Eeva Hellström 9.11.2011: Uudistuva maaseutu vastaa kysyntään
•
2 gostaram•492 visualizações
Eeva Hellströmin esitys 9.11.2011 Kuusamossa Paikan taju - Tajun paikka -foorumissa.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais de Sitra Maamerkit
Mais de Sitra Maamerkit (20)
Eeva Hellström 9.11.2011: Uudistuva maaseutu vastaa kysyntään
- 1. Uudistuva maaseutu vastaa kysyntään Maamerkit-barometrin tuloksia ja ajattelun kuperkeikkoja 0.11.2011 Paikan taju - tajun paikka, Kuusamo Eeva Hellström
- 3. Maaseutuon paikka. Maaseutu on paikka. Maaseutuajattelun kuperkeikkaa !
- 4. SISÄLTÖ 1. MikäMikä maaseutu 2. Kysyntä kohtaa maaseudun 3. Mitä tehdä maaseudulle 4. Maaseutu, minä ja muut 5. Maamerkit TYÖSKENTELYTAPA ? 10.11.2011 4 © Sitra
- 5. Osa 1 MikäMikä Maaseutu? 10.11.2011 5
- 6. Maaseutu yhdyskuntarakenteessa 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 65 % Haja-asutusalueet 88 % 91 % 86 % 91 % Kylät 96 % 98 % Suomalaiset 98 % Yritykset 74 % Media Kirkonkylät ja taajamat 81 % 83 % 89 % Päättäjät Asiantuntijat 19 % Maaseutuasiantuntijat Pikkukaupungit 27 % puhuvat osittain eri 41 % 44 % maaseudusta kuin yritykset ja muut suomalaiset. 17 % Kaikki mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta 23 % Haja-asutusalueita ei aina 32 % mielletä maaseuduksi. 38 % 10.11.2011 6 © Sitra
- 7. Maaseutu maisemana 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 89 % Suomalaiset 92 % Peltoaukeat 96 % 97 % Yritykset 78 % 78 % Media Metsäiset erämaat 78 % 80 % Päättäjät 62 % 67 % Saaristo Asiantuntijat 75 % 84 % 63 % 64 % Tunturit 76 % 77 % Suomalaisille maaseutu 37 % 43 % on ensisijaisesti maa- ja Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät 58 % 74 % metsätalousaluetta 19 % 21 % Kaupunkien luonnonläheiset alueet 45 % 42 % 11 % 14 % Laskettelukeskukset 27 % 34 % 10.11.2011 7 © Sitra
- 8. Maaseutu ja hyvinvointi Miten maaseudun Maaseutu paikkana asukkaat voivat? Tilastollinen hyvinvointi ”Työpaikat, tulotaso, palvelut, BKT …” © Sitra
- 9. Monipaikkaisuus ja hyvän elämän kysyntä Millainen merkitys eri Maaseutu identiteettinä paikoilla on suomalaisten hyvässä elämässä? Asuin- paikasta riippumaton koettu hyvinvointi © Sitra
- 10. Maaseutu/kaupunki -identiteetti 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 22 19 Maalainen 28 31 46 38 Suomalaiset 33 Sekä-että 44 Media 19 18 Yritykset 39 Päättäjät 46 Asiantuntijat Kaupunkilainen 27 46 33 1 Toimittajat ja päättäjät ovat muita kaupunkilaisempia 2 Asiantuntijat ovat muita maalaisempia Muu 1 Suomalaisissa 4 3 - Yli 45-vuotiaat maalaistuvat - 25-44-vuotiaiden sekaidentiteetti vahvistuu - Alle 24-vuotiaiden identiteetti kehittyy eri suuntiin 10.11.2011 10 © Sitra
- 11. Määritelmä mukailee ja täydentää Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuonna 2007 käyttämää määritelmää ”Monipaikkaisuus” Käsitteellä “monipaikkaisuus” viitataan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavaan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuuteen. Monipaikkaisuus voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua tai pakotettua Monipaikkaisuutta on myös toistuva liikkuminen paikasta toiseen Monipaikkaisuudessa virtuaalisten ympäristöjen merkitys kasvaa Monipaikkaisuus johtaa yksilön kannalta uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymiseen. 11 © Sitra
