huomattavaa pikemmin kuin vähäistä) 10%, toisaalta
näille huomattava merkitys
• Syyt käyttää aikapankkia: ”vastustan kapitalismia”; ”haluan tutustua naapureihin”;
”tarvitsen apua” ->näitä motiiveja toisinaan vaikea erottaa toisistaan
• -> Tyypilliselle käyttäjälle ei erityistä taloudellista merkitystä, ei harjoita
”täydentävää” yritystoimintaa, eikä aikapankin rakenne pyri julkisten palveluiden
syrjäyttämiseen
8. Aikapankkien käyttö
• Haetut palvelut:
• Arjen apua
(siivous, muuttoapu, lastenhoito, eläintenhoito, lumityöt, autonrenkaiden
vaihto, kukkien kastelu)
• Pienet ammatilliset
(kieltenopetus, hiustenleikkuu, hieronta, verhoilu, puutarhanhoito, atkapu, kirjanpito, kielenkäännökset)
• On vaikea sanoa, missä menee avun ja ammatillisuuden raja
9. ”Mitä koet saavasi aikapankeista?” (1)
• 1 Aidot ihmiset (vs markkinoiden paheet). Kokemus ”aitouden”, ”inhimillisyyden”
jne katoamisesta markkinoilla
• ”Ihmiset vaihtavat palveluksia ihmisinä, eivät markkinatalousnappuloina rahan kiilto
silmissä;. ”Pientä jeesiä (erottuen kaupallisista palveluista)”; ”Henkilökohtaamisia
joista saa sosiaalisesti mielihyvää, eikä pelkkää tietokoneen kautta tapahtuvaa
palvelua..”; ”Aikapankkilaisilla ei ole taka-ajatuksena myydä tuotetta”; ”Kontaktit
lähempänä kaveruutta kuin asiakassuhdetta”; Neuvoja (normaali kaupassa
persoonatonta)”; ”Rehellistä jeesiä ihmiseltä ihmiselle”; ”Olen tekemisissä todellisen
ihmisen enkä kasvottoman palveluntarjoajan kanssa”.
10. Mitä koet saavasi aikapankeista? (2)
• 2 Toimii paremmin ja täydentää (markkinoiden hyveiden täydellistymä)
• ”Apu on nopeaa, joustavaa, vilpitöntä”; ”Aikapankin kautta testasin erään
yrittäjän palvelua, jota en olisi ilman aikapankkia testannut. Testauksen
jälkeen olen käyttänyt samaa palvelua aikapankin ulkopuolella.”; ”Hyvän
markkinointikanavan omalle osaamiselleni”; ”Saan yksilöllistä apua, siis
täsmäapua juuri omaan ongelmaani”. ”Jos haluaa "ostaa" esim tunnin
silitystä, niin se on useimmille kaupallisille yrityksille liian pieni yksikkö.”
11. Verotus (1)
• Maksetaan tietysti kunhan keino löytyy
• ”Aikapankin jäsenet voisivat esimerkiksi oman osaamisensa mukaisesti
avustaa kaupungin ammattihenkilöiden johdolla kaupungin ylläpidossa:
puistoalueiden kunnossapidossa, rakennustoimissa, siivoamisessa,
puhtaanapidossa, hoivatyössä, hoitotyössä.”
• ”Progression toteuttaminen?”
12. Verotus (2)
• 2 Verotus on väärin (quid pro quo, verotus yleensä illegitiimiä)
• ”Kaupunki/Valtio ei tee mitää hyvää Aikapankin suhteen joten ei ole mitään
syytä maksaa sille veroa aikapankin tiimoilta. Yhtähyvin valtio voisi vatia
veroa auringon katselusta.”; ”Anteeksi, miksi pitäisi maksaa veroa esim.
kaupungille? Mitä kaupunki on tehnyt tämän yhteiskunnallisen kanavan
hyödyksi?”; ”Vero on varkautta”.
13. Rahan poliittisuus
• Raha ja tuotanto: kumpi ohjaa kumpaa?
• Poliittinen neutraalius (”refleksiivinen” rahoitusteoria): raha ainoastaan
heijastaa tuotannon luomia tulo- ja varallisuuseroja
• vs kysymys rahan luomisen tavoista ja ehdoista on itsessään poliittinen
• Eräs vastaus jälkimmäiseen linjaan on ollut ”vaihtoehtovaluuttojen” /
”täydentävien” valuuttojen luominen: paikallisrahat, arvoa uudelleen
määrittelevät rahajärjestelmät
14. Mitä raha on?
• Rahalle voi antaa kaikenlaisia ilmenemismuotoja:
• Smith: kala, naulat jne
• Tai villimpää: "Esitän utopian nimettömästä kaupungista, jonka ainoana
valuuttana käytettäisiin verenseisautusyrttien positiivisia ominaisuuksia."
(André Breton)
• Mutta raha on aina vahvistettu juridinen sopimus, velkasuhteen merkintä
15. Samanlaiset rahat
• Sekä “toviraha” että “tavallinen” raha ovat molemmat pohjimmiltaan
velkasuhteiden kirjanpitojärjestelmiä
• Onko ”aika” itse asiassa yhtä tarkka mittari palveluiden arvolle kuin raha
(palvelut usein yksityisiä monopoleja, palveluiden tuottavuuden mittaaminen
vaikeaa)…?
16. Erilaiset rahat
• “Tavallisen” rahan poliittisuus: rahan luomisen ehdot (myös inflaatio)
• Aikapankkirahassa vallitsevan varallisuuden määrällä ei ole oikeastaan mitään
merkitystä, ainoastaan “rahan kiertonopeudella”.
• Esim. 100 toviyksikön luominen kaikille -> mitään ei tapahtuisi -> rahan luomisen ehdoilla ei
sinänsä merkitystä
• Toisaalta myös aikarahaa voi säilyttää “varallisuutena”. (Kuten monet näyttävät tekevän, koska sen
käyttäminen on “kiusallista”…)
• Transaktiot vs investoinnit: aikapankkiraha voi lisääntyä vain transaktioiden kautta, “tavallinen
raha” tulee kiertoon investointien kautta
• Rahan äärivaihdettavuus, likviditeetti, universalismi, ”short-termism” vs rajattu raha: Yhteisö
määrittelee sisäisesti rahan käytön rajat (arvot ja etiketti)
17. Poliittisuuden muodot
• Poliittisuus ei siis lisärahan luomisen ehdoissa vaan rahan rajojen kontrollissa
(”tovietiketti”)
• Poliittinen kysymys figuroituu aidosti yhteisön sisäisenä politiikkana:
perusarvot, edustavuus, rajojen venyttäminen
• Politiikan ilmenemismuotoja esim suhtautuminen yritystoimintaan, tavaran
myyntiin jne., nyt myös suhtautuminen verotukseen
• Viime kädessä kysymys aikapankkirahan universalisoitumisesta on yhteisön
sisäisen politiikan kysymys
