SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 104
Baixar para ler offline
1
Kansi (eri file)
Hippolis 2012
Matkalla hevosen omistajaksi
Anne Laitinen ja Erja Mattila (toim.)
Hippolis - Hevosalan osaamiskeskus ry
Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke 2012
Maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö,
maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
ISBN 978-952-93-1284-9 (sid.)
ISBN 978-952-93-1285-6 (PDF)
© Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ja kirjoittajat
KUSTANTAJA JA JULKAISIJA
Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry
Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke
(maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö,
maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä)
Opistontie 10 A 2
32100 Ypäjä
info@hippolis.fi
Hevosenomistajuuden kehittämishankkeen yhteistyökumppanit:
Hevosopisto Oy, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä HAMK,
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK ry, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry, Suomen Hippos ry ja
Suomen Ratsastajainliitto ry
Ulkoasu ja taitto: Irina Keinänen
Oikoluku: Heidi Toivonen, Marja Mahlamäki ja Johanna Heinonen
Kansien kuvat: Irina Keinänen
Suomessa on hevosia tällä hetkellä yli 75 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Kasvava he-
vosten määrä Suomessa luo harrastusmahdollisuuksia yhä useammalle ja monipuolistaa
hevosalan yrittäjyyttä. Hevosharrastuksen parissa ihmisellä on mahdollisuus kehittää ja
toteuttaa itseään monin tavoin, rennosta vapaa-ajanvietteestä aina ammattimaiseen kil-
paurheiluun saakka. Hevoset ovat tasa-arvoinen, mutta vastuullinen harrastus.
Hevosenomistajia arvioidaan Suomessa olevan 35 000 - 40 000. Määrän yhä kas-
vaessa ovat myös hevosenomistajuuden tarpeet muuttuneet.
Hevosenomistajuuden kehittämiseen saatiin lisäpanoksia kesällä 2011 käynnisty-
neellä Hevosenomistajuuden kehittämishankkeella. Projektin taustalla ovat muun muas-
sa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajain-
liitto. Tavoitteena on lisätä hevosenomistamisen kiinnostavuutta ja arvostusta sekä luoda
selkeät pelisäännöt kimppaomistamiselle. Projektissa on luotu alan toimijoiden kanssa
kimppatallien laatukriteerit ja niihin pohjautuva koulutus. Tämän oppaan kimppaomista-
misosio on osa koulutusta.
Oppaan tavoitteena on kertoa hevosen hankinnasta ja omistamisesta sekä omista-
misen eri vaihtoehdoista. Opas sisältää viisi osiota: 1) yleistä hevosen omistamisesta, 2)
ravihevosen ostaminen ja omistaminen, 3) ratsuhevosen ostaminen ja omistaminen, 4)
hevosen ostamisen juridiikka, arvolisävero ja rahoitus ja 5) hevosen kimppaomistaminen
ja sitä ohjaava lainsäädäntö.
Osiot 1–4 sisältävät perustietoa, joka on suunnattu hevosen ostoa harkitseville, mutta
niistä löytyy myös syvällisempää tietoa hevosen jo hankkineille. Kimppaomistamisen osio
on kohdennettu kimppaa vasta suunnitteleville sekä jo toimiville kimpanvetäjille. Teks-
tissä kuvataan, millä pelisäännöillä kimppaomistamisessa toimitaan. Opas sisältää tietoa
kimppatallien markkinoinnista, sopimuksista, tiedotuksesta, taloudesta ja lainsäädän-
nöstä.
Julkaisun osat on jaoteltu käytännön syistä: ratsuhevosta ostettaessa on huomioitava
erilaisia asioita kuin ravihevosta hankittaessa. Rajanveto lajien välillä alkaa hälventyä,
ja hevosharrastajat saattavat luontevasti harrastaa niin ratsastusta kuin raviurheiluakin.