- 12. Avioerolapset, vuosittain Pakolaisia ERILAISET MONIPAIKKAISET Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Elatusapusopimuksia Asuttavia veneitä vuonna 2009 Yksinäisiä asunnottomia Suomessa Matkailuvaunuja tai -autoja Asunnottomia perheitä PAKOTETTU Ei vakituisia asuntoja Identiteetti eri kuin asuinpaikka (maalainen vs. kaupunkilainen) ASUMINEN Kesämökkejä Asuinkunta eri kuin syntymäkunta Etätyöläisiä Kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen IDENTITEETTI HARRASTUKSET Pendelöijiä Ulkosuomalaisia Tekee työtä osittain jossain muualla kuin työpaikalla Vapaa-ajan matkat Suomessa asuvia, Osallistuva toiminta Harrastukset (pelit, kuvataide, tietokone) TYÖ ulkomailla syntyneitä Liikunta ja ulkoilu Kaksoiskansalaisia Kulttuuri- ja huvitilaisuudet © Sitra
- 13. Hyvinvointia haetaan monipaikkaisuudesta ja kaksoisidentiteetistä Monipaikkaisuus yleistyy Työikäisistä joka kolmas asuu eri paikkakunnalla kuin missä tekee työtä Vähintään joka kymmenes suomalainen asuu monipaikkaisesti Kesämökkeily kuuluun joka kolmannen suomalaisen elämään. Yli kolmannes kokee olevansa yhtä aikaa sekä maalainen että kaupunkilainen
- 14. Hyvinvointia haetaan Ei monipaikkaisuudesta ja kumpi - kaksoisidentiteetistä kaan; 1% Kaksoisidentiteetti on Maa- Kau- laine aktiivinen identiteetti pun- n; 22 kilai- % Kaksoisidentiteetin omaavat pitävät nen; identiteettiään tärkeänä. 39 % Sekä Kaksoisidentiteetti keskittyy kaupunkeihin. - että; Kaupungissa asuvat omaksuvat 38 % maalaisuuden helpommin osaksi identiteettiään kuin päinvastoin. Kaupungissa asuvista puolet sisällyttää maaseudun osaksi identiteettiään. Siihen liittyy usein aktiivista toimintaa maaseudulla.
- 15. Mielikuva. Maa- ja metsätalousalue Luonto Vapaus Kaupungin Maisema vastakohta Epämoderni Yhteisöllisyys Aitous Politiikka
- 16. Maaseudun merkitysulottuvuudet suomalaisessa julkisessa keskustelussa 1. Kaupungin vastakohta 2. Maa- ja metsätalousalue (Erilainen) (Elinkeino) TILA TILA LAATU 3. Maisema 4. Epämoderni (Luonto, kaunis maisema, rauha) (Kiireetön elämä, tiivis yhteisö) AIKA/ TILA KEHITYS 10.11.2011 16 Lähde: P. ja E. Alasuutari: 2011. Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa © Sitra
- 17. Maaseutu = Kaupungin vastakohta Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ja kaupungista 5 4.5 Kaupunki 4 Maaseutu Maaseutu = maisema 3.5 3 2.5 2 1.5 Maaseutu = epämoderni 1 10.11.2011 17 © Sitra
- 18. Sana ”kaupunki” esiintyy 30 kertaa Maaseutu Googlessa 5.2.2011 useammin sana ”maaseutu” • Maaseutu + EU 172.000 • Maaseutu + vetovoima 46.300 • Maaseutu + tuki 136.000 • Maaseutu + kysyntä 45.600 • Maaseutu + luonnonvarat 135.000 • Maaseutu + asuminen 43.100 • Maaseutu + kehittäminen 118.000 • Maaseutu + kylä 40.600 • Maaseutu + hyvinvointi 97.500 • Maaseutu + maisema 37.700 • Maaseutu + oikeus 97.100 • Maaseutu + tarjonta 36.900 • Maaseutu + vanhanaikainen 90.200 • Maaseutu + investointi 36.500 • Maaseutu + vapaa-aika 85.200 • Maaseutu + kilpailukyky 35.200 • Maaseutu + maatalous 81.300 • Maaseutu + yhteisö 34.800 • Maaseutu + ohjelma 78.100 • Maaseutu + uudistaminen 33.900 • Maaseutu + metsä 75.900 • Maaseutu + metsätalous 32.000 • Maaseutu + toimeentulo 71.000 • Maaseutu + innovaatio 23.400 • Maaseutu + tarvitsee 67.600 • Maaseutu + vihreä talous 18.100 • Maaseutu + matkailu 61.800 • Maaseutu + nykyaikainen 17.700 • Maaseutu + tasa-arvo 59.800 • Maaseutu + virkistys 13.000 • Maaseutu + säilyttäminen 53.100 • Maaseutu + bioenergia 12.700 • Maaseutu + hanke 52.500 • Maaseutu + hiljaisuus 12.600 • Maaseutu + liiketoiminta 53.300 • Maaseutu + ekotehokkuus 9.460 • Maaseutu + politiikka 48.200 • Maaseutu + luonnonläheisyys 4.260 • Maaseutu + biotalous 3.340 10.11.2011 18 © Sitra
