SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 20
33. Suomen turvallisuus
Turvallisuuspolitiikka:
1) Ulkopolitiikka
• diplomatia eli suhteet muihin maihin
• Liitot (YK, EU) ja yhteistyö (NATO)
2) Puolustusvoimat
• Maa-, ilma- ja merivoimat
Yleistä asevelvollisuutta on
perusteltu mm. historialla
Ulkoministeri Timo Soini
Suomalaiset ovat osallistuneet
rauhanturvaamisen vuodesta 1956
Taustaa:
• Suomi alueellisesti laaja -> paljon puolustettavaa
• Presidentti armeijan ylipäällikkö
• Puolustusvoimien komentaja
• Eduskunta ja pressa päättävät sodasta ja rauhasta
Jarno Lindberg komentaja; Niinistö ylipäällikkö Rauhan aikana armeijaan ei haluta satsata
Taustaa: Suomen maanpuolustus
Taustaa: yleinen asevelvollisuus (punaisella)
harvinaista Euroopassa
Ukrainan kriisi 2014 lisäsi kannatusta
Taustaa: Kutsunnoissa annetaan tietoa
varusmiespalvelusta, tarkastetaan kelpoisuus ja kuulla
palvelustoiveet
Kaikki miehet jotka täyttävät sinä vuonna 18v. Rikos olla poissa.
Taustaa: asevelvollisuus
• Kaikilla suomalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus
• Asevelvollisia ovat 17 – 60 -vuotiaat miehet
• Naisille asepalvelus on vapaaehtoista
Vuodesta 1995 lähtien naisia on käynyt armeijan n.
500 henkeä vuosittain
Armeija maksaa n. 3 miljardia euroa (budjetti 50
miljardia)
17-28 -vuotias mies
Totaalikieltäytyjä
-> vankila
Max. 173 vrk
Aseeton
palvelus 270 vrk
Siviilipalvelus
347 vrk.
jehovat ja
ahvenanmaalaiset
vapautettu
Nostoväki
Varusmiespalvelus
6, 9 tai 12 kk
Reservissä (18-60 v)
Taustaa: Varusmiespalveluksen jälkeen siirrytään reserviin, jossa taitoja pidetään yllä
tarvittaessa kertausharjoituksissa
Taustaa: Rajavartiolaitos huolehtii rajojen
valvomisesta
Ajankohtaista: lakkautukset, sodan teknistyminen,
Ukrainan kriisi, NATO?
Pohdinta: Suomi on puolueeton maa, joka ei kuulu NATO-sotilasliittoon ja jossa on vain miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus. Pohtikaa mitä
hyvää tai huonoa nykysysteemissä on?
Nykyinen säilytettävä (Plussat):
Liittoutuminen:
– Suomi on jäänyt sodissa yksin
– Pitkät rajat
– Muut kumppanit: YK, EU
– Venäjä vastustaa ja Ruotsikaan ei
ole
– Joudutaan sekaantumaan
kaukaisiin konflikteihin
Talous:
– aseita pitäisi uusia (NATO)
– nykysysteemi halvempi
Oikeudenmukaisuus:
– Kansan kannatus
– Suorittajat tyytyväisiä
– On jo ”karsivaa” (1/4 ei suorita)
Muutettava (miinukset)
Liittoutuminen:
– NATO:ssa ei oltaisi yksin
– Muut kumppanit eivät ole
puolustuskumppaneita
– Suomi on jo mukana kaukaisissa
konflikteissa (ISAF)
– Yleinen asevelvollisuus harvinaista
Europpassa + suurin osa NATO:ssa
Talous:
– Nykysysteemi kallis, jos lasketaan välillisetkin
kustannukset
Oikeudenmukaisuus:
– Koskee vain miehiä
– Sivareilla ja totaalikieltäytyjillä
suoritusmahdollisuus
rangaistuksenomainen
Taustaa: Puolustusmenot
Taustaa: Suomen maanpuolustus n.350000 henkeä
Taustaa: Suomen maanpuolustus –
Strateginen isku
Suomi on jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen (Läntinen, pohjoinen, itäinen)
Näissä on yhteensä 12 sotilaslääniä
Tavoitteena on kriisitilanteessa alueellinen puolustus (keskeiset alueet suojataan).
Maavoimilla päätehtävä
Ilmavoimat tukee, suojaa
Merivoimat turvaavat merikuljetuksia
Taustaa: ydinaseet Euroopassa

Mais conteúdo relacionado

Mais de slidesharexi

Mais de slidesharexi (20)

10 vuokra asuminen
10 vuokra asuminen10 vuokra asuminen
10 vuokra asuminen
 
Argumentaatio
ArgumentaatioArgumentaatio
Argumentaatio
 
Argumentaatio
ArgumentaatioArgumentaatio
Argumentaatio
 
Oppilaskunta diat
Oppilaskunta diatOppilaskunta diat
Oppilaskunta diat
 
7. verotus
7. verotus7. verotus
7. verotus
 
3. mitä on moraali
3. mitä on moraali3. mitä on moraali
3. mitä on moraali
 
2. arvot ja normit
2. arvot ja normit2. arvot ja normit
2. arvot ja normit
 
1. valinta
1. valinta1. valinta
1. valinta
 
Avioliitto
AvioliittoAvioliitto
Avioliitto
 
Maahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistötMaahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistöt
 
