Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Esitys Tieteiden talon tieteiden yössä 10.1.2019. Tykkäysten kyttäystä -tapahtumassa tutkijat kertoivat miten sosiaalisen median dataa käytetään tutkimuksessa ja kävijät saivat myös kokeilla itse. Tapahtuman järjestivät Mevi ry (mediaviestinta.fi) & Rajapinta ry (rajapinta.co / @RajapintaCo).
Puheenvuoro Media2030-tilaisuudessa teknoymmärryksestä ja algoritmilukutaidosta: minkälaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden tutkijoita ja kansalaisilta vaaditaan julkisuudessa navigointiin.
Kuinka hallita hallitsematonta – sosiaalisen median etiikan tarve ja mahdolli...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys Webinaarissa 26.4.2021:" SOME HYVÄSSÄ JA PAHASSA – sosiaalisen median etiikka ja standardit" Webinaarin järjesti Viestinnän eettinen neuvottelukunta.
Esitys Tieteiden talon tieteiden yössä 10.1.2019. Tykkäysten kyttäystä -tapahtumassa tutkijat kertoivat miten sosiaalisen median dataa käytetään tutkimuksessa ja kävijät saivat myös kokeilla itse. Tapahtuman järjestivät Mevi ry (mediaviestinta.fi) & Rajapinta ry (rajapinta.co / @RajapintaCo).
Puheenvuoro Media2030-tilaisuudessa teknoymmärryksestä ja algoritmilukutaidosta: minkälaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden tutkijoita ja kansalaisilta vaaditaan julkisuudessa navigointiin.
Eilisen keinot tappavat tulevaisuuden tiedon - Koulutus teknologian pyörteissäNiina Nurmi
Tämä kirjoitelma tutkii teknologian tulevaisuuden kehityssuuntia peilaten niiden vaikutusta koulutukseen ja opetukseen. Kirjoitelman viitekehyksenä toimii Sitran vuonna 2015 julkaistu tutkimus Technology as an enabler of suistanable well-being in the modern society, jossa esitellään kymmenen teknologian tulevaisuuden mullistajaa. Kirjoitelma pohtii näiden kymme-nen tekijän vaikutusta koulutuksen ja opetuksen muutokseen. Kirjoitelmassa hyödynnetään myös muuta relevanttia ja ajantasaista lähdeaineistoa.
Teknologian kymmenestä mullistajasta erityisesti virtualisointi ja tiedon digitalisoituminen, tekoäly, tuotannon ja palveluiden robotisointi, digitaaliset yhteisöalustat ja ICT-rakenteiden globalisaatio vaikuttavat jo nyt merkittävästi koulutuksen kehittymiseen ja muutokseen. Näistä kymmenestä teki-jästä instrumentointi, kuljetuksen ja logistiikan robotisointi, nanomateriaalit, bioteknologia ja farmakologia ja energiateknologia ovat erityisesti alan koulutuksen ja opetuksen keskuudessa uusien haasteiden keskiössä. Teknologian vaikutusta koulutuskenttään yleisellä tai alaspesifillä tasolla tarkasteltuna on selvää, että isoja muutoksia tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.
Uuden teknologian käyttöönotto koulutuksessa tai opetuksessa ei ole sellaisenaan lisäarvoa tuottava elementti. Jotta uudesta teknologiasta voidaan todella hyötyä, tulee koulun roolissa korostua entisestään opiskelijoiden innostaminen, vahvuuksien tunnistamisen tukeminen ja oppimisen taitojen kehittäminen. Teknologian ja uusien työkalujen runsauden keskellä tärkeää onkin tiedostaa, ettei opettajan tarvitse tietää eikä osata kaikkea vaan löy-tää keinoja oppimisen mahdollistamiseen. Nykypäivän koulutuksessa opet-tajan roolissa tärkeintä on säilyttää oma ja opiskelijan intohimo uuden oppimiseen.
21.5.2019 pitämäni seminaari Prosessipäivillä Helsingin Messukeskuskessa aiheesta "Mistä elementeistä kilpailuetu rakennetaan digitaalisiin alustoihin nojaten?"
Faktat nettiin -kirjan esittelykalvot
Faktat nettiin! on käytännönläheinen sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Verkossa aktiivisten asiantuntijoiden haastatteluiden ja konkreettisten esimerkkien avulla teos johdattaa kattavasti niin sosiaalisen median eri alustojen piirteisiin ja sisältösuunnitelmien laatimiseen kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, henkilöbrändin rakentamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseenkin.