Omalta osaltaan raja-aitaa madaltaa kotimainen hevosrotumme, monikäyttöinen suomen-
hevonen, joka toimii mallikelpoisesti niin raviradoilla kuin ratsastusareenoillakin. Oppia on
hyvä ottaa yli lajirajojen. Lähivuosina jäämme mielenkiinnolla odottamaan kimppaomista-
mista erilaisena omistamisen muotona myös ratsuhevosilla.
Oppaan on tuottanut Elämyksiä ja elinkeinoja – Hevosenomistajuuden kehittämis-
hanke. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinominis-
teriö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän suosituksesta. Oppaan valmistumisesta kuuluu
suuri kiitos kirjoittamiseen osallistuneille asiantuntijoille, avustajille ja projektin tausta-
organisaatioille.
Hevosen omistaminen on unohtumattomia elämyksiä ja vastuuta luontokappaleesta.
Tervetuloa tutustumaan hevosenomistamisen maailmaan!
Ypäjällä 12.10.2012
Anne Laitinen ja Erja Mattila
Kirjoittajat............................................................................................................................................................................................. 8
1. YLEISTÄ HEVOSEN HANKINNASTA...........................................................................................................................................9
1.1. Miksi omistaisin hevosen ............................................................................................................10
	 1.2. Erilaisia omistamisen ja hevosen pitämisen muotoja ....................................................11
	 1.3. Vastuullinen omistaminen .....................................................................................................................12
	 1.3.2. Hevosesta luopuminen....................................................................................................................................13
	 1.4. Oppaan taustaorganisaatioiden edut ja palvelut hevosenomistaijille..........................14
2. RAVIHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN................................................................................................................15
	 2.1. Yleistä raviurheilusta ..................................................................................................................................16
	 2.2. Miksi ostaisin ravihevosen .................................................................................................................17
	 2.3. Ravihevosen omistamisen vaihtoehtoja ..............................................................................................18
	 2.3.1. Oma tupa – oma lupa................................................................................................................................18
	 2.3.2. Vuokraaminen .................................................................................................................................................19
	 2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo........................................................................................................................................20
	 2.3.3.1.Pelisäännöt–kaikenajao..............................................................................................................................20
	 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön....................................................................................................21
	 2.4. Ravihevosen pitämisen vaihtoehtoja ........................................................................................................21
	 2.4.1. Ammattivalmentajalla.....................................................................................................................................21
	 2.4.2. Harrastajavalmentajana..................................................................................................................................22
	 2.4.3. Täysihoidossa......................................................................................................................................................22
	 2.5. Sopivan hevosen löytäminen ................................................................................................................25
	 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä........................................................................................................25
	 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta...........................................................................................................25
	 2.5.3. Mistä löydän hevosen?...............................................................................................................................25
	 2.5.4. Suosi suomalaista ......................................................................................................................................	....27
	 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus....................................................................................28
3. RATSUHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN..............................................................................................29
	 3.1. Yleistä ratsastuksesta.........................................................................................................................................30
	 3.2. Haaveena oma hevonen ............................................................................................................................30
	 3.3. Arvioi ajankäyttö, resurssit ja omat tiedot ja taidot ......................................................................30
	 3.3.1.Tarvittavat tiedot ja taidot............................................................................................................................... 30
	 3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa..............................................................................................................32
	 3.3.3. Sopiva tallipaikka.............................................................................................................................................32
	 3.3.4. Ajankäyttö	 ..................................................................................................................34
	 3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja ............................................................................................35
	 3.4.1.Harrasteratsunkäyttökimppa.........................................................................................................................35
	 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna	 ..............................................................................36
	 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat...................................................................................36
	 3.4.4. Hevosen vuokraaminen ..........................................................................................................................38
	 3.5. Mistä ja miten löydän minulle sopivan hevosen ......................................................................................39
	 3.5.1. Hevosen kokeileminen ..................................................................................................................................40
