Kuntien elinvoiman kehittäminen valtuustokaudella 2013–2016
•
1 gostou•1,665 visualizações
Kuntien elinvoiman kehittäminen valtuustokaudella 2013–2016 Anssi Kujalan esitys Kunnallisjohdon seminaarissa 23.4.2013
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (18)
Semelhante a Kuntien elinvoiman kehittäminen valtuustokaudella 2013–2016
Semelhante a Kuntien elinvoiman kehittäminen valtuustokaudella 2013–2016 (20)
Mais de Suomen Yrittäjät
Mais de Suomen Yrittäjät (20)
Kuntien elinvoiman kehittäminen valtuustokaudella 2013–2016
- 1. Kuntien elinvoiman kehittäminen valtuustokaudella 2013–2016 Suomen Yrittäjien 21. kunnallisjohdon seminaari, Lahti 23. - 24.4.2013 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1
- 2. Lähtökohdat kuntavaalikauteen • Kuntavaalit olivat yrittäjille menestys: 2020 yrittäjävaltuutettua, kasvua kaikilla mittareilla. • 21,7 % valtuutetuista yrittäjiä • 17 kunnassa valtuutetuista yrittäjiä on yli 40 % • 38 kunnassa valtuutetuista yrittäjiä on 10 % 2
- 3. Sosiaalinen pääoma suhteessa yritystoiminnan menestykseen Esimerkki: PK-YRITYSTEN KERRANNAISVAIKUTUKSET ETELÄ- POHJANMAAN YRITTÄJIEN TOIMIALUEEN KUNNISSA 11 160 yritystä 40 254 työpaikkaa Tuloveroja valtiolle 194M€ + alv-tuotto Kunnallis- ja yhteisövero kunnille 300 M€ Ostovoima alueella 1,14Mrd€ Osuus kaikista työpaikoista 47% Osuus yksityisistä työpaikoista 64% Kuntien rahoituksen valtionosuus keskim. 20%, josta pk-sektorin panos noin puolet (n. 215M€) Paraneva mahdollisuus kunnan palvelutuotannolle Palveluelinkeinon elinkykyisyyden paraneminen Kunnan vetovoiman lisääntyminen, imagon paraneminen Uusia asukkaita, uusia yrityksiä, uusia alihankintayrityksiä Vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden tarjonnan kehittyminen Uusien palveluyritysten syntyminen Rakennus- toiminnan vilkastuminen Tukimenojen ja terveydenhuollon kulujen väheneminen Resursseja infrastruktuurin kehittämiseen Työllisyyden paraneminen ja vakiintuminen, yleinen vaurastuminen ja elintason kehittyminen Olemassa olevan yritystoiminnan ja uusyritysten toimintaedelly- tysten paraneminen 3
- 4. 4 • Suomen kilpailukyky • Kansainvälistyminen • Kuntarakenteen muutokset • Omistajanvaihdokset Yrittäjyyden, yrittäjäjärjestön ja kuntien muutospaineita • Yritysmuotojen monipuolistuminen • Kasvukeskusten korostuminen • Toimialan merkityksen kasvu • Palvelutuotannon uudistaminen
- 5. 5 • Yrittäjyyskasvatus • Opiskelijat • Yrittäjyyttä harkitsevat • Aloittavat yrittäjät Yrittäjyyden elinkaari – kunnalla rooli kaikessa • Kasvuyrittäjät • Omistajanvaihdokset • Yritystoiminnan lopettaminen • Yrittäjä eläkkeellä
- 6. 4 10 20 28 38 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % muu muut omistajat jatkavat toimintaa sukupolvenvaihdos yrityksen toiminta loppuu yritys myydään ulkopuoliselle YRITYKSEN TULEVAISUUS VASTAAJAN LUOVUTTUA PÄÄVASTUUSTA YRITYKSESSÄ n=2830 Lähde: valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri, julkaistu 4.10.2012 OV-konferenssissa. Tarvitaan uusia yrittäjiä 6
- 7. Kuntien tehtävät Nyt 535 + tehtävää. Tuplaantunut 20 vuodessa. Suomen Yrittäjät esittävät keskustelunavauksen lakisääteisistä tehtävistä joiden tarpeellisuus on syytä pohtia. 7