Uusi aika (2017
Uusi aika (2017Uusi aika (2017
Uusi aika (2017
 
Megatrendit eli tulevaisuuden suuntaviivat
Megatrendit eli tulevaisuuden suuntaviivatMegatrendit eli tulevaisuuden suuntaviivat
Megatrendit eli tulevaisuuden suuntaviivat
 
Suomi nyt
Suomi nytSuomi nyt
Suomi nyt
 
Suomen historia
Suomen historiaSuomen historia
Suomen historia
 
Tarina
TarinaTarina
Tarina
 
Antiikin aika
Antiikin aikaAntiikin aika
Antiikin aika
 
Keskiaika3
Keskiaika3Keskiaika3
Keskiaika3
 
Tarina
TarinaTarina
Tarina
 
Antiikin aika
Antiikin aikaAntiikin aika
Antiikin aika
 
Esihistoriasta korkeakulttuureihin
Esihistoriasta korkeakulttuureihinEsihistoriasta korkeakulttuureihin
Esihistoriasta korkeakulttuureihin
 

33. suomen turvallisuus

  • 2. Turvallisuuspolitiikka: 1) Ulkopolitiikka • diplomatia eli suhteet muihin maihin • Liitot (YK, EU) ja yhteistyö (NATO) 2) Puolustusvoimat • Maa-, ilma- ja merivoimat Yleistä asevelvollisuutta on perusteltu mm. historialla Ulkoministeri Timo Soini Suomalaiset ovat osallistuneet rauhanturvaamisen vuodesta 1956
  • 3. Taustaa: • Suomi alueellisesti laaja -> paljon puolustettavaa • Presidentti armeijan ylipäällikkö • Puolustusvoimien komentaja • Eduskunta ja pressa päättävät sodasta ja rauhasta Jarno Lindberg komentaja; Niinistö ylipäällikkö Rauhan aikana armeijaan ei haluta satsata
  • 5. Taustaa: yleinen asevelvollisuus (punaisella) harvinaista Euroopassa
  • 6.
  • 7.
  • 8.
  • 9. Ukrainan kriisi 2014 lisäsi kannatusta
  • 10. Taustaa: Kutsunnoissa annetaan tietoa varusmiespalvelusta, tarkastetaan kelpoisuus ja kuulla palvelustoiveet Kaikki miehet jotka täyttävät sinä vuonna 18v. Rikos olla poissa.
  • 11. Taustaa: asevelvollisuus • Kaikilla suomalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus • Asevelvollisia ovat 17 – 60 -vuotiaat miehet • Naisille asepalvelus on vapaaehtoista Vuodesta 1995 lähtien naisia on käynyt armeijan n. 500 henkeä vuosittain Armeija maksaa n. 3 miljardia euroa (budjetti 50 miljardia)
  • 12. 17-28 -vuotias mies Totaalikieltäytyjä -> vankila Max. 173 vrk Aseeton palvelus 270 vrk Siviilipalvelus 347 vrk. jehovat ja ahvenanmaalaiset vapautettu Nostoväki Varusmiespalvelus 6, 9 tai 12 kk Reservissä (18-60 v)
  • 13. Taustaa: Varusmiespalveluksen jälkeen siirrytään reserviin, jossa taitoja pidetään yllä tarvittaessa kertausharjoituksissa
  • 14. Taustaa: Rajavartiolaitos huolehtii rajojen valvomisesta
  • 15. Ajankohtaista: lakkautukset, sodan teknistyminen, Ukrainan kriisi, NATO?
  • 16. Pohdinta: Suomi on puolueeton maa, joka ei kuulu NATO-sotilasliittoon ja jossa on vain miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus. Pohtikaa mitä hyvää tai huonoa nykysysteemissä on? Nykyinen säilytettävä (Plussat): Liittoutuminen: – Suomi on jäänyt sodissa yksin – Pitkät rajat – Muut kumppanit: YK, EU – Venäjä vastustaa ja Ruotsikaan ei ole – Joudutaan sekaantumaan kaukaisiin konflikteihin Talous: – aseita pitäisi uusia (NATO) – nykysysteemi halvempi Oikeudenmukaisuus: – Kansan kannatus – Suorittajat tyytyväisiä – On jo ”karsivaa” (1/4 ei suorita) Muutettava (miinukset) Liittoutuminen: – NATO:ssa ei oltaisi yksin – Muut kumppanit eivät ole puolustuskumppaneita – Suomi on jo mukana kaukaisissa konflikteissa (ISAF) – Yleinen asevelvollisuus harvinaista Europpassa + suurin osa NATO:ssa Talous: – Nykysysteemi kallis, jos lasketaan välillisetkin kustannukset Oikeudenmukaisuus: – Koskee vain miehiä – Sivareilla ja totaalikieltäytyjillä suoritusmahdollisuus rangaistuksenomainen
  • 18. Taustaa: Suomen maanpuolustus n.350000 henkeä
  • 19. Taustaa: Suomen maanpuolustus – Strateginen isku Suomi on jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen (Läntinen, pohjoinen, itäinen) Näissä on yhteensä 12 sotilaslääniä Tavoitteena on kriisitilanteessa alueellinen puolustus (keskeiset alueet suojataan). Maavoimilla päätehtävä Ilmavoimat tukee, suojaa Merivoimat turvaavat merikuljetuksia

