2. Turvallisuuspolitiikka:
1) Ulkopolitiikka
• diplomatia eli suhteet muihin maihin
• Liitot (YK, EU) ja yhteistyö (NATO)
2) Puolustusvoimat
• Maa-, ilma- ja merivoimat
Yleistä asevelvollisuutta on
perusteltu mm. historialla
Ulkoministeri Timo Soini
Suomalaiset ovat osallistuneet
rauhanturvaamisen vuodesta 1956
3. Taustaa:
• Suomi alueellisesti laaja -> paljon puolustettavaa
• Presidentti armeijan ylipäällikkö
• Puolustusvoimien komentaja
• Eduskunta ja pressa päättävät sodasta ja rauhasta
Jarno Lindberg komentaja; Niinistö ylipäällikkö Rauhan aikana armeijaan ei haluta satsata
10. Taustaa: Kutsunnoissa annetaan tietoa
varusmiespalvelusta, tarkastetaan kelpoisuus ja kuulla
palvelustoiveet
Kaikki miehet jotka täyttävät sinä vuonna 18v. Rikos olla poissa.
11. Taustaa: asevelvollisuus
• Kaikilla suomalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus
• Asevelvollisia ovat 17 – 60 -vuotiaat miehet
• Naisille asepalvelus on vapaaehtoista
Vuodesta 1995 lähtien naisia on käynyt armeijan n.
500 henkeä vuosittain
Armeija maksaa n. 3 miljardia euroa (budjetti 50
miljardia)
12. 17-28 -vuotias mies
Totaalikieltäytyjä
-> vankila
Max. 173 vrk
Aseeton
palvelus 270 vrk
Siviilipalvelus
347 vrk.
jehovat ja
ahvenanmaalaiset
vapautettu
Nostoväki
Varusmiespalvelus
6, 9 tai 12 kk
Reservissä (18-60 v)
16. Pohdinta: Suomi on puolueeton maa, joka ei kuulu NATO-sotilasliittoon ja jossa on vain miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus. Pohtikaa mitä
hyvää tai huonoa nykysysteemissä on?
Nykyinen säilytettävä (Plussat):
Liittoutuminen:
– Suomi on jäänyt sodissa yksin
– Pitkät rajat
– Muut kumppanit: YK, EU
– Venäjä vastustaa ja Ruotsikaan ei
ole
– Joudutaan sekaantumaan
kaukaisiin konflikteihin
Talous:
– aseita pitäisi uusia (NATO)
– nykysysteemi halvempi
Oikeudenmukaisuus:
– Kansan kannatus
– Suorittajat tyytyväisiä
– On jo ”karsivaa” (1/4 ei suorita)
Muutettava (miinukset)
Liittoutuminen:
– NATO:ssa ei oltaisi yksin
– Muut kumppanit eivät ole
puolustuskumppaneita
– Suomi on jo mukana kaukaisissa
konflikteissa (ISAF)
– Yleinen asevelvollisuus harvinaista
Europpassa + suurin osa NATO:ssa
Talous:
– Nykysysteemi kallis, jos lasketaan välillisetkin
kustannukset
Oikeudenmukaisuus:
– Koskee vain miehiä
– Sivareilla ja totaalikieltäytyjillä
suoritusmahdollisuus
rangaistuksenomainen
19. Taustaa: Suomen maanpuolustus –
Strateginen isku
Suomi on jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen (Läntinen, pohjoinen, itäinen)
Näissä on yhteensä 12 sotilaslääniä
Tavoitteena on kriisitilanteessa alueellinen puolustus (keskeiset alueet suojataan).
Maavoimilla päätehtävä
Ilmavoimat tukee, suojaa
Merivoimat turvaavat merikuljetuksia
Eri tapoja hoitaa maanpuolustus: yleinen asevelvollisuus, liitot + palkka-armeija, valikoiminen,
Talous, ympäristö, elintarvikkeiden satavuus, rauhanturvaajat, pressa ja hallitus
Suomessa sodasta ja rauhasta päättävät eduskunta ja presidentti yhdessä
Valtioneuvostolla on vastuu puolustuksen toteuttamisesta
Presidentti on (teoriassa) puolustusvoimien ylipäällikkö
Suomessa voidaan varautua kriisiin monivaiheisesti kohottamalla valmiutta
=> Valmiustilalaki
=> Puolustustilalaki
Viranomaiset voivat kohottaa toimintavalmiuttaan asteittain tilanteen vaatiessa.
