SlideShare uma empresa Scribd logo

Matkalla hevosen omistajaksi

•
•
H
Hippolis

Ops hevosen hankinnasta ja omistamisesta

Liderança e gerenciamento
1 de 104
Baixar para ler offline
1 Kansi (eri file) Hippolis 2012
Matkalla hevosen omistajaksi
Anne Laitinen ja Erja Mattila (toim.) Hippolis - Hevosalan osaamiskeskus ry Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke 2012 Maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
ISBN 978-952-93-1284-9 (sid.) ISBN 978-952-93-1285-6 (PDF) © Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ja kirjoittajat KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke (maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Opistontie 10 A 2 32100 Ypäjä info@hippolis.fi Hevosenomistajuuden kehittämishankkeen yhteistyökumppanit: Hevosopisto Oy, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä HAMK, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry Ulkoasu ja taitto: Irina Keinänen Oikoluku: Heidi Toivonen, Marja Mahlamäki ja Johanna Heinonen Kansien kuvat: Irina Keinänen
Suomessa on hevosia tällä hetkellä yli 75 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Kasvava he- vosten määrä Suomessa luo harrastusmahdollisuuksia yhä useammalle ja monipuolistaa hevosalan yrittäjyyttä. Hevosharrastuksen parissa ihmisellä on mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään monin tavoin, rennosta vapaa-ajanvietteestä aina ammattimaiseen kil- paurheiluun saakka. Hevoset ovat tasa-arvoinen, mutta vastuullinen harrastus. Hevosenomistajia arvioidaan Suomessa olevan 35 000 - 40 000. Määrän yhä kas- vaessa ovat myös hevosenomistajuuden tarpeet muuttuneet. Hevosenomistajuuden kehittämiseen saatiin lisäpanoksia kesällä 2011 käynnisty- neellä Hevosenomistajuuden kehittämishankkeella. Projektin taustalla ovat muun muas- sa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajain- liitto. Tavoitteena on lisätä hevosenomistamisen kiinnostavuutta ja arvostusta sekä luoda selkeät pelisäännöt kimppaomistamiselle. Projektissa on luotu alan toimijoiden kanssa kimppatallien laatukriteerit ja niihin pohjautuva koulutus. Tämän oppaan kimppaomista- misosio on osa koulutusta. Oppaan tavoitteena on kertoa hevosen hankinnasta ja omistamisesta sekä omista- misen eri vaihtoehdoista. Opas sisältää viisi osiota: 1) yleistä hevosen omistamisesta, 2) ravihevosen ostaminen ja omistaminen, 3) ratsuhevosen ostaminen ja omistaminen, 4) hevosen ostamisen juridiikka, arvolisävero ja rahoitus ja 5) hevosen kimppaomistaminen ja sitä ohjaava lainsäädäntö. Osiot 1–4 sisältävät perustietoa, joka on suunnattu hevosen ostoa harkitseville, mutta niistä löytyy myös syvällisempää tietoa hevosen jo hankkineille. Kimppaomistamisen osio on kohdennettu kimppaa vasta suunnitteleville sekä jo toimiville kimpanvetäjille. Teks- tissä kuvataan, millä pelisäännöillä kimppaomistamisessa toimitaan. Opas sisältää tietoa kimppatallien markkinoinnista, sopimuksista, tiedotuksesta, taloudesta ja lainsäädän- nöstä. Julkaisun osat on jaoteltu käytännön syistä: ratsuhevosta ostettaessa on huomioitava erilaisia asioita kuin ravihevosta hankittaessa. Rajanveto lajien välillä alkaa hälventyä, ja hevosharrastajat saattavat luontevasti harrastaa niin ratsastusta kuin raviurheiluakin. Omalta osaltaan raja-aitaa madaltaa kotimainen hevosrotumme, monikäyttöinen suomen- hevonen, joka toimii mallikelpoisesti niin raviradoilla kuin ratsastusareenoillakin. Oppia on hyvä ottaa yli lajirajojen. Lähivuosina jäämme mielenkiinnolla odottamaan kimppaomista- mista erilaisena omistamisen muotona myös ratsuhevosilla. Oppaan on tuottanut Elämyksiä ja elinkeinoja – Hevosenomistajuuden kehittämis- hanke. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinominis- teriö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän suosituksesta. Oppaan valmistumisesta kuuluu suuri kiitos kirjoittamiseen osallistuneille asiantuntijoille, avustajille ja projektin tausta- organisaatioille. Hevosen omistaminen on unohtumattomia elämyksiä ja vastuuta luontokappaleesta. Tervetuloa tutustumaan hevosenomistamisen maailmaan! Ypäjällä 12.10.2012 Anne Laitinen ja Erja Mattila
Kirjoittajat............................................................................................................................................................................................. 8 1. YLEISTÄ HEVOSEN HANKINNASTA...........................................................................................................................................9 1.1. Miksi omistaisin hevosen ............................................................................................................10 1.2. Erilaisia omistamisen ja hevosen pitämisen muotoja ....................................................11 1.3. Vastuullinen omistaminen .....................................................................................................................12 1.3.2. Hevosesta luopuminen....................................................................................................................................13 1.4. Oppaan taustaorganisaatioiden edut ja palvelut hevosenomistaijille..........................14 2. RAVIHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN................................................................................................................15 2.1. Yleistä raviurheilusta ..................................................................................................................................16 2.2. Miksi ostaisin ravihevosen .................................................................................................................17 2.3. Ravihevosen omistamisen vaihtoehtoja ..............................................................................................18 2.3.1. Oma tupa – oma lupa................................................................................................................................18 2.3.2. Vuokraaminen .................................................................................................................................................19 2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo........................................................................................................................................20 2.3.3.1.Pelisäännöt–kaikenajao..............................................................................................................................20 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön....................................................................................................21 2.4. Ravihevosen pitämisen vaihtoehtoja ........................................................................................................21 2.4.1. Ammattivalmentajalla.....................................................................................................................................21 2.4.2. Harrastajavalmentajana..................................................................................................................................22 2.4.3. Täysihoidossa......................................................................................................................................................22 2.5. Sopivan hevosen löytäminen ................................................................................................................25 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä........................................................................................................25 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta...........................................................................................................25 2.5.3. Mistä löydän hevosen?...............................................................................................................................25 2.5.4. Suosi suomalaista ...................................................................................................................................... ....27 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus....................................................................................28 3. RATSUHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN..............................................................................................29 3.1. Yleistä ratsastuksesta.........................................................................................................................................30 3.2. Haaveena oma hevonen ............................................................................................................................30 3.3. Arvioi ajankäyttö, resurssit ja omat tiedot ja taidot ......................................................................30 3.3.1.Tarvittavat tiedot ja taidot............................................................................................................................... 30 3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa..............................................................................................................32 3.3.3. Sopiva tallipaikka.............................................................................................................................................32 3.3.4. Ajankäyttö ..................................................................................................................34 3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja ............................................................................................35 3.4.1.Harrasteratsunkäyttökimppa.........................................................................................................................35 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna ..............................................................................36 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat...................................................................................36 3.4.4. Hevosen vuokraaminen ..........................................................................................................................38 3.5. Mistä ja miten löydän minulle sopivan hevosen ......................................................................................39 3.5.1. Hevosen kokeileminen ..................................................................................................................................40 3.5.2. Ostaminen hevosta näkemättä .................................................................................................................42 3.5.3. Eläinlääkärintarkastus ..................................................................................................................................42 3.5.3.1. Ratsun ostotarkastus ...................................................................................................................................44
4. HEVOSEN OSTAMISEN JURIDIIKKA, ARVONLISÄVERO JA RAHOITUS................................................................47 4.1. Hevoskauppaan sovellettava lainsäädäntö ...........................................................................................48 4.1.1. Mikä laki soveltuu? .......................................................................................................................................48 4.2. Hevoskaupan virhetilanteet ........................................................................................................................49 4.2.1. ”Sellaisena kuin on” -ehto tai muu myyjän varauma.................................................................50 4.2.2. Ostajan selonottovelvollisuus ja tietoisuus virheestä................................................................50 4.2.3. Reklamaatio ja sen merkitys ................................................................................................................51 4.3. Virheen seuraamukset ...................................................................................................................................51 4.3.1. Vahingonkorvaus .............................................................................................................................................52 4.4. Kauppakirja.............................................................................................................................................................53 4.4.1. Kaupan solmiminen.........................................................................................................................................53 4.4.2. Kauppakirjan yleisimpiä kompastuskiviä .............................................................................................53 4.5. Hevoskaupan arvonlisävero ja rahoitus ..............................................................................................55 4.5.1.Hevoskaupanarvonlisävero...........................................................................................................................55 4.5.2. Arvonlisävero palvelu- ja kilpailutoiminnassa .......................................................................................56 4.5.3. Hevosen oston rahoitusmuotoja .........................................................................................................57 4.6. Vakuuttaminen – osa omistajan riskinhallintaa .........................................................................................58 5. KIMPPAOMISTAMINEN..............................................................................................................................................................59 5.1. Vastuullinen kimppaomistaminen...............................................................................................................60 5.2. Kimppatallien laatumerkkijärjestelmä........................................................................................................61 5.3. Jaetut elämykset ...............................................................................................................................................62 5.3.1. Selkeät pelisäännöt .........................................................................................................................................62 5.4. Kimpan perustaminen...................................................................................................................................63 5.5. Kimppatallin sopimukset ..............................................................................................................................65 5.6. Kimppaosuuksien markkinointi.......................................................................................................................67 5.6.1. Asiakashankinta ..............................................................................................................................................68 5.6.2. Markkinointikanaviakimppaaperustettaessa.........................................................................................68 5.7. Mitä kimppa voi tehdä yhdessä? ...............................................................................................................71 5.8. Kimpan viestintä .........................................................................................................................................72 5.8.1. Case Callela Longshot....................................................................................................................................72 5.8.2. Kimppatallin taloudesta tiedottaminen ..................................................................................................76 5.9. Kimppatallien hallinnointi – sähköinen palvelualusta ..........................................................................77 5.10.Taloudenhoito ja kirjanpito .............................................................................................................................78 5.10.1. Tilin avaaminen ........................................................................................................................................79 5.10.2. Kimppatallin verotus yhtymänä........................................................................................................80 5.11. Ratsuhevosen kimppaomistaminen ............................................................................................83 5.11.1. Harrasteratsun käyttökimppa .........................................................................................................83 5.11.2. Iso urheiluratsukimppa - hyödyntämätön mahdollisuus...................................................84 5.12. Kimppaomistajuutta ohjaava lainsäädäntö .....................................................................................86 5.13. Kimppojen yleisimmät ongelmatilanteet ..........................................................................................88 6. Sopimuspohjat..........................................................................................................................................................................91 7. Lisätietoja ja lukemista ..............................................................................................................................................100 8. Lähteet ...................................................................................................................................................................................100
Kristiina Ertola Eläinlääkäri Kristiina Ertola on Tampe- reen Hevosklinikan osakas ja Teivon kilpailueläinlääkäri. Ertola on Suomen Hippoksen hallituksen jäsen, jalostus- valiokunnan puheenjohtaja ja Pohjois- Hämeen Hippos ry:n hallituksen jäsen. Ertola omistaa ratsu- ja ravihevosia. Johanna Heinonen Johanna Heinonen työskentelee Suomen Hevosenomistajien Keskus- liitossa (SHKL) muun muassa Hevosen- omistaja -lehden parissa ja harrastaa hevoskasvatusta sekä raviurheilua. Seppo Hyyppä Eläinlääketieteen tohtori ja dosentti Seppo Hyyppä on tehnyt pitkän uran Maa- ja Elintarviketalouden tutkimus- keskus MTT:n tutkijana, erityisesti valmennusfysiologian saralla. Ypäjän Hevossairaalassa ja Tampereen Hevosklinikalla eläinlääkärinä työsken- nellyt Hyyppä toimii nykyään Hevosopis- ton opettajana. Irina Keinänen Irina Keinänen on viestintäalan yrittäjä, joka on toiminut Suomen Hippoksen ja Kuninkuusravien tiedottajana. Harrastaa raviurheilua ja hevoskasvatusta. Ismo Kovanen Hevoskasvattaja ja varatuomari Ismo Kovanen on Suomen Hippoksen sääntövaliokunnan puheenjohtaja, SHKL:n hallituksen jäsen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n liit- tovaltuuston puheenjohtaja. Hän on ollut myös Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Kovasen harrastuksia ovat ravituomarina toimi- minen ja kansainväliset amatööriohjasta- jakilpailut. Kovanen toimii päätyökseen maaoikeusasioiden vastuutuomarina Etelä-Savon käräjäoikeudessa. Pauliina Lehtola Pauliina Lehtola on ratsuhevosen omistava harrastava oikeustieteen kandidaatti. Lehtola on julkaissut aiem- min Christopher Wegeliuksen kanssa Hevoskaupan käsikirjan. Erikoistunut hevosjuridiikkaan. Ilkka Nisula Nisula on media-alan ja raviurheilun monitoimimies. Hän on toiminut muun muassa Kuninkuusravien tiedottajana, toimittajana sekä Oulun raviradan kilpai- luvastaavana. Nisula on myös kimpan- vetäjä Tuhannen Tallissa, joka omistaa Callela Longshotin. Ossi Sopen-Luoma Ekonomi Ossi Sopen-Luoma on HTM- tilintarkastaja ja CFE verokonsultti. Hän on toiminut Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton jäsenten veroneuvojana vuodesta 1994. Petri Vatanen Petri Vatanen on verkkoliiketoiminnan ja –markkinoinnin ammattilainen ja raviur- heilun aktiivinen harrastaja. Kokemusta hänelle on karttunut kasvattajana kuin kimppatallien vetäjänä. Vatanen on osaomistaja koira- ja hevosurheilun verkkopalveluja toteuttavassa Addfour Oy:ssa. Noora Ylimys Noora Ylimys on oikeustradenomiksi opiskeleva yhdistysaktiivi, joka harrastaa ratsastusta ja on mukana ravihevoskim- passa. Lisäksi oppaan kirjoittamiseen ovat osal- listuneet Hippoksen ja Hevosen- omistajuuden kehittämisprojektin työntekijät Anne Laitinen, Erja Mattila ja Sanna Mäki-Tuuri.
9www.hevosenomistaja.fi Kuva:GShoutendelJel
Hevosen omistaminen on monelle pitkäaikainen haave. Hevosharrastajana voit kokea yhteisölli- syyttä, jossa ei katsota ammattia, asemaa, suku- puolta tai ikää. Hevosharrastuksen kautta voi syn- tyä myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Hevonen itsessään on harrastus. Sen kans- sa voi tehdä erilaisia asioita tai vaihtoehtoisesti vain seurata omaa hevosta ammattilaisten hoi- taessa työt. Ratsastus on hyvä liikuntamuoto kaikenikäisille. Ratsastus on tasa-arvoinen laji, ja se sopii myös liikuntarajoitteisille. Hevonen liikuttaa. Nyky-yhteiskunnan “kaikki-mulle-heti-nyt”- mentaliteetti ei toimi tallilla. Hevosen kanssa on oltava rauhallinen, johdonmukainen ja pitkäjänteinen. Hevonen opettaa vastuulli- suuta sekä elämään hetkessä ja hidastamaan. Hevonen kasvattaa. Hevonen on vuorovaikutteinen – se toimii sekä ihmisen että aikakautensa peilinä. Kilpahevonen on todellinen urheilija, niin fyy- sisesti kuin psyykkisesti. Hevosen kanssa voi kilpailla eri lajeissa tavoitteellisesti, aina olym- piatasolle asti. Hevonen tarjoaa haasteita. Jokaisen hevosta hankkivan on punnittava tarkkaan, onko hänestä hevosenomistajaksi. Hevosen omistaminen ei ole halpaa. Hevonen itsessään maksaa tuhansista euroista kym- meniin tai jopa satoihin tuhansiin. Hevosen ylläpitokulut ovat kuitenkin suurin kuluerä. Hevosen ostamisen jälkeen tulevat kaikki juok- sevat kustannukset; tallipaikka, ruokinta, eläin- lääkintä, kengitys, valmennus, kuljetukset jne. Yksi vaihtoehto on hankkia osuus kimppa- hevosesta, jolloin kaikki kulut ja mahdolliset tuotot jakaantuvat useammalle. Jos unohdetaan raha ja laskelmat, suurim- malle osalle tärkein asia hevosen omistamises- sa on tunne – kiinnostus hevoseen. Mitä hevosen omistaminen on? Unelmat vs. realismi Hevosta hankittaessa ostetaan unelma – unelma huippukilpahevosesta, hyvästä peri- yttäjästä, mukavasta harrastuskaverista tai varmasta lasten ponista. Mitä tarkemmin mietit mitä itse haluat, millaisen hevosen haluat ja millaiset resurssit sinulla on käytössäsi sitä varmemmin pääset toivottuun lopputulokseen. Vaikka jokainen hevosenostaja on optimisti, pitää muistaa myös realismi: halvalla et toden- näköisesti saa tulevaa suurkilpailuvoittajaa. Esimerkiksi ravurivarsoista vain yli puolet tulee ikinä radalle. Mitä vain voi sattua, lupaavalle- kin hevoselle. Hevoset eivät ole koneita vaan eläviä olentoja. Oletko valmis hevosenomistajaksi? • Onko sinulla riittävästi varaa hevosen ja varusteiden hankintaan, jatkuviin ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin yllättäviin menoihin? • Oletko valmis sitoutumaan elävään eläimeen pitkäksi ajaksi? • Onko sinulla tiedossa hevoselle sopiva tallipaikka? Entä muut hevosen tarvitsemat palvelut? • Onko sinulla riittävästi taitoa ja/tai mah- dollisuus saada apua? • Onko elämäntilanteeseesi tulossa muutoksia lähivuosina? Hevosenomistajuus on elämäntapa. Jos epäröit tai olet huolissasi aikatauluistasi tai rahoituksesta, voi olla parasta jättää hevosen hankinta vain unelmaksi. Tällöin voit valita vähemmän sitovan harrasta- misen tavan esimerkiksi ratsastuskoulus- sa tai hankkia osuuden kimppahevosesta. ERJA MATTILA