- 8. Kunnan elinvoiman kehittämisen ”esteet” • Kuntien lakisääteisten tehtävien ( nyt 535 + 30) kasvava määrä on johtanut toiminnan painottumiseen soten ja opetustoimen tehtäviin. • Tuorein merkittävä kokeilu: • pitkäaikaistyöttömyyden hoidon vastuun siirto kunnille (12 kk jälkeen) • Syntynyt valtava kustannuspaine ja kuntien itsehallinnollinen asema on vaarassa. • Itsenäisen kunnan eräs tärkeä tunnusmerkki on kyky panostaa elinvoimaisuuteen. • Panostuksia kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen ei ole ollut – eikä ole - riittävästi 8
- 9. Kunnille vapauksia • Kunnat tukahtuvat lailla säädeltyihin tehtäviin, normeihin ja suunnitteluvelvollisuuksiin. • Vie mahdollisuuden tehdä paikallisesti järkeviä ratkaisuja. • Tiukka sääntely • hidastaa yritystoiminnan edellytyksien parantamista • vaikeuttaa palveluiden ulkoistamista • vaikeuttaa ja hidastaa päätöksentekoa • Palveluiden kehittäminen ja joustavat yrityksien kanssa tehtävät ratkaisut jumittuvat säädöksiin. • Valvontaviranomainen estää hyvät hankkeet. 9
- 10. 10
- 11. • ”Avi puuttui peliin juuri normien vuoksi. Nyt kävi niin, että Avin vaatimus johti siihen, että hoitajien määrä väheni kun palvelut pitää tuottaa eri tavalla” Isonkyrön kh pj. Jaakko Pukkinen • ”Miksei kysynnän kasvaessa voisi olla vaihtoehtoja yhteisölliseen suuntaan kunhan palvelun laadusta ei tingitä” Pukkilan kunnanjohtaja Juha Myyryläinen 11 Lähde: Pohjankyrö, 18.4.2013 Normit jarruttavat
- 12. Kuntien tehtävien määrän kehitys 1930—2012 12 Lähde: Kuntien tehtävien kartoitus, valtiovarainministeriön raportti, 2013 40 56 59 86 114 176 265 399 506 535 0 100 200 300 400 500 600 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012
- 13. Kuntien tehtävät ja velvoitteet 13 Lähde: Kuntien tehtävien kartoitus, valtiovarainministeriön raportti, 2013 62 22 42 60 2 31 194 21 19 82 24 40 111 129 3 44 524 9 9 81 0 100 200 300 400 500 LVM MMM OM OKM PLM SM STM TEM VM YM Tehtävät Velvoitteet
- 14. Suunnitteluvelvoitteet ministeriöittäin 14 Lähde: Kuntien tehtävien kartoitus, valtiovarainministeriön raportti, 2013 7 3 24 7 34 8 0 5 10 15 20 25 30 35 MMM OM OKM SM STM YM
- 15. Yhteenveto • Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää (+ 30) • 974 näistä tehtävistä johtuvaa velvoitetta • Suunnitteluvelvoitteita 85 15
- 16. SY kävi läpi kuntien tehtävät Keskustelunavaus ”normitalkoisiin”, tahtotilan ilmaisu siitä, että normitusta on purettava. • Nostamme esiin 174 tehtävää, joista on syytä käydä keskustelu. • Oleellista eivät ole yksityiskohdat vaan pohdinta siitä mikä on välttämätöntä hoitaa kunnan toimesta tai säädellä tiukkaan. • Kustannusvaikutuksia ei ole pyritty arvioimaan 16
- 17. Tehtävien karsinta ja uudelleenjako Listassa on esitetty tehtävävastuiden uudelleenjakoa seuraavalla ryhmittelyllä: • tehtävän poisto/tarvitaanko normiohjausta (P) • tehtävän poisto/kunta harkitsee pitääkö tehtävän vapaaehtoisesti itsellään (P/HV) • tehtävän siirto toiselle taholle (S) • tehtävän ulkoistaminen (U) • tehtävät, joissa on paljon ulkoistamispotentiaalia (MU). Esitykset tehtävien karsimisesta, poistamisesta tai ulkoistamisesta on tehty siinä tarkoituksessa, että asiakirjaan perehtyvät voivat omalta osaltaan pohtia, mikä tehtävä on välttämätöntä hoitaa kunnan toimesta ja mikä ei. 17
- 18. Uudelleenarvioitavaksi/pohdintaan: 178 tehtävää 18 27 18 5 21 1 23 71 1 4 7 0 10 20 30 40 50 60 70 LVM MMM OM OKM PLM SM STM TEM VM YM