- 19. *) Keskiarvo 3:sta keskeisimmästä dokumentista: kokonaisohjelma Sisään- vs. ulospäin (2009), selonteko (2010), periaatepäätös (2011) kääntynyt politiikka? **) Vihr, Kok, PS, KD Ilmaisun esiintyminen sivua kohden (eri muodot ja lähi-ilmaisut huomioiden) 0.0 5.0 10.0 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EU- pohjainen) Rahoitus, tuki, avustus, turvaam inen, säilyttäminen, oikeus, tasa -arvo Kansallinen maaseutupolitiikka Kysyntä, kuluttaja, markkina, kil *) pailu, kansainvälinen, globaali, t ulevaisuus Puolueiden maaseutuohjelmat **) Huom! Laskenta ei perustu tieteelliseen analyysiin, joten se on vain suuntaa-antava. 10.11.2011 19 © Sitra
- 20. Osa 2 Kysyntä kohtaa maaseudun 10.11.2011 20
- 21. Maaseutuon paikka. Maaseutu on paikka. Maaseutuoptimisteja on jo kaksi kertaa niin paljon kuin maaseutu- pessimistejä Maaseudun voimakkaaseen autioitumiseen uskovien määrä vähenee Jotain on tapahtumassa …
- 22. Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa? Maaseudun tulevaisuuden merkitys n=kaikki vastaajat 42 Uskon, että maaseutu on lisääntyy nykyisestä tulevaisuudessa voimakkaasti autioitunut (Suomalaiset) 31 2011 31 % 30 pysyy ennallaan 2009 68 % 31 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 22 Maaseutuoptimismi vähenee nykyisestä vahvassa kasvussa! 32 Erityisesti päättäjät 2011, n=1620 6 ovat maaseutu- Ei osaa sanoa optimisteja, mutta 2009, n=1504 6 myös media. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Helmikuu 2011 % Maaseutubarometri 3071 PAH/tk/sy Sitra © Sitra
- 23. Maaseudun tulevaisuuden rooli määrittyy kysynnän, ei tarjonnan kautta MUU MUU MAASEUTU YHTEISKUNTA MAASEUTU YHTEISKUNTA TARJONTA TARJONTA Maaseudulle Maaseudulle Maaseudun Maaseudun kohdennettava kohdennettava tarjonta tarjonta tarjonta tarjonta KYSYNTÄ KYSYNTÄ Maaseutuun Maaseutuun Maaseudun Maaseudun kohdistuva kohdistuva kysyntä kysyntä kysyntä kysyntä 10.11.2011 23 © Sitra
- 24. Yksilöllinen kysyntä: Pyrkimys hyvään elämään Vastakaupungistuminen Liikkuvan elämä Kiihtyvän elämänrytmin haasteet Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää ! Globaali kysyntä: Pyrkimys vihreään talouteen Luonnonvarojen kasvava kysyntä, ilmastomuutos Omavaraisuus ja huoltovarmuushaasteet
- 25. Yksilöllinen kysyntä Hyvä elämä
- 26. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua? Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset Kaikki vastaajat, n=1620 Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa 57 43 Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta 56 ja vastuullisesti tuotettua ruokaa 43 Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä 55 44 Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni 52 37 Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde 46 33 Maaseutu on minulle tärkeä harrastusympäristö 41 31 Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää 39 32 Maaseutu on minulle tärkeä 36 itseni toteuttamisen ympäristö 29 Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain 33 35 Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto 33 34 Maaseudulla on minulle henkistä 27 merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään 14 Omistan maata tai metsää maaseudulla 24 26 Omistan kiinteistöjä maaseudulla 24 23 Nyt Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 15 14 10v kuluttua Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni 11 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Helmikuu 2011 % Maaseutubarometri 3071 PAH/tk/sy Sitra © Sitra
- 27. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua? Maaseudun henkilökohtaisten merkitysten muutos n= kaikki Todennäköisesti Tänä päivänä 10 vuoden kuluttua Merkitykset Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää 15-24v 25-44v Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuttamisen ympäristö 45-64v 65-v Maaseutu on minulle tärkeä harrastusympäristö Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde Elämykset 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 10.11.2011 27 © Sitra
- 28. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua? Maaseudun henkilökohtaisten merkitysten muutos n= kaikki Todennäköisesti Tänä päivänä 10 vuoden kuluttua Toimeentulo 15-24v Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 25-44v 45-64v Omistan maata tai metsää 65-v maaseudulla Omistan kiinteistöjä maaseudulla Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto Vapaa-aika 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 10.11.2011 28 © Sitra
- 30. Hyvän elämän elementtien koettu tärkeys ja toteutuminen 4.60 TÄRKEYS Maaseudulla haja-asutusalueella 4.40 Maaseudulla taajamassa 4.20 Pikkukaupungissa 4.00 Ison kaupungin laidoilla Ison kaupungin keskustassa 3.80 3.60 3.40 3.20 Parhaiten toteutuvia asioita pidetään tärkeinä. 3.00 Heikoimmin toteutuvia asioita ei pidetä tärkeinä. 2.80 4.60 TOTEUTUMINEN 4.40 Mahdollisuus nauttia luonnosta 4.20 Elämän 4.00 tarkoitus 3.80 3.60 3.40 3.20 Materiaaliset puitteet, virikkeet ja 3.00 harrastusmahdollisuudet 2.80 10.11.2011 30 © Sitra
- 31. Maaseutu hyvässä elämässä Koettu toteutuminen (1-5) 4.5 4.0 3.5 Asuminen maaseudulla Suomalaiset keskimäärin 3.0 Henkistä merkitystä vaikka ei käy Ei erityistä roolia 2.5
- 32. Täysin varmasti muutan Melko varmasti muutan Mahdollisesti Melko varmasti en muuta Täysin varmasti en muuta Maaseutu- maisempaan 48 27 29 32 ympäristöön Kaupunki- maisempaan 38 26 31 32 ympäristöön 0% 50% 100%
- 33. Kaupunkimaisempaan ympäristöön muuttavat Eivät koe vapautta, arvostusta, hyvää arkea, mielekästä työtä tai elävänsä merkityksellistä elämää Arvostavat elämän fyysisiä puitteita – palveluja ja infrastruktuuria - ja antavat vähän arvoa elämän syvällisemmille merkityksille Muihin suomalaisiin verrattuna … Maaseutumaisempaan ympäristöön muuttavat Kokevat jo nyt elävänsä hyvää, kestävän kehityksen mukaista arkea ja tekevänsä mielekästä työtä Pitävät elämän merkityksellisyyttä itselleen tärkeänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeänä
- 34. Hyvinvointi löytyy maalta. Kaikki joukolla muuttamaan ! … mutta toimiiko se ? Sopiiko yksi ratkaisu kaikille ?