Omat tavoitteet hevosenomistajana Ennen päätöstä hevosen omistajaksi ryhtymisestä kannattaa miettiä omat tavoitteet hevosen omistajana. • Onko sinulla intohimoa kilpailemiseen? • Kiinnostaisiko sinua seurata varsan kasvua kilpahevoseksi? • Haluatko hankkia osuuden kimppa- hevosesta, jotta voit jakaa omista- juuden ilot ja surut muiden kanssa? • Haluatko osallistua itse hevosen päivittäiseen elämään? Näiden asioiden pohjalta voit alkaa miet- tiä sinulle sopivaa hevosen omistamisen muotoa ja oikeantyyppistä hevosta. Anne Laitinen ja Erja Mattila Voit omistaa hevosen yksin tai yhdessä muiden kanssa. Muilla voidaan tarkoittaa parasta kave- riasi tai tuhatta muuta osaomistajaa. Hevosen vuokraaminen edustaa uudempaa ajattelumal- lia. Tällöin hevonen vuokrataan joko suoraan kasvattajalta tai hevosen omistajalta yleensä määrätyksi ajaksi. Hevosen pitäminen kotona, omassa tallissa, on monen haave. Se on monella tapaa käytän- Hevosen sielukas kauneus lumoaa. Kuva: Irina Keinänen
nöllistä, mutta se myös sitoo eniten. Äkkiläh- döistä tai yhteisistä lomista puolison kanssa voi olla turha haaveilla. Yksi vaihtoehto on hevosen pitäminen muualla hoidossa. Täysihoitotallilla hoidetaan yleensä kaikki muu paitsi hevosen liikuttami- nen. Vähiten sitova malli on hevosen vieminen val- mennukseen, jolloin tallilla huolehditaan sekä hevosen hoidosta, valmentamisesta että kilpai- luttamisesta. Tämä on luonnollisesti myös kallein vaihtoehto. Tärkeintä on, että löydät omaan tilantee- seesi sopivimman hevosenomistamisen muodon. Anne Laitinen ja Erja Mattila Hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Päätökset on peilattava hevosen hyvinvointiin. Hevosen hankkimispäätöksen tulee olla tark- kaan punnittu ja sen on perustuttava tietoon. Omistajan ensisijainen velvoite on huolehtia hevosesta. Alaikäisen omistuksessa olevasta hevosesta ovat vastuussa hänen huoltajan- sa. Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla py- ritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edis- tettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otet- tava huomioon sekä fyysiset että lajinmukai- seen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Evi- ran oppaaseen Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen. Myös Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen. Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, monissa kunnissa myös terveystarkastajat, läänin-, raja- ja tarkas- tuseläinlääkärit sekä poliisi. Hevosen perustarpeet • Hevonen ruokitaan vähintään kolme kertaa päivässä säännöllisin ruokin- tavälein laadukkailla rehuilla ja puhdasta juomavettä tulee olla vapaasti tarjolla. • Hevosen pitää päästä päivittäin tarhaan jaloittelemaan, mielellään lajitovereiden seurassa. • Päivittäiseen hoitoon kuuluvat harjaus, kavioiden puhdistus ja terveydentilan seuranta, varusteiden kunnossapito sekä karsinan puhdistus ja kuivitus. • Kengityksestä, kavioiden vuolusta, loishäädöstä, hampaiden raspauksesta ja rokotuksista huolehtiminen on perusa- sia kaikkien hevosten kohdalla. • Hevosen pitopaikan on oltava tilava, suo- jaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä mahdollisimman hyvin hevosen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Hevosella tulisi aina olla lajitovereita lähiympäristössä. • Tallirakennuksille on olemassa tarkat määräykset karsinoiden ja pihattojen koosta sekä tilojen korkeudesta. Karsi- nan ja pihaton koko määräytyy hevosen säkäkorkeuden mukaan. • Hevoselle on tärkeää, että se saa ul- koilla riittävästi työnteon lisäksi. Tarhan minimikoosta ei ole sääntöä, mutta suositus on vähintään 500–1 000 neliötä. • Lisätietoja hevoseni.fi.
Lisäksi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia ja -neuvojia. Hevosten pitoa ja talleja koskeva lainsäädäntö on koottu Hippoliksen sivuille: www.hippolis.fi/lain- saadanto. Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kas- vava ongelma on hevosten vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen hen- kilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Iso-Britan- niassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosenttia maan hevosista on ylipainoi- sia. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään – hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla. Vastuullista hevosenomistamista on myös valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja sillä perusteella, että hevoselle taataan pa- ras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoi- mintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Omistajan tulee vaatia, että hoito- ja valmennussopimuk- set tehdään asianmukaisesti kirjallisina. On myös tärkeää huolehtia että hevosen ostoon liittyvät rekisteri-ilmoitukset on toimitettu rekis- terin pitäjälle. 1.3.2. Hevosesta luopuminen Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vas- tuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua, eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtävään- sä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus on tehtävä päätös hevosen lopettamisesta. Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkik- si hevosen sairaus, vamma tai sopimat- tomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös hevosen lopettamisesta tuntuu vaikealta, omistajan täytyy pystyä ajattelemaan hevosen parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen saa eläinlääkäriltä. Päätöstä lopettamisesta ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää. Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi. Hevosen voi haudata omalle maalle vain kun- nan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla. Myös hevosen tuhkaus on mahdollista. Hevosen teurastaminen on eettinen vaih- toehto ja vastuullisen hevosenomistajan va- linta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4 000 hevosesta vajaa 1 700 teurastettiin elintarvikekäyttöön vuonna 2011. Kotimaiselle hevosen lihalle olisi kysyntää enemmänkin. Suomeen tuodaan vuosittain yli 2,3 miljoonaa kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat tuontimaat ovat Kanada ja Meksiko. Teurastamiseen tarvittavat asiakirjatt • hevospassi/rekisteritodistus (jossa pitää olla lääkintätarra). • ketjuinformaatiolomake • hevosen poistosta tulee tehdä ilmoitus Suomen Hippokseen mahdollisimman pian hevosen kuoleman jälkeen. Jos hevonen teurastetaan, teurastamo toimittaa hevosen passin Hippokseen, erillistä poistoilmoitusta ei tällöin tarvitse tehdä.
Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry on hevosalan yhteistyöorganisaatio. Hippo- lis järjestää koulutuksia ja lyhytkursseja sekä välittää tietoa kootusti, mm. www.hevoseni.fi ja www.hippolis.fi/lainsaadanto. Hippolis toteuttaa Hevosenomistajuuden kehittämishanketta (2011–2013), jonka on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/ työ- ja elinkeinoministeriö maaseutupolitii- kan yhteistyöryhmän suosituksesta. Projek- tissa toteutetaan kimpanvetäjien koulutus ja kimppatallien laatukriteerit yhteistyössä alla listattujen toimijoiden kanssa. Lisätietoja projektista ja hevosen omistamisesta: www. hevosenomistaja.fi. www.hippolis.fi Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry (SHKL) on hevosenomistajien etujärjestö, jon- ka yhteentoista alueelliseen jäsenyhdistykseen kuuluu lähes 7 000 jäsentä. Keskusliiton tarkoituksena on jäsenten hevosenomista- miseen liittyvien keskeisten etujen valvonta. Liitto tarjoaa jäsenilleen alennuksia ja etui- suuksia (mm. ilmainen sisäänpääsy useim- mille raviradoille), koulutustilaisuuksia, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Hevosenomista- ja-jäsenlehden, asiantuntija-apua erilaisissa ongelmatilanteissa (mm. laki- ja verotusasiat) sekä sopimuspohjia ja neuvoja sopimusten te- ossa. SHKL ylläpitää keinoemovälitystä, jonka avulla on autettu vuosittain kymmeniä orpo- varsoja hyvän elämän alkuun. www.shkl.net Suomen Hippos ry on suomalaisen raviur- heilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö. Suomen Hippoksen tärkeim- mät tehtävät ovat rekisterin ja kantakirjan pito kaikista Suomessa kasvatettavista hevosro- duista sekä maamme ravikilpailutoiminnan johtaminen ja valvominen. Lisäksi Suomen Hippos harjoittaa koulutus-, järjestö- ja julkai- sutoimintaa. Suomen Hippos ry:n tytäryhtiöitä ovat totopelejä järjestävä Fintoto Oy ja lehti- yhtiö Suomen Hevosurheilulehti Oy. Suomen Hippos hoitaa muun muassa he- vosten omistajanvaihdokset sekä peitenimi- ja hallintaoikeuden rekisteröinnit ja neuvoo rekis- teröintiin liittyvissä asioissa. www.hippos.fi Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme rat- sastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsasta- jainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Liiton keskeinen tehtävä on turvata hevosen hyvinvointi kai- kessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsas- tajainliiton vuosittain tarkastettavat jäsentallit on jaettu kolmeen ryhmään: ratsastuskoulut, harrastetallit ja yksityistallit. Jäsentalleilla rat- sastuksen opetuksesta vastaa koulutettu ja ensiaputaitoinen henkilökunta. Yksityistal- lit tarjoavat asiakkaiden hevosille täysihoi- topaikkoja. Ratsastusseurojen jäsenille sekä Green Card -asiakkaille on Tapiolan tapatur- mavakuutus, joka on voimassa aina hevosia hoidettaessa, ratsastettaessa sekä matkoilla tallille. Jäsenille on tarjolla sopimuspohjia ja maksuton puhelinneuvonta hevostoimintaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa. www.ratsastus.fi
Kuva:IrinaKeinänen
Anne Laitinen Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Ravitapahtumia seuraa vuosit- tain noin 730 000 katsojaa. Suomessa on 43 ravirataa, joista 20:llä ajetaan kilpaa läpi vuo- den. Lisäksi on noin 120 harjoitusravirataa. Raviurheilua harrastaa tai seuraa noin 200 000 suomalaista. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskus- järjestö on Suomen Hippos ry. Raveja järjes- tetään vuosittain noin 600, ja niihin osallistuu vajaa 8 000 hevosta ja reilu 2 200 ohjastajaa. Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160. Harrastajavalmentaja rekisteriin kuuluu yli 7 000 henkilöä. Raveissa pelattavien hevospe- lien kokonaisvaihto on vuosittain lähes 250 mil- joonaa euroa. Suomessa raveja järjestetään joka päivä jou- luaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta. Kilpai- lujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suur- tapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisista kilpailuista jää- ja paikallisraveihin. Suomessa ajetaan myös montéa eli raviratsastusta. Lisäk- si nuoret kilpailevat ponilähdöissä. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on eu- rooppalaisittain keskisuuri ravimaa. Kaikissa Toto-raveissa maksetaan rahapalkinnot, kuten myös kesä- ja paikallisraveissa. Palkintotaso vaihtelee Toto-ravien alle 500 eurosta muu- tamiin tuhansiin euroihin ja suurkilpailuiden jopa yli 100 000 euron palkintoihin. Lisätietoja www.hippos.fi. Lumilautailija Janne Korpi on ravihevosen omistaja. Kuva: Irina Keinänen
Ilkka Nisula Ravihevosen ostaminen tarjoaa mahdolli- suuden päästä hektisessä maailmassa lähem- mäksi yhtä luomakunnan uljaimmista olennois- ta. Oma hevonen ottaa paikkansa niin urbaa- nin kaupunkilaisen kuin jäyhän maalaisenkin sydämestä, jos sille antaa mahdollisuuden ja heittäytyy mukaan. Miksi ostaisin hevosen, ravurin? Koska haluan tuntea. Ravihevosen kanssa tunteita riittää. Nyt puhutaan muistakin tunteista kuin vain voi- toista ja jatkuvasta menestyksestä rahakkaissa lähdöissä. Voittoputket ovat harvojen herkkua, ja vastaavasti ikävät loukkaantumiset monille tuttuja. Mutta epäonnistumiset tai huono tuuri eivät välttämättä tarkoita sitä, ettei kannattaisi yrittää. Menestystä osaa arvostaa vasta silloin, kun välillä on mennyt heikommin. Jokaisella kilpahevosella on tarina ja oman hevosen tie on aina se mielenkiintoisin. Joillekin suodaan suuria rahoja ja komeim- pia palkintopystejä, mutta ei kenellekään eikä koskaan ilman pitkäjänteistä työtä. Realistisesti kannattaa muistaa, että menestyminen vaatii aikaa, panostuksia ja onnistumisia. Hyvä saavutus voi olla riittävä kurko- tus maalilinjalle vaikka paljonkin voittajaa jäljessä. Ja onnistumisia sekä edistystä nähdään ihan arkisessa tallielämässäkin. Niissä on hienoa elää mukana, sillä vah- vimmat tunne-elämykset raviurheilussa syn- tyvät, kun hevosen eteen tehty vuosien työ viimein palkitsee. Hevosenomistaja on osa tiimiä, jollaisen jokainen ravuri tarvitsee jossain muodossa ympärilleen. Kasvattaja, valmen- taja, ohjastaja, hoitaja, kengittäjä, eläinlääkäri ja muut muodostavat yhdessä toimivan jouk- kueen, jonka tähtipelaaja on ravihevonen ja tämän manageri hevosenomistaja. Raviurhei- lussa amatöörit voivat kilpailla kaikilla tasoilla ammattilaisten joukossa, kunhan tiimi toimii. Huippujääkiekkoilijoita ja aktiiviurheilijoita on hevosenomistajina mukana elämässä lajin intensiivisessä jännityksessä. Hevosenomista- minen ruokkii myös urheiluhenkisten ihmisten menestyksennälkää. Ravihevosen kanssa on hienoa urheilla ja kokea samoja fiiliksiä sekä jännitystä kuin itse urheillessa. Tunne ei petä, se vahvistuu Ravihevosiin voi sijoittaa paljon tai vähän ra- haa, mutta euroakaan sijoitetuista rahoista ei voi etukäteen laskea tuloutuvaksi takaisin. Sen sijaan hyvällä hevosella voi päästä ajamaan hyvin merkittävistä rahapalkinnoista, mikä os- topäätöstä hauduteltaessa on toki huomioon otettava optio. Hevosten maailmassa riskisijoit- taja ei kyllästy. Oli hevonen sitten kallis tai halpa, lopulta se, mikä haukkaa omistajan rahapussia eniten on hevosen ylläpito. Kimpassa kulut voi jakaa kullekin sopivalle tasolle, ja ne jotka haluavat panostaa itsenäisesti, ostavat oman hevosen. Oli omistajia sitten yksi tai monta, ei tunne tässä lajissa koskaan petä. Yksilönä on kunniakasta onnistua, ja vastaavasti hyvässä omistajaporukassa on mahtavaa jakaa ravurin tarjoamat tunnemyllerrykset. Huippuhevoset huudattavat koko katso- moa ja omat hevoset aluksi omaa pienempää sukulaisten ja tuttavien piiriään, mutta tunnetta riittää. Mitä kovempi polle, sitä enemmän sen puolesta jännitetään. Ottaako sydämestä? Nykymaailmassa tieto leviää nopeasti, ja suorituksia eri urheilulajeissa pääsee vilkuile- maan netissä kotipäätteeltä ilman sen suurem- pia tunnekuohuja. Oman ravihevosen kohdalla tilanne on kuitenkin aivan toinen. Meni sitten hyvin tai huonosti, niin kyllä tuntuu, kipristelee
18 MATKALLA HEVOSEN OMISTAJAKSI ja kouraisee mahanpohjasta tai sydämestä. Oman ravihevosen ansaitsemat palkin- toeurot ovat ikimuistoisia, eivätkä katoa mie- lestä, vaikka nopeasti hupenisivatkin. Kukaan ei itke ilosta, jos voittaa 500 euroa totossa, mutta tippa tulee monelle silmäkulmaan oman hevosen saapuessa ennen muita maaliin voit- topalkinnoltaan 500 euron arvoisessa pienessä ravilähdössä. Kuvittele oma hevonen saapu- massa maaliin suoran mitan ennen muita, lentäen, murskaten, liidellen, piirtäen tajuntaan todeksi sen haavekuvan, jota hevoseton ei voi koskaan kokea. Mistäpä sellaisen tunteen ostaisi ja mihin hintaan? Sanotaan, että hevo- seton on huoleton, mutta tällöin myös monta ikimuistoista tunnetta köyhempi. Kokeneet hevosmiehet ja -naiset sanovat, ettei hevosta kannata ostaa, jos ei ole valmis sitä joskus myös myymään. Hevosta ostaessa pitää tiedostaa, että joskus yhteinen taival myös katkeaa. Ihminen on tässä suhteessa ainoa vastuullinen taho. Ravihevoset eivät ole lemmikkejä, vaan jalostettuja urheilu- ja lau- maelämiä. Ravihevosen ostaminen on suuri päätös, jota pitää haudutella huolellisesti. He- vosta ostettaessa ei tarvitse miettiä mahdollista myyntiä, mutta sitä kannattaa miettiä, että jos ei ikinä tule myyneeksi. Mitäs sitten tehdään, kun ei enää juosta kilpaa? Omistaja on velvollinen hoitamaan hevosensa yhteisen taipaleen päät- tymiseen saakka. Startit epäonnistuvat, ihmiset riitaantuvat ja rahat hupenevat, jos huonosti menee. Joku naapureista voi katkeroitua, jos ravihevosel- lasi menee liian hyvin. Mutta onneksi on aina se oma hevonen, joka seisoo vieressäsi läpi ruljanssin. Irina Keinänen Ravihevosen omistamiseen on monia vaihto- ehtoja. Hevosen voi omistaa yksin, puoliksi jonkun toisen kanssa, pienessä porukassa tai todella suuressa, jopa tuhansien henkilöiden yhteenliittymässä. Hevosen voi myös omistaa yritys tai yhdistys. 2.3.1. Oma tupa – oma lupa Yksin hevosensa omistava henkilö on luonnolli- sesti itse vastuussa omaisuudestaan, sen kaikis- ta kuluista ja sitä koskevista päätöksistä. Vaihto- ehto on selkeä, mutta ennen hevosen hankintaa on hyvä laskea tarkasti siitä aiheutuvat kulut ja suhtautua kriittisesti myös omaan osaamiseen. Toisaalta ammattivalmennuksessa olevien ravi- hevosten kohdalla arkiset päätökset tekee yleen- sä valmentaja. Oma tupa, oma lupa -sanonta pätee myös hevosen omistamisessa. Jos tiedät etukäteen olevasi ihminen, joka haluaa päättää kaikesta itse, hevonen on hyvä hankkia vain it- selle. Kun hevosella on vain yksi omistaja, saa hän Suomessa melko varmasti henkilökohtaista huo- miota valmentajalta. Hän voi soittaa valmenta- jalle, kysyä kuulumisia ja halutessaan osallistua kilpailuttamiseen. Yksin hevosensa omistava henkilö tekee luonnollisesti myös itse päätök- Hevoset valmistau- tuvat kisaan raviradan tallialueella Kuva: Anne Laitinen
www.hevosenomistaja.fi 19 sen valmentajan valinnasta tai vaihdoksesta. Omistaja voi myös valmentaa itse hevostaan – ja Suomessa moni myös tekeekin niin. Oppaissa korostetaan kuluja, mutta aika moni omistaja ajattelee myös voittorahojen jakamista, vaikka vain joka kymmenes hevonen ansaitsee radoilta enemmän kuin kuluttaa. Yksin menes- tyshevosen omistavan ei tarvitse jakaa rahoja ja palkintoja kenenkään kanssa, lukuun ottamatta ohjastajan/valmentajan laskuttamaa sopimuk- senmukaista, yleisimmin noin 15 prosentin osu- utta. 2.3.2.Vuokraaminen Perinteisen omistamisen lisäksi ravihevosia myös vuokrataan. Kaikkein tavallisinta vuokraus on sii- tostammojen kohdalla, mutta myös kilpahevosia vuokrataan. Vuokraussopimus on vuokraajan ja omistajan välinen. Kilpahevosen kohdalla vuokra muodostuu tavallisimmin palkinnoista makset- tavasta prosenttiosuudesta (yleensä 10–30 %) ja/tai mahdollisesta kiinteästä kertaluontoisesta tai vuosittaisesta summasta. Sopimukseen voi- daan määritellä myös vuosittaisen korvauksen maksimisumma. Vuokraaja maksaa yleensä kaikki hevosen juoksevat kulut. Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti hevosen arvon ja sille asetettujen odotusten mukaan. Etenkin ravipuolella vuokraamisesta käytetään arkikielessä usein ilmaisua liisaus tai leasing. Oikeaoppisesti leasing on kuitenkin rahoitus- järjestelmä, jossa kauppa ja vuokraus nivotaan yhteen kolmannen osapuolen kesken. Siitostammojen kohdalla varsin tavallinen vuokraussopimus on sellainen, että vuokraaja, joka myös vastaa kaikista kuluista, astuttaa tam- man ja saa pitää varsan. Omistaja puolestaan merkitään varsan kasvattajaksi. Suomessa syn- tyneiden varsojen kasvattajille maksetaan kas- vattajapalkkioina 10 prosenttia varsan ansait- semista palkintorahoista. Lisäksi suurimmissa kasvattajakilpailuissa maksetaan kasvattajille erillinen palkkio. Vuokrauksesta tehdään hallintaoikeuden siirto Suomen Hippokseen kirjallisesti hallintaoikeuden siirtolomakkeella. Hallintarekisteristä riippuen haltijalla on erilaisia oikeuksia hevosta ja sen käyttöä koskien. Hallintanoikeuden siirto voidaan tehdä kasvattaja-, omistaja- tai kilpailurekisteriin. Tieto hallintaoikeuden siirrosta näkyy hevosen rekisteritiedoissa Heppa-järjestelmässä. Hal- lintaoikeus purkautuu automaattisesti, kun hevosen omistajanvaihdos rekisteröidään Hip- pokseen. Hevosen vuokraaminen Oikeudellisesti hevosen omistusoikeus on hevosen omistajalla, vaikka hevonen on vuokrattu. Suositeltavaa on tehdä aina vuokrauksesta yksityiskohtainen omistajan ja vuokraajan välinen kirjallinen sopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata molempien osapuolien vastuut ja velvol- lisuudet, myös taloudelliset. Sopimukseen kirjattavia asioita ovat esim: - vuokraajan ja omistajan tiedot, tiedot hevosesta ja käyttötarkoitus - kuka vastaa hevosen hyvinvoinnista? Entä mahdollisista eläinlääkärikuluista? - vakuutetaanko hevonen? Millä turvalla ja kumpi hoitaa vakuutuksen? Vuokrauksen hinta? Kertakorvaus vai prosenttiosuus hevosen voittamista palkintorahoista? - vastuut hevosen kilpailumaksuihin liittyen, mm. mihin ennakkomaksul- lisiin kilpailuihin hevonen maksetaan ja kumpi osapuolista maksaa ennak- komaksut - vuokraajan mahdollinen etuosto- oikeus tai provisio omistajan myydessä hevosen (varsinkin, jos hevosen arvo on noussut haltijan toimesta) - sopimuksen kesto ja irtisanomisaika - sopimusrikkomus ja sen seuraamuk- set - muut mahdolliset sovittavat asiat Lisää aiheesta kohdassa 3.4.4. Hevosen vuokraaminen
2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo Ravihevosten omistaminen kimpassa ei ole uusi keksintö, mutta kimppojen suosio kas- vaa tasaista tahtia ja saa uusia muotoja. Kimppaomistuksen vahvuuksia ovat kulujen ja elämyksien jakaminen sekä matala kyn- nys lähteä hevosenomistajaksi. Useimmiten hevosenhoidosta ei tarvitse tietää mitään – am- mattilaiset huolehtivat kimpparavurin hyvin- voinnista. Viime aikoina on perustettu useita todella monen, jopa tuhannen omistajan kimppaomis- tuksia, joissa ollaan mukana muutamien kym- menten tai satojen eurojen kertapanostuksella. Samaan aikaan muutaman jo pidempään he- vosia omistaneen kaveruksen kimppatallit ovat valloittaneet suurkilpailujen voittajaseremoniat. Voimakkaasti yleistäen näissä kimppatalleissa on mukana 3–15 omistajaa, jotka kukin ovat laittaneet hevoset hankintaan 5 000–10 000 euroa ja maksavat lisäksi hevosen ylläpitoku- luja esimerkiksi kuukausittain tai neljännes- vuosittain. Näiden suhteellisen pienten ja tois- aalta paljon rahaa panostavien porukoiden motiivina on voimien yhdistäminen, jolloin on pystytty satsaamaan laadukkaampaan hevo- seen. Näiden kahden viime aikoina julkisuuteen nousseen kimppaomistusmuodon lisäksi on runsaasti 5–50 omistajan omistajaporukoita. Panostukset vaihtelevat suuresti hevosen mu- kaan, mutta tavallisin toimintatapa on alkusat- saus, eli osuuden osto ja sen jälkeen ylläpitoku- lujen maksu kimpan sopimalla aikavälillä. Kimppaomistukseen valittu hevonen maksaa yleensä 5 000–30 000 euroa. Kuukausiku- lut ammattivalmennuksessa yhden hevosen osalta ovat noin 1 000 euroa. Kulut jakautuvat omistajille omistusosuuksien suhteessa. Kaikilla kimppatalleilla on Suomen Hippok- seen rekisteröity virallinen edustaja, joka myös useimmiten toimii yhteyshenkilönä esimerkiksi valmentajan suuntaan. 2.3.3.1. Pelisäännöt – kaiken a ja o Tässä kappaleessa on kerrottu yleisesti kimppaomistamisesta. Oppaan osiossa 5. ku- vataan yksityiskohtaisesti kimppaomistamisen pelisääntöjä. Kaikissa kimppaomistuksissa on erittäin tärkeää, että asioista sovitaan hyvin etukäteen. Yhdessä laaditaan pelisäännöt, joita kaikki mukana olevat sitoutuvat noudattamaan. Kim- pan säännöt on hyvä tehdä valmiiksi jo ennen Suuret hetket ovat parhaita porukalla. Kuva: Elina Laine