	 3.5.2. Ostaminen hevosta näkemättä .................................................................................................................42
	 3.5.3. Eläinlääkärintarkastus ..................................................................................................................................42
	 3.5.3.1. Ratsun ostotarkastus ...................................................................................................................................44
4. HEVOSEN OSTAMISEN JURIDIIKKA, ARVONLISÄVERO JA RAHOITUS................................................................47
	 4.1. Hevoskauppaan sovellettava lainsäädäntö ...........................................................................................48
	 4.1.1. Mikä laki soveltuu? .......................................................................................................................................48
	 4.2. Hevoskaupan virhetilanteet ........................................................................................................................49
	 4.2.1. ”Sellaisena kuin on” -ehto tai muu myyjän varauma.................................................................50
	 4.2.2. Ostajan selonottovelvollisuus ja tietoisuus virheestä................................................................50
	 4.2.3. Reklamaatio ja sen merkitys ................................................................................................................51
	 4.3. Virheen seuraamukset ...................................................................................................................................51
	 4.3.1. Vahingonkorvaus .............................................................................................................................................52
	 4.4. Kauppakirja.............................................................................................................................................................53
	 4.4.1. Kaupan solmiminen.........................................................................................................................................53
	 4.4.2. Kauppakirjan yleisimpiä kompastuskiviä .............................................................................................53
	 4.5. Hevoskaupan arvonlisävero ja rahoitus ..............................................................................................55
	 4.5.1.Hevoskaupanarvonlisävero...........................................................................................................................55
	 4.5.2. Arvonlisävero palvelu- ja kilpailutoiminnassa .......................................................................................56
	 4.5.3. Hevosen oston rahoitusmuotoja .........................................................................................................57
	 4.6. Vakuuttaminen – osa omistajan riskinhallintaa .........................................................................................58
5. KIMPPAOMISTAMINEN..............................................................................................................................................................59
	 5.1. Vastuullinen kimppaomistaminen...............................................................................................................60
	 5.2. Kimppatallien laatumerkkijärjestelmä........................................................................................................61
	 5.3. Jaetut elämykset ...............................................................................................................................................62
	 5.3.1. Selkeät pelisäännöt .........................................................................................................................................62
	 5.4. Kimpan perustaminen...................................................................................................................................63
	 5.5. Kimppatallin sopimukset ..............................................................................................................................65
	 5.6. Kimppaosuuksien markkinointi.......................................................................................................................67
	 5.6.1. Asiakashankinta ..............................................................................................................................................68
	 5.6.2. Markkinointikanaviakimppaaperustettaessa.........................................................................................68
	 5.7. Mitä kimppa voi tehdä yhdessä? ...............................................................................................................71
	 5.8. Kimpan viestintä .........................................................................................................................................72
	 5.8.1. Case Callela Longshot....................................................................................................................................72
	 5.8.2. Kimppatallin taloudesta tiedottaminen ..................................................................................................76
	 5.9. Kimppatallien hallinnointi – sähköinen palvelualusta ..........................................................................77
	 5.10.Taloudenhoito ja kirjanpito .............................................................................................................................78
	 5.10.1. Tilin avaaminen ........................................................................................................................................79
	 5.10.2. Kimppatallin verotus yhtymänä........................................................................................................80
	 5.11. Ratsuhevosen kimppaomistaminen ............................................................................................83
	 5.11.1. Harrasteratsun käyttökimppa .........................................................................................................83
	 5.11.2. Iso urheiluratsukimppa - hyödyntämätön mahdollisuus...................................................84
	 5.12. Kimppaomistajuutta ohjaava lainsäädäntö .....................................................................................86
	 5.13. Kimppojen yleisimmät ongelmatilanteet ..........................................................................................88
6. Sopimuspohjat..........................................................................................................................................................................91
7. Lisätietoja ja lukemista ..............................................................................................................................................100
8. Lähteet ...................................................................................................................................................................................100
Kristiina Ertola
Eläinlääkäri Kristiina Ertola on Tampe-
reen Hevosklinikan osakas ja Teivon
kilpailueläinlääkäri. Ertola on Suomen
Hippoksen hallituksen jäsen, jalostus-
valiokunnan puheenjohtaja ja Pohjois-
Hämeen Hippos ry:n hallituksen jäsen.