- 35. Säilytetään ja vahvistetaan eri alueiden vahvuuksia ja omaleimaisia piirteitä, mutta … Tuodaan kaupunkeihin kaivattuja maaseutumaisempia piirteitä Esim. ”keinomaaseutu” Tuodaan maaseudulle kaivattuja kaupunkimaisia piirteitä Esim. palvelujen uudet toteuttamistavat Mahdollistetaan kestävää monipaikkaisuutta Esim. Uusi työn, asumisen ja liikkumisen kulttuuri
- 36. Maaseudusta innostuneet kuluttajat moniulotteisia ! ASUMINEN Olija Kävijä KULUTTAMINEN I Itse tekevä Valmiin ostaja KULUTTAMINEN II Lainaaja Omistaja HARRASTUKSET Itse kokeva Palveluja ostava EKOLOGISUUS Tärkeää Ei tärkeää 10.11.2011 36 Lähde: Hienonen, K. Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen, Sitra 2011 © Sitra
- 37. Maaseudusta innostuneet kohderyhmät Kokei- lija Kävijät Välin- pitä- mätön Kokei- lija LUOMU- EKO- MAALLA URBAANI TURISTI Nau- HARRASTAJA tiske- Tie- TYYLIKÄS lija dosta- HIDASTAJA va Yhteiskunta- dosta- Tie- ETNO- MAA- vastuu AGRI- va LAINEN Nautinto ELÄKE- LÄINEN Ko- kija In- nos- tuja Kokei- HIDAS lija KOHTUUL- HIILI- LISTAJA WLAN- NEUT- VAELTAJA RAALIKKO Olijat 10.11.2011 37 Lähde: Hienonen, K. Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen, Sitra 2011 © Sitra
- 38. Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaiten vastaavat toivomustasi Suomen maaseudun merkityksestä vuonna 2025? Toivomukset ikäluokittain Entä miten uskoisit asioiden olevan vuonna 2025? n=kaikki vastaajat Luomu- ja lähiruokaa on runsaasti saatavilla 64 Luomu- ja lähiruoka Maaseutu on kaikkien Tulevaisuustoiveet helposti saavutettavissa 57 Saavutettavuus kaikille eivät katso ikää Maaseudun tarjoamaa mahdollisuutta 56 luonnon kohtaamiseen arvostetaan Vihreä talous Maaseudulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa 50 Monipuolinen yritystoiminta 49 Monipuolinen yritystoiminta on lisääntynyt maaseudulla Monimuotoinen matkailu 46 kukoistaa maaseudulla Maaseutuympäristö Lähiratkaisut nähdään aitona 44 vetovoimatekijänä vaihtoehtona keskittämiselle Väljä tila on Suomen vetovoimatekijä 36 Asuminen Yhä useammat kaupunkilaiset ja etätyö asuvat maaseudulla osa-aikaisesti 33 Kaikki (n=1620) Yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla 30 Maatalouden 15-24v (n=128) Maatalous on huomattavasti tehostuminen tehostunut entisestään 20 25-44v (n=347) Maaseudulla voivat asua vain ne, joilla on rahaa ja valtaa 6 Elitistyminen 45-64v (n=721) 65-79v (n=424) Maaseutu on voimakkaasti autioitunut 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri % 3071 PAH/tk/sy Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
- 39. STOP WORRYING ! Stop worrying Globaali kysyntä Globaali kysyntä: Pyrkimys vihreään talouteen Luonnonvarojen kasvava kysyntä, ilmastomuutos Omavaraisuus ja huoltovarmuushaasteet
- 40. Globaaleja haasteita 10.11.2011 40 © Sitra
- 41. • Monissa maissa vihreä talous jo prioriteetti • Vihreä talous merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä • Eurooppa 2020 strategia 10.11.2011 41 © Sitra
- 42. Paikka. ”Tila” on globaalisti Maaseutu on paikka. niukkeneva luonnonvara ”Tila” sisältää yleensä runsaita luonnonvaroja ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön
- 43. ”Tila” tarkoittaa myös sitä, kaikki on kaukana. ”Tila” tuo liikkumisen tarvetta – fyysisesti tai virtuaalisesti ”Tila” haastaa logistiikan ja tietoyhteiskunnan
- 44. Paikka. Maaseutu on paikka. ”Tilaa” ja osaamista on. Osaamista on. Tilaa on. Kannattavuus ? Ekologisuus ? ”Tilan” hyödyntäminen hyvinvointiin edellyttää älykkyyttä ! Ihmislähtöisyys ?