yhdenkään osuuden myymistä tai edes koko kimppatallin perustamista. Yhteiset pelisään- nöt laatii yleensä kimpanvetäjä. Säännöissä on hyvä olla mukana ainakin hevosen valin- taan, kustannuksiin, taloudenhoitoon, päätök- sentekoon, tiedottamiseen, vastuuhenkilöihin ja kimppaomistuksen päättymiseen liittyvät asiat – myös yksittäisten osuuksien osalta. Asioista sovittaessa on jälleen tarkasteltava realistisesti kustannuksia, hevosen ansait- semismahdollisuuksia ja varauduttava myös tapaturmiin. Tavoitteista ja odotuksista on hyvä keskustella avoimesti, myös valmenta- jan kanssa. Myös hevosesta luopumisesta on hyvä sopia etukäteen. On tärkeää, että yhdessä hevosen omistavat henkilöt tiedostavat edes suuntaa antavasti sen, miten toiset näkevät kimppaomistamisen päättyvän: hevosen myymiseen, lopettamiseen vai jopa vasta sen luonnolliseen kuolemaan. 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön Yksinkertaisin ravihevosen yhdessä omis- tamisen muoto on kimppaomistus, jossa ku- lut ja tulot jaetaan sovitusti omistajien kes- ken. Kimppaomistuksessa hevosen omistaa osuuksien muodostama yhtymä. Hevosrekis- teriä ylläpitävä Suomen Hippos ylläpitää myös kimppaomistuksille tarkoitettua peitenimire- kisteriä. Hauska esimerkki olemassa olevasta peitenimestä on Talli Onnenpekat. Hevosta omistamaan voidaan perustaa myös yhtiö tai yhdistys, joka rekisteröidään kauppa- tai yhdistysrekisteriin. Yhtiö tai yh- distys, joka harjoittaa hevosen omistamista on kirjanpitovelvollinen toimistaan. Yhtiö on varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun hevosen omistamisen ympärillä on odo- tettavissa paljon rahaliikennettä. Oivallinen esimerkki on siitosoriin hankkimista varten pe- rustettava osakeyhtiö. Suomenhevosjalostuk- sen alkuaikoina useat parhaat siitosoriit olivat oriyhdistysten omistamia. Irina Keinänen Ravihevosen pitämisen kulut vaihtelevat muu- tamasta satasesta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa, riippuen siitä valmennetaanko hevosta itse vai onko se valmennuksessa muualla. Kesällä syntyneet varsat siirtyvät usein ensimmäiseksi talveksi pihattoon ja ne opetetaan ajolle viimeistään yksivuotis- syksyllä. Jos hevosen omistamisen taustalla ovat vain taloudelliset odotukset, niin valitetta- van usein edessä on pettymys. Vain hieman yli puolet hevosista pääsee kilpailemaan ja kilpailevistakin hevosista vain pieni osa an- saitsee radalta kulunsa. Toisaalta vuosittain kymmenet hevoset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin keskivertosuomalainen saa vuosipalkkaa. Kaikkien kilpailemaan yltävien hevosten keskiansio on noin 2 500 euroa vuo- dessa. 2.4.1 Ammattivalmentajalla Ammattivalmennuksessa pitäminen on hel- poin ja usein myös tuloksellisin tapa pitää valmentautuvaa tai kilpailevaa ravihevosta. Ammattivalmentaja huolehtii hevosen päivit- täisestä hyvinvoinnista, ruokinnasta, valmen- nuksesta ja kilpailuttamisesta. Lisäksi hän pitää huolta kengityksestä ja kääntyy tarvit- taessa eläinlääkärin puoleen. Valmentaja käyttää valmennuksessa yleensä omia väli- neitään eli valjaita, kärryjä, kuljetuskalustoa ja niin edelleen. Useimmilla talleilla omistaja kustantaa hevoskohtaiset varusteet kuten rii- mun ja loimet. Omistajan ja valmentajan keskinäisestä kemiasta ja sopimuksesta riippuu minkä ver- ran valmentaja keskustelee hevosen arjesta omistajan kanssa. Hevosen valmennuksesta
tulee aina tehdä kirjallinen sopimus, josta käy- vät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: mitä valmennussopimus sisältää, lisäpalveluiden hinnat (mm. kuljetus, erikoiskengitykset), mitä varusteita hevosella oli tullessaan, kuukausi- maksun suuruus ja maksuehdot. Suomen Ra- vivalmentajat ry:llä on sopimuksesta valmis mallipohja. Ammattivalmentaja on yrittäjä ja laskuttaa omistajaa palveluistaan yleensä kuukausittain. Eläinlääkärin ja muiden ulkopuolisten palve- luntarjoajien laskut tulevat tavallisesti suoraan omistajalle. Ammattivalmennuksessa hevosen pitäminen on saatuun palveluun nähden koh- tuuhintaista. Ammattivalmentajien perusmak- sut vaihtelevat arvonlisäveroineen noin 700 eu- rosta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa. Omistaja voi halutessaan olla ottamatta mitään kantaa hevosensa arkisiin murheisiin tai pieniin loukkaantumisiin. Useat ammattivalmentajat ajavat itse tallinsa hevosia kilpailuissa, mutta osa käyttää lainaohjastajia. Tilastot osoittavat, että ammattivalmennuksessa kilpailevat hevo- set menestyvät radoilla keskimäärin selvästi paremmin kuin amatöörien valmentamat. Ammattivalmennuksessa hevosen pitämi- sen varjopuolet perustuvatkin tunteisiin. Mik- si hevosta sitten pitää, jos ei halua olla sen kanssa tekemisissä? Käytäntö on osoittanut, että hevosen omistamisesta saavat eniten irti ne omistajat, jotka ovat aktiivisia. He seuraavat hevosensa kilpailu-uraa aktiivisesti, käyvät tal- lilla katsomassa hevostaan ja tutustuvat siihen. Usein omistaja voi ammattitallillakin halutes- saan osallistua hevosen hoitoon. Jotkut jopa ottavat osaa valmennukseen. Tällöin asiasta on sovittava valmentajan kanssa jo hevosta valmennukseen vietäessä. 2.4.2 Harrastajavalmentajana Harrastajavalmentajaksi kutsutaan henkilöä, joka vastaa itse hevosensa valmennuksesta, useimmiten oman työnsä ohella. Ravikilpailui- hin osallistuakseen harrastajavalmentajan on suoritettava joko C-ajolupa- tai vastuuvalmen- tajakurssi. Molempia järjestetään raviradoilla. 16-vuotias henkilö voi ohjastaa C- tai montén C-ajoluvan (mC), mutta hän voi toimia harrasta- javalmentajana (H1-lisenssi) vasta täytettyään 18 vuotta. Jos ajoluvan suorittaa täysi-ikäisenä, voi ajoluvan lunastettuaan toimia automaatti- sesti myös harrastajavalmentajana. Harrastajavalmentajan hevonen asuu yleensä joko harrastajavalmentajan omassa tallissa tai on täysihoidossa jonkun muun tal- lissa. Hevosen pitäminen kotona, omassa tal- lissa, on edullisinta, mutta myös sitovinta. Omassa tallissaan tai vuokratuissa tiloissa valmentava harrastaja huolehtii itse hevo- sesta perushoidosta alkaen. Kaikki välineet ovat hänen omiaan. Hän myös vastaa itse kiinteistöstä, valmennuspaikoista, tarhoista ja laitumista. Ennen täysin omillaan olevaksi har- rastajavalmentajaksi ryhtymistä kannattaa perehtyä hyvin hevosen hoitoon, yleisimpiin sairauksiin ja valmennuksen perusperiaattei- siin. Hevosesta huolehtiminen on vaativaa, erittäin sitovaa ja raskasta työtä, ravivalmennuk- sesta puhumattakaan. Omassa tallissa hevosta pidettäessä os- torehut ja -kuivikkeet maksavat vähintään noin 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi kuluihin pitää laskea mukaan sähkö ja vesi, vakuutukset, lan- tahuolto sekä tarvikkeet ja varusteet. Kengitys on myös iso kustannuserä, jos sen teettää am- mattilaisella. 2.4.3 Täysihoidossa Täysihoitoon kuuluu yleensä hevosen karsi- napaikka, karsinan siivous ja hevosen päivit- täinen ruokinta ja tarhaaminen. Harrastajaval- mentajan tehtäväksi jää valmentaminen ja hoitaminen. Valmentaminen tapahtuu tällöin omistaja-valmentajan omilla varusteilla ja har- rastajavalmentaja on itse vastuussa hevosen kuljettamisesta raveihin. Täysihoitosopimus on tallikohtainen ja saattaa poiketa merkittävästi edellä mainitusta jaosta. Jos tallin omistaja on itse raviharrastaja, tai jopa ammattivalmentaja, helpottaa se yleensä monella tapaa täysihoi- dossa ravuriaan pitävän toimimista. Oman valmennettavan pitäminen täysihoi- dossa ei ole taloudellisesti kovin houkuttel- eva vaihtoehto, koska hoitokulut ovat yleensä
vähintään puolet ammattivalmentajan kuu- kausimaksusta, mutta sen lisäksi harrasta- jan on investoitava varusteisiin ja käytettävä harrastukseensa säännöllisesti melko paljon aikaa. Tämän tavan valitsee yleensä sel- lainen omistaja, jolle on nimenomaan tärkeää viettää aikaa hevosen kanssa ja myös urheil- la. Ravihevosen valmentaminen ja jopa pelk- kä oman hevosen suoritusten seuraaminen on erinomainen tapa tyydyttää kilpailuviettiä esimerkiksi jo taakse jääneen oman urhei- lu-uran jälkeen. Monelle hevosen kanssa työskentely ja sen seura ovat vastapainoa työelämälle. Ammattivalmentajan tai täysihoitotallin pitäjän kanssa on hyvä tehdä kirjallinen hoi- tosopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata myös se, miten toimitaan jos hevonen louk- kaantuu ja sairastuu akuutisti, eikä omistajaa tavoiteta. Ks. lisää kohdasta 3.3.3. Sopiva tallipaikka. Eläinlääkäri ja harrastajavalmentaja Min- na Tuiskulla on kokemusta ravihevosen omistamisesta reilun vuosikymmenen ajalta. Tällä hetkellä hänellä on kolme hevosta ko- titallissa, mutta kokemusta löytyy niin täysi- hoitotallista kuin hevosen pitämisestä am- mattivalmentajalla. Tuiskun mukaan ammattivalmentajalla hevosen pitäminen ei välttämättä sovi ih- miselle, joka haluaa itse tehdä ja päättää hevosen asioista. Jos valittu ammattival- mentaja ei ole entuudestaan tuttu tai hänelle ei ole tutuilta ihmisiltä suosituksia, kannat- taa valita valmentaja suhteellisen läheltä jol- loin hevosta voi käydä välillä katsomassa. Lisäksi kannattaa etukäteen selvittää, mitä valmennushintaan sisältyy. Esimerkiksi madotusten, loimien ynnä muiden hevos- kohtaisten varusteiden sekä hoitajien valjas- tuspalkkioiden suhteen on olemassa erilai- sia käytäntöjä. Osalla peruskengitys sisältyy hintaan, kaikilla ei. Kuljetukset laskutetaan yleensä erikseen. Täysihoitotalli voi olla jopa lähes yhtä edullinen vaihtoehto kuin kotona pitäminen. ”Täysihoitotalleissa on paljon eroja. Kan- nattaa valita sellainen, jonka aikataulujen kanssa pystyy itse elämään ja tärkeää on tietenkin, että kemiat tallinpitäjän kanssa kohtaa”, Tuisku kertoo. Ihmisten ollessa tal- lilla samanhenkisiä, on tallilla käynti muka- vampaa. Täysihoitotalli ei sido niin paljon kuin kotona pitäminen; hevonen tulee ruo- kittua, ulkoilutettua ja karsinakin putsattua (sopimuksista riippuen) vaikka ei itse joka päivä tallille pääsisikään. Kotona pitämisen hintaan vaikuttaa paljon se, mitkä ovat lähtökohdat, millaisia hevosia on ja mikä on oma vaatimustaso. ”Jos kai- ken joutuu rakentamaan alusta asti, on se yllättävän kallista”. Siitostammat eivät vaadi valmennuspaikkoja, mutta jos pitää kilpa- hevosia saa treenipaikkojen tekemiseen ja hoitamiseen kulumaan suuriakin summia. Rehujen lisäksi varusteet, kuivikkeet, lanta- huolto ja jatkuva paikkojen kunnossapitämi- nen vie rahaa, joka pitää huomioida kustan- nuksia laskettaessa. Kotona pitämisen etu on ehdottomasti se, että hommia saa tehdä oman aikataulun ja mieltymysten mukaan. Samalla se on kuitenkin kaikkein sitovinta. ”Tällä hetkellä pitäisin hevoset mieluiten ammattivalmentajalla, mutta kustannusten vuoksi se edellyttäisi hevosten kilpailevan ikäluokkalähdöissä tai olevan Toto75-tasol- la”, Tuisku toteaa. ”Olisi kiva vaan käydä raveissa seuraamassa hevosten juoksuja ja antaa muiden tehdä työ”.
Huomioitavat kustannukset ravihevosen hankinnassa • hevosen kauppahinta (tuhannesta kymmeniin tuhansiin euroihin) • ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen) • ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta) • kuljetuskustannukset (riippuu välimatkoista) • muut matkakustannukset • rekisteröinti yms. kulut. Hevosen säännölliset kustannukset eri pitämisen muodoilla Ammattivalmentajalla • valmennusmaksu 700-1 100 e/kk - sis. täysihoidon, valmennuksen, peruskengityksen • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e /krt), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60–90 e/krt tai voi sis. valmennusmaksuun) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio). Täysihoitotallissa • tallivuokra (pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa noin 400–600 e, muuten vaihdellen noin 300–500 e) • vitamiinit ja lisärehut • kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60–90 e kerta) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee) • varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4 000 e) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio). Omassa tallissa • rehut, kuivikkeet, sähkö, vesi, lantahuolto n. 150–200 e /kk • kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt) • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500–1 000 e/vuosi, vaihtelee) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60-90e kerta) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4000 e) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio).
Ilkka Nisula Omaan hevoseen ja sen hankintaan kiteytyy koko lajia ylläpitävä usko ja toivo; jospa tästä nyt tulisi se elämäni hevonen! Kannattaa siis harkita tarkkaan ja nähdä vaivaa oikeanlaisen hevosen etsimisessä. 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä Uusien hevosenostajien ostoaikeissa nyrk- kisääntönä voi pitää sitä, että ei kannata ujostella avun kysymistä oikeanlaisen yksilön valinnassa. Hevosten sukuihin, rakentee- seen, kilpailunäyttöihin, ajo-ominaisuuksiin ja toimintaan sekä yleisterveyteen löytyy kaikkiin omat asiantuntijansa, joilta kannattaa kysyä rohkeasti mielipidettä. Raviurheilun ammatti- laiset ja järjestöt opastavat mielellään. On lajin ja kaikkien sen parissa toimivien etu, ettei uusi hevosenomistaja tule harhaanjohdetuksi, vaan löytäisi juuri haluamansa. Toimijoilla on omat intressinsä, kuten kaikes- sa kaupankäynnissä; kauppias haluaa tienata. Mitä lyhyempi ketju on alkuperäisestä myyjästä lopulliseen ostajaan, sitä vähemmän rahaa ka- toaa jakelukanavan tukkuportaille. Neuvojia riittää, mutta hevosenosta- ja päättää lopulta kaupasta eikä intuitio- takaan sovi sulkea pois valintakriteereistä. Vaikka kaikki kehuisivat tiettyä varsaa, mutta et jostain syystä itse pidä kokonaisuudesta, älä osta kyseistä hevosta. Todennäköisyydet ovat tylysti sen puolella, että jo alkujaan hyväsukuisesta ja –rakentei- sesta yksilöstä kehittyy aikuisena parempi kilpahevonen kuin esimerkiksi rakenteeltaan vajaasta. Varusteista, hoidoista, valmennuk- sesta sekä nykyaikaisesta eläinlääketieteestä löytyy apuja moneen ongelmaan, mutta on helpompaa, jos ostettava hevonen on mahdol- lisimman terve. Ammattivalmentaja Tuomas Korvenoja on todennut: ”Haluan aina korostaa, että tässä tallissa ei tehdä hyviä hevosia, vaan me val- mennamme niitä. Jos saamme lahjakkaan hevosen tähän systeemimme sisälle, pyrimme auttamaan sitä niin, että se voi näyttää lahjak- kuutensa. Valmennus on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin hyvä hevonen”. 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta Kokematon omistaja ja käyttötarkoitukseensa soveltumaton hevonen on kehno ja pahim- massa tapauksessa vaarallinen yhdistelmä. Hevosen omistamisesta ei ole iloa, jos sen kanssa ei voi harrastaa omistajan toivomalla tavalla niissä olosuhteissa, joihin hevonen tullaan sijoittamaan. Sopimattoman hevosen ylläpito maksaa vähintään yhtä paljon kuin so- pivan, joten hevosen valinnassa ei kannata hä- tiköidä. Yleensä se sopiva hevonen tulee vas- taan ennemmin tai myöhemmin. Kalliimmalla hinnalla saa keskimäärin paremman hevosen, joten ostohinnassa ei kannata pihistellä ensim- mäisenä. Käyttötarkoituksesta riippumatta hevosen täytyy olla perusterve ja ikäänsä nähden oikein koulutettu. Markkinoilla on tarjolla halpoja he- vosia, jotka ovat sitä yleensä syystä. Vanhat, pikkuvikaiset hevoset tarvitsevat erityisen asiantuntevaa ja hyvää hoitoa, mikä voi käydä omistajalle eläinlääkärinkuluineen kalliiksi. 2.5.3. Mistä löydän hevosen? Huutokaupasta ostettiin aikanaan suoma- laisen raviurheilun legenda Charme Asserdal ja huutokaupoista ovat löytyneet myös lukui- sat muut huippuravurit. Ammattimaisesti or- ganisoiduissa varsahuutokaupoissa kas- vattajilla on tavoitteena myydä varsansa, ja ostaja voi saada huudettua itselleen hyvä- sukuisen varsan järkevällä hinnalla. Samalla
kokee hevoshuutokaupan tunnelmaa ja näkee kertaheitolla suuren joukon nuoria ja poten- tiaalisia huippuvarsoja, joita voi vertailla kes- kenään. Varsan ostosta on pitkä tie radoille saakka, mutta toisaalta nuoren hevosen kans- sa kukaan ei ole ainakaan valmiiksi tehnyt mitään väärin – kaikki on omissa käsissä. Huutokauppoja järjestetään merkittävissä ravimaissa: Ranska, Ruotsi, Suomi ja Yhdys- vallat ovat hyviä vaihtoehtoja, jos huutokät- tä vipattaa. Suurissa varsahuutokaupoissa myytävistä hevosista on tarjolla paljon tietoa jo etukäteen kattavien myyntiluetteloiden sekä esittelyvideoiden muodossa. Varsat ovat nähtävissä etukäteen ennen varsinaista huu- tokauppaa. Huutokauppakulttuuri juurtuu Suomeen vähitellen, ja hevosen ostajan kannalta huu- tokauppa on varteenotettava paikka hankkia hevonen. Huutokaupan etuja on varsojen ver- tailun helppous. Varsat ovat terveystarkastet- tuja, ja suuri osa niistä on röntgenkuvattuja. Ulkomaista huutokauppavarsaa hankittaessa kannattaa muistaa, että ulkomailla syntyneen nuoren hevosen kilpailuttaminen Suomessa on haasteellisempaa, koska sarjatarjontaa suunnataan Suomessa syntyneille ravureille. Suomen suurimmasta vuosittaisesta varsahuutokaupasta vastaa Suomen Hevo- senomistajien Keskusliitto ry:n ja Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n omistama Starinita Oy. Vuosittain 1,5-vuotiaiden huu- tokaupassa on ollut tarjolla lähes 100 varsaa. Suomessa huutokaupasta on ollut myyn- nissä mm. Kriterium-voittaja Bosses Lily ennätys 14,9a ja voittosumma n. 100 000 e, Air Force 11,5a vs. n. 250 000 e, Oz Kemp 12,3a vs. n. 250 000 e ja Owen Kemp 11,8a vs. 230 000 e sekä Ravikuningatar Milia 23,1a vs. n. 177 000 e ja Tupla-Heli 23,7a vs. n. 87 000 e. Lisätietoja löydät osoitteesta www. hevoshuutokaupat.fi Hevoskasvattajat ovat hyviä yhteistyö- tahoja varsojen etsintään. Kasvattajat ovat perehtyneet sukulinjoihin ja varsojen hoitoon. Ammattimaiset kasvattajat ovat yleensä myös panostaneet emätammoihin. Jos varsoja on tarjolla useita samassa paikassa, käy eri yksilöiden vertailu toisiinsa kätevästi. Suuret kasvattajat käyttävät usein yhteistyökumppa- neinaan valmentajia, jotka opettavat varsoille raviaakkoset ja perusrutiinit. Näiltä valmenta- jilta saa arvokasta tietoa myytävistä hevosista ja niiden tasosta. Valmentajan luona tarjolla on hyvää vertailupohjaa muihin samanikäisiin he- vosiin. Ammattivalmentajien joukosta löytyy varsojen opettamiseen erikoistuneita varsaval- mentajia, joilla on vuosittain jopa kymmeniä varsoja opetettavana. Lisätietoja kasvattajista löytyy esimerkiksi Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n nettisivuilta osoitteesta www.ravihevoskasvattajat.fi. Jos etsii ravihevosta ammattivalmennuk- seen, kannattaa kääntyä valitsemansa val- mentajan puoleen ja pyytää häneltä apua. Valmentaja todennäköisesti haluaa etsiä omistajille ja omaa talliaan vahvistamaan mah- dollisimman hyvän ravurin. Halukkaalle osta- jalle hevosia löytyy, mutta ammattilaisen kans- sa valintaprosessia on helpompi viedä läpi. Monilla valmentajilla on erittäin arvokkaita kontakteja, joilla voi löytyä ostettaviksi myös sellaisia hevosia, joita ei aktiivisesti myydä. Todella hyvät kilpailevat hevoset eivät löydy myyntipalstoilta. Mikäli sellaisen itselleen ha- luaa, on oltava liikkeellä oikealla hetkellä. Mahdollinen luottovalmentaja voi olla koke- muksensa ansiosta hyvä tuki käytännön kaup- patilanteessa. Jos on kiinnostunut jostain tietystä hevoses- ta, kannattaa rohkeasti kysyä hevosen omista- jalta tai valmentajalta, onko hevonen kaupan. Vanha sanonta ”kaikki on kaupan, kun hinnas- ta sovitaan” sopii useimmiten myös hevosiin. Pelkkä paikanvaihdos saattaa piristää koke- nutta kilpahevosta, vaikka edellinen valmen- taja olisi tehnyt työnsä kuinka huolellisesti ja hyvin. Ammattivalmentajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ravivalmentajat.fi Hevosten myynti-ilmoituksia löytyy hevos- lehdistä, internetin myyntipalstoilta sekä val- mentajien ja kasvattajien kotisivuilta.
2.5.4. Suosi suomalaista Suomessa syntyneellä hevosella on kotimaas- sa kilpailtaessa aina paremmat kilpailumahdol- lisuudet raviratojen sarjatarjonnan puolesta. Lisäksi monet nuorten hevosten ikäluokkakil- pailut, rahakkaat ennakkomaksulliset suurkil- pailut ja opetuslähtöjärjestelmä ovat rajattuja vain Suomessa syntyneille. FI-hevosella on siis lähtökohdiltaan paremmat ansaintamahdolli- suudet ja enemmän hyviä kilpailuja tarjolla. Eri- tyisesti uraansa aloittelevien ulkomaantuontien mukaanpääsy lähtöihin on vaikeaa, koska alim- missa sarjoissa etusijalla ovat Suomessa syn- tyneet nuoret hevoset. Ja kuten Suomen ravi- urheilun toivoa Brad de Veluwea valmentava Tuomas Korvenoja on todennut: ”Sitoutuminen ja fiilis siihen hevoseen on ihan eri luokkaa, kun se on aito suomalainen tuote.” Vanhemmalla hevosella ei puolestaan enää ehdi klassisiin ikäluokkakilpailuihin, joiden voi- toista monet haaveilevat. Suomen suurimmat ikäluokkakilpailut ovat 3-vuotiaiden lämminve- risten ja 4-vuotiaiden suomenhevosten Kriterium sekä 4-vuotiaiden lämminenveristen ja 5-vuotiaiden suomenhevosten Derby. Ulkomailta voi löytyä kovasukuisia hevo- sia edullisempaan hintaan, mutta jos lähtee ulkomaankauppaan, tarvitaan hyvät kontaktit ja onnea. Ulkomailta hevosta tuotaessa osto- hintaa lisäävät kuljetuskustannukset ja paperi- sekä rekisteröintikulut. Jo kilpailleen hevosen kohdalla on tärkeää tuntea hevosen historiaa. Esimerkiksi suuressa tallissa treenannut, mutta hieman kilpailemi- seen hiipunut hevonen voi syttyä pienessä maalaistallissa. Ja vastaavasti amatöörival- mennettu hevonen voi näyttää kapasiteet- tinsa ammattilaisen käsiin siirtyessään. Ellei hevonen ole vain yksiselitteisen hyvä ja tämän kautta luultavasti myös hintava, on hyvä olla mielessä jokin parannusajatus, jolla voidaan päästä tuloksiin. Valtaosa kasvattajista pyrkii myymään ravuri- varsansa yksivuotiaana. Kuva: Irina Keinänen
Realistinen lähtökohta on yrittää löytää sel- lainen hevonen, jolla on mahdollisuuksia osal- listua omiin elinkustannuksiinsa tienesteillään radoilta. Voittoa tuottavia ravureita on, mutta palkintorahojen varaan ei hevosenostovaihees- sa kannata laskea mitään. Hyvä hevonen elät- tää itsensä. Omaan käyttöönsä hevosta hankkivalla har- rastelijalla painaa vaakakupissa myös hevosen luonne ja käsiteltävyys. Harrastaminen on mielekkäämpää, mikäli hevosella on mahdol- lisuuksia pärjätä raveissa, joten muutaman satasen hevosta ei kannata harrastuskäyt- töönkään ostaa. Lajin kehittymisen ja hevosja- lostuksen kannalta olisi myös tärkeää, että hevosten kierto nopeutuisi ja ostosatsaukset keskittyisivät hyväsukuisiin nuoriin ravureihin, joista parhaat siirtyisivät ajoissa jatkamaan sukua. 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus Kristiina Ertola Hevosen kokeileminen on suositeltavaa, eri- tyisesti nuorten hevosten ollessa kyseessä. Aina on parempi testata vastaako hevonen sitä, mitä haetaan. Vielä parempi on, jos tuleva valmentaja pääsee kokeilemaan hevosta. Ru- tinoituneella ja ammattitaitoisella valmentajalla on tietotaitoa muodostaa käsitys muun muas- sa hevosen sen hetkisestä terveydentilasta, ajo-ominaisuuksista ja osaamistasosta. Osto- tarkastus voi toimia samalla myös tarvittavana vakuutustarkastuksena. Nuorten hevosten röntgenkuvaaminen ja ostotarkastus eläinlääkärillä on suositeltavaa. Ostajan kannattaa teettää ostotarkastus eläin- lääkärillä, johon itse luottaa, ja olla aktiivisesti mukana tarkastuksessa joko paikan päällä tai ainakin puhelimitse. Irtopalat eivät yleensä ole este hevosen os- tamiselle, mutta tällöin on neuvoteltava myyjän kanssa, kuka maksaa mahdollisen leikkauk- sen ja huomioidaanko löydökset ostohinnas- sa. Myös sydänäänet ja etenkin sivuäänet on kuunneltava ostotarkastuksessa. Samoin tar- kistetaan suu ja oriilta kivekset. Jos hevonen ravaa huonosti ostotilanteessa, pitää miettiä haluaako ostaja varmasti hevosen. Jos kuiten- kin haluaa, on tutkimuksilla selvitettävä mistä epäpuhdas ravi tai vinous johtuu. Varsojen jalkoja ei normaalisti taivuteta. Hengitysteiden tähystäminen ostotarkastuk- sissa ei ole rutiinitoimenpide nuorilla hevosilla, koska usein kurkunpään toimintahäiriöt synty- vät vasta valmennuksen aikana esim. infek- tioiden seurauksena. Jos nuorelta hevoselta kuvataan etupolvet, on suositeltavaa ottaa ns. skyline-kuva, koska tästä näkee mahdolliset muutokset aiemmassa vaiheessa kuin tavalli- sissa röntgenkuvissa. Vanhemmille kilpahevosille kannattaa teettää perustarkastus. Mitä kalliimpi hevonen, sen kattavampi tarkastus on hyvä tehdä. Eten- kin lämminveriravureiden etupolvet on suositel- tavaa röntgenkuvata. 3-vuotiaat ja vanhemmat suomenhevoset kannattaa kuvata kavioruston luutuman varalta. Muista, että eläinlääkärintarkastus on kaikkien osapuolten etu: hevosen, ostajan ja myyjän. Kaikkea ei voi tarkastuksessa to- deta, mutta huolellisessa tarkastuksessa tulee esille jo paljon. Olennaista on, että eläin- lääkärille kerrotaan taustatiedot hevosesta sekä ostajan tulevat suunnitelmat sen kanssa. Näin eläinlääkäri osaa ottaa kantaa löydöksiin ja siihen, onko niillä hänen näkemyksensä mu- kaan vaikutusta hevosen tulevaan käyttöön. Loppupelissä hevosta ostaessa oma fiilis ratkaisee – usein kannattaa luottaa intuitioon. Lisälukemista: Ratsun ostotarkastus oppaan koh- dassa 3.5.3.1. Hevoskaupan käsikirja (Pauliina Lehtola ja Christopher Wegelius)