Kirjan ovat kirjoittaneet Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen. Gaudeamus, 2019.
http://faktatnettiin.fi/
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Tieto ja valetieto teknologisessa mediaympäristössä
Eilisen keinot tappavat tulevaisuuden tiedon - Koulutus teknologian pyörteissäNiina Nurmi
Tämä kirjoitelma tutkii teknologian tulevaisuuden kehityssuuntia peilaten niiden vaikutusta koulutukseen ja opetukseen. Kirjoitelman viitekehyksenä toimii Sitran vuonna 2015 julkaistu tutkimus Technology as an enabler of suistanable well-being in the modern society, jossa esitellään kymmenen teknologian tulevaisuuden mullistajaa. Kirjoitelma pohtii näiden kymme-nen tekijän vaikutusta koulutuksen ja opetuksen muutokseen. Kirjoitelmassa hyödynnetään myös muuta relevanttia ja ajantasaista lähdeaineistoa.
Teknologian kymmenestä mullistajasta erityisesti virtualisointi ja tiedon digitalisoituminen, tekoäly, tuotannon ja palveluiden robotisointi, digitaaliset yhteisöalustat ja ICT-rakenteiden globalisaatio vaikuttavat jo nyt merkittävästi koulutuksen kehittymiseen ja muutokseen. Näistä kymmenestä teki-jästä instrumentointi, kuljetuksen ja logistiikan robotisointi, nanomateriaalit, bioteknologia ja farmakologia ja energiateknologia ovat erityisesti alan koulutuksen ja opetuksen keskuudessa uusien haasteiden keskiössä. Teknologian vaikutusta koulutuskenttään yleisellä tai alaspesifillä tasolla tarkasteltuna on selvää, että isoja muutoksia tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.
Uuden teknologian käyttöönotto koulutuksessa tai opetuksessa ei ole sellaisenaan lisäarvoa tuottava elementti. Jotta uudesta teknologiasta voidaan todella hyötyä, tulee koulun roolissa korostua entisestään opiskelijoiden innostaminen, vahvuuksien tunnistamisen tukeminen ja oppimisen taitojen kehittäminen. Teknologian ja uusien työkalujen runsauden keskellä tärkeää onkin tiedostaa, ettei opettajan tarvitse tietää eikä osata kaikkea vaan löy-tää keinoja oppimisen mahdollistamiseen. Nykypäivän koulutuksessa opet-tajan roolissa tärkeintä on säilyttää oma ja opiskelijan intohimo uuden oppimiseen.
21.5.2019 pitämäni seminaari Prosessipäivillä Helsingin Messukeskuskessa aiheesta "Mistä elementeistä kilpailuetu rakennetaan digitaalisiin alustoihin nojaten?"
Faktat nettiin -kirjan esittelykalvot
Faktat nettiin! on käytännönläheinen sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Verkossa aktiivisten asiantuntijoiden haastatteluiden ja konkreettisten esimerkkien avulla teos johdattaa kattavasti niin sosiaalisen median eri alustojen piirteisiin ja sisältösuunnitelmien laatimiseen kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, henkilöbrändin rakentamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseenkin.
Kirjan ovat kirjoittaneet Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen. Gaudeamus, 2019.
http://faktatnettiin.fi/
Social media analytics is still mostly done using keyword monitoring. How could recent developments in text analytics and computational methods take the process further to understand the context and semantics of the conversations? How are social media discussions related to actual consumer trends? These questions will be addressed in the final seminar of the Tekes-funded research project Smarter Social Media Analytics May 29th at the University of Helsinki.
The seminar is mostly held in Finnish, but the opening presentation and the keynote from professor Stieglitz will be in English.
Puheenvuoro viestinnän tulevaisuus -työpajassa 26.9.2017, järjestäjinä HY+ (Helsingin yliopisto) ja Viesti ry. // A presentation on the technological logics of the hybrid media system using the concept of "technological unconscious" (Thrift, 2005), given in a "Future of Communication" workshop for communication professionals.
Kansalaisliikkeen organisoituminen Facebookin admin-keskusteluissa: case Lisa...Salla-Maaria Laaksonen
Esitys tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sosiaalisen liikeen rakentumista viestinnällisenä ilmiönä. Tutkimusaineistona käytämme Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän admin-keskusteluja, jotka käsitteellistämme johdon keskusteluiksi. Kysymme, miten verkostomainen Facebook-ryhmä muovautuu kohti kokonaista organisaatiota.
Digivaalit 2015 - Mitä isot digitaaliset aineistot kertovat yhteiskunnasta ja...Salla-Maaria Laaksonen
Luento Helsingin yliopisto Studia Generalia -sarjassa 6.10.2016, teemalla Tiede ratkaisee: big data. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/big-data-aloittaa-studia-generalian-tiede-ratkaisee-luentosarjan
Sosiaalinen media elämäntapaohjauksessa ja tupakasta vieroituksessaSalla-Maaria Laaksonen
Esitys Hämeen ammattikorkeakoululla Koukuttava kohtaaminen tupakasta vieroituksen ohjauksessa -seminaarissa
16.9.2016. Miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää vaikuttavassa viestinnässä ja valistamisessa?
Final presentation of #DHH16 YLE team: studying national tv broadcasting metadata as an index of the national mediatized history. Group members: Anu Koivunen, Emily Öhman, Gizem Yaman, Matti Lassila and Salla-Maaria Laaksonen.