- 45. Biotalous haastaa yhteiskunnan spatiaaliset rakenteet Biotalous – hajautetusti läsnä Fossiilitalous – keskittyneinä rikastumina 10.11.2011 45 © Sitra
- 46. Glokaali biotalous Visio 2050: Ajantasaiset vaihdantajärjestelmät mahdollistavat glokaalia maailmantaloutta Paikallinen ainekierto • Perustarpeet kuten ruoka ja energia • Ravinteet biopohjaiseen tuotantoon PAIKAL- • Biopohjaiset sivuvirrat toisten paikallisten LINEN tuotantoprosessien raaka-aineina • Suljettuihin paikallisiin arvoketjuiin PAIKAL- perustuvat liiketoimintaverkostot PAIKAL- LINEN LINEN GLOBAALI Globaalit markkinat • Keskitettyjen tuotantojärjestelmien tuotteet •Mineraalitalouden ja erikoistuneen biotalouden tuotteet •Erityistuotteet, joita on saatavilla vain PAIKAL- harvoista paikoista PAIKAL- LINEN •Sähkö ja kaasu älykkäistä LINEN energiaverkostoista •Globaalisti monistettavat, modulaariset biotalouden konseptit •Globaalit on-line palvelut 10.11.2011 46 © Sitra
- 47. Esimerkki paikallista ainekiertoa tehostavasta “biotaloushybridistä” Biokaasulaitos hyödyntää paikallisen kasvihuoneen ja kalankasvattamon jätteitä sekä muita jätteitä tuottaakseen paikallista lämpöä ja sähköä, samoin kuin lannoitteita paikallisille viljelijöille ja kasvihuoneille 10/11/2011 © Sitra
- 48. Lähiratkaisut ovat olennainen osa tulevaisuuden vihreää taloutta Lähiruoka Lähienergia Lähimatkailu Lähilogistiikka Paikallinen biotalous
- 49. Osa 3. Mitä tehdä maaseudulle?
- 50. Kun maaseutu tunnistaa uutta kysyntää ja vastaa siihen, se itsekin menestyy
- 51. Miten arvioit seuraavien alojen iketoimintamahdollisuuksien ehittyvän maaseudulla? Arvio alojen liiketoimintamahdollisuuksien Maamerkit-barometri 2011 kehittymisestä maaseudulla n=kaikki vastaajat, 1620 Maaseutuympäristö elämysten Elämys- ja virkistyspalvelut Uusiutuvan energian tuotanto Luontoon ja maaseutuun liittyvät ja hyvinvoinnin lähteenä hyvinvointipalvelut (green care) Lähiruoka ja siihen liittyvät palvelut Lähiruoka Kaivostoiminta Biomassojen jalostaminen Luonnonvarat Verkkokaupat Tieto- ja verkkoliiketoiminta Metsätalous Metsätalous IT-palvelut ja sisällöntuotanto Hoivapalvelut Hoivapalvelut Luovat alat Luovat alat ja kulttuuri Maatalous Maatalous Yritykset, n=227 Logistiikkapalvelut Päättäjät, n=160 Logistiikka Asiantuntijat, n=252 Metalli Media, n=48 Muu toimiala 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Helmikuu 2011 Keskiarvo (1=heikkenee voimakkaasti, 5=paranee voimakkaasti) Maamerkit-barometri 071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
- 52. Maaseutuelinkeinojen ”kuluttajakuilu” KULUTTAJAT TUOTTAJAT --- --- KYSYNTÄ TARJONTA 10.11.2011 52 © Sitra
- 53. Tuotanto- ja tarjontaparadigmasta ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen TUOTE: - Ruoka - Puu - Bioenergia - Luonnon- tuotteet MONISTAMINEN KONSEP- Pilotoinnin jälkeen konsepti PALVELU- TOINTI: pyritään levittämään MUOTOILU: - Lähiruoan liiketoimintamallit yhdenmukaisena ja - Matkailupalvelut - Hajautetun mahdollisimman tehokkaasti. - Green care palvelut biotalouden hybridit - Ruokapalvelut - Ekotehokkaat - Kulttuuripalvelut maaseutu- yhdyskunnat 10.11.2011 53 © Sitra