Kuva:SonjaHolma
Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto. Ratsastusta voi harrastaa yksin tai perheen ja ystävien kanssa, omaksi ilokseen tai kilpailumielessä, ulkona luonnossa ja ratsastushallin suojassa – mah- dollisuudet ovat rajattomat. Ratsastajainliiton alaisuuteen kuuluu yh- deksän kilpailulajia, joiden lisäksi harrastetaan muun muassa maasto- ja vaellusratsastusta. Ratsastuksen perinteisiä lajeja ovat olympialajit koulu-, este- ja kenttäratsastus. Ratsastus so- veltuu myös erityisryhmille. Ratsastusta harrastaa 160 000 suoma- laista. Suomen Ratsastajainliitto ry on ratsas- tusurheilun keskusjärjestö, ja sillä on noin 50 000 jäsentä. Ratsastus on kymmenenneksi suosituin paikan päällä seurattavista urheilula- jeista. Helpointa ja turvallisinta ratsastus on aloit- taa Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleissa: ratsastuskouluissa tai harrastetalleissa, joita on Suomessa lähes 300. www.ratsastus.fi Pauliina Lehtola Hevosen omistaminen on monille unelma. Pit- kään jatkuneen harrastuksen täyttymys. Rat- sastuskoulun rakkaimman hevosen saaminen omaksi. Mahdollisuus säännölliseen ratsastuk- seen, ehkä kilpailemiseenkin. Unelmat ovat ihania ja niitä pitää olla. Kan- nattaa kuitenkin muistaa, että hevosen omista- minen on haastavaa, se voi viedä rahasi, aikasi ja hermosi. Useimmiten myös puolisosi hermot. Toisaalta, hevosen omistaminen on elämänta- pa, jota ilman ei pian osaa olla. Ja parhaimmil- laan se on juuri niin ihanaa kuin ajattelitkin. Seuraavassa tuodaan esille seikkoja, jotka sinun pitää harrastajaratsastajana tietää, eri- tyisesti kun lähdet harkitsemaan ensimmäisen hevosesi hankintaa. Toki neuvoista on hyö- tyä laajemminkin. Harrastajina pidetään tässä lähes kaikkia sellaisia, jotka eivät hanki elan- toaan hevosten parista. Ohjeet on suunnattu ennen kaikkea sellaiselle harrastajalle, jolla ei ennen ole ollut kokonaisvaltaista hevosen ylläpitovastuuta omalla kontollaan. 3.3.1. Tarvittavat tiedot ja taidot Nostan esiin ensimmäisenä hevosta hankkivan tiedot ja taidot. Tiedoilla tarkoitan osaamista ja kokemusta hevosesta lajina, hevosen hoi- dosta, varusteista, eläinlääkinnästä ja ruokin- nasta. Taidot ovat osaamista. Ratsastustaitoa, hevosen käsittelytaitoa, silmää, uskallusta ja hevososaamista. Molempia näitä tarvitaan riittävästi, varsin paljon, ennen kuin oman hevosen hankkiminen on mielekästä ja turval- lista, sekä sinulle että hevoselle. Tietovarastoa voi hankkia ja omaksua lähes loputtomasti kirjoista, kursseilta ja ennen kaik- kea kokeneilta ammattilaisilta, mikäli oppimis- halua on. Taidot ovatkin haastavampi asia – tai- toa kun ei opita kirjoista. Hevosten kanssa oppii olemaan ainoastaan olemalla niiden kanssa ja ratsastamaan oppii ainoastaan ratsastamalla. Tämä saattaa unohtua, kun on monessa muus- sa asiassa elämässään tottunut saamaan halu- amansa ja pääsemään tavoitteeseensa paljon nopeammin. Ratsastus on kaikessa haasta- vuudessaan välillä myös turhauttavaa – taitoa ei voi pakottaa eikä sitä voi ostaa.
Tarvittavat tiedot hevosesta • lajityypillinen käyttäytyminen • anatomia, perusteet • päivittäiset hoito- ja ruokintarutiinit • perushuolto • ruokinta • varusteet ja niiden käyttö ja huolto • perussairaudet ja niiden oireet ja tunnistaminen sekä ensiapu • kavionhoito ja peruskengitys Omistajan tarvittavat taidot • sujuvaa hevosen peruskäsittelytaitoa eri tilanteissa (tallissa, tarhattaessa, kuljetuksessa, erityistilanteissa) • hevosmiestaitoa • riittävästi ratsastustaitoa itsenäiseen ratsastamiseen useimmissa tilanteissa useimmilla hevosilla Oma hevonen on monen ratsastajatytön suuri unelma. Kuva: Sonja Holma
3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa Hevosen pitämiseen kuluu rahaa. Korjaan – paljon rahaa. Rahalla ei voi korvata puuttu- via tietoa eikä taitoja. Mutta rahalla saa apua. Taitopuolen asioista voi joustaa, mikäli sinulla on varaa ostaa osaavaa apua päivittäiseen tai viikoittaiseen työskentelyyn hevosen kanssa. Tällöin yhtälöstä voi tulla varsin toimiva. Usein kysytään, paljonko hevonen maksaa. Kysymykseen hevosen hinnasta voi antaa yhtä tarkan vastauksen, kuin kysymykseen paljonko maksaa koti. Hevosia on kaupan, valitettavasti, puoli-ilmaisesta tonnin hevosesta miljoonien kauppasummiin. Mikä on halpa tai kallis hevonen vaihtelee siten myös kysyjän oman lompakon ja intressien vuoksi melkoisesti. Hevosen ostossa pätee pääsääntöisesti sama laki kuin muussakin elämässä: ei ole hyvää ja halpaa. Harrastehevoseksi hankitta- van ratsun hintahaitari asettunee Suomessa tällä hetkellä kuitenkin noin 5 000–15 000 eu- ron väliin. Riippuen luonnollisesti harrastajan omista tavoitteista, osaamisesta ja siitä, kuinka onnistuneita (=järkeviä ja sopivia!) kauppoja on osattu tehdä. Kaupan laatua ei kuitenkaan ratkaise hevosen hintalappu. Vielä vähemmän se ratkaisee tulevan hevos-ihmiskumppanuus- suhteen toimivuutta. Hevosen ostohinta ei yleensä ole suurin este hevosen hankinnassa, sillä hevosen ylläpito vasta maksaakin. Ylläpito voi olla koh- tuuhintaista maaseudulla, kun hevonen viettää suurimman osan päivästä ulkona, talliraken- nus on vanha navetta eikä ratsastuspaikkoja ole metsäpolkua enempää. Silloinkaan se ei ole ilmaista. Lähden kuitenkin siitä, että ostet- tavalla ratsulla olisi omistajalleen jonkinlainen ratsun käyttöarvo ja -tarkoitus, ja silloin talliolo- suhteiden täytyy mahdollistaa turvallinen rat- sastuksen harjoittelumuotoinen treenaaminen. Ja tällaiset olosuhteet maksavat. 3.3.3. Sopiva tallipaikka Perussääntönä voi pitää, että mitä vähem- män itsellä on kokemusta ja tietoja sekä tai- toa, sitä enemmän ostopalvelua tarvitaan tal- liympäristöön. Täysihoitotalli, jossa on hyvät olosuhteet ja osaava henkilökunta, on tällöin hyvä vaihtoehto. Toinen hyvä vaihtoehto har- rastajalle on sijoittaa hevonen ratsastuskou- lun talliin. Tällöin apua on koko ajan saatavilla, ja voi olla mahdollista osallistua esimerkiksi omalla hevosella hieman edullisemmin ope- tustunneille. Samoin hevosen säännöllinen liikutus yleensä onnistuu ja hevosen satun- nainen osallistuminen opetustoimintaan voi jopa laskea ylläpidon kustannuksia. Maneesin ja ratsastuskentän itsenäinen käyttö saattaa olla ratsastuskouluilla tuntitoiminnan vuoksi rajoitettua, mikä pitää huomioida aikatauluja suunniteltaessa. Muilta osin tällainen yhtälö voi olla kaikille osapuolille erittäin hyvä. Hevosen pitäminen omassa tallissa ja vas- tuunottaminen konkreettisesti kaikesta 24/7 ja ympäri vuoden soveltuu vain kokeneille he- vosihmisille, jotka tietävät tismalleen, mihin lähtevät. Hevonen on eläin, jolla on lajityypilliset tarpeensa. Se on muun muassa laumaeläin. Hevosen pitäminen yksin ei ole suositeltavaa. Toiseksi hevonen on eläin, jonka hoito vaatii tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Puhtaanapito, säännöllinen ruokinta vähintään kolme ker- taa päivässä, juottaminen, liikunta. Ihan joka ikisenä päivänä, kelistä riippumatta, omistajan sairastumisista riippumatta, toimitusvaikeuk- sista riippumatta. Joka päivä. Vasta-alkajan hevonen ei siis kuulu omaan pikkupihatalliin, vaan järkevintä on viedä hevonen asialliseen ja omia ja hevosen tar- peita vastaavaan täysihoitotalliin. Kannat- taa muistaa, että hevonen ei sinänsä katso ympäristöänsä muuten kuin lajityypilliseltä kannalta. Hevonen ei siten arvioi tallin sosiaa- litiloja, säilytyskaappien kokoa tai muutenkaan ympäristönsä hienoutta. Blingbling on tallis- sa ihmisiä varten, ei hevosta. Talliolosuhteet voivat olla ulkoisesti melko vaatimattomatkin, mutta riittävää on, että ne ovat turvalliset ja hevosen kannalta tarkoituksenmukaiset. Maa- laisjärjellä ajatellen tavaroiden ja talliympäristön yleinen siisteys, laadukkaat rehut, raikas talli-
ilma, turvalliset ulkoilutilat ja ratsastuspohja, lajitovereiden seura sekä hyvinvoivat hevoset kertovat yleensä hyvästä hevosten hoidosta. Hevosen täysi- tai muusta hoidosta, val- mennuksesta tai tallipaikasta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus saattaa tuntua kovin muodolliselta, varsinkin jos tallinpitäjä on jo entuudestaan tuttu. Juris- tina kuitenkin tiedän, mikä on yksi yleisimpiä syitä erinäköisiin riitoihin: ”No kun en minä tul- lut tuota edes ajatelleeksi, ainakaan tuolla ta- voin…”. Siitä se usein lähtee, riita nimittäin. Kirjallisella sopimuksella saavutetaan se etu, että osapuolet, tallinpitäjä ja hevosen omistaja, ainakin kerran jossain määrin yhtei- sesti miettivät yhteiselonsa pelisääntöjä. Jos erimielisyyksiä tai tulkintakysymyksiä jostakin sallitusta tai ei-sallitusta tulee, on helpompi katsoa, mitä sopimuksessa asiasta on yhtei- sesti kuitattu alle. ”Ihan varmasti sovimme sil- loin näin” -riidat vähentyvät, eikä niitä varmaan kukaan kaipaa. Hyvässä tallisopimuksessa eritellään osapuolet ja mainitaan, koskeeko tallisopimus (karsinanvuokra) vain omistajan tiettyä he- vosta vai voiko hän ilmoitusluontoisesti vaihtaa hevosta. Sopimuksen hinnan määräytyminen määritellään selkeästi, kaikki kulut eritellen (mitä sisältää, mitä ei, mistä erilliset maksut). Samoin sopimuksessa tulee ottaa kantaa, mis- tä suoritteista vastaa talli / henkilökunta ja mistä mahdollisesti omistaja, ja toisaalta, mitä asioita omistaja ei ole oikeutettu tallilla tekemään. On turvallisuussyistäkin perusteltua, että hevosten ruokinta on keskitetty tallihenkilökunnan vas- tuulle. Tallinomistajan kannalta on tärkeää, että tallisopimuksen liitteeksi ja myös allekirjoituksin kuitattavaksi otetaan myös tallin säännöt. Näin varmistetaan, että tallilla kaikki pelaavat samo- jen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sopimuksessa otetaan aina kantaa myös sen päättymiseen, eli mahdollisuuteen irtisa- noa tai purkaa sopimus. Vastuut ja seuraukset laiminlyönneistä, puolin ja toisin, on hyvä myös kirjata sopimukseen. Joissain tallisopimuksissa käytetään klausuulia, jonka mukaan hevonen siirtyy tallinpitäjän omistukseen, mikäli omistaja laiminlyö esimerkiksi kolmen kuukauden talli- vuokran maksamisen. Ajatus on ymmärrettävä, mutta sopimusteknisesti sen sitova toteutus vaatii oman muotoilunsa. Lisäksi sopimusvel- voitteita tai -sanktioita kirjattaessa tulee aina miettiä, miten viimekädessä jokin oikeus to- teutetaan – tällainen kirjaus omistuksen siirro- sta ei ole aivan ongelmaton käytännön toimien osalta. Hoitosopimukseen kannattaa kirjata, mihin Huomioitavat kustannukset hevosen hankinnassa: • hevosen kauppahinta (muutamasta tuhannesta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin) • ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen) • ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta) • kuljetuskustannukset • muut • matkakustannukset • rekisteröinti yms. kulut. Säännölliset kustannukset: • tallivuokra (pääkaupunkiseudulla noin 600–800 euroa, muuten vaihdellen noin 300–600 euroa) • vitamiinit ja lisärehut • kengitys (6–8 viikon välein, noin 70– 140 euroa) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e/kerta), rokotukset (1–2 krt/vuodessa, noin 60–80 euroa kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60-90 euroa/kerta) • vakuutus (vuosimaksu noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • satunnaiset eläinlääkärinkulut • varusteet ja niiden huolto (perusvarus- teet ratsulle: satula noin +/- 1 000 euroa, suitset noin 100–150 e, perusloimet noin 50–100 e/ kpl, muihin varusteisiin noin 300 euroa) • valmennus / opetus (yksityistunti noin 30–70 euroa) • hevosen ratsutusapu (yksityistunnin tak- soilla)
euromäärään saakka tallinpitäjällä on oikeus hoidattaa hevosta eläinlääkärillä akuuteissa sairastapauksissa ilman erillistä sopimusta. Jos sovittu summa ylittyy, on omistaja velvol- linen tekemään päätöksen hevosen jatkohoi- dosta. Jos omistajaa ei tavoiteta, tallinpitäjällä on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla oikeus ylittää sopimuksessa mainittu summa, mikäli eläinsuojelulain tarkoittama hevosen hyvin- vointi sitä välttämättä edellyttää. 3.3.4. Ajankäyttö Vaikka pitäisit hevosta ns. täysihoitotallissa, voit varautua siihen, että hevosen omistami- nen vie todella paljon aikaa. Tähänkin saa to- sin apua rahalla: jos ei itse ehdi, saa ostettua palvelua muilta. Ratsupuolella harrastajat laistavat luvatto- man usein hevosen liikuttamisesta. Harraste- ratsut ovat keskimäärin niin kevyellä liikunnalla, että ne eivät tarvitse vapaapäiviä liikunnasta. Toinsaalta vapaapäivä voi virkistää yksitoik- koisen harjoittelun lomassa. Hevonen ulkoilee tarhassa joka päivä. Lisäksi sen pitää liikkua säännöllisesti. Tässä ei kuitenkaan ratkaise määrä vaan laatu. Usein tarvitaan apua säännöllisen ja tarkoituksenmu- kaisen ratsastustreenin ja valmennusohjelman suunnittelussa sekä toteutuksessa. Sopivasti, tarvittavia asioita ja oikein suoritettuna, on vähintään yhtä tärkeää kuin säännöllisyys. Hevosenomistaminen on enemmän elämän- tapa kuin harrastus. Se on niin sitovaa ja aikaa- vievää, että se vaikuttaa myös koko perheen suunnitelmiin ja ajankäyttöön. Mikäli omaan elämäntilanteeseen sopii esimerkiksi pari ker- taa viikossa ratsastaminen, hevosen vuokraus tai useampi ratsastustunti viikossa on omaa hevosta parempi vaihtoehto. Teija Sipilän ratsastusharrastus alkoi nuorena tyt- tönä. Nyt hän päätynyt kouluttamaan oma kas- vattamaansa nuorta 3-vuotiasta ratsuhevosen urapolulle ammattilaisen opastuksella, mutta ensimmäiset omat hevoset olivat tyttöporukassa Itikan lihajalostamolta ostetut suomenhevonen ja poni. ”Muutettuani pääkaupunkiseudulle etsin so- pivaa ratsastuspaikkaa ja pääsin tuolloin yksityi- sesti ratsastamaan Tuija Tuomisen hevosia nykyi- selle Master Dressage -tallille. Siellä liikkuneista myyntihevosista päädyin ostamaan itselleni tam- man, joka sittemmin loukkaantui ja astutettiin. Nyt tämän tamman jälkeläinen on minulla ja sitä rat- sutetaan”, Sipilä kertoo. Tamma kävi varsomassa muualla ja palasi varsan kanssa jälleen lähemmäksi omistajaansa varsoihin keskittyneelle täysihoitotallille. Kun var- san ratsukoulutus kävi ajankohtaiseksi, siirtyi se Master Dressagen -talliin täysihoitoon. Sipilä kehottaa uusia hevosenomistajia miettimään täysihoitotallia valitessaan ensin, että mikä heidän harrastuksensa taso on ja toisaalta myös oman osaamisen taso. ”Jos har- rastat vanhan oppimestarin kanssa, voit haluta en- sisijaisesti hyviä maastoilupaikkoja. Ensimmäistä hevosta hankittaessa on erityisen tärkeätä, että tal- lilla on ammattitaitoinen henkilökunta, joka pystyy huolehtimaan hevosen ruokinnasta ja terveydestä vaikka et itse vielä olisikaan näissä asioissa am- mattilainen.” Tallin tarjoamat palvelut ja puitteet kannattaa myös suhteuttaa omaan harrastamisen tasoon. ”Maneesi on aika ehdoton Suomen talvio- losuhteissa”. Myös tallin etäisyys kannattaa huo- mioida, pitkä matka tallille saattaa tehdä arjesta turhan raskasta. Sipilä itse on valmentautunut Tuija Tuomi- sen opissa seitsemän vuotta. Tällä hetkellä Sipilän mielestä on nuoren hevosen kanssa tärkeintä olla niin sanotusti ammattilaisten kä- sissä. ”Minulla on käytössä tallilla laaja valmen- nuspaketti. Käytän siitä ratsutuspalveluun kolme viikkoa kuukaudesta, kolmesta neljään kertaa viikossa. Loput palvelut käytän omaan valmen- tautumiseeni”.
3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja Pauliina Lehtola Omistaminen on Suomessa lailla suojattua. Se tarkoittaa sitä, että omistaja päättää omis- tamastaan omaisuudesta, vastaa siitä ja on oikeutettu käyttämään omaisuuttaan, mikäli jokin laki ei toisin säädä. Samalla omistajalle tulee vastuu omaisuudesta ja tätä vastuuta ei viime kädessä voi kokonaan vyöryttää muualle. Halutessaan ”hankkia hevosen” joutuu miettimään, haluaako ottaa omistajan aseman yksin harteilleen vai kenties jakaa sen toisen kanssa. Vai onko parempi vaihtoehto jättää omistajan oikeudet ja vastuut jollekin muulle ja tyytyä itse jonkintasoiseen hevosen käyt- töoikeuteen? Edellä on kuvattu hevosen omistamisen edel- lytyksiä, rahareikiä ja vastuita. Mikäli omistat hevosesi ihan itse, vastaat kaikista näistä asioista. Joskus voi olla toimiva vaihtoehto jakaa hevosen omistaminen, käyttö ja vastuut sekä ku- lut toisen henkilön kanssa. 3.4.1. Harrasteratsun käyttökimppa Ratsuhevosia omistetaan suhteellisen yleisesti ns. yksinkertaisissa käyttökimpoissa. Tämä tarkoittaa, että ratsun omistaa useimmiten kaksi henkilöä (harvoin useampi, vaikkakin kolmen, neljän henkilön käyttökimppojakin on nähty), jotka ovat sopineet enemmän tai vähemmän tarkasti hevosen käytöstä ja kustannuksista. Tässä mallissa on etunsa, tosin myös haas- teensa. Kuten kaikessa yhteiselämässä, liitto toimii vain, jos molemmat hyötyvät ja osa- puolet tulevat toimeen keskenään. Seuraavas- sa luvussa on selvitetty sitä analysointia, mitä hevosen ostoa harkitsevan täytyisi tehdä itses- tään sekä tavoitteistaan ja tarpeistaan. Har- rasteratsuhevosen kimppaomistuksessa tulee usein vastaan se ongelma, että kahden tai puhumattakaan useamman omistajan intressit, tavoitteet ja heille sopiva hevonen eivät kohtaa. Joku tai jotkut suhteessa kärsivät pidemmän päälle. Jos toinen on reipashenkinen estehyp- pääjä, hieman kovaotteinen ratsastustyyliltään ja 175 cm/76 kg ja toinen on rauhallisempi, arempi harjoittelijatyyppi ja kooltaan 155 cm/50 kg, niin ratsastajat todennäköisesti tarvitsevat melko erityyppiset hevoset. Joskus vastakoh- dat täydentävät toisiaan, mutta samalla ristirii- tojenkin mahdollisuus kasvaa. Mikäli kuitenkin kaksi samanhenkistä, suhteellisen samantasoista, samankokoista ja joustavaa ihmistä päättää yhteisen hevosen hankinnasta, voi lopputulos olla erinomainen. Hevonen saa riittävästi liikuntaa, omistajien kulut pienenevät ja parhaimmillaan he aut- tavat toinen toistaan kehittymään ja pääsevät harrastuksessaan eteenpäin. Kimppaomis- tuksessa täytyy olla samaa mieltä isoista lin- joista mitä tulee hevosen pitämiseen ja käyt- töön. Kimppaomistaminen on kompromisseja. Ainakin seuraavat asiat kannattaa kimppa- kumppanin kanssa pohtia ja laittaa paperille sopimukseksi asti: • Miten hevonen rahoitetaan (osuudet)? • Missä hevosta pidetään? Miten tehdään päätökset mahdollisista tallipaikan vaihdoksista? • Miten hevosen kulut jaetaan? • Jaetaanko kulut samoin vahingon sattuessa? • Miten paljon, miten ja kuka hevosella ratsastaa? Onko tarkoitus, että joku valmentautuu tai kilpailee sillä? • Säännöllisten rutiinihoitotoimenpiteiden vastuuttaminen ja yksimielisyys • Muut isot päätökset hevoseen liittyen (edelleen myynti, lunastus, hevosen lope- tus, sopimuksen päättäminen) Tänä päivänä hevoskimppa muodostuu yleen- sä ratsastusta harrastavasta perheestä. Hyvin harva hevonen kuitenkaan soveltuu ongelmit- ta aivan koko perheen ratsuksi. Ratsastajien
kokoerot ovat usein suuret ja ratsastustyylit ja -taidot sekä intressit ovat usein hyvin erilaiset. 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna Aina eivät tasan käy onnenlahjat, sanotaan. Jollain on rahaa, jollain on lahjoja. Ihanteelli- sia urheilullisia tuloksia saadaan aikaiseksi, jos pystytään yhdistämään molemmat elementit. Monet ovat kokeneet palkitsevaksi hank- kia hevosen jollekin lahjakkaalle nuorelle tai kokeneemmalle kilparatsastajalle, vaikka itse ei aktiivisesti, tai lainkaan, ratsasta hevosta. Hevosen omistaminen ”koukuttaa” ja lajiin jää usein pysyvästi kiinni jo nuoruusvuosista. Moni ei osaa olla ilman omaa hevosta. Tällöin tiimin kaikki osapuolet parhaimmillaan saavat hyötyä yhteistyöstä. Mikäli ostettava hevonen on nuori ja sitä tarjotaan kilparatsastajalle treeniin ja edelleen kilpailutettavaksi, on todennäköistä, että suun- nitelmien onnistuessa hevosen arvo nousee matkan varrella. Mitä tarkemmat ja kunnianhi- moisemmat intressit osapuolilla on hevosen ja ratsukon tulevaisuudesta, sitä tarkemmin asi- oista kannattaa sopia ja kirjata paperille ylös. Kuka maksaa ja kenelle; minkälaisia oikeuksia ratsastajalla on hevoseen; miten hevosen hoito on järjestetty; kuka vastaa mistäkin kuluista; kuka saa palkintorahat; kuuluuko ratsastajalle osa hevosen mahdollisesta arvonnoususta myynnin yhteydessä tai esimerkiksi sijoitus- ten perusteella laskennallisesti jne. Näihin kysymyksiin ei ole ainoita oikeita vastauksia, sillä tilanteet ovat erilaisia. Tärkeää on, että nämä asiat ovat selvät, jotta turhalta ja usein henkilösuhteita hiertävältä jälkikinastelulta väl- tytään. 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat Ravipuolella hevosten kimppaomistukset ovat lisääntyneet huikeasti viime vuosina ja trendi tuntuu jatkuvan. Toisaalla tässä oppaassa (5. Kimppaomistaminen) kuvataan tarkemmin kimppaomistamista ja kimpan sääntöjä sekä kimpanvetäjän roolia. Ratsupuolen kimpat ovat vielä hyvin harvas- sa ja niiden muodot ja toimintatavat eivät ole vakiintuneet. Vaan mikäpä estää kopioimasta hyvää ideaa myös ratsuihmisten käyttöön! Ero- na on laji, mutta lajien keskiössä oleva urheilija, hevonen, on sama. Ratsuhevosen kouluttaminen ja kilpauran edistyminen kestävät kauemmin kuin ravurin. Siinä missä ravuri aloittelee uraansa kolmivuo- tiaana, on samanikäinen ratsu vielä opettele- massa perusasioita ja ratsuna olemisen alkeita. Ratsuvarsan hankkiminen ja sen kil- pailu-uran seuraaminen on siis huomattavasti pitkäjänteisempää. Mutta hevosten kanssa ei haeta elämyksiä ainoastaan kilpailuista. Hevosen kehityksen seuraaminen on mielenkiintoista. Harva pystyy nauttimaan oman GP-tason hevosen treenien seuraamisesta tai kilpailumenestyksestä hank- kimalla itse tällaisen. Valmiin GP-ratsuhevosen hinnat ovat valtavia. Lupaavan varsan osta- minen ja yksin kilparatsastajalla kouluttaminen GP-tasolle asti on urakka, jossa rahaa palaa ja luonnollisestikaan lopputulosta ei voi ennustaa. Muodostettaessa kilparatsukimppa voidaan kohtuullisin kustannuksin hankkia lupaava rat- suvarsa tai nuori hevonen (2–3 v.) ja ohjata se ammattilaiselle. Aktiivisen kimpanvetäjän kautta hevosen ja ratsastajan kuulumisia voi- daan seurata tiiviisti esim. internetin kautta. Kimppaomistajille voidaan myös tarjota tilai- suuksia seurata hevosen erilaisia rajapyykkejä ja valmistautumista niihin: erilaiset valmennuk- set, ikäkausiarvioinnit ja -kilpailut, unohtamatta perustreeniä kotitallilla. Ratsun kimppaomistuksessa ja ratsun ke- hityksen seuraamisessa on myös mahdol- lisuus oppia valtavasti, kenties lajinsa huippua edustavalta ratsastajalta ja tämän tukijoukoilta. Kilpahevosen tiimiin kuuluvat luonnollisesti huippuratsastajan valmentaja, eläinlääkäri, fysioterapeutti, kengittäjä ja monia muita. Kim- palle voidaan järjestää tilaisuuksia, joissa rat- sastajan lisäksi muut hevosen menestyksen kannalta tärkeät henkilöt jakavat näkemystään hevosen viemisestä kohti huippua. Sen lisäk- si, että tämä valottaa ratsukon menestyksen
taustoja aivan eri tavalla, näitä oppeja kimppa- laiset voivat hyödyntää oman harrastuksensa parissa. Tällaisen tiedon saaminen ja huip- puratsukon seuraaminen on monelle yksin saavuttamaton ja kimppa siten ainutlaatuinen mahdollisuus. Kilparatsukimpoissa on paljon vielä hyö- dyntämätöntä potentiaalia. Olennaista on kimpan suunnitelmallinen eteneminen kim- panvetäjän hallinnassa alusta alkaen, kimpan rakentamisesta ja hevosen ja ratsastajan va- linnasta lähtien. Tärkeää on myös, että kilpa- ratsastaja tukijoukkoineen sitoutuu kimppaan ja ymmärtää kimppaomistajien intressit. Kimppaomistajien puolestaan tulee ymmärtää lajin luonne, johon saattaa ikävimmillään kuu- lua pitkiä hoitorupeamia vaativia loukkaantu- misia tai kapasiteetin puute kilpahevosena. Samoin kimppalaisten tulee antaa sekä kim- panvetäjälle että ratsastajalle riittävä työrauha. Tavoitteellinen työ tuo myös tulosta. Kuva: Tanja Ukkonen
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi

Recomendados

2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by HubspotMarius Sescu
 
Everything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTEverything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTExpeed Software
 
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsProduct Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsPixeldarts
 
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthThinkNow
 
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfAI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfmarketingartwork
 
Skeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Technologies
 
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024Neil Kimberley
 
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)contently
 

Recomendados

2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by Hubspot2024 State of Marketing Report – by Hubspot
2024 State of Marketing Report – by HubspotMarius Sescu
 
Everything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTEverything You Need To Know About ChatGPT
Everything You Need To Know About ChatGPTExpeed Software
 
Product Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsProduct Design Trends in 2024 | Teenage Engineerings
Product Design Trends in 2024 | Teenage EngineeringsPixeldarts
 
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthHow Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental Health
How Race, Age and Gender Shape Attitudes Towards Mental HealthThinkNow
 
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfAI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdf
AI Trends in Creative Operations 2024 by Artwork Flow.pdfmarketingartwork
 
Skeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Culture Code
Skeleton Culture CodeSkeleton Technologies
 
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024
PEPSICO Presentation to CAGNY Conference Feb 2024Neil Kimberley
 
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)
Content Methodology: A Best Practices Report (Webinar)contently
 
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024Albert Qian
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsKurio // The Social Media Age(ncy)
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Search Engine Journal
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summarySpeakerHub
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Tessa Mero
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentLily Ray
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations Rajiv Jayarajah, MAppComm, ACC
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data ScienceChristy Abraham Joy
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesTime Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesVit Horky
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementMindGenius
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...RachelPearson36
 
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Applitools
 
12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at WorkGetSmarter
 
ChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slidesChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slidesAlireza Esmikhani
 
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike RoutesMore than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike RoutesProject for Public Spaces & National Center for Biking and Walking
 
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...DevGAMM Conference
 
Barbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationBarbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationErica Santiago
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellSaba Software
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageSimplilearn
 

Mais conteúdo relacionado

Destaque

How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024Albert Qian
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsKurio // The Social Media Age(ncy)
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Search Engine Journal
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summarySpeakerHub
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Tessa Mero
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentLily Ray
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesTime Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesVit Horky
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementMindGenius
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...RachelPearson36
 
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Applitools
 
12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at WorkGetSmarter
 
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...DevGAMM Conference
 
Barbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationBarbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationErica Santiago
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellSaba Software
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageSimplilearn
 

Destaque (20)

How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data Science
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesTime Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity - Best Practices
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project management
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
 
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
 
12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work
 
ChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slidesChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slides
 
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike RoutesMore than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
 
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
 
Barbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationBarbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy Presentation
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming Language
 