Ertola omistaa ratsu- ja ravihevosia.
Johanna Heinonen
Johanna Heinonen työskentelee
Suomen Hevosenomistajien Keskus-
liitossa (SHKL) muun muassa Hevosen-
omistaja -lehden parissa ja harrastaa
hevoskasvatusta sekä raviurheilua.
Seppo Hyyppä
Eläinlääketieteen tohtori ja dosentti
Seppo Hyyppä on tehnyt pitkän uran
Maa- ja Elintarviketalouden tutkimus-
keskus MTT:n tutkijana, erityisesti
valmennusfysiologian saralla. Ypäjän
Hevossairaalassa ja Tampereen
Hevosklinikalla eläinlääkärinä työsken-
nellyt Hyyppä toimii nykyään Hevosopis-
ton opettajana.
Irina Keinänen
Irina Keinänen on viestintäalan yrittäjä,
joka on toiminut Suomen Hippoksen ja
Kuninkuusravien tiedottajana. Harrastaa
raviurheilua ja hevoskasvatusta.
Ismo Kovanen
Hevoskasvattaja ja varatuomari Ismo
Kovanen on Suomen Hippoksen
sääntövaliokunnan puheenjohtaja,
SHKL:n hallituksen jäsen ja Suomen
Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n liit-
tovaltuuston puheenjohtaja. Hän on ollut
myös Suomen Hippoksen hallituksen
jäsen ja varapuheenjohtaja. Kovasen
harrastuksia ovat ravituomarina toimi-
minen ja kansainväliset amatööriohjasta-
jakilpailut. Kovanen toimii päätyökseen
maaoikeusasioiden vastuutuomarina
Etelä-Savon käräjäoikeudessa.
Pauliina Lehtola
Pauliina Lehtola on ratsuhevosen
omistava harrastava oikeustieteen
kandidaatti. Lehtola on julkaissut aiem-
min Christopher Wegeliuksen kanssa
Hevoskaupan käsikirjan. Erikoistunut
hevosjuridiikkaan.
Ilkka Nisula
Nisula on media-alan ja raviurheilun
monitoimimies. Hän on toiminut muun
muassa Kuninkuusravien tiedottajana,
toimittajana sekä Oulun raviradan kilpai-
luvastaavana. Nisula on myös kimpan-
vetäjä Tuhannen Tallissa, joka omistaa
Callela Longshotin.
Ossi Sopen-Luoma
Ekonomi Ossi Sopen-Luoma on HTM-
tilintarkastaja ja CFE verokonsultti.
Hän on toiminut Suomen Hippoksen
ja Suomen Ratsastajainliiton jäsenten
veroneuvojana vuodesta 1994.
Petri Vatanen
Petri Vatanen on verkkoliiketoiminnan ja
–markkinoinnin ammattilainen ja raviur-
heilun aktiivinen harrastaja. Kokemusta
hänelle on karttunut kasvattajana kuin
kimppatallien vetäjänä. Vatanen on
osaomistaja koira- ja hevosurheilun
verkkopalveluja toteuttavassa
Addfour Oy:ssa.
Noora Ylimys
Noora Ylimys on oikeustradenomiksi
opiskeleva yhdistysaktiivi, joka harrastaa
ratsastusta ja on mukana ravihevoskim-
passa.
Lisäksi oppaan kirjoittamiseen ovat osal-
listuneet Hippoksen ja Hevosen-
omistajuuden kehittämisprojektin
työntekijät Anne Laitinen, Erja Mattila
ja Sanna Mäki-Tuuri.