- 54. Toimitko yrittäjänä… Oletko harkinnut ryhtyä yrittäjäksi... Aiotko lähitulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi… Uudet yrittäjät ....maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen? ETNO- n=kaikki vastaajat MAA- 15-24 -vuotiaat, n=128 LAINEN Vihreiden kannattajat, n=129 Edelläkävijät, n=119 Identiteetiltään sekä-että, n=630 HIDAS KOHTUUL- Maaseudulla taajamassa asuvat, n=173 LISTAJA Identiteetiltään maalaiset, n=364 Ison kaupungin laidoilla asuvat, n=491 25-44 -vuotiaat, n=347 WLAN- Keskustan kannattajat, n=160 VAELTAJA Ison kaupungin keskustassa, n=251 Perussuomalaisten kannattajat, n=258 Suomalaiset, n=1620 Toimin yrittäjänä maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia Pikkukaupungissa asuvat, n=363 hyödyntäen 45-64 -vuotiaat, n=721 Aion lähitulevaisuudessa Vasemmistoliiton kannattajat, n=94 ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla tai Identiteetiltään kaupunkilaiset, n=602 maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen SDP:n kannattajat, n=196 Olen harkinnut ryhtyä Kokoomuksen kannattajat, n=332 yrittäjäksi maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen Maaseudulla haja-asutusalueella asuvat, n=206 Yli 65 vuotiaat, n=424 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Helmikuu 2011 % Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
- 55. Elinkeinojen kehittämisestä kysyntälähtöiseen liiketoimintaan Miten tunnistetaan uutta Mitkä ovat ”maaseutu- kysyntää ja liiketoi- elinkeinoja” ? mintamahdollisuuksia? Miten maaseutuelinkeinot Miten maaseutu kytkeytyy huomioidaan uusiin ja avoimiin kehittämisstrategioissa ja innovaatioverkostoihin? innovaatiojärjestelmässä ? 10.11.2011 55 © Sitra
- 56. Uudistuvat verkostot Paikallinen toiminta ja osallistuminen Kaikki sektorit Kysyntälähtöisyys edellyttää uusien toimijoiden osallistamista ja vahvaa ulkoista sosiaalista pääomaa ! 10.11.2011 56 © Sitra
- 57. Edunvalvontaa ja köydenvetoa Yksi kaikkien puolesta ”Maaseutu Suomen puolesta” Kaikki yhden puolesta ”Suomi maaseudun puolesta”
- 58. Osa 4 Maaseutu, minä ja muut 10.11.2011 58
- 59. IDENTITEETTI Tajun paikka II Kuusamo Kaupunkilainen Tajun paikka I jälkeen Tajun paikka I ennen Suomalaiset Sekä-että Maalainen 0 10 20 30 40 50 60 70 © Sitra
- 60. MAASEUDUN MERKITYS SUOMELLE Vähenee nykyisestä Tajun paikka II Kuusamo Tajun paikka I jälkeen Tajun paikka I ennen Pysyy Suomalaiset ennallaan Lisääntyy 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 © Sitra
- 61. Tajun paikka II Kuusamo Tajun paikka I jälkeen MAASEUDUN HENKILÖKOHTAISET Tajun paikka I ennen Suomalaiset MERKITYKSET NYT Maaseutu on minulle tärikeä harrastusympäristö Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää Maaseudulla ei ole minulle mitään erityistä roolia elämässäni Maaseudulla on minulle h enkilstä merkitystä, vaikken siellä juuri käykään Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuettamisen ympäristö Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla Omistan kiinteistöjä maaseudulla Omistan maata tai metsää maaseudulla Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto Asun maaseudulla pääasiallisesti tai ajoittain 0 20 40 60 80 100 © Sitra