Matkalla hevosen omistajaksi

  • 3. Anne Laitinen ja Erja Mattila (toim.) Hippolis - Hevosalan osaamiskeskus ry Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke 2012 Maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
  • 4. ISBN 978-952-93-1284-9 (sid.) ISBN 978-952-93-1285-6 (PDF) © Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ja kirjoittajat KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke (maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Opistontie 10 A 2 32100 Ypäjä info@hippolis.fi Hevosenomistajuuden kehittämishankkeen yhteistyökumppanit: Hevosopisto Oy, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä HAMK, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry Ulkoasu ja taitto: Irina Keinänen Oikoluku: Heidi Toivonen, Marja Mahlamäki ja Johanna Heinonen Kansien kuvat: Irina Keinänen
  • 5. Suomessa on hevosia tällä hetkellä yli 75 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Kasvava he- vosten määrä Suomessa luo harrastusmahdollisuuksia yhä useammalle ja monipuolistaa hevosalan yrittäjyyttä. Hevosharrastuksen parissa ihmisellä on mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään monin tavoin, rennosta vapaa-ajanvietteestä aina ammattimaiseen kil- paurheiluun saakka. Hevoset ovat tasa-arvoinen, mutta vastuullinen harrastus. Hevosenomistajia arvioidaan Suomessa olevan 35 000 - 40 000. Määrän yhä kas- vaessa ovat myös hevosenomistajuuden tarpeet muuttuneet. Hevosenomistajuuden kehittämiseen saatiin lisäpanoksia kesällä 2011 käynnisty- neellä Hevosenomistajuuden kehittämishankkeella. Projektin taustalla ovat muun muas- sa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajain- liitto. Tavoitteena on lisätä hevosenomistamisen kiinnostavuutta ja arvostusta sekä luoda selkeät pelisäännöt kimppaomistamiselle. Projektissa on luotu alan toimijoiden kanssa kimppatallien laatukriteerit ja niihin pohjautuva koulutus. Tämän oppaan kimppaomista- misosio on osa koulutusta. Oppaan tavoitteena on kertoa hevosen hankinnasta ja omistamisesta sekä omista- misen eri vaihtoehdoista. Opas sisältää viisi osiota: 1) yleistä hevosen omistamisesta, 2) ravihevosen ostaminen ja omistaminen, 3) ratsuhevosen ostaminen ja omistaminen, 4) hevosen ostamisen juridiikka, arvolisävero ja rahoitus ja 5) hevosen kimppaomistaminen ja sitä ohjaava lainsäädäntö. Osiot 1–4 sisältävät perustietoa, joka on suunnattu hevosen ostoa harkitseville, mutta niistä löytyy myös syvällisempää tietoa hevosen jo hankkineille. Kimppaomistamisen osio on kohdennettu kimppaa vasta suunnitteleville sekä jo toimiville kimpanvetäjille. Teks- tissä kuvataan, millä pelisäännöillä kimppaomistamisessa toimitaan. Opas sisältää tietoa kimppatallien markkinoinnista, sopimuksista, tiedotuksesta, taloudesta ja lainsäädän- nöstä. Julkaisun osat on jaoteltu käytännön syistä: ratsuhevosta ostettaessa on huomioitava erilaisia asioita kuin ravihevosta hankittaessa. Rajanveto lajien välillä alkaa hälventyä, ja hevosharrastajat saattavat luontevasti harrastaa niin ratsastusta kuin raviurheiluakin. Omalta osaltaan raja-aitaa madaltaa kotimainen hevosrotumme, monikäyttöinen suomen- hevonen, joka toimii mallikelpoisesti niin raviradoilla kuin ratsastusareenoillakin. Oppia on hyvä ottaa yli lajirajojen. Lähivuosina jäämme mielenkiinnolla odottamaan kimppaomista- mista erilaisena omistamisen muotona myös ratsuhevosilla. Oppaan on tuottanut Elämyksiä ja elinkeinoja – Hevosenomistajuuden kehittämis- hanke. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinominis- teriö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän suosituksesta. Oppaan valmistumisesta kuuluu suuri kiitos kirjoittamiseen osallistuneille asiantuntijoille, avustajille ja projektin tausta- organisaatioille. Hevosen omistaminen on unohtumattomia elämyksiä ja vastuuta luontokappaleesta. Tervetuloa tutustumaan hevosenomistamisen maailmaan! Ypäjällä 12.10.2012 Anne Laitinen ja Erja Mattila
  • 6. Kirjoittajat............................................................................................................................................................................................. 8 1. YLEISTÄ HEVOSEN HANKINNASTA...........................................................................................................................................9 1.1. Miksi omistaisin hevosen ............................................................................................................10 1.2. Erilaisia omistamisen ja hevosen pitämisen muotoja ....................................................11 1.3. Vastuullinen omistaminen .....................................................................................................................12 1.3.2. Hevosesta luopuminen....................................................................................................................................13 1.4. Oppaan taustaorganisaatioiden edut ja palvelut hevosenomistaijille..........................14 2. RAVIHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN................................................................................................................15 2.1. Yleistä raviurheilusta ..................................................................................................................................16 2.2. Miksi ostaisin ravihevosen .................................................................................................................17 2.3. Ravihevosen omistamisen vaihtoehtoja ..............................................................................................18 2.3.1. Oma tupa – oma lupa................................................................................................................................18 2.3.2. Vuokraaminen .................................................................................................................................................19 2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo........................................................................................................................................20 2.3.3.1.Pelisäännöt–kaikenajao..............................................................................................................................20 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön....................................................................................................21 2.4. Ravihevosen pitämisen vaihtoehtoja ........................................................................................................21 2.4.1. Ammattivalmentajalla.....................................................................................................................................21 2.4.2. Harrastajavalmentajana..................................................................................................................................22 2.4.3. Täysihoidossa......................................................................................................................................................22 2.5. Sopivan hevosen löytäminen ................................................................................................................25 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä........................................................................................................25 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta...........................................................................................................25 2.5.3. Mistä löydän hevosen?...............................................................................................................................25 2.5.4. Suosi suomalaista ...................................................................................................................................... ....27 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus....................................................................................28 3. RATSUHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN..............................................................................................29 3.1. Yleistä ratsastuksesta.........................................................................................................................................30 3.2. Haaveena oma hevonen ............................................................................................................................30 3.3. Arvioi ajankäyttö, resurssit ja omat tiedot ja taidot ......................................................................30 3.3.1.Tarvittavat tiedot ja taidot............................................................................................................................... 30 3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa..............................................................................................................32 3.3.3. Sopiva tallipaikka.............................................................................................................................................32 3.3.4. Ajankäyttö ..................................................................................................................34 3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja ............................................................................................35 3.4.1.Harrasteratsunkäyttökimppa.........................................................................................................................35 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna ..............................................................................36 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat...................................................................................36 3.4.4. Hevosen vuokraaminen ..........................................................................................................................38 3.5. Mistä ja miten löydän minulle sopivan hevosen ......................................................................................39 3.5.1. Hevosen kokeileminen ..................................................................................................................................40 3.5.2. Ostaminen hevosta näkemättä .................................................................................................................42 3.5.3. Eläinlääkärintarkastus ..................................................................................................................................42 3.5.3.1. Ratsun ostotarkastus ...................................................................................................................................44
  • 7. 4. HEVOSEN OSTAMISEN JURIDIIKKA, ARVONLISÄVERO JA RAHOITUS................................................................47 4.1. Hevoskauppaan sovellettava lainsäädäntö ...........................................................................................48 4.1.1. Mikä laki soveltuu? .......................................................................................................................................48 4.2. Hevoskaupan virhetilanteet ........................................................................................................................49 4.2.1. ”Sellaisena kuin on” -ehto tai muu myyjän varauma.................................................................50 4.2.2. Ostajan selonottovelvollisuus ja tietoisuus virheestä................................................................50 4.2.3. Reklamaatio ja sen merkitys ................................................................................................................51 4.3. Virheen seuraamukset ...................................................................................................................................51 4.3.1. Vahingonkorvaus .............................................................................................................................................52 4.4. Kauppakirja.............................................................................................................................................................53 4.4.1. Kaupan solmiminen.........................................................................................................................................53 4.4.2. Kauppakirjan yleisimpiä kompastuskiviä .............................................................................................53 4.5. Hevoskaupan arvonlisävero ja rahoitus ..............................................................................................55 4.5.1.Hevoskaupanarvonlisävero...........................................................................................................................55 4.5.2. Arvonlisävero palvelu- ja kilpailutoiminnassa .......................................................................................56 4.5.3. Hevosen oston rahoitusmuotoja .........................................................................................................57 4.6. Vakuuttaminen – osa omistajan riskinhallintaa .........................................................................................58 5. KIMPPAOMISTAMINEN..............................................................................................................................................................59 5.1. Vastuullinen kimppaomistaminen...............................................................................................................60 5.2. Kimppatallien laatumerkkijärjestelmä........................................................................................................61 5.3. Jaetut elämykset ...............................................................................................................................................62 5.3.1. Selkeät pelisäännöt .........................................................................................................................................62 5.4. Kimpan perustaminen...................................................................................................................................63 5.5. Kimppatallin sopimukset ..............................................................................................................................65 5.6. Kimppaosuuksien markkinointi.......................................................................................................................67 5.6.1. Asiakashankinta ..............................................................................................................................................68 5.6.2. Markkinointikanaviakimppaaperustettaessa.........................................................................................68 5.7. Mitä kimppa voi tehdä yhdessä? ...............................................................................................................71 5.8. Kimpan viestintä .........................................................................................................................................72 5.8.1. Case Callela Longshot....................................................................................................................................72 5.8.2. Kimppatallin taloudesta tiedottaminen ..................................................................................................76 5.9. Kimppatallien hallinnointi – sähköinen palvelualusta ..........................................................................77 5.10.Taloudenhoito ja kirjanpito .............................................................................................................................78 5.10.1. Tilin avaaminen ........................................................................................................................................79 5.10.2. Kimppatallin verotus yhtymänä........................................................................................................80 5.11. Ratsuhevosen kimppaomistaminen ............................................................................................83 5.11.1. Harrasteratsun käyttökimppa .........................................................................................................83 5.11.2. Iso urheiluratsukimppa - hyödyntämätön mahdollisuus...................................................84 5.12. Kimppaomistajuutta ohjaava lainsäädäntö .....................................................................................86 5.13. Kimppojen yleisimmät ongelmatilanteet ..........................................................................................88 6. Sopimuspohjat..........................................................................................................................................................................91 7. Lisätietoja ja lukemista ..............................................................................................................................................100 8. Lähteet ...................................................................................................................................................................................100
  • 8. Kristiina Ertola Eläinlääkäri Kristiina Ertola on Tampe- reen Hevosklinikan osakas ja Teivon kilpailueläinlääkäri. Ertola on Suomen Hippoksen hallituksen jäsen, jalostus- valiokunnan puheenjohtaja ja Pohjois- Hämeen Hippos ry:n hallituksen jäsen. Ertola omistaa ratsu- ja ravihevosia. Johanna Heinonen Johanna Heinonen työskentelee Suomen Hevosenomistajien Keskus- liitossa (SHKL) muun muassa Hevosen- omistaja -lehden parissa ja harrastaa hevoskasvatusta sekä raviurheilua. Seppo Hyyppä Eläinlääketieteen tohtori ja dosentti Seppo Hyyppä on tehnyt pitkän uran Maa- ja Elintarviketalouden tutkimus- keskus MTT:n tutkijana, erityisesti valmennusfysiologian saralla. Ypäjän Hevossairaalassa ja Tampereen Hevosklinikalla eläinlääkärinä työsken- nellyt Hyyppä toimii nykyään Hevosopis- ton opettajana. Irina Keinänen Irina Keinänen on viestintäalan yrittäjä, joka on toiminut Suomen Hippoksen ja Kuninkuusravien tiedottajana. Harrastaa raviurheilua ja hevoskasvatusta. Ismo Kovanen Hevoskasvattaja ja varatuomari Ismo Kovanen on Suomen Hippoksen sääntövaliokunnan puheenjohtaja, SHKL:n hallituksen jäsen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n liit- tovaltuuston puheenjohtaja. Hän on ollut myös Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Kovasen harrastuksia ovat ravituomarina toimi- minen ja kansainväliset amatööriohjasta- jakilpailut. Kovanen toimii päätyökseen maaoikeusasioiden vastuutuomarina Etelä-Savon käräjäoikeudessa. Pauliina Lehtola Pauliina Lehtola on ratsuhevosen omistava harrastava oikeustieteen kandidaatti. Lehtola on julkaissut aiem- min Christopher Wegeliuksen kanssa Hevoskaupan käsikirjan. Erikoistunut hevosjuridiikkaan. Ilkka Nisula Nisula on media-alan ja raviurheilun monitoimimies. Hän on toiminut muun muassa Kuninkuusravien tiedottajana, toimittajana sekä Oulun raviradan kilpai- luvastaavana. Nisula on myös kimpan- vetäjä Tuhannen Tallissa, joka omistaa Callela Longshotin. Ossi Sopen-Luoma Ekonomi Ossi Sopen-Luoma on HTM- tilintarkastaja ja CFE verokonsultti. Hän on toiminut Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton jäsenten veroneuvojana vuodesta 1994. Petri Vatanen Petri Vatanen on verkkoliiketoiminnan ja –markkinoinnin ammattilainen ja raviur- heilun aktiivinen harrastaja. Kokemusta hänelle on karttunut kasvattajana kuin kimppatallien vetäjänä. Vatanen on osaomistaja koira- ja hevosurheilun verkkopalveluja toteuttavassa Addfour Oy:ssa. Noora Ylimys Noora Ylimys on oikeustradenomiksi opiskeleva yhdistysaktiivi, joka harrastaa ratsastusta ja on mukana ravihevoskim- passa. Lisäksi oppaan kirjoittamiseen ovat osal- listuneet Hippoksen ja Hevosen- omistajuuden kehittämisprojektin työntekijät Anne Laitinen, Erja Mattila ja Sanna Mäki-Tuuri.
  • 10. Hevosen omistaminen on monelle pitkäaikainen haave. Hevosharrastajana voit kokea yhteisölli- syyttä, jossa ei katsota ammattia, asemaa, suku- puolta tai ikää. Hevosharrastuksen kautta voi syn- tyä myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Hevonen itsessään on harrastus. Sen kans- sa voi tehdä erilaisia asioita tai vaihtoehtoisesti vain seurata omaa hevosta ammattilaisten hoi- taessa työt. Ratsastus on hyvä liikuntamuoto kaikenikäisille. Ratsastus on tasa-arvoinen laji, ja se sopii myös liikuntarajoitteisille. Hevonen liikuttaa. Nyky-yhteiskunnan “kaikki-mulle-heti-nyt”- mentaliteetti ei toimi tallilla. Hevosen kanssa on oltava rauhallinen, johdonmukainen ja pitkäjänteinen. Hevonen opettaa vastuulli- suuta sekä elämään hetkessä ja hidastamaan. Hevonen kasvattaa. Hevonen on vuorovaikutteinen – se toimii sekä ihmisen että aikakautensa peilinä. Kilpahevonen on todellinen urheilija, niin fyy- sisesti kuin psyykkisesti. Hevosen kanssa voi kilpailla eri lajeissa tavoitteellisesti, aina olym- piatasolle asti. Hevonen tarjoaa haasteita. Jokaisen hevosta hankkivan on punnittava tarkkaan, onko hänestä hevosenomistajaksi. Hevosen omistaminen ei ole halpaa. Hevonen itsessään maksaa tuhansista euroista kym- meniin tai jopa satoihin tuhansiin. Hevosen ylläpitokulut ovat kuitenkin suurin kuluerä. Hevosen ostamisen jälkeen tulevat kaikki juok- sevat kustannukset; tallipaikka, ruokinta, eläin- lääkintä, kengitys, valmennus, kuljetukset jne. Yksi vaihtoehto on hankkia osuus kimppa- hevosesta, jolloin kaikki kulut ja mahdolliset tuotot jakaantuvat useammalle. Jos unohdetaan raha ja laskelmat, suurim- malle osalle tärkein asia hevosen omistamises- sa on tunne – kiinnostus hevoseen. Mitä hevosen omistaminen on? Unelmat vs. realismi Hevosta hankittaessa ostetaan unelma – unelma huippukilpahevosesta, hyvästä peri- yttäjästä, mukavasta harrastuskaverista tai varmasta lasten ponista. Mitä tarkemmin mietit mitä itse haluat, millaisen hevosen haluat ja millaiset resurssit sinulla on käytössäsi sitä varmemmin pääset toivottuun lopputulokseen. Vaikka jokainen hevosenostaja on optimisti, pitää muistaa myös realismi: halvalla et toden- näköisesti saa tulevaa suurkilpailuvoittajaa. Esimerkiksi ravurivarsoista vain yli puolet tulee ikinä radalle. Mitä vain voi sattua, lupaavalle- kin hevoselle. Hevoset eivät ole koneita vaan eläviä olentoja. Oletko valmis hevosenomistajaksi? • Onko sinulla riittävästi varaa hevosen ja varusteiden hankintaan, jatkuviin ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin yllättäviin menoihin? • Oletko valmis sitoutumaan elävään eläimeen pitkäksi ajaksi? • Onko sinulla tiedossa hevoselle sopiva tallipaikka? Entä muut hevosen tarvitsemat palvelut? • Onko sinulla riittävästi taitoa ja/tai mah- dollisuus saada apua? • Onko elämäntilanteeseesi tulossa muutoksia lähivuosina? Hevosenomistajuus on elämäntapa. Jos epäröit tai olet huolissasi aikatauluistasi tai rahoituksesta, voi olla parasta jättää hevosen hankinta vain unelmaksi. Tällöin voit valita vähemmän sitovan harrasta- misen tavan esimerkiksi ratsastuskoulus- sa tai hankkia osuuden kimppahevosesta. ERJA MATTILA
  • 11. Omat tavoitteet hevosenomistajana Ennen päätöstä hevosen omistajaksi ryhtymisestä kannattaa miettiä omat tavoitteet hevosen omistajana. • Onko sinulla intohimoa kilpailemiseen? • Kiinnostaisiko sinua seurata varsan kasvua kilpahevoseksi? • Haluatko hankkia osuuden kimppa- hevosesta, jotta voit jakaa omista- juuden ilot ja surut muiden kanssa? • Haluatko osallistua itse hevosen päivittäiseen elämään? Näiden asioiden pohjalta voit alkaa miet- tiä sinulle sopivaa hevosen omistamisen muotoa ja oikeantyyppistä hevosta. Anne Laitinen ja Erja Mattila Voit omistaa hevosen yksin tai yhdessä muiden kanssa. Muilla voidaan tarkoittaa parasta kave- riasi tai tuhatta muuta osaomistajaa. Hevosen vuokraaminen edustaa uudempaa ajattelumal- lia. Tällöin hevonen vuokrataan joko suoraan kasvattajalta tai hevosen omistajalta yleensä määrätyksi ajaksi. Hevosen pitäminen kotona, omassa tallissa, on monen haave. Se on monella tapaa käytän- Hevosen sielukas kauneus lumoaa. Kuva: Irina Keinänen
  • 12. nöllistä, mutta se myös sitoo eniten. Äkkiläh- döistä tai yhteisistä lomista puolison kanssa voi olla turha haaveilla. Yksi vaihtoehto on hevosen pitäminen muualla hoidossa. Täysihoitotallilla hoidetaan yleensä kaikki muu paitsi hevosen liikuttami- nen. Vähiten sitova malli on hevosen vieminen val- mennukseen, jolloin tallilla huolehditaan sekä hevosen hoidosta, valmentamisesta että kilpai- luttamisesta. Tämä on luonnollisesti myös kallein vaihtoehto. Tärkeintä on, että löydät omaan tilantee- seesi sopivimman hevosenomistamisen muodon. Anne Laitinen ja Erja Mattila Hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Päätökset on peilattava hevosen hyvinvointiin. Hevosen hankkimispäätöksen tulee olla tark- kaan punnittu ja sen on perustuttava tietoon. Omistajan ensisijainen velvoite on huolehtia hevosesta. Alaikäisen omistuksessa olevasta hevosesta ovat vastuussa hänen huoltajan- sa. Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla py- ritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edis- tettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otet- tava huomioon sekä fyysiset että lajinmukai- seen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Evi- ran oppaaseen Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen. Myös Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen. Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, monissa kunnissa myös terveystarkastajat, läänin-, raja- ja tarkas- tuseläinlääkärit sekä poliisi. Hevosen perustarpeet • Hevonen ruokitaan vähintään kolme kertaa päivässä säännöllisin ruokin- tavälein laadukkailla rehuilla ja puhdasta juomavettä tulee olla vapaasti tarjolla. • Hevosen pitää päästä päivittäin tarhaan jaloittelemaan, mielellään lajitovereiden seurassa. • Päivittäiseen hoitoon kuuluvat harjaus, kavioiden puhdistus ja terveydentilan seuranta, varusteiden kunnossapito sekä karsinan puhdistus ja kuivitus. • Kengityksestä, kavioiden vuolusta, loishäädöstä, hampaiden raspauksesta ja rokotuksista huolehtiminen on perusa- sia kaikkien hevosten kohdalla. • Hevosen pitopaikan on oltava tilava, suo- jaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä mahdollisimman hyvin hevosen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Hevosella tulisi aina olla lajitovereita lähiympäristössä. • Tallirakennuksille on olemassa tarkat määräykset karsinoiden ja pihattojen koosta sekä tilojen korkeudesta. Karsi- nan ja pihaton koko määräytyy hevosen säkäkorkeuden mukaan. • Hevoselle on tärkeää, että se saa ul- koilla riittävästi työnteon lisäksi. Tarhan minimikoosta ei ole sääntöä, mutta suositus on vähintään 500–1 000 neliötä. • Lisätietoja hevoseni.fi.
  • 13. Lisäksi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia ja -neuvojia. Hevosten pitoa ja talleja koskeva lainsäädäntö on koottu Hippoliksen sivuille: www.hippolis.fi/lain- saadanto. Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kas- vava ongelma on hevosten vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen hen- kilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Iso-Britan- niassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosenttia maan hevosista on ylipainoi- sia. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään – hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla. Vastuullista hevosenomistamista on myös valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja sillä perusteella, että hevoselle taataan pa- ras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoi- mintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Omistajan tulee vaatia, että hoito- ja valmennussopimuk- set tehdään asianmukaisesti kirjallisina. On myös tärkeää huolehtia että hevosen ostoon liittyvät rekisteri-ilmoitukset on toimitettu rekis- terin pitäjälle. 1.3.2. Hevosesta luopuminen Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vas- tuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua, eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtävään- sä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus on tehtävä päätös hevosen lopettamisesta. Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkik- si hevosen sairaus, vamma tai sopimat- tomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös hevosen lopettamisesta tuntuu vaikealta, omistajan täytyy pystyä ajattelemaan hevosen parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen saa eläinlääkäriltä. Päätöstä lopettamisesta ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää. Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi. Hevosen voi haudata omalle maalle vain kun- nan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla. Myös hevosen tuhkaus on mahdollista. Hevosen teurastaminen on eettinen vaih- toehto ja vastuullisen hevosenomistajan va- linta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4 000 hevosesta vajaa 1 700 teurastettiin elintarvikekäyttöön vuonna 2011. Kotimaiselle hevosen lihalle olisi kysyntää enemmänkin. Suomeen tuodaan vuosittain yli 2,3 miljoonaa kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat tuontimaat ovat Kanada ja Meksiko. Teurastamiseen tarvittavat asiakirjatt • hevospassi/rekisteritodistus (jossa pitää olla lääkintätarra). • ketjuinformaatiolomake • hevosen poistosta tulee tehdä ilmoitus Suomen Hippokseen mahdollisimman pian hevosen kuoleman jälkeen. Jos hevonen teurastetaan, teurastamo toimittaa hevosen passin Hippokseen, erillistä poistoilmoitusta ei tällöin tarvitse tehdä.
  • 14. Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry on hevosalan yhteistyöorganisaatio. Hippo- lis järjestää koulutuksia ja lyhytkursseja sekä välittää tietoa kootusti, mm. www.hevoseni.fi ja www.hippolis.fi/lainsaadanto. Hippolis toteuttaa Hevosenomistajuuden kehittämishanketta (2011–2013), jonka on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/ työ- ja elinkeinoministeriö maaseutupolitii- kan yhteistyöryhmän suosituksesta. Projek- tissa toteutetaan kimpanvetäjien koulutus ja kimppatallien laatukriteerit yhteistyössä alla listattujen toimijoiden kanssa. Lisätietoja projektista ja hevosen omistamisesta: www. hevosenomistaja.fi. www.hippolis.fi Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry (SHKL) on hevosenomistajien etujärjestö, jon- ka yhteentoista alueelliseen jäsenyhdistykseen kuuluu lähes 7 000 jäsentä. Keskusliiton tarkoituksena on jäsenten hevosenomista- miseen liittyvien keskeisten etujen valvonta. Liitto tarjoaa jäsenilleen alennuksia ja etui- suuksia (mm. ilmainen sisäänpääsy useim- mille raviradoille), koulutustilaisuuksia, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Hevosenomista- ja-jäsenlehden, asiantuntija-apua erilaisissa ongelmatilanteissa (mm. laki- ja verotusasiat) sekä sopimuspohjia ja neuvoja sopimusten te- ossa. SHKL ylläpitää keinoemovälitystä, jonka avulla on autettu vuosittain kymmeniä orpo- varsoja hyvän elämän alkuun. www.shkl.net Suomen Hippos ry on suomalaisen raviur- heilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö. Suomen Hippoksen tärkeim- mät tehtävät ovat rekisterin ja kantakirjan pito kaikista Suomessa kasvatettavista hevosro- duista sekä maamme ravikilpailutoiminnan johtaminen ja valvominen. Lisäksi Suomen Hippos harjoittaa koulutus-, järjestö- ja julkai- sutoimintaa. Suomen Hippos ry:n tytäryhtiöitä ovat totopelejä järjestävä Fintoto Oy ja lehti- yhtiö Suomen Hevosurheilulehti Oy. Suomen Hippos hoitaa muun muassa he- vosten omistajanvaihdokset sekä peitenimi- ja hallintaoikeuden rekisteröinnit ja neuvoo rekis- teröintiin liittyvissä asioissa. www.hippos.fi Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme rat- sastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsasta- jainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Liiton keskeinen tehtävä on turvata hevosen hyvinvointi kai- kessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsas- tajainliiton vuosittain tarkastettavat jäsentallit on jaettu kolmeen ryhmään: ratsastuskoulut, harrastetallit ja yksityistallit. Jäsentalleilla rat- sastuksen opetuksesta vastaa koulutettu ja ensiaputaitoinen henkilökunta. Yksityistal- lit tarjoavat asiakkaiden hevosille täysihoi- topaikkoja. Ratsastusseurojen jäsenille sekä Green Card -asiakkaille on Tapiolan tapatur- mavakuutus, joka on voimassa aina hevosia hoidettaessa, ratsastettaessa sekä matkoilla tallille. Jäsenille on tarjolla sopimuspohjia ja maksuton puhelinneuvonta hevostoimintaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa. www.ratsastus.fi