Pitkät rajat, halpuus, ei-sotilasliittoja. Puola, Valko-Venäjä, Norja. Tanska, Norja ja Itävalta (ei täysin voimassa)
Kysymyksiin kuuluivat esimerkiksi "Näetkö eläimiä, joita muut eivät näe?" ja "Jos olisit taiteilija, maalaisitko kukkia?".
Suomen puolustusvoimien budjetti on vuodessa noin 2,71 miljardia euroa. Kersantti Karoliina ja Vääpeli Körmy. Yksi nainen totaalikieltäytyjä
Aseettomia kymmeniä. 1999–2006 totaalikieltäytyjiä on ollut vuosittain noin 40–80. 27000 miestä/500 naista / 7 prosenttia. Hullu jos ei halua tappaa! Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931
v. 1931 säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki Lex Pekurinen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen mukaan
v. 1959 palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein
vakaumus oli osoitettava erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului tuomari, upseeri, sosiaaliministeriön edustaja, pappi ja psykiatri
1987 ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella
Oma armeija-aika
Pelialan ihmisiä palkataan
Venäjän asevoimia supistettu 5 miljoonasta noin 1,1 miljoonaan viimeisen 12 vuoden aikana
Suomen lähialueilla vain 2 prikaatia ja laskuvarjodivisioona. Lähitulevaisuudessa vaikuttavat mm.
TAE-sopimus (tavanoimaisten aseiden rajoittamissopimus, 1990, 1999)
Venäjä ja reuna-alueet
Ottawan-sopimus
Maamiinoista luopuminen 2006
Puolustusvoimien rakenneuudistus
Venäjä puolustuskannalla, ei hyökkäysvalmiutta tai hyökkäysaikeita
Turvaa strategisiin aseisiin
Kalusto vanhentunutta, miehistö epämotivoitunutta, huolto heikkoa
Venäjä ei nykyisin muodosta sotilaallista uhkaa suomelle
Venäjän asevoimia supistettu 5 miljoonasta noin 1,1 miljoonaan viimeisen 12 vuoden aikana
Suomen lähialueilla vain 2 prikaatia ja laskuvarjodivisioona
Venäjä puolustuskannalla, ei hyökkäysvalmiutta tai hyökkäysaikeita
Turvaa strategisiin aseisiin
Kalusto vanhentunutta, miehistö epämotivoitunutta, huolto heikkoa
Venäjä ei nykyisin muodosta sotilaallista uhkaa suomelle
Rauhanaikana puolustusvoimissa n. 30 000 miestä ja naista
Sodan ajan vahvuus 350 000, joista 100 000 operatiivisia joukkoja ja 250 000 alueellisia joukkoja. Puolustusvoimain kriisiajan vahvuus on siis supistunut n. 25% kylmän sodan ajasta. Määrän sijaan panostetaan laatuun; varusteisiin ja koulutukseen
Sota-aikana 15 prikaatia, mukaan lukien 3 valmiusprikaatia ja yksi panssariprikaati
Tykistön tulivoimaa kehitetään
Leopard 2 – vaunuilla iskukykyinen panssariprikaati
Lisäksi laskuvarjojääkärit, rannikkojääkärit, yms.
Lisäksi suunnitteilla 1 pataljoonaan (n. 700 miestä) erikoissotilasosasto, jossa ammattisotilaita
Lisäksi alueellisia suojayksiköitä
Nämä tavoitteet v. 2008 mennessä (ks. PP.selonteko)
Taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen painostus
Heijastekriisi (lähialueen kriisi heijastuu tänne)
Strateginen isku
Laajamittainen hyökkäys (tai kauttakulkuhyökkäys)
Näihin voidaan lisätä Valtiojohtoon kohdistuva isku ja terroriteot
* Näiden johdosta tiedustelua ja tiedonkulkua kehitetään (ks. uusi puolustuspoliittinen selonteko)