- 19. Esimerkkejä tehtävien siirrosta • Maataloushallinnon tehtävät • Palo –ja pelastustoimi • Yksityisteihin liittyvät tehtävät • Ammattikorkeakoulujen ylläpito • Yksityisen henkilön tai yhteisön päivähoitotoiminnan valvominen • Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta ylipäänsä valvontaa, lupa-asioita, yms. tulisi koota yhteen • Tietohallinnon suuret kokonaisuudet yhden ”sateenvarjon” alle PPP mallilla 19
- 20. Esimerkkejä tehtävien poistosta tai siirrosta harkinnanvaraiseksi • Taiteen perusopetus, teatterit ja orkesterit voisivat olla harkinnanvaraisia kunnan niin halutessa • Onko välipala aamu –ja iltapäivätoiminnassa pakollinen lailla määriteltävä asia? 20
- 21. Esimerkkejä ulkoistettavista tehtävistä ja potentiaalista • Ajoneuvojen siirtäminen • Pysäköinninvalvonta • Päivähoito • Kotihoito/palvelut • Vanhusten hoito • Taiteen-, tanssin- yms. perusopetus • Ensihoito • Tietohallinnossa paljon mahdollisuuksia PPP mallilla toimimiseen 21
- 22. Yrittäjyys luo elinvoimaa 22 Kuntien elinvoimaisuus ratkeaa yrittäjyydellä. Omat tulot ylös, menot alas. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yrittäjiä.
- 23. Kuntalain uudistaminen, yrityksiä koskevat asiakokonaisuudet • Kuntien yleinen toimivalta ja kilpailuoikeus • Takaukset, lainat, avustukset sekä muut tuet • Kiinteistöjen ja rakennusten myynti ja vuokraus • Palvelustrategia (SY:n esitys) • Myös osallistumista, taloutta ja hallintoa koskevilla säädöksillä merkitystä 23
- 24. Palvelustrategia kuntalakiin • Suomen Yrittäjien esityksen mukaan kuntalain uudistuksessa lakiin tulisi säätää kunnille talousarviota ja -suunnitelmaa (65 §) vastaava velvoite laatia palvelustrategia. • Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: • Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia x vuodeksi. • Voidaanko tällä purkaa sektorikohtaisia suunnitelmavelvollisuuksia. Niitä on nyt 85. 24
- 25. Palvelustrategia kuntalakiin • Palvelustrategioita laaditaan vaihtelevasti, yleensä palvelutarvearviointi muttei riittävää visiota markkinoille • Strategia, jossa linjaukset kunnan palvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä pitkällä aikavälillä • Palvelustrategian kaksi funktiota: • Kunnan tarveanalyysi, rooli ja tavoitteet palvelun järjestäjänä ja tuottajana sekä muiden toimijoiden roolit • tukee myös yritystoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä 25
- 26. Lopputulos: Win-win-win Yritykset uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla kestävä linja kannustaa investoimaan Kunnat Yritykset investoimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittymään mahdollisuus luoda toimivat markkinat ja turvata palvelut helpottaa kustannuspaineita Kuntalaiset palveluiden monipuolisuus kasvaa vaihtoehtoja ja valinnanvapautta parhaimmillaan kuntalaiset säästävät palvelumaksuissa ja veroissa. 26
- 27. Yhtiöittämisvelvollisuus • Kuntalain osauudistus voimaan 1.9.2013. Laki velvoittaa kuntia yhtiöittämään ne liikelaitokset, jotka toimivat markkinoilla. • Yhtiöittämisvelvollisuus kunnan/kuntayhtymän toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla • koskee sekä virasto- että liikelaitosmuotoisena harjoitettua tehtävää • mahdollista siirtää yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuotoon 27