  • 16. Anne Laitinen Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Ravitapahtumia seuraa vuosit- tain noin 730 000 katsojaa. Suomessa on 43 ravirataa, joista 20:llä ajetaan kilpaa läpi vuo- den. Lisäksi on noin 120 harjoitusravirataa. Raviurheilua harrastaa tai seuraa noin 200 000 suomalaista. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskus- järjestö on Suomen Hippos ry. Raveja järjes- tetään vuosittain noin 600, ja niihin osallistuu vajaa 8 000 hevosta ja reilu 2 200 ohjastajaa. Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160. Harrastajavalmentaja rekisteriin kuuluu yli 7 000 henkilöä. Raveissa pelattavien hevospe- lien kokonaisvaihto on vuosittain lähes 250 mil- joonaa euroa. Suomessa raveja järjestetään joka päivä jou- luaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta. Kilpai- lujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suur- tapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisista kilpailuista jää- ja paikallisraveihin. Suomessa ajetaan myös montéa eli raviratsastusta. Lisäk- si nuoret kilpailevat ponilähdöissä. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on eu- rooppalaisittain keskisuuri ravimaa. Kaikissa Toto-raveissa maksetaan rahapalkinnot, kuten myös kesä- ja paikallisraveissa. Palkintotaso vaihtelee Toto-ravien alle 500 eurosta muu- tamiin tuhansiin euroihin ja suurkilpailuiden jopa yli 100 000 euron palkintoihin. Lisätietoja www.hippos.fi. Lumilautailija Janne Korpi on ravihevosen omistaja. Kuva: Irina Keinänen
  • 17. Ilkka Nisula Ravihevosen ostaminen tarjoaa mahdolli- suuden päästä hektisessä maailmassa lähem- mäksi yhtä luomakunnan uljaimmista olennois- ta. Oma hevonen ottaa paikkansa niin urbaa- nin kaupunkilaisen kuin jäyhän maalaisenkin sydämestä, jos sille antaa mahdollisuuden ja heittäytyy mukaan. Miksi ostaisin hevosen, ravurin? Koska haluan tuntea. Ravihevosen kanssa tunteita riittää. Nyt puhutaan muistakin tunteista kuin vain voi- toista ja jatkuvasta menestyksestä rahakkaissa lähdöissä. Voittoputket ovat harvojen herkkua, ja vastaavasti ikävät loukkaantumiset monille tuttuja. Mutta epäonnistumiset tai huono tuuri eivät välttämättä tarkoita sitä, ettei kannattaisi yrittää. Menestystä osaa arvostaa vasta silloin, kun välillä on mennyt heikommin. Jokaisella kilpahevosella on tarina ja oman hevosen tie on aina se mielenkiintoisin. Joillekin suodaan suuria rahoja ja komeim- pia palkintopystejä, mutta ei kenellekään eikä koskaan ilman pitkäjänteistä työtä. Realistisesti kannattaa muistaa, että menestyminen vaatii aikaa, panostuksia ja onnistumisia. Hyvä saavutus voi olla riittävä kurko- tus maalilinjalle vaikka paljonkin voittajaa jäljessä. Ja onnistumisia sekä edistystä nähdään ihan arkisessa tallielämässäkin. Niissä on hienoa elää mukana, sillä vah- vimmat tunne-elämykset raviurheilussa syn- tyvät, kun hevosen eteen tehty vuosien työ viimein palkitsee. Hevosenomistaja on osa tiimiä, jollaisen jokainen ravuri tarvitsee jossain muodossa ympärilleen. Kasvattaja, valmen- taja, ohjastaja, hoitaja, kengittäjä, eläinlääkäri ja muut muodostavat yhdessä toimivan jouk- kueen, jonka tähtipelaaja on ravihevonen ja tämän manageri hevosenomistaja. Raviurhei- lussa amatöörit voivat kilpailla kaikilla tasoilla ammattilaisten joukossa, kunhan tiimi toimii. Huippujääkiekkoilijoita ja aktiiviurheilijoita on hevosenomistajina mukana elämässä lajin intensiivisessä jännityksessä. Hevosenomista- minen ruokkii myös urheiluhenkisten ihmisten menestyksennälkää. Ravihevosen kanssa on hienoa urheilla ja kokea samoja fiiliksiä sekä jännitystä kuin itse urheillessa. Tunne ei petä, se vahvistuu Ravihevosiin voi sijoittaa paljon tai vähän ra- haa, mutta euroakaan sijoitetuista rahoista ei voi etukäteen laskea tuloutuvaksi takaisin. Sen sijaan hyvällä hevosella voi päästä ajamaan hyvin merkittävistä rahapalkinnoista, mikä os- topäätöstä hauduteltaessa on toki huomioon otettava optio. Hevosten maailmassa riskisijoit- taja ei kyllästy. Oli hevonen sitten kallis tai halpa, lopulta se, mikä haukkaa omistajan rahapussia eniten on hevosen ylläpito. Kimpassa kulut voi jakaa kullekin sopivalle tasolle, ja ne jotka haluavat panostaa itsenäisesti, ostavat oman hevosen. Oli omistajia sitten yksi tai monta, ei tunne tässä lajissa koskaan petä. Yksilönä on kunniakasta onnistua, ja vastaavasti hyvässä omistajaporukassa on mahtavaa jakaa ravurin tarjoamat tunnemyllerrykset. Huippuhevoset huudattavat koko katso- moa ja omat hevoset aluksi omaa pienempää sukulaisten ja tuttavien piiriään, mutta tunnetta riittää. Mitä kovempi polle, sitä enemmän sen puolesta jännitetään. Ottaako sydämestä? Nykymaailmassa tieto leviää nopeasti, ja suorituksia eri urheilulajeissa pääsee vilkuile- maan netissä kotipäätteeltä ilman sen suurem- pia tunnekuohuja. Oman ravihevosen kohdalla tilanne on kuitenkin aivan toinen. Meni sitten hyvin tai huonosti, niin kyllä tuntuu, kipristelee
  • 18. 18 MATKALLA HEVOSEN OMISTAJAKSI ja kouraisee mahanpohjasta tai sydämestä. Oman ravihevosen ansaitsemat palkin- toeurot ovat ikimuistoisia, eivätkä katoa mie- lestä, vaikka nopeasti hupenisivatkin. Kukaan ei itke ilosta, jos voittaa 500 euroa totossa, mutta tippa tulee monelle silmäkulmaan oman hevosen saapuessa ennen muita maaliin voit- topalkinnoltaan 500 euron arvoisessa pienessä ravilähdössä. Kuvittele oma hevonen saapu- massa maaliin suoran mitan ennen muita, lentäen, murskaten, liidellen, piirtäen tajuntaan todeksi sen haavekuvan, jota hevoseton ei voi koskaan kokea. Mistäpä sellaisen tunteen ostaisi ja mihin hintaan? Sanotaan, että hevo- seton on huoleton, mutta tällöin myös monta ikimuistoista tunnetta köyhempi. Kokeneet hevosmiehet ja -naiset sanovat, ettei hevosta kannata ostaa, jos ei ole valmis sitä joskus myös myymään. Hevosta ostaessa pitää tiedostaa, että joskus yhteinen taival myös katkeaa. Ihminen on tässä suhteessa ainoa vastuullinen taho. Ravihevoset eivät ole lemmikkejä, vaan jalostettuja urheilu- ja lau- maelämiä. Ravihevosen ostaminen on suuri päätös, jota pitää haudutella huolellisesti. He- vosta ostettaessa ei tarvitse miettiä mahdollista myyntiä, mutta sitä kannattaa miettiä, että jos ei ikinä tule myyneeksi. Mitäs sitten tehdään, kun ei enää juosta kilpaa? Omistaja on velvollinen hoitamaan hevosensa yhteisen taipaleen päät- tymiseen saakka. Startit epäonnistuvat, ihmiset riitaantuvat ja rahat hupenevat, jos huonosti menee. Joku naapureista voi katkeroitua, jos ravihevosel- lasi menee liian hyvin. Mutta onneksi on aina se oma hevonen, joka seisoo vieressäsi läpi ruljanssin. Irina Keinänen Ravihevosen omistamiseen on monia vaihto- ehtoja. Hevosen voi omistaa yksin, puoliksi jonkun toisen kanssa, pienessä porukassa tai todella suuressa, jopa tuhansien henkilöiden yhteenliittymässä. Hevosen voi myös omistaa yritys tai yhdistys. 2.3.1. Oma tupa – oma lupa Yksin hevosensa omistava henkilö on luonnolli- sesti itse vastuussa omaisuudestaan, sen kaikis- ta kuluista ja sitä koskevista päätöksistä. Vaihto- ehto on selkeä, mutta ennen hevosen hankintaa on hyvä laskea tarkasti siitä aiheutuvat kulut ja suhtautua kriittisesti myös omaan osaamiseen. Toisaalta ammattivalmennuksessa olevien ravi- hevosten kohdalla arkiset päätökset tekee yleen- sä valmentaja. Oma tupa, oma lupa -sanonta pätee myös hevosen omistamisessa. Jos tiedät etukäteen olevasi ihminen, joka haluaa päättää kaikesta itse, hevonen on hyvä hankkia vain it- selle. Kun hevosella on vain yksi omistaja, saa hän Suomessa melko varmasti henkilökohtaista huo- miota valmentajalta. Hän voi soittaa valmenta- jalle, kysyä kuulumisia ja halutessaan osallistua kilpailuttamiseen. Yksin hevosensa omistava henkilö tekee luonnollisesti myös itse päätök- Hevoset valmistau- tuvat kisaan raviradan tallialueella Kuva: Anne Laitinen
  • 19. www.hevosenomistaja.fi 19 sen valmentajan valinnasta tai vaihdoksesta. Omistaja voi myös valmentaa itse hevostaan – ja Suomessa moni myös tekeekin niin. Oppaissa korostetaan kuluja, mutta aika moni omistaja ajattelee myös voittorahojen jakamista, vaikka vain joka kymmenes hevonen ansaitsee radoilta enemmän kuin kuluttaa. Yksin menes- tyshevosen omistavan ei tarvitse jakaa rahoja ja palkintoja kenenkään kanssa, lukuun ottamatta ohjastajan/valmentajan laskuttamaa sopimuk- senmukaista, yleisimmin noin 15 prosentin osu- utta. 2.3.2.Vuokraaminen Perinteisen omistamisen lisäksi ravihevosia myös vuokrataan. Kaikkein tavallisinta vuokraus on sii- tostammojen kohdalla, mutta myös kilpahevosia vuokrataan. Vuokraussopimus on vuokraajan ja omistajan välinen. Kilpahevosen kohdalla vuokra muodostuu tavallisimmin palkinnoista makset- tavasta prosenttiosuudesta (yleensä 10–30 %) ja/tai mahdollisesta kiinteästä kertaluontoisesta tai vuosittaisesta summasta. Sopimukseen voi- daan määritellä myös vuosittaisen korvauksen maksimisumma. Vuokraaja maksaa yleensä kaikki hevosen juoksevat kulut. Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti hevosen arvon ja sille asetettujen odotusten mukaan. Etenkin ravipuolella vuokraamisesta käytetään arkikielessä usein ilmaisua liisaus tai leasing. Oikeaoppisesti leasing on kuitenkin rahoitus- järjestelmä, jossa kauppa ja vuokraus nivotaan yhteen kolmannen osapuolen kesken. Siitostammojen kohdalla varsin tavallinen vuokraussopimus on sellainen, että vuokraaja, joka myös vastaa kaikista kuluista, astuttaa tam- man ja saa pitää varsan. Omistaja puolestaan merkitään varsan kasvattajaksi. Suomessa syn- tyneiden varsojen kasvattajille maksetaan kas- vattajapalkkioina 10 prosenttia varsan ansait- semista palkintorahoista. Lisäksi suurimmissa kasvattajakilpailuissa maksetaan kasvattajille erillinen palkkio. Vuokrauksesta tehdään hallintaoikeuden siirto Suomen Hippokseen kirjallisesti hallintaoikeuden siirtolomakkeella. Hallintarekisteristä riippuen haltijalla on erilaisia oikeuksia hevosta ja sen käyttöä koskien. Hallintanoikeuden siirto voidaan tehdä kasvattaja-, omistaja- tai kilpailurekisteriin. Tieto hallintaoikeuden siirrosta näkyy hevosen rekisteritiedoissa Heppa-järjestelmässä. Hal- lintaoikeus purkautuu automaattisesti, kun hevosen omistajanvaihdos rekisteröidään Hip- pokseen. Hevosen vuokraaminen Oikeudellisesti hevosen omistusoikeus on hevosen omistajalla, vaikka hevonen on vuokrattu. Suositeltavaa on tehdä aina vuokrauksesta yksityiskohtainen omistajan ja vuokraajan välinen kirjallinen sopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata molempien osapuolien vastuut ja velvol- lisuudet, myös taloudelliset. Sopimukseen kirjattavia asioita ovat esim: - vuokraajan ja omistajan tiedot, tiedot hevosesta ja käyttötarkoitus - kuka vastaa hevosen hyvinvoinnista? Entä mahdollisista eläinlääkärikuluista? - vakuutetaanko hevonen? Millä turvalla ja kumpi hoitaa vakuutuksen? Vuokrauksen hinta? Kertakorvaus vai prosenttiosuus hevosen voittamista palkintorahoista? - vastuut hevosen kilpailumaksuihin liittyen, mm. mihin ennakkomaksul- lisiin kilpailuihin hevonen maksetaan ja kumpi osapuolista maksaa ennak- komaksut - vuokraajan mahdollinen etuosto- oikeus tai provisio omistajan myydessä hevosen (varsinkin, jos hevosen arvo on noussut haltijan toimesta) - sopimuksen kesto ja irtisanomisaika - sopimusrikkomus ja sen seuraamuk- set - muut mahdolliset sovittavat asiat Lisää aiheesta kohdassa 3.4.4. Hevosen vuokraaminen
  • 20. 2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo Ravihevosten omistaminen kimpassa ei ole uusi keksintö, mutta kimppojen suosio kas- vaa tasaista tahtia ja saa uusia muotoja. Kimppaomistuksen vahvuuksia ovat kulujen ja elämyksien jakaminen sekä matala kyn- nys lähteä hevosenomistajaksi. Useimmiten hevosenhoidosta ei tarvitse tietää mitään – am- mattilaiset huolehtivat kimpparavurin hyvin- voinnista. Viime aikoina on perustettu useita todella monen, jopa tuhannen omistajan kimppaomis- tuksia, joissa ollaan mukana muutamien kym- menten tai satojen eurojen kertapanostuksella. Samaan aikaan muutaman jo pidempään he- vosia omistaneen kaveruksen kimppatallit ovat valloittaneet suurkilpailujen voittajaseremoniat. Voimakkaasti yleistäen näissä kimppatalleissa on mukana 3–15 omistajaa, jotka kukin ovat laittaneet hevoset hankintaan 5 000–10 000 euroa ja maksavat lisäksi hevosen ylläpitoku- luja esimerkiksi kuukausittain tai neljännes- vuosittain. Näiden suhteellisen pienten ja tois- aalta paljon rahaa panostavien porukoiden motiivina on voimien yhdistäminen, jolloin on pystytty satsaamaan laadukkaampaan hevo- seen. Näiden kahden viime aikoina julkisuuteen nousseen kimppaomistusmuodon lisäksi on runsaasti 5–50 omistajan omistajaporukoita. Panostukset vaihtelevat suuresti hevosen mu- kaan, mutta tavallisin toimintatapa on alkusat- saus, eli osuuden osto ja sen jälkeen ylläpitoku- lujen maksu kimpan sopimalla aikavälillä. Kimppaomistukseen valittu hevonen maksaa yleensä 5 000–30 000 euroa. Kuukausiku- lut ammattivalmennuksessa yhden hevosen osalta ovat noin 1 000 euroa. Kulut jakautuvat omistajille omistusosuuksien suhteessa. Kaikilla kimppatalleilla on Suomen Hippok- seen rekisteröity virallinen edustaja, joka myös useimmiten toimii yhteyshenkilönä esimerkiksi valmentajan suuntaan. 2.3.3.1. Pelisäännöt – kaiken a ja o Tässä kappaleessa on kerrottu yleisesti kimppaomistamisesta. Oppaan osiossa 5. ku- vataan yksityiskohtaisesti kimppaomistamisen pelisääntöjä. Kaikissa kimppaomistuksissa on erittäin tärkeää, että asioista sovitaan hyvin etukäteen. Yhdessä laaditaan pelisäännöt, joita kaikki mukana olevat sitoutuvat noudattamaan. Kim- pan säännöt on hyvä tehdä valmiiksi jo ennen Suuret hetket ovat parhaita porukalla. Kuva: Elina Laine
  • 21. yhdenkään osuuden myymistä tai edes koko kimppatallin perustamista. Yhteiset pelisään- nöt laatii yleensä kimpanvetäjä. Säännöissä on hyvä olla mukana ainakin hevosen valin- taan, kustannuksiin, taloudenhoitoon, päätök- sentekoon, tiedottamiseen, vastuuhenkilöihin ja kimppaomistuksen päättymiseen liittyvät asiat – myös yksittäisten osuuksien osalta. Asioista sovittaessa on jälleen tarkasteltava realistisesti kustannuksia, hevosen ansait- semismahdollisuuksia ja varauduttava myös tapaturmiin. Tavoitteista ja odotuksista on hyvä keskustella avoimesti, myös valmenta- jan kanssa. Myös hevosesta luopumisesta on hyvä sopia etukäteen. On tärkeää, että yhdessä hevosen omistavat henkilöt tiedostavat edes suuntaa antavasti sen, miten toiset näkevät kimppaomistamisen päättyvän: hevosen myymiseen, lopettamiseen vai jopa vasta sen luonnolliseen kuolemaan. 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön Yksinkertaisin ravihevosen yhdessä omis- tamisen muoto on kimppaomistus, jossa ku- lut ja tulot jaetaan sovitusti omistajien kes- ken. Kimppaomistuksessa hevosen omistaa osuuksien muodostama yhtymä. Hevosrekis- teriä ylläpitävä Suomen Hippos ylläpitää myös kimppaomistuksille tarkoitettua peitenimire- kisteriä. Hauska esimerkki olemassa olevasta peitenimestä on Talli Onnenpekat. Hevosta omistamaan voidaan perustaa myös yhtiö tai yhdistys, joka rekisteröidään kauppa- tai yhdistysrekisteriin. Yhtiö tai yh- distys, joka harjoittaa hevosen omistamista on kirjanpitovelvollinen toimistaan. Yhtiö on varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun hevosen omistamisen ympärillä on odo- tettavissa paljon rahaliikennettä. Oivallinen esimerkki on siitosoriin hankkimista varten pe- rustettava osakeyhtiö. Suomenhevosjalostuk- sen alkuaikoina useat parhaat siitosoriit olivat oriyhdistysten omistamia. Irina Keinänen Ravihevosen pitämisen kulut vaihtelevat muu- tamasta satasesta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa, riippuen siitä valmennetaanko hevosta itse vai onko se valmennuksessa muualla. Kesällä syntyneet varsat siirtyvät usein ensimmäiseksi talveksi pihattoon ja ne opetetaan ajolle viimeistään yksivuotis- syksyllä. Jos hevosen omistamisen taustalla ovat vain taloudelliset odotukset, niin valitetta- van usein edessä on pettymys. Vain hieman yli puolet hevosista pääsee kilpailemaan ja kilpailevistakin hevosista vain pieni osa an- saitsee radalta kulunsa. Toisaalta vuosittain kymmenet hevoset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin keskivertosuomalainen saa vuosipalkkaa. Kaikkien kilpailemaan yltävien hevosten keskiansio on noin 2 500 euroa vuo- dessa. 2.4.1 Ammattivalmentajalla Ammattivalmennuksessa pitäminen on hel- poin ja usein myös tuloksellisin tapa pitää valmentautuvaa tai kilpailevaa ravihevosta. Ammattivalmentaja huolehtii hevosen päivit- täisestä hyvinvoinnista, ruokinnasta, valmen- nuksesta ja kilpailuttamisesta. Lisäksi hän pitää huolta kengityksestä ja kääntyy tarvit- taessa eläinlääkärin puoleen. Valmentaja käyttää valmennuksessa yleensä omia väli- neitään eli valjaita, kärryjä, kuljetuskalustoa ja niin edelleen. Useimmilla talleilla omistaja kustantaa hevoskohtaiset varusteet kuten rii- mun ja loimet. Omistajan ja valmentajan keskinäisestä kemiasta ja sopimuksesta riippuu minkä ver- ran valmentaja keskustelee hevosen arjesta omistajan kanssa. Hevosen valmennuksesta
  • 22. tulee aina tehdä kirjallinen sopimus, josta käy- vät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: mitä valmennussopimus sisältää, lisäpalveluiden hinnat (mm. kuljetus, erikoiskengitykset), mitä varusteita hevosella oli tullessaan, kuukausi- maksun suuruus ja maksuehdot. Suomen Ra- vivalmentajat ry:llä on sopimuksesta valmis mallipohja. Ammattivalmentaja on yrittäjä ja laskuttaa omistajaa palveluistaan yleensä kuukausittain. Eläinlääkärin ja muiden ulkopuolisten palve- luntarjoajien laskut tulevat tavallisesti suoraan omistajalle. Ammattivalmennuksessa hevosen pitäminen on saatuun palveluun nähden koh- tuuhintaista. Ammattivalmentajien perusmak- sut vaihtelevat arvonlisäveroineen noin 700 eu- rosta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa. Omistaja voi halutessaan olla ottamatta mitään kantaa hevosensa arkisiin murheisiin tai pieniin loukkaantumisiin. Useat ammattivalmentajat ajavat itse tallinsa hevosia kilpailuissa, mutta osa käyttää lainaohjastajia. Tilastot osoittavat, että ammattivalmennuksessa kilpailevat hevo- set menestyvät radoilla keskimäärin selvästi paremmin kuin amatöörien valmentamat. Ammattivalmennuksessa hevosen pitämi- sen varjopuolet perustuvatkin tunteisiin. Mik- si hevosta sitten pitää, jos ei halua olla sen kanssa tekemisissä? Käytäntö on osoittanut, että hevosen omistamisesta saavat eniten irti ne omistajat, jotka ovat aktiivisia. He seuraavat hevosensa kilpailu-uraa aktiivisesti, käyvät tal- lilla katsomassa hevostaan ja tutustuvat siihen. Usein omistaja voi ammattitallillakin halutes- saan osallistua hevosen hoitoon. Jotkut jopa ottavat osaa valmennukseen. Tällöin asiasta on sovittava valmentajan kanssa jo hevosta valmennukseen vietäessä. 2.4.2 Harrastajavalmentajana Harrastajavalmentajaksi kutsutaan henkilöä, joka vastaa itse hevosensa valmennuksesta, useimmiten oman työnsä ohella. Ravikilpailui- hin osallistuakseen harrastajavalmentajan on suoritettava joko C-ajolupa- tai vastuuvalmen- tajakurssi. Molempia järjestetään raviradoilla. 16-vuotias henkilö voi ohjastaa C- tai montén C-ajoluvan (mC), mutta hän voi toimia harrasta- javalmentajana (H1-lisenssi) vasta täytettyään 18 vuotta. Jos ajoluvan suorittaa täysi-ikäisenä, voi ajoluvan lunastettuaan toimia automaatti- sesti myös harrastajavalmentajana. Harrastajavalmentajan hevonen asuu yleensä joko harrastajavalmentajan omassa tallissa tai on täysihoidossa jonkun muun tal- lissa. Hevosen pitäminen kotona, omassa tal- lissa, on edullisinta, mutta myös sitovinta. Omassa tallissaan tai vuokratuissa tiloissa valmentava harrastaja huolehtii itse hevo- sesta perushoidosta alkaen. Kaikki välineet ovat hänen omiaan. Hän myös vastaa itse kiinteistöstä, valmennuspaikoista, tarhoista ja laitumista. Ennen täysin omillaan olevaksi har- rastajavalmentajaksi ryhtymistä kannattaa perehtyä hyvin hevosen hoitoon, yleisimpiin sairauksiin ja valmennuksen perusperiaattei- siin. Hevosesta huolehtiminen on vaativaa, erittäin sitovaa ja raskasta työtä, ravivalmennuk- sesta puhumattakaan. Omassa tallissa hevosta pidettäessä os- torehut ja -kuivikkeet maksavat vähintään noin 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi kuluihin pitää laskea mukaan sähkö ja vesi, vakuutukset, lan- tahuolto sekä tarvikkeet ja varusteet. Kengitys on myös iso kustannuserä, jos sen teettää am- mattilaisella. 2.4.3 Täysihoidossa Täysihoitoon kuuluu yleensä hevosen karsi- napaikka, karsinan siivous ja hevosen päivit- täinen ruokinta ja tarhaaminen. Harrastajaval- mentajan tehtäväksi jää valmentaminen ja hoitaminen. Valmentaminen tapahtuu tällöin omistaja-valmentajan omilla varusteilla ja har- rastajavalmentaja on itse vastuussa hevosen kuljettamisesta raveihin. Täysihoitosopimus on tallikohtainen ja saattaa poiketa merkittävästi edellä mainitusta jaosta. Jos tallin omistaja on itse raviharrastaja, tai jopa ammattivalmentaja, helpottaa se yleensä monella tapaa täysihoi- dossa ravuriaan pitävän toimimista. Oman valmennettavan pitäminen täysihoi- dossa ei ole taloudellisesti kovin houkuttel- eva vaihtoehto, koska hoitokulut ovat yleensä
  • 23. vähintään puolet ammattivalmentajan kuu- kausimaksusta, mutta sen lisäksi harrasta- jan on investoitava varusteisiin ja käytettävä harrastukseensa säännöllisesti melko paljon aikaa. Tämän tavan valitsee yleensä sel- lainen omistaja, jolle on nimenomaan tärkeää viettää aikaa hevosen kanssa ja myös urheil- la. Ravihevosen valmentaminen ja jopa pelk- kä oman hevosen suoritusten seuraaminen on erinomainen tapa tyydyttää kilpailuviettiä esimerkiksi jo taakse jääneen oman urhei- lu-uran jälkeen. Monelle hevosen kanssa työskentely ja sen seura ovat vastapainoa työelämälle. Ammattivalmentajan tai täysihoitotallin pitäjän kanssa on hyvä tehdä kirjallinen hoi- tosopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata myös se, miten toimitaan jos hevonen louk- kaantuu ja sairastuu akuutisti, eikä omistajaa tavoiteta. Ks. lisää kohdasta 3.3.3. Sopiva tallipaikka. Eläinlääkäri ja harrastajavalmentaja Min- na Tuiskulla on kokemusta ravihevosen omistamisesta reilun vuosikymmenen ajalta. Tällä hetkellä hänellä on kolme hevosta ko- titallissa, mutta kokemusta löytyy niin täysi- hoitotallista kuin hevosen pitämisestä am- mattivalmentajalla. Tuiskun mukaan ammattivalmentajalla hevosen pitäminen ei välttämättä sovi ih- miselle, joka haluaa itse tehdä ja päättää hevosen asioista. Jos valittu ammattival- mentaja ei ole entuudestaan tuttu tai hänelle ei ole tutuilta ihmisiltä suosituksia, kannat- taa valita valmentaja suhteellisen läheltä jol- loin hevosta voi käydä välillä katsomassa. Lisäksi kannattaa etukäteen selvittää, mitä valmennushintaan sisältyy. Esimerkiksi madotusten, loimien ynnä muiden hevos- kohtaisten varusteiden sekä hoitajien valjas- tuspalkkioiden suhteen on olemassa erilai- sia käytäntöjä. Osalla peruskengitys sisältyy hintaan, kaikilla ei. Kuljetukset laskutetaan yleensä erikseen. Täysihoitotalli voi olla jopa lähes yhtä edullinen vaihtoehto kuin kotona pitäminen. ”Täysihoitotalleissa on paljon eroja. Kan- nattaa valita sellainen, jonka aikataulujen kanssa pystyy itse elämään ja tärkeää on tietenkin, että kemiat tallinpitäjän kanssa kohtaa”, Tuisku kertoo. Ihmisten ollessa tal- lilla samanhenkisiä, on tallilla käynti muka- vampaa. Täysihoitotalli ei sido niin paljon kuin kotona pitäminen; hevonen tulee ruo- kittua, ulkoilutettua ja karsinakin putsattua (sopimuksista riippuen) vaikka ei itse joka päivä tallille pääsisikään. Kotona pitämisen hintaan vaikuttaa paljon se, mitkä ovat lähtökohdat, millaisia hevosia on ja mikä on oma vaatimustaso. ”Jos kai- ken joutuu rakentamaan alusta asti, on se yllättävän kallista”. Siitostammat eivät vaadi valmennuspaikkoja, mutta jos pitää kilpa- hevosia saa treenipaikkojen tekemiseen ja hoitamiseen kulumaan suuriakin summia. Rehujen lisäksi varusteet, kuivikkeet, lanta- huolto ja jatkuva paikkojen kunnossapitämi- nen vie rahaa, joka pitää huomioida kustan- nuksia laskettaessa. Kotona pitämisen etu on ehdottomasti se, että hommia saa tehdä oman aikataulun ja mieltymysten mukaan. Samalla se on kuitenkin kaikkein sitovinta. ”Tällä hetkellä pitäisin hevoset mieluiten ammattivalmentajalla, mutta kustannusten vuoksi se edellyttäisi hevosten kilpailevan ikäluokkalähdöissä tai olevan Toto75-tasol- la”, Tuisku toteaa. ”Olisi kiva vaan käydä raveissa seuraamassa hevosten juoksuja ja antaa muiden tehdä työ”.
  • 24. Huomioitavat kustannukset ravihevosen hankinnassa • hevosen kauppahinta (tuhannesta kymmeniin tuhansiin euroihin) • ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen) • ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta) • kuljetuskustannukset (riippuu välimatkoista) • muut matkakustannukset • rekisteröinti yms. kulut. Hevosen säännölliset kustannukset eri pitämisen muodoilla Ammattivalmentajalla • valmennusmaksu 700-1 100 e/kk - sis. täysihoidon, valmennuksen, peruskengityksen • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e /krt), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60–90 e/krt tai voi sis. valmennusmaksuun) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio). Täysihoitotallissa • tallivuokra (pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa noin 400–600 e, muuten vaihdellen noin 300–500 e) • vitamiinit ja lisärehut • kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60–90 e kerta) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee) • varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4 000 e) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio). Omassa tallissa • rehut, kuivikkeet, sähkö, vesi, lantahuolto n. 150–200 e /kk • kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt) • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500–1 000 e/vuosi, vaihtelee) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60-90e kerta) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4000 e) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio).
  • 25. Ilkka Nisula Omaan hevoseen ja sen hankintaan kiteytyy koko lajia ylläpitävä usko ja toivo; jospa tästä nyt tulisi se elämäni hevonen! Kannattaa siis harkita tarkkaan ja nähdä vaivaa oikeanlaisen hevosen etsimisessä. 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä Uusien hevosenostajien ostoaikeissa nyrk- kisääntönä voi pitää sitä, että ei kannata ujostella avun kysymistä oikeanlaisen yksilön valinnassa. Hevosten sukuihin, rakentee- seen, kilpailunäyttöihin, ajo-ominaisuuksiin ja toimintaan sekä yleisterveyteen löytyy kaikkiin omat asiantuntijansa, joilta kannattaa kysyä rohkeasti mielipidettä. Raviurheilun ammatti- laiset ja järjestöt opastavat mielellään. On lajin ja kaikkien sen parissa toimivien etu, ettei uusi hevosenomistaja tule harhaanjohdetuksi, vaan löytäisi juuri haluamansa. Toimijoilla on omat intressinsä, kuten kaikes- sa kaupankäynnissä; kauppias haluaa tienata. Mitä lyhyempi ketju on alkuperäisestä myyjästä lopulliseen ostajaan, sitä vähemmän rahaa ka- toaa jakelukanavan tukkuportaille. Neuvojia riittää, mutta hevosenosta- ja päättää lopulta kaupasta eikä intuitio- takaan sovi sulkea pois valintakriteereistä. Vaikka kaikki kehuisivat tiettyä varsaa, mutta et jostain syystä itse pidä kokonaisuudesta, älä osta kyseistä hevosta. Todennäköisyydet ovat tylysti sen puolella, että jo alkujaan hyväsukuisesta ja –rakentei- sesta yksilöstä kehittyy aikuisena parempi kilpahevonen kuin esimerkiksi rakenteeltaan vajaasta. Varusteista, hoidoista, valmennuk- sesta sekä nykyaikaisesta eläinlääketieteestä löytyy apuja moneen ongelmaan, mutta on helpompaa, jos ostettava hevonen on mahdol- lisimman terve. Ammattivalmentaja Tuomas Korvenoja on todennut: ”Haluan aina korostaa, että tässä tallissa ei tehdä hyviä hevosia, vaan me val- mennamme niitä. Jos saamme lahjakkaan hevosen tähän systeemimme sisälle, pyrimme auttamaan sitä niin, että se voi näyttää lahjak- kuutensa. Valmennus on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin hyvä hevonen”. 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta Kokematon omistaja ja käyttötarkoitukseensa soveltumaton hevonen on kehno ja pahim- massa tapauksessa vaarallinen yhdistelmä. Hevosen omistamisesta ei ole iloa, jos sen kanssa ei voi harrastaa omistajan toivomalla tavalla niissä olosuhteissa, joihin hevonen tullaan sijoittamaan. Sopimattoman hevosen ylläpito maksaa vähintään yhtä paljon kuin so- pivan, joten hevosen valinnassa ei kannata hä- tiköidä. Yleensä se sopiva hevonen tulee vas- taan ennemmin tai myöhemmin. Kalliimmalla hinnalla saa keskimäärin paremman hevosen, joten ostohinnassa ei kannata pihistellä ensim- mäisenä. Käyttötarkoituksesta riippumatta hevosen täytyy olla perusterve ja ikäänsä nähden oikein koulutettu. Markkinoilla on tarjolla halpoja he- vosia, jotka ovat sitä yleensä syystä. Vanhat, pikkuvikaiset hevoset tarvitsevat erityisen asiantuntevaa ja hyvää hoitoa, mikä voi käydä omistajalle eläinlääkärinkuluineen kalliiksi. 2.5.3. Mistä löydän hevosen? Huutokaupasta ostettiin aikanaan suoma- laisen raviurheilun legenda Charme Asserdal ja huutokaupoista ovat löytyneet myös lukui- sat muut huippuravurit. Ammattimaisesti or- ganisoiduissa varsahuutokaupoissa kas- vattajilla on tavoitteena myydä varsansa, ja ostaja voi saada huudettua itselleen hyvä- sukuisen varsan järkevällä hinnalla. Samalla