Notas do Editor

  1. Jarmo Lindberg
  2. Eri tapoja hoitaa maanpuolustus: yleinen asevelvollisuus, liitot + palkka-armeija, valikoiminen, Talous, ympäristö, elintarvikkeiden satavuus, rauhanturvaajat, pressa ja hallitus
  3. Suomessa sodasta ja rauhasta päättävät eduskunta ja presidentti yhdessä Valtioneuvostolla on vastuu puolustuksen toteuttamisesta Presidentti on (teoriassa) puolustusvoimien ylipäällikkö Suomessa voidaan varautua kriisiin monivaiheisesti kohottamalla valmiutta => Valmiustilalaki => Puolustustilalaki Viranomaiset voivat kohottaa toimintavalmiuttaan asteittain tilanteen vaatiessa.
  4. Pitkät rajat, halpuus, ei-sotilasliittoja. Puola, Valko-Venäjä, Norja. Tanska, Norja ja Itävalta (ei täysin voimassa)
  5. Kysymyksiin kuuluivat esimerkiksi "Näetkö eläimiä, joita muut eivät näe?" ja "Jos olisit taiteilija, maalaisitko kukkia?".
  6. Suomen puolustusvoimien budjetti on vuodessa noin 2,71 miljardia euroa. Kersantti Karoliina ja Vääpeli Körmy. Yksi nainen totaalikieltäytyjä
  7. Aseettomia kymmeniä. 1999–2006 totaalikieltäytyjiä on ollut vuosittain noin 40–80. 27000 miestä/500 naista / 7 prosenttia. Hullu jos ei halua tappaa! Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931 v. 1931 säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki Lex Pekurinen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen mukaan v. 1959 palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein vakaumus oli osoitettava erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului tuomari, upseeri, sosiaaliministeriön edustaja, pappi ja psykiatri 1987 ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella
  8. Oma armeija-aika
  9. Pelialan ihmisiä palkataan Venäjän asevoimia supistettu 5 miljoonasta noin 1,1 miljoonaan viimeisen 12 vuoden aikana Suomen lähialueilla vain 2 prikaatia ja laskuvarjodivisioona. Lähitulevaisuudessa vaikuttavat mm. TAE-sopimus (tavanoimaisten aseiden rajoittamissopimus, 1990, 1999) Venäjä ja reuna-alueet Ottawan-sopimus Maamiinoista luopuminen 2006 Puolustusvoimien rakenneuudistus Venäjä puolustuskannalla, ei hyökkäysvalmiutta tai hyökkäysaikeita Turvaa strategisiin aseisiin Kalusto vanhentunutta, miehistö epämotivoitunutta, huolto heikkoa Venäjä ei nykyisin muodosta sotilaallista uhkaa suomelle Venäjän asevoimia supistettu 5 miljoonasta noin 1,1 miljoonaan viimeisen 12 vuoden aikana Suomen lähialueilla vain 2 prikaatia ja laskuvarjodivisioona Venäjä puolustuskannalla, ei hyökkäysvalmiutta tai hyökkäysaikeita Turvaa strategisiin aseisiin Kalusto vanhentunutta, miehistö epämotivoitunutta, huolto heikkoa Venäjä ei nykyisin muodosta sotilaallista uhkaa suomelle
  10. Rauhanaikana puolustusvoimissa n. 30 000 miestä ja naista Sodan ajan vahvuus 350 000, joista 100 000 operatiivisia joukkoja ja 250 000 alueellisia joukkoja. Puolustusvoimain kriisiajan vahvuus on siis supistunut n. 25% kylmän sodan ajasta. Määrän sijaan panostetaan laatuun; varusteisiin ja koulutukseen Sota-aikana 15 prikaatia, mukaan lukien 3 valmiusprikaatia ja yksi panssariprikaati Tykistön tulivoimaa kehitetään Leopard 2 – vaunuilla iskukykyinen panssariprikaati Lisäksi laskuvarjojääkärit, rannikkojääkärit, yms. Lisäksi suunnitteilla 1 pataljoonaan (n. 700 miestä) erikoissotilasosasto, jossa ammattisotilaita Lisäksi alueellisia suojayksiköitä Nämä tavoitteet v. 2008 mennessä (ks. PP.selonteko)
  11. Taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen painostus Heijastekriisi (lähialueen kriisi heijastuu tänne) Strateginen isku Laajamittainen hyökkäys (tai kauttakulkuhyökkäys) Näihin voidaan lisätä Valtiojohtoon kohdistuva isku ja terroriteot * Näiden johdosta tiedustelua ja tiedonkulkua kehitetään (ks. uusi puolustuspoliittinen selonteko)