- 62. TOIVOMUKSET Tajun paikka II Kuusamo Monipuolinen yritystoiminta on lisääntynyt maaseudulla Suomalaiset Yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla Väljä tila on Suomen vetovoimatekijä Maaseutu on voimakkaasti autioitunut Maaseudulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa Maatalous on huomattavasti tehostunut entisestään Monimuotoinen matkailu kukoistaa maaseudulla Lähiratkaisut nähdään aitona vaihtoehtona keskittämiselle Maaseudulla voivat asua vain ne, joilal on rahaa ja valtaa Maaseudun tarjoamaa mahdollisuutta luonnon kohtaamiseen arvostetaan Luomu- ja lähiruokaa on runsaasti saatavilla Maaseutu on kaikkien helposti saavutettavissa Yhä useammat kaupunkilaiset asuvat maaseudulla osa- aikaisesti 0 20 40 60 80 100 © Sitra
- 63. Tajun paikka II USKOMUKSET Kuusamo Suomalaiset Monipuolinen yritystoiminta on lisääntynyt maaseudulla Yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla Väljä tila on Suomen vetovoimatekijä Maaseutu on voimakkaasti autioitunut Maaseudulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa Maatalous on huomattavasti tehostunut entisestään Monimuotoinen matkailu kukoistaa maaseudulla Lähiratkaisut nähdään aitona vaihtoehtona keskittämiselle Maaseudulla voivat asua vain ne, joilla on rahaa ja valtaa Maaseudun tarjoamaa mahdollisuutta luonnon kohtaamiseen arvostetaan Luomu- ja lähiruokaa on runsaasti saatavilla Maaseutu on kaikkien helposti saavutettavissa Yhä useammat kaupunkilaiset asuvat maaseudulla osa- aikaisesti 0 20 40 60 80 100 120 © Sitra
- 64. TOIVOMUKSET JA USKOMUKSET Toivomukset (TAJUN PAIKKA-FOORUMI Monipuolinen yritystoiminta on lisääntynyt maaseudulla Uskomukset Yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla Väljä tila on Suomen vetovoimatekijä Maaseutu on voimakkaasti autioitunut Maaseudulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa Maatalous on huomattavasti tehostunut entisestään Monimuotoinen matkailu kukoistaa maaseudulla Lähiratkaisut nähdään aitona vaihtoehtona keskittämiselle Maaseudulla voivat asua vain ne, joilal on rahaa ja valtaa Maaseudun tarjoamaa mahdollisuutta luonnon kohtaamiseen arvostetaan Luomu- ja lähiruokaa on runsaasti saatavilla Maaseutu on kaikkien helposti saavutettavissa Yhä useammat kaupunkilaiset asuvat maaseudulla osa- aikaisesti 0 20 40 60 80 100 120 © Sitra
- 65. Osa 5 Maamerkit 10.11.2011 65
- 66. Selvitykset Uudistuva maaseutuajattelu Tiedustelu ja strategiaprosessit Pilotit ja kokeilut Luontoympäristöstä uutta hyvinvointiliiketoimintaa Viestintä ja verkostotyö Liiketoiminnan kehittäminen Vihreän talouden lähiratkaisut Pääomasijoitus
- 67. Ohjelmatiimi Ohjausryhmä • Eeva Hellström, johtaja • Tarja Cronberg, pj • Karoliina • Janne Antikainen, TEM Auvinen, ekotehokkuus • Sirkka Heinonen, TTK • Jyri Arponen, liiketoiminta • Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy • Päivi Hirvola, verkostot • Sirpa Karjalainen, MMM • Lea Konttinen, hyvinvointi • Juha Kuisma, VNK • Liisa Lehikoinen, assistentti • Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä • Hanna-Leena • Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu Ottelin, viestintä • Jyri Seppälä, SYKE • Kirsi Pönni, assistentti • Teppo Turkki, Sitra • Lari Rajantie, pääomasijoitus • Hilkka Vihinen, MTT 10.11.2 6767 24.3.2010 011
- 68. Luonnonvarat vihreässä taloudessa Maamerkit: UTELIAISUUTTA JA USKALLUSTA ! 68 www.sitra.fi/maamerkit