Avoimen tieteen osaajakoulutus – 29.2.2016
KOLME SYYTÄ KERTOA TUTKIMUKSESTAAN
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Oma tutkijabrändi – tieteessä ja sen ulkopuolella
• Tieteellisen maailmankuvan ja faktojen puolustaminen
+1 Se on ennen kaikkea kivaa ja antoisaa!
Luento Valtiotieteellisen yhdistyksen luentosarjassa "The 2016 presidential elections: a vantage point to comprehend U.S. politics and political system"
Digivaalit 2015 on monitieteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty isojen datamassojen ja laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmien avulla verkkojulkisuuden vaikutusta median agendaan viime eduskuntavaaleissa. https://www.hiit.fi/digivaalit-2015
Twitter viestintänä -seminaari, Tampereen yliopisto 29.1.2016. Tulokset osin alustavia. Seuraa tagia digivaalit2015 Rajapinta-blogissa uusimmista tuulista: http://rajapinta.co/tag/digivaalit2015/
Data augmented ethnography: using big data and ethnography to explore candi...Salla-Maaria Laaksonen
In this paper we propose data augmented ethnography as a novel mixed methods approach to combine ethnographic, qualitative, observations with social media data collection and computational analysis. Using two brief studies on online interaction as examples we discuss the benefits and challenges of the combination of these two perspectives. We posit that the observations made in the qualitative phase can be quantified and hypothesized together with the data collected later during the analysis stage. Through our case studies we aim to shed light to the differences apparent on the party level and seek to understand how candidates, based on their parties political standing, differ in terms of interactivity. We ask, what insights does a mixed-method approach combining ethnographic observations to computational social science offer to the study of interactivity and its many pregnant forms? To answer this question, we use a large data set collected from different social media platforms before and during the 2015 Parliament Election in Finland. This data consists of both textual data including all candidate updates and the conversations they elicited, as well as field notes written and collected during ethnographic field work period before the elections.
Several statistics show that the general public holds a wide interest on scientific issues. However, the public rarely finds their way to academic arenas. It has been estimated that every year over two million scientific articles and reports are published, but roughly half of them are read only by the author and the editors.
Public discussions are increasingly taking place in social media. Different online media are reported as central information sources when searching for scientific information. What can we do as researchers to help people to find the information they look for? How to make a researcher's voice heard online?
Communicating about one's research in social media means creating societal impact and defending a scientific worldview. In this workshop we will focus on practical tips and good examples on how to engage in different social media services as a researcher.
Salla-Maaria Laaksonen (@jahapaula) is a PhD Candidate and Researcher in Communication Research Centre CRC and Consumer Society Research Centre in the University of Helsinki. Her research areas are focused on the online public sphere from the perspective of organizations and storytelling. She has trained researchers to communicate and network online in several different research units.
A brown bag session for Helsinki Collegium for Advanced Studies, Novermber 17th 2015.
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajalla
Tieto ja valetieto teknologisessa mediaympäristössä
1. Tieto ja valetieto teknologisessa
mediaympäristössä
Mikkelin Tieteen päivät 13.4.2021
Salla-Maaria Laaksonen (VTT, dosentti)
Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto & Rajapinta ry.
@jahapaula // www.rajapinta.co
4. Valevaikuttaminen
“Use of algorithms, automation, and human curation
to purposefully manage and distribute misleading
information over social media networks.” (Woolley &
Howard, 2016)
“the decentralized structure of social media supports
such efforts, while simultaneously making it difficult to
recognize and address them” (Farkas, 2018)
Frederick Burr Opper 1984
6. “Päinvastoin kuin yleisesti olettaisimme,
robotit kiihdyttivät todenperäisten ja
valheellisten uutisten leviämistä samalla
tahdilla. Vaikuttaa siis siltä että väärä
tieto leviää paremmin kuin totuus siksi
että ihmiset, eivät botit,
todennäköisemmin jakavat sitä
eteenpäin.”
(Vosoughi et al., 2016)
8. Ja siitä, miten media vahvistaa tunteellisia
viestejä: megafoni ja hypekone
(esim. Aral, 2020; Jungherr & Schroeder, 2021)
9. Me voimme päättää mistä
verkossa keskustellaan
• Pyri varmistamaan tiedon lähde
• Mieti viestin tarkoitusperää: kuka
hyötyy siitä, että tämä leviää?
• Luota instituutiohin, jotka ovat
sitoutuneet totuutta edistäviin
periaatteisiin
• Etsi lempitutkijasi ja seuraa häntä!
https://www.tugagency.com/blog/2012/02/13/wise-new-sayings/