  • 26. kokee hevoshuutokaupan tunnelmaa ja näkee kertaheitolla suuren joukon nuoria ja poten- tiaalisia huippuvarsoja, joita voi vertailla kes- kenään. Varsan ostosta on pitkä tie radoille saakka, mutta toisaalta nuoren hevosen kans- sa kukaan ei ole ainakaan valmiiksi tehnyt mitään väärin – kaikki on omissa käsissä. Huutokauppoja järjestetään merkittävissä ravimaissa: Ranska, Ruotsi, Suomi ja Yhdys- vallat ovat hyviä vaihtoehtoja, jos huutokät- tä vipattaa. Suurissa varsahuutokaupoissa myytävistä hevosista on tarjolla paljon tietoa jo etukäteen kattavien myyntiluetteloiden sekä esittelyvideoiden muodossa. Varsat ovat nähtävissä etukäteen ennen varsinaista huu- tokauppaa. Huutokauppakulttuuri juurtuu Suomeen vähitellen, ja hevosen ostajan kannalta huu- tokauppa on varteenotettava paikka hankkia hevonen. Huutokaupan etuja on varsojen ver- tailun helppous. Varsat ovat terveystarkastet- tuja, ja suuri osa niistä on röntgenkuvattuja. Ulkomaista huutokauppavarsaa hankittaessa kannattaa muistaa, että ulkomailla syntyneen nuoren hevosen kilpailuttaminen Suomessa on haasteellisempaa, koska sarjatarjontaa suunnataan Suomessa syntyneille ravureille. Suomen suurimmasta vuosittaisesta varsahuutokaupasta vastaa Suomen Hevo- senomistajien Keskusliitto ry:n ja Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n omistama Starinita Oy. Vuosittain 1,5-vuotiaiden huu- tokaupassa on ollut tarjolla lähes 100 varsaa. Suomessa huutokaupasta on ollut myyn- nissä mm. Kriterium-voittaja Bosses Lily ennätys 14,9a ja voittosumma n. 100 000 e, Air Force 11,5a vs. n. 250 000 e, Oz Kemp 12,3a vs. n. 250 000 e ja Owen Kemp 11,8a vs. 230 000 e sekä Ravikuningatar Milia 23,1a vs. n. 177 000 e ja Tupla-Heli 23,7a vs. n. 87 000 e. Lisätietoja löydät osoitteesta www. hevoshuutokaupat.fi Hevoskasvattajat ovat hyviä yhteistyö- tahoja varsojen etsintään. Kasvattajat ovat perehtyneet sukulinjoihin ja varsojen hoitoon. Ammattimaiset kasvattajat ovat yleensä myös panostaneet emätammoihin. Jos varsoja on tarjolla useita samassa paikassa, käy eri yksilöiden vertailu toisiinsa kätevästi. Suuret kasvattajat käyttävät usein yhteistyökumppa- neinaan valmentajia, jotka opettavat varsoille raviaakkoset ja perusrutiinit. Näiltä valmenta- jilta saa arvokasta tietoa myytävistä hevosista ja niiden tasosta. Valmentajan luona tarjolla on hyvää vertailupohjaa muihin samanikäisiin he- vosiin. Ammattivalmentajien joukosta löytyy varsojen opettamiseen erikoistuneita varsaval- mentajia, joilla on vuosittain jopa kymmeniä varsoja opetettavana. Lisätietoja kasvattajista löytyy esimerkiksi Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n nettisivuilta osoitteesta www.ravihevoskasvattajat.fi. Jos etsii ravihevosta ammattivalmennuk- seen, kannattaa kääntyä valitsemansa val- mentajan puoleen ja pyytää häneltä apua. Valmentaja todennäköisesti haluaa etsiä omistajille ja omaa talliaan vahvistamaan mah- dollisimman hyvän ravurin. Halukkaalle osta- jalle hevosia löytyy, mutta ammattilaisen kans- sa valintaprosessia on helpompi viedä läpi. Monilla valmentajilla on erittäin arvokkaita kontakteja, joilla voi löytyä ostettaviksi myös sellaisia hevosia, joita ei aktiivisesti myydä. Todella hyvät kilpailevat hevoset eivät löydy myyntipalstoilta. Mikäli sellaisen itselleen ha- luaa, on oltava liikkeellä oikealla hetkellä. Mahdollinen luottovalmentaja voi olla koke- muksensa ansiosta hyvä tuki käytännön kaup- patilanteessa. Jos on kiinnostunut jostain tietystä hevoses- ta, kannattaa rohkeasti kysyä hevosen omista- jalta tai valmentajalta, onko hevonen kaupan. Vanha sanonta ”kaikki on kaupan, kun hinnas- ta sovitaan” sopii useimmiten myös hevosiin. Pelkkä paikanvaihdos saattaa piristää koke- nutta kilpahevosta, vaikka edellinen valmen- taja olisi tehnyt työnsä kuinka huolellisesti ja hyvin. Ammattivalmentajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ravivalmentajat.fi Hevosten myynti-ilmoituksia löytyy hevos- lehdistä, internetin myyntipalstoilta sekä val- mentajien ja kasvattajien kotisivuilta.
  • 27. 2.5.4. Suosi suomalaista Suomessa syntyneellä hevosella on kotimaas- sa kilpailtaessa aina paremmat kilpailumahdol- lisuudet raviratojen sarjatarjonnan puolesta. Lisäksi monet nuorten hevosten ikäluokkakil- pailut, rahakkaat ennakkomaksulliset suurkil- pailut ja opetuslähtöjärjestelmä ovat rajattuja vain Suomessa syntyneille. FI-hevosella on siis lähtökohdiltaan paremmat ansaintamahdolli- suudet ja enemmän hyviä kilpailuja tarjolla. Eri- tyisesti uraansa aloittelevien ulkomaantuontien mukaanpääsy lähtöihin on vaikeaa, koska alim- missa sarjoissa etusijalla ovat Suomessa syn- tyneet nuoret hevoset. Ja kuten Suomen ravi- urheilun toivoa Brad de Veluwea valmentava Tuomas Korvenoja on todennut: ”Sitoutuminen ja fiilis siihen hevoseen on ihan eri luokkaa, kun se on aito suomalainen tuote.” Vanhemmalla hevosella ei puolestaan enää ehdi klassisiin ikäluokkakilpailuihin, joiden voi- toista monet haaveilevat. Suomen suurimmat ikäluokkakilpailut ovat 3-vuotiaiden lämminve- risten ja 4-vuotiaiden suomenhevosten Kriterium sekä 4-vuotiaiden lämminenveristen ja 5-vuotiaiden suomenhevosten Derby. Ulkomailta voi löytyä kovasukuisia hevo- sia edullisempaan hintaan, mutta jos lähtee ulkomaankauppaan, tarvitaan hyvät kontaktit ja onnea. Ulkomailta hevosta tuotaessa osto- hintaa lisäävät kuljetuskustannukset ja paperi- sekä rekisteröintikulut. Jo kilpailleen hevosen kohdalla on tärkeää tuntea hevosen historiaa. Esimerkiksi suuressa tallissa treenannut, mutta hieman kilpailemi- seen hiipunut hevonen voi syttyä pienessä maalaistallissa. Ja vastaavasti amatöörival- mennettu hevonen voi näyttää kapasiteet- tinsa ammattilaisen käsiin siirtyessään. Ellei hevonen ole vain yksiselitteisen hyvä ja tämän kautta luultavasti myös hintava, on hyvä olla mielessä jokin parannusajatus, jolla voidaan päästä tuloksiin. Valtaosa kasvattajista pyrkii myymään ravuri- varsansa yksivuotiaana. Kuva: Irina Keinänen
  • 28. Realistinen lähtökohta on yrittää löytää sel- lainen hevonen, jolla on mahdollisuuksia osal- listua omiin elinkustannuksiinsa tienesteillään radoilta. Voittoa tuottavia ravureita on, mutta palkintorahojen varaan ei hevosenostovaihees- sa kannata laskea mitään. Hyvä hevonen elät- tää itsensä. Omaan käyttöönsä hevosta hankkivalla har- rastelijalla painaa vaakakupissa myös hevosen luonne ja käsiteltävyys. Harrastaminen on mielekkäämpää, mikäli hevosella on mahdol- lisuuksia pärjätä raveissa, joten muutaman satasen hevosta ei kannata harrastuskäyt- töönkään ostaa. Lajin kehittymisen ja hevosja- lostuksen kannalta olisi myös tärkeää, että hevosten kierto nopeutuisi ja ostosatsaukset keskittyisivät hyväsukuisiin nuoriin ravureihin, joista parhaat siirtyisivät ajoissa jatkamaan sukua. 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus Kristiina Ertola Hevosen kokeileminen on suositeltavaa, eri- tyisesti nuorten hevosten ollessa kyseessä. Aina on parempi testata vastaako hevonen sitä, mitä haetaan. Vielä parempi on, jos tuleva valmentaja pääsee kokeilemaan hevosta. Ru- tinoituneella ja ammattitaitoisella valmentajalla on tietotaitoa muodostaa käsitys muun muas- sa hevosen sen hetkisestä terveydentilasta, ajo-ominaisuuksista ja osaamistasosta. Osto- tarkastus voi toimia samalla myös tarvittavana vakuutustarkastuksena. Nuorten hevosten röntgenkuvaaminen ja ostotarkastus eläinlääkärillä on suositeltavaa. Ostajan kannattaa teettää ostotarkastus eläin- lääkärillä, johon itse luottaa, ja olla aktiivisesti mukana tarkastuksessa joko paikan päällä tai ainakin puhelimitse. Irtopalat eivät yleensä ole este hevosen os- tamiselle, mutta tällöin on neuvoteltava myyjän kanssa, kuka maksaa mahdollisen leikkauk- sen ja huomioidaanko löydökset ostohinnas- sa. Myös sydänäänet ja etenkin sivuäänet on kuunneltava ostotarkastuksessa. Samoin tar- kistetaan suu ja oriilta kivekset. Jos hevonen ravaa huonosti ostotilanteessa, pitää miettiä haluaako ostaja varmasti hevosen. Jos kuiten- kin haluaa, on tutkimuksilla selvitettävä mistä epäpuhdas ravi tai vinous johtuu. Varsojen jalkoja ei normaalisti taivuteta. Hengitysteiden tähystäminen ostotarkastuk- sissa ei ole rutiinitoimenpide nuorilla hevosilla, koska usein kurkunpään toimintahäiriöt synty- vät vasta valmennuksen aikana esim. infek- tioiden seurauksena. Jos nuorelta hevoselta kuvataan etupolvet, on suositeltavaa ottaa ns. skyline-kuva, koska tästä näkee mahdolliset muutokset aiemmassa vaiheessa kuin tavalli- sissa röntgenkuvissa. Vanhemmille kilpahevosille kannattaa teettää perustarkastus. Mitä kalliimpi hevonen, sen kattavampi tarkastus on hyvä tehdä. Eten- kin lämminveriravureiden etupolvet on suositel- tavaa röntgenkuvata. 3-vuotiaat ja vanhemmat suomenhevoset kannattaa kuvata kavioruston luutuman varalta. Muista, että eläinlääkärintarkastus on kaikkien osapuolten etu: hevosen, ostajan ja myyjän. Kaikkea ei voi tarkastuksessa to- deta, mutta huolellisessa tarkastuksessa tulee esille jo paljon. Olennaista on, että eläin- lääkärille kerrotaan taustatiedot hevosesta sekä ostajan tulevat suunnitelmat sen kanssa. Näin eläinlääkäri osaa ottaa kantaa löydöksiin ja siihen, onko niillä hänen näkemyksensä mu- kaan vaikutusta hevosen tulevaan käyttöön. Loppupelissä hevosta ostaessa oma fiilis ratkaisee – usein kannattaa luottaa intuitioon. Lisälukemista: Ratsun ostotarkastus oppaan koh- dassa 3.5.3.1. Hevoskaupan käsikirja (Pauliina Lehtola ja Christopher Wegelius)
  • 30. Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto. Ratsastusta voi harrastaa yksin tai perheen ja ystävien kanssa, omaksi ilokseen tai kilpailumielessä, ulkona luonnossa ja ratsastushallin suojassa – mah- dollisuudet ovat rajattomat. Ratsastajainliiton alaisuuteen kuuluu yh- deksän kilpailulajia, joiden lisäksi harrastetaan muun muassa maasto- ja vaellusratsastusta. Ratsastuksen perinteisiä lajeja ovat olympialajit koulu-, este- ja kenttäratsastus. Ratsastus so- veltuu myös erityisryhmille. Ratsastusta harrastaa 160 000 suoma- laista. Suomen Ratsastajainliitto ry on ratsas- tusurheilun keskusjärjestö, ja sillä on noin 50 000 jäsentä. Ratsastus on kymmenenneksi suosituin paikan päällä seurattavista urheilula- jeista. Helpointa ja turvallisinta ratsastus on aloit- taa Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleissa: ratsastuskouluissa tai harrastetalleissa, joita on Suomessa lähes 300. www.ratsastus.fi Pauliina Lehtola Hevosen omistaminen on monille unelma. Pit- kään jatkuneen harrastuksen täyttymys. Rat- sastuskoulun rakkaimman hevosen saaminen omaksi. Mahdollisuus säännölliseen ratsastuk- seen, ehkä kilpailemiseenkin. Unelmat ovat ihania ja niitä pitää olla. Kan- nattaa kuitenkin muistaa, että hevosen omista- minen on haastavaa, se voi viedä rahasi, aikasi ja hermosi. Useimmiten myös puolisosi hermot. Toisaalta, hevosen omistaminen on elämänta- pa, jota ilman ei pian osaa olla. Ja parhaimmil- laan se on juuri niin ihanaa kuin ajattelitkin. Seuraavassa tuodaan esille seikkoja, jotka sinun pitää harrastajaratsastajana tietää, eri- tyisesti kun lähdet harkitsemaan ensimmäisen hevosesi hankintaa. Toki neuvoista on hyö- tyä laajemminkin. Harrastajina pidetään tässä lähes kaikkia sellaisia, jotka eivät hanki elan- toaan hevosten parista. Ohjeet on suunnattu ennen kaikkea sellaiselle harrastajalle, jolla ei ennen ole ollut kokonaisvaltaista hevosen ylläpitovastuuta omalla kontollaan. 3.3.1. Tarvittavat tiedot ja taidot Nostan esiin ensimmäisenä hevosta hankkivan tiedot ja taidot. Tiedoilla tarkoitan osaamista ja kokemusta hevosesta lajina, hevosen hoi- dosta, varusteista, eläinlääkinnästä ja ruokin- nasta. Taidot ovat osaamista. Ratsastustaitoa, hevosen käsittelytaitoa, silmää, uskallusta ja hevososaamista. Molempia näitä tarvitaan riittävästi, varsin paljon, ennen kuin oman hevosen hankkiminen on mielekästä ja turval- lista, sekä sinulle että hevoselle. Tietovarastoa voi hankkia ja omaksua lähes loputtomasti kirjoista, kursseilta ja ennen kaik- kea kokeneilta ammattilaisilta, mikäli oppimis- halua on. Taidot ovatkin haastavampi asia – tai- toa kun ei opita kirjoista. Hevosten kanssa oppii olemaan ainoastaan olemalla niiden kanssa ja ratsastamaan oppii ainoastaan ratsastamalla. Tämä saattaa unohtua, kun on monessa muus- sa asiassa elämässään tottunut saamaan halu- amansa ja pääsemään tavoitteeseensa paljon nopeammin. Ratsastus on kaikessa haasta- vuudessaan välillä myös turhauttavaa – taitoa ei voi pakottaa eikä sitä voi ostaa.
  • 31. Tarvittavat tiedot hevosesta • lajityypillinen käyttäytyminen • anatomia, perusteet • päivittäiset hoito- ja ruokintarutiinit • perushuolto • ruokinta • varusteet ja niiden käyttö ja huolto • perussairaudet ja niiden oireet ja tunnistaminen sekä ensiapu • kavionhoito ja peruskengitys Omistajan tarvittavat taidot • sujuvaa hevosen peruskäsittelytaitoa eri tilanteissa (tallissa, tarhattaessa, kuljetuksessa, erityistilanteissa) • hevosmiestaitoa • riittävästi ratsastustaitoa itsenäiseen ratsastamiseen useimmissa tilanteissa useimmilla hevosilla Oma hevonen on monen ratsastajatytön suuri unelma. Kuva: Sonja Holma
  • 32. 3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa Hevosen pitämiseen kuluu rahaa. Korjaan – paljon rahaa. Rahalla ei voi korvata puuttu- via tietoa eikä taitoja. Mutta rahalla saa apua. Taitopuolen asioista voi joustaa, mikäli sinulla on varaa ostaa osaavaa apua päivittäiseen tai viikoittaiseen työskentelyyn hevosen kanssa. Tällöin yhtälöstä voi tulla varsin toimiva. Usein kysytään, paljonko hevonen maksaa. Kysymykseen hevosen hinnasta voi antaa yhtä tarkan vastauksen, kuin kysymykseen paljonko maksaa koti. Hevosia on kaupan, valitettavasti, puoli-ilmaisesta tonnin hevosesta miljoonien kauppasummiin. Mikä on halpa tai kallis hevonen vaihtelee siten myös kysyjän oman lompakon ja intressien vuoksi melkoisesti. Hevosen ostossa pätee pääsääntöisesti sama laki kuin muussakin elämässä: ei ole hyvää ja halpaa. Harrastehevoseksi hankitta- van ratsun hintahaitari asettunee Suomessa tällä hetkellä kuitenkin noin 5 000–15 000 eu- ron väliin. Riippuen luonnollisesti harrastajan omista tavoitteista, osaamisesta ja siitä, kuinka onnistuneita (=järkeviä ja sopivia!) kauppoja on osattu tehdä. Kaupan laatua ei kuitenkaan ratkaise hevosen hintalappu. Vielä vähemmän se ratkaisee tulevan hevos-ihmiskumppanuus- suhteen toimivuutta. Hevosen ostohinta ei yleensä ole suurin este hevosen hankinnassa, sillä hevosen ylläpito vasta maksaakin. Ylläpito voi olla koh- tuuhintaista maaseudulla, kun hevonen viettää suurimman osan päivästä ulkona, talliraken- nus on vanha navetta eikä ratsastuspaikkoja ole metsäpolkua enempää. Silloinkaan se ei ole ilmaista. Lähden kuitenkin siitä, että ostet- tavalla ratsulla olisi omistajalleen jonkinlainen ratsun käyttöarvo ja -tarkoitus, ja silloin talliolo- suhteiden täytyy mahdollistaa turvallinen rat- sastuksen harjoittelumuotoinen treenaaminen. Ja tällaiset olosuhteet maksavat. 3.3.3. Sopiva tallipaikka Perussääntönä voi pitää, että mitä vähem- män itsellä on kokemusta ja tietoja sekä tai- toa, sitä enemmän ostopalvelua tarvitaan tal- liympäristöön. Täysihoitotalli, jossa on hyvät olosuhteet ja osaava henkilökunta, on tällöin hyvä vaihtoehto. Toinen hyvä vaihtoehto har- rastajalle on sijoittaa hevonen ratsastuskou- lun talliin. Tällöin apua on koko ajan saatavilla, ja voi olla mahdollista osallistua esimerkiksi omalla hevosella hieman edullisemmin ope- tustunneille. Samoin hevosen säännöllinen liikutus yleensä onnistuu ja hevosen satun- nainen osallistuminen opetustoimintaan voi jopa laskea ylläpidon kustannuksia. Maneesin ja ratsastuskentän itsenäinen käyttö saattaa olla ratsastuskouluilla tuntitoiminnan vuoksi rajoitettua, mikä pitää huomioida aikatauluja suunniteltaessa. Muilta osin tällainen yhtälö voi olla kaikille osapuolille erittäin hyvä. Hevosen pitäminen omassa tallissa ja vas- tuunottaminen konkreettisesti kaikesta 24/7 ja ympäri vuoden soveltuu vain kokeneille he- vosihmisille, jotka tietävät tismalleen, mihin lähtevät. Hevonen on eläin, jolla on lajityypilliset tarpeensa. Se on muun muassa laumaeläin. Hevosen pitäminen yksin ei ole suositeltavaa. Toiseksi hevonen on eläin, jonka hoito vaatii tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Puhtaanapito, säännöllinen ruokinta vähintään kolme ker- taa päivässä, juottaminen, liikunta. Ihan joka ikisenä päivänä, kelistä riippumatta, omistajan sairastumisista riippumatta, toimitusvaikeuk- sista riippumatta. Joka päivä. Vasta-alkajan hevonen ei siis kuulu omaan pikkupihatalliin, vaan järkevintä on viedä hevonen asialliseen ja omia ja hevosen tar- peita vastaavaan täysihoitotalliin. Kannat- taa muistaa, että hevonen ei sinänsä katso ympäristöänsä muuten kuin lajityypilliseltä kannalta. Hevonen ei siten arvioi tallin sosiaa- litiloja, säilytyskaappien kokoa tai muutenkaan ympäristönsä hienoutta. Blingbling on tallis- sa ihmisiä varten, ei hevosta. Talliolosuhteet voivat olla ulkoisesti melko vaatimattomatkin, mutta riittävää on, että ne ovat turvalliset ja hevosen kannalta tarkoituksenmukaiset. Maa- laisjärjellä ajatellen tavaroiden ja talliympäristön yleinen siisteys, laadukkaat rehut, raikas talli-
  • 33. ilma, turvalliset ulkoilutilat ja ratsastuspohja, lajitovereiden seura sekä hyvinvoivat hevoset kertovat yleensä hyvästä hevosten hoidosta. Hevosen täysi- tai muusta hoidosta, val- mennuksesta tai tallipaikasta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus saattaa tuntua kovin muodolliselta, varsinkin jos tallinpitäjä on jo entuudestaan tuttu. Juris- tina kuitenkin tiedän, mikä on yksi yleisimpiä syitä erinäköisiin riitoihin: ”No kun en minä tul- lut tuota edes ajatelleeksi, ainakaan tuolla ta- voin…”. Siitä se usein lähtee, riita nimittäin. Kirjallisella sopimuksella saavutetaan se etu, että osapuolet, tallinpitäjä ja hevosen omistaja, ainakin kerran jossain määrin yhtei- sesti miettivät yhteiselonsa pelisääntöjä. Jos erimielisyyksiä tai tulkintakysymyksiä jostakin sallitusta tai ei-sallitusta tulee, on helpompi katsoa, mitä sopimuksessa asiasta on yhtei- sesti kuitattu alle. ”Ihan varmasti sovimme sil- loin näin” -riidat vähentyvät, eikä niitä varmaan kukaan kaipaa. Hyvässä tallisopimuksessa eritellään osapuolet ja mainitaan, koskeeko tallisopimus (karsinanvuokra) vain omistajan tiettyä he- vosta vai voiko hän ilmoitusluontoisesti vaihtaa hevosta. Sopimuksen hinnan määräytyminen määritellään selkeästi, kaikki kulut eritellen (mitä sisältää, mitä ei, mistä erilliset maksut). Samoin sopimuksessa tulee ottaa kantaa, mis- tä suoritteista vastaa talli / henkilökunta ja mistä mahdollisesti omistaja, ja toisaalta, mitä asioita omistaja ei ole oikeutettu tallilla tekemään. On turvallisuussyistäkin perusteltua, että hevosten ruokinta on keskitetty tallihenkilökunnan vas- tuulle. Tallinomistajan kannalta on tärkeää, että tallisopimuksen liitteeksi ja myös allekirjoituksin kuitattavaksi otetaan myös tallin säännöt. Näin varmistetaan, että tallilla kaikki pelaavat samo- jen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sopimuksessa otetaan aina kantaa myös sen päättymiseen, eli mahdollisuuteen irtisa- noa tai purkaa sopimus. Vastuut ja seuraukset laiminlyönneistä, puolin ja toisin, on hyvä myös kirjata sopimukseen. Joissain tallisopimuksissa käytetään klausuulia, jonka mukaan hevonen siirtyy tallinpitäjän omistukseen, mikäli omistaja laiminlyö esimerkiksi kolmen kuukauden talli- vuokran maksamisen. Ajatus on ymmärrettävä, mutta sopimusteknisesti sen sitova toteutus vaatii oman muotoilunsa. Lisäksi sopimusvel- voitteita tai -sanktioita kirjattaessa tulee aina miettiä, miten viimekädessä jokin oikeus to- teutetaan – tällainen kirjaus omistuksen siirro- sta ei ole aivan ongelmaton käytännön toimien osalta. Hoitosopimukseen kannattaa kirjata, mihin Huomioitavat kustannukset hevosen hankinnassa: • hevosen kauppahinta (muutamasta tuhannesta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin) • ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen) • ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta) • kuljetuskustannukset • muut • matkakustannukset • rekisteröinti yms. kulut. Säännölliset kustannukset: • tallivuokra (pääkaupunkiseudulla noin 600–800 euroa, muuten vaihdellen noin 300–600 euroa) • vitamiinit ja lisärehut • kengitys (6–8 viikon välein, noin 70– 140 euroa) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e/kerta), rokotukset (1–2 krt/vuodessa, noin 60–80 euroa kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60-90 euroa/kerta) • vakuutus (vuosimaksu noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • satunnaiset eläinlääkärinkulut • varusteet ja niiden huolto (perusvarus- teet ratsulle: satula noin +/- 1 000 euroa, suitset noin 100–150 e, perusloimet noin 50–100 e/ kpl, muihin varusteisiin noin 300 euroa) • valmennus / opetus (yksityistunti noin 30–70 euroa) • hevosen ratsutusapu (yksityistunnin tak- soilla)
  • 34. euromäärään saakka tallinpitäjällä on oikeus hoidattaa hevosta eläinlääkärillä akuuteissa sairastapauksissa ilman erillistä sopimusta. Jos sovittu summa ylittyy, on omistaja velvol- linen tekemään päätöksen hevosen jatkohoi- dosta. Jos omistajaa ei tavoiteta, tallinpitäjällä on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla oikeus ylittää sopimuksessa mainittu summa, mikäli eläinsuojelulain tarkoittama hevosen hyvin- vointi sitä välttämättä edellyttää. 3.3.4. Ajankäyttö Vaikka pitäisit hevosta ns. täysihoitotallissa, voit varautua siihen, että hevosen omistami- nen vie todella paljon aikaa. Tähänkin saa to- sin apua rahalla: jos ei itse ehdi, saa ostettua palvelua muilta. Ratsupuolella harrastajat laistavat luvatto- man usein hevosen liikuttamisesta. Harraste- ratsut ovat keskimäärin niin kevyellä liikunnalla, että ne eivät tarvitse vapaapäiviä liikunnasta. Toinsaalta vapaapäivä voi virkistää yksitoik- koisen harjoittelun lomassa. Hevonen ulkoilee tarhassa joka päivä. Lisäksi sen pitää liikkua säännöllisesti. Tässä ei kuitenkaan ratkaise määrä vaan laatu. Usein tarvitaan apua säännöllisen ja tarkoituksenmu- kaisen ratsastustreenin ja valmennusohjelman suunnittelussa sekä toteutuksessa. Sopivasti, tarvittavia asioita ja oikein suoritettuna, on vähintään yhtä tärkeää kuin säännöllisyys. Hevosenomistaminen on enemmän elämän- tapa kuin harrastus. Se on niin sitovaa ja aikaa- vievää, että se vaikuttaa myös koko perheen suunnitelmiin ja ajankäyttöön. Mikäli omaan elämäntilanteeseen sopii esimerkiksi pari ker- taa viikossa ratsastaminen, hevosen vuokraus tai useampi ratsastustunti viikossa on omaa hevosta parempi vaihtoehto. Teija Sipilän ratsastusharrastus alkoi nuorena tyt- tönä. Nyt hän päätynyt kouluttamaan oma kas- vattamaansa nuorta 3-vuotiasta ratsuhevosen urapolulle ammattilaisen opastuksella, mutta ensimmäiset omat hevoset olivat tyttöporukassa Itikan lihajalostamolta ostetut suomenhevonen ja poni. ”Muutettuani pääkaupunkiseudulle etsin so- pivaa ratsastuspaikkaa ja pääsin tuolloin yksityi- sesti ratsastamaan Tuija Tuomisen hevosia nykyi- selle Master Dressage -tallille. Siellä liikkuneista myyntihevosista päädyin ostamaan itselleni tam- man, joka sittemmin loukkaantui ja astutettiin. Nyt tämän tamman jälkeläinen on minulla ja sitä rat- sutetaan”, Sipilä kertoo. Tamma kävi varsomassa muualla ja palasi varsan kanssa jälleen lähemmäksi omistajaansa varsoihin keskittyneelle täysihoitotallille. Kun var- san ratsukoulutus kävi ajankohtaiseksi, siirtyi se Master Dressagen -talliin täysihoitoon. Sipilä kehottaa uusia hevosenomistajia miettimään täysihoitotallia valitessaan ensin, että mikä heidän harrastuksensa taso on ja toisaalta myös oman osaamisen taso. ”Jos har- rastat vanhan oppimestarin kanssa, voit haluta en- sisijaisesti hyviä maastoilupaikkoja. Ensimmäistä hevosta hankittaessa on erityisen tärkeätä, että tal- lilla on ammattitaitoinen henkilökunta, joka pystyy huolehtimaan hevosen ruokinnasta ja terveydestä vaikka et itse vielä olisikaan näissä asioissa am- mattilainen.” Tallin tarjoamat palvelut ja puitteet kannattaa myös suhteuttaa omaan harrastamisen tasoon. ”Maneesi on aika ehdoton Suomen talvio- losuhteissa”. Myös tallin etäisyys kannattaa huo- mioida, pitkä matka tallille saattaa tehdä arjesta turhan raskasta. Sipilä itse on valmentautunut Tuija Tuomi- sen opissa seitsemän vuotta. Tällä hetkellä Sipilän mielestä on nuoren hevosen kanssa tärkeintä olla niin sanotusti ammattilaisten kä- sissä. ”Minulla on käytössä tallilla laaja valmen- nuspaketti. Käytän siitä ratsutuspalveluun kolme viikkoa kuukaudesta, kolmesta neljään kertaa viikossa. Loput palvelut käytän omaan valmen- tautumiseeni”.
  • 35. 3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja Pauliina Lehtola Omistaminen on Suomessa lailla suojattua. Se tarkoittaa sitä, että omistaja päättää omis- tamastaan omaisuudesta, vastaa siitä ja on oikeutettu käyttämään omaisuuttaan, mikäli jokin laki ei toisin säädä. Samalla omistajalle tulee vastuu omaisuudesta ja tätä vastuuta ei viime kädessä voi kokonaan vyöryttää muualle. Halutessaan ”hankkia hevosen” joutuu miettimään, haluaako ottaa omistajan aseman yksin harteilleen vai kenties jakaa sen toisen kanssa. Vai onko parempi vaihtoehto jättää omistajan oikeudet ja vastuut jollekin muulle ja tyytyä itse jonkintasoiseen hevosen käyt- töoikeuteen? Edellä on kuvattu hevosen omistamisen edel- lytyksiä, rahareikiä ja vastuita. Mikäli omistat hevosesi ihan itse, vastaat kaikista näistä asioista. Joskus voi olla toimiva vaihtoehto jakaa hevosen omistaminen, käyttö ja vastuut sekä ku- lut toisen henkilön kanssa. 3.4.1. Harrasteratsun käyttökimppa Ratsuhevosia omistetaan suhteellisen yleisesti ns. yksinkertaisissa käyttökimpoissa. Tämä tarkoittaa, että ratsun omistaa useimmiten kaksi henkilöä (harvoin useampi, vaikkakin kolmen, neljän henkilön käyttökimppojakin on nähty), jotka ovat sopineet enemmän tai vähemmän tarkasti hevosen käytöstä ja kustannuksista. Tässä mallissa on etunsa, tosin myös haas- teensa. Kuten kaikessa yhteiselämässä, liitto toimii vain, jos molemmat hyötyvät ja osa- puolet tulevat toimeen keskenään. Seuraavas- sa luvussa on selvitetty sitä analysointia, mitä hevosen ostoa harkitsevan täytyisi tehdä itses- tään sekä tavoitteistaan ja tarpeistaan. Har- rasteratsuhevosen kimppaomistuksessa tulee usein vastaan se ongelma, että kahden tai puhumattakaan useamman omistajan intressit, tavoitteet ja heille sopiva hevonen eivät kohtaa. Joku tai jotkut suhteessa kärsivät pidemmän päälle. Jos toinen on reipashenkinen estehyp- pääjä, hieman kovaotteinen ratsastustyyliltään ja 175 cm/76 kg ja toinen on rauhallisempi, arempi harjoittelijatyyppi ja kooltaan 155 cm/50 kg, niin ratsastajat todennäköisesti tarvitsevat melko erityyppiset hevoset. Joskus vastakoh- dat täydentävät toisiaan, mutta samalla ristirii- tojenkin mahdollisuus kasvaa. Mikäli kuitenkin kaksi samanhenkistä, suhteellisen samantasoista, samankokoista ja joustavaa ihmistä päättää yhteisen hevosen hankinnasta, voi lopputulos olla erinomainen. Hevonen saa riittävästi liikuntaa, omistajien kulut pienenevät ja parhaimmillaan he aut- tavat toinen toistaan kehittymään ja pääsevät harrastuksessaan eteenpäin. Kimppaomis- tuksessa täytyy olla samaa mieltä isoista lin- joista mitä tulee hevosen pitämiseen ja käyt- töön. Kimppaomistaminen on kompromisseja. Ainakin seuraavat asiat kannattaa kimppa- kumppanin kanssa pohtia ja laittaa paperille sopimukseksi asti: • Miten hevonen rahoitetaan (osuudet)? • Missä hevosta pidetään? Miten tehdään päätökset mahdollisista tallipaikan vaihdoksista? • Miten hevosen kulut jaetaan? • Jaetaanko kulut samoin vahingon sattuessa? • Miten paljon, miten ja kuka hevosella ratsastaa? Onko tarkoitus, että joku valmentautuu tai kilpailee sillä? • Säännöllisten rutiinihoitotoimenpiteiden vastuuttaminen ja yksimielisyys • Muut isot päätökset hevoseen liittyen (edelleen myynti, lunastus, hevosen lope- tus, sopimuksen päättäminen) Tänä päivänä hevoskimppa muodostuu yleen- sä ratsastusta harrastavasta perheestä. Hyvin harva hevonen kuitenkaan soveltuu ongelmit- ta aivan koko perheen ratsuksi. Ratsastajien
  • 36. kokoerot ovat usein suuret ja ratsastustyylit ja -taidot sekä intressit ovat usein hyvin erilaiset. 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna Aina eivät tasan käy onnenlahjat, sanotaan. Jollain on rahaa, jollain on lahjoja. Ihanteelli- sia urheilullisia tuloksia saadaan aikaiseksi, jos pystytään yhdistämään molemmat elementit. Monet ovat kokeneet palkitsevaksi hank- kia hevosen jollekin lahjakkaalle nuorelle tai kokeneemmalle kilparatsastajalle, vaikka itse ei aktiivisesti, tai lainkaan, ratsasta hevosta. Hevosen omistaminen ”koukuttaa” ja lajiin jää usein pysyvästi kiinni jo nuoruusvuosista. Moni ei osaa olla ilman omaa hevosta. Tällöin tiimin kaikki osapuolet parhaimmillaan saavat hyötyä yhteistyöstä. Mikäli ostettava hevonen on nuori ja sitä tarjotaan kilparatsastajalle treeniin ja edelleen kilpailutettavaksi, on todennäköistä, että suun- nitelmien onnistuessa hevosen arvo nousee matkan varrella. Mitä tarkemmat ja kunnianhi- moisemmat intressit osapuolilla on hevosen ja ratsukon tulevaisuudesta, sitä tarkemmin asi- oista kannattaa sopia ja kirjata paperille ylös. Kuka maksaa ja kenelle; minkälaisia oikeuksia ratsastajalla on hevoseen; miten hevosen hoito on järjestetty; kuka vastaa mistäkin kuluista; kuka saa palkintorahat; kuuluuko ratsastajalle osa hevosen mahdollisesta arvonnoususta myynnin yhteydessä tai esimerkiksi sijoitus- ten perusteella laskennallisesti jne. Näihin kysymyksiin ei ole ainoita oikeita vastauksia, sillä tilanteet ovat erilaisia. Tärkeää on, että nämä asiat ovat selvät, jotta turhalta ja usein henkilösuhteita hiertävältä jälkikinastelulta väl- tytään. 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat Ravipuolella hevosten kimppaomistukset ovat lisääntyneet huikeasti viime vuosina ja trendi tuntuu jatkuvan. Toisaalla tässä oppaassa (5. Kimppaomistaminen) kuvataan tarkemmin kimppaomistamista ja kimpan sääntöjä sekä kimpanvetäjän roolia. Ratsupuolen kimpat ovat vielä hyvin harvas- sa ja niiden muodot ja toimintatavat eivät ole vakiintuneet. Vaan mikäpä estää kopioimasta hyvää ideaa myös ratsuihmisten käyttöön! Ero- na on laji, mutta lajien keskiössä oleva urheilija, hevonen, on sama. Ratsuhevosen kouluttaminen ja kilpauran edistyminen kestävät kauemmin kuin ravurin. Siinä missä ravuri aloittelee uraansa kolmivuo- tiaana, on samanikäinen ratsu vielä opettele- massa perusasioita ja ratsuna olemisen alkeita. Ratsuvarsan hankkiminen ja sen kil- pailu-uran seuraaminen on siis huomattavasti pitkäjänteisempää. Mutta hevosten kanssa ei haeta elämyksiä ainoastaan kilpailuista. Hevosen kehityksen seuraaminen on mielenkiintoista. Harva pystyy nauttimaan oman GP-tason hevosen treenien seuraamisesta tai kilpailumenestyksestä hank- kimalla itse tällaisen. Valmiin GP-ratsuhevosen hinnat ovat valtavia. Lupaavan varsan osta- minen ja yksin kilparatsastajalla kouluttaminen GP-tasolle asti on urakka, jossa rahaa palaa ja luonnollisestikaan lopputulosta ei voi ennustaa. Muodostettaessa kilparatsukimppa voidaan kohtuullisin kustannuksin hankkia lupaava rat- suvarsa tai nuori hevonen (2–3 v.) ja ohjata se ammattilaiselle. Aktiivisen kimpanvetäjän kautta hevosen ja ratsastajan kuulumisia voi- daan seurata tiiviisti esim. internetin kautta. Kimppaomistajille voidaan myös tarjota tilai- suuksia seurata hevosen erilaisia rajapyykkejä ja valmistautumista niihin: erilaiset valmennuk- set, ikäkausiarvioinnit ja -kilpailut, unohtamatta perustreeniä kotitallilla. Ratsun kimppaomistuksessa ja ratsun ke- hityksen seuraamisessa on myös mahdol- lisuus oppia valtavasti, kenties lajinsa huippua edustavalta ratsastajalta ja tämän tukijoukoilta. Kilpahevosen tiimiin kuuluvat luonnollisesti huippuratsastajan valmentaja, eläinlääkäri, fysioterapeutti, kengittäjä ja monia muita. Kim- palle voidaan järjestää tilaisuuksia, joissa rat- sastajan lisäksi muut hevosen menestyksen kannalta tärkeät henkilöt jakavat näkemystään hevosen viemisestä kohti huippua. Sen lisäk- si, että tämä valottaa ratsukon menestyksen
  • 37. taustoja aivan eri tavalla, näitä oppeja kimppa- laiset voivat hyödyntää oman harrastuksensa parissa. Tällaisen tiedon saaminen ja huip- puratsukon seuraaminen on monelle yksin saavuttamaton ja kimppa siten ainutlaatuinen mahdollisuus. Kilparatsukimpoissa on paljon vielä hyö- dyntämätöntä potentiaalia. Olennaista on kimpan suunnitelmallinen eteneminen kim- panvetäjän hallinnassa alusta alkaen, kimpan rakentamisesta ja hevosen ja ratsastajan va- linnasta lähtien. Tärkeää on myös, että kilpa- ratsastaja tukijoukkoineen sitoutuu kimppaan ja ymmärtää kimppaomistajien intressit. Kimppaomistajien puolestaan tulee ymmärtää lajin luonne, johon saattaa ikävimmillään kuu- lua pitkiä hoitorupeamia vaativia loukkaantu- misia tai kapasiteetin puute kilpahevosena. Samoin kimppalaisten tulee antaa sekä kim- panvetäjälle että ratsastajalle riittävä työrauha. Tavoitteellinen työ tuo myös tulosta. Kuva: Tanja Ukkonen