- 28. Yhtiöittämisvelvollisuus • Kilpailutilanne markkinoilla? • EU: taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla • Työryhmä: vero-oikeuden elinkeinotoiminnan käsite 1. palvelun tai tuotteen vastaavuus yksityisen elinkeinonharjoittajan toimesta tarjottuun tuotteeseen tai palveluun, 2. palvelun tai tuotteen hinnoittelu sekä 3. toiminnan markkinointi ja suuntautuminen rajoittamattomaan asiakaskuntaan. • on olemassa kilpailutilanne tai mahdollisuus kilpailun vääristymiseen • osallistuminen tarjouskilpailuun 28
- 29. Ei toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla • lakisääteiset tehtävät lakisääteisen vastuun rajoissa • pakollinen yhteistoiminta lakisääteisen velvoitteen rajoissa • muu yhteistoiminta, jota ei tarvitse kilpailuttaa (sidosyksikkö, muu hankintalainsäädännön poissulku) • järjestämis-/ylläpitämisluvanvarainen opetus, luvassa määrätyt tehtävät ja opetukseen liittyvät oppilas- ja opiskelijatöinä tuotetut palvelut • maankäytön suunnittelutehtävään liittyvä kiinteistön myynti ja vuokraus • Luonnollinen/lakisääteinen monopoli 29
- 30. Yrittäjien esitykset kunnille • Pilliin vihellyksen periaate: • kuntien kannattaa arvioida aina, onko yhtiöittäminenkään tarpeen vai olisiko parempi lopettaa yritysten kanssa kilpaileva liiketoiminta kokonaan. • Kuntien syytä miettiä sitä, miksi ne toimisivat markkinoilla, joilla on olemassa yksityistä tarjontaa • Linjattava peräydytäänkö markkinoilta vai yhtiöitetäänkö • Siirtymäaika vuoden 2014 loppuun saakka: • Siirtymäaikana on tärkeää seurata sitä, että yhtiöittämiset hoidetaan asiallisesti ilman perusteettomia pääomituksia. 30
- 31. Seudulliset kehittämisyhtiöt ja yrittäjät – nykytila, toiveita, skenaarioita 31
- 32. Teknologiakeskukset, uusyrityskeskukset ja kehittämisyhtiöt • Teknologiakeskukset saivat alkunsa hautomotiloista yliopistojen kupeessa • Uusyrityskeskukset saivat alkunsa työttömäksi jäävien muuttamisesta yrittäjiksi, rahoitus on ollut voimakkaasti projektirahoitteista • Kehittämisyhtiöiden alku on kunnallisessa elinkeinopolitiikassa ja elinkeinoasiamiehissä • Nyt toimintoja yhdistetään eri seuduilla. 32
- 33. Arvio kehittämisyhtiöistä • Useimmat asiat sellaisia, joita kuntakin tekisi elinvoimansa vahvistamiseksi. • Sparraavat tai herättelevät yrityksiä ja asioita eteenpäin, sellaisessa vaiheessa, jossa kukaan muu ei toimi • Kaikki yhtiöt ovat kunnallisia tai seutukunnallisia • Toimivat julkisen ja yksityisen rajapinnassa • Yksityinen rahoituspohja ei ole toiminut, useat elävät hankerahoilla ja ovat todellisia hankegeneraattoreita • Tarpeellisia peruspalveluita (neuvontaa) yrityksille • Kunnianhimo puuttuu (tehdään liian ”tavallisia” asioita) • Hallinto ja henkilöstö paisuneet • Yrittäjien kannalta ei aina hyvä, että elinkeinoasiamiehet laitetaan yhteen keskuskaupungin isoon organisaatioon kauas yrittäjistä 33
- 34. Kehittämisyhtiön ja seudun kehittämisen viitekehys 34 Seudun elinvoiman vahvistaminen Tämä tehtävä kuuluu kaikille organisaatioille Osaamisen vahvistaminen Ihmiset -erilaiset koulutukset Yritykset -kehittäminen eri muodoissaan Kilpailukyvyn vahvistaminen Fyysinen toimintaympäristö -logistiikka -kampukset -keskustan ilme Liiketoiminnallinen toimintaympäristö - klusterit - painopisteet Vetovoimaisuuden vahvistaminen Maine ja imago - muodostuu teoista, - ihmisten mielikuvissa - ”todellinen kuva” Markkinointi Vahvistetaan viestin perillemenoa Kukin laatikko pitää sisällään monien eri toimijoiden tekemisiä! Lähde: SEKES34
- 35. 35