9www.hevosenomistaja.fi	
Kuva:GShoutendelJel
Hevosen omistaminen on monelle pitkäaikainen
haave. Hevosharrastajana voit kokea yhteisölli-
syyttä, jossa ei katsota ammattia, asemaa, suku-
puolta tai ikää. Hevosharrastuksen kautta voi syn-
tyä myös elinikäisiä ystävyyssuhteita.
Hevonen itsessään on harrastus. Sen kans-
sa voi tehdä erilaisia asioita tai vaihtoehtoisesti
vain seurata omaa hevosta ammattilaisten hoi-
taessa työt. Ratsastus on hyvä liikuntamuoto
kaikenikäisille. Ratsastus on tasa-arvoinen laji,
ja se sopii myös liikuntarajoitteisille. Hevonen
liikuttaa.
Nyky-yhteiskunnan “kaikki-mulle-heti-nyt”-
mentaliteetti ei toimi tallilla. Hevosen kanssa
on oltava rauhallinen, johdonmukainen ja
pitkäjänteinen. Hevonen opettaa vastuulli-
suuta sekä elämään hetkessä ja hidastamaan.
Hevonen kasvattaa.
Hevonen on vuorovaikutteinen – se toimii
sekä ihmisen että aikakautensa peilinä.
Kilpahevonen on todellinen urheilija, niin fyy-
sisesti kuin psyykkisesti. Hevosen kanssa voi
kilpailla eri lajeissa tavoitteellisesti, aina olym-
piatasolle asti. Hevonen tarjoaa haasteita.
Jokaisen hevosta hankkivan on punnittava
tarkkaan, onko hänestä hevosenomistajaksi.
Hevosen omistaminen ei ole halpaa. Hevonen
itsessään maksaa tuhansista euroista kym-
meniin tai jopa satoihin tuhansiin. Hevosen
ylläpitokulut ovat kuitenkin suurin kuluerä.
Hevosen ostamisen jälkeen tulevat kaikki juok-
sevat kustannukset; tallipaikka, ruokinta, eläin-
lääkintä, kengitys, valmennus, kuljetukset jne.
Yksi vaihtoehto on hankkia osuus kimppa-
hevosesta, jolloin kaikki kulut ja mahdolliset
tuotot jakaantuvat useammalle.
Jos unohdetaan raha ja laskelmat, suurim-
malle osalle tärkein asia hevosen omistamises-
sa on tunne – kiinnostus hevoseen.
Mitä hevosen
omistaminen on?
Unelmat vs. realismi
Hevosta hankittaessa ostetaan unelma –
unelma huippukilpahevosesta, hyvästä peri-
yttäjästä, mukavasta harrastuskaverista tai
varmasta lasten ponista. Mitä tarkemmin
mietit mitä itse haluat, millaisen hevosen haluat
ja millaiset resurssit sinulla on käytössäsi sitä
varmemmin pääset toivottuun lopputulokseen.
Vaikka jokainen hevosenostaja on optimisti,
pitää muistaa myös realismi: halvalla et toden-
näköisesti saa tulevaa suurkilpailuvoittajaa.
Esimerkiksi ravurivarsoista vain yli puolet tulee
ikinä radalle. Mitä vain voi sattua, lupaavalle-
kin hevoselle. Hevoset eivät ole koneita vaan
eläviä olentoja.
Oletko valmis
hevosenomistajaksi?
• Onko sinulla riittävästi varaa hevosen
ja varusteiden hankintaan, jatkuviin
ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin
yllättäviin menoihin?
• Oletko valmis sitoutumaan elävään
eläimeen pitkäksi ajaksi?
• Onko sinulla tiedossa
hevoselle sopiva tallipaikka? Entä muut
hevosen tarvitsemat palvelut?
• Onko sinulla riittävästi taitoa ja/tai mah-
dollisuus saada apua?
• Onko elämäntilanteeseesi
tulossa muutoksia lähivuosina?
Hevosenomistajuus on elämäntapa. Jos
epäröit tai olet huolissasi aikatauluistasi
tai rahoituksesta, voi olla parasta jättää
hevosen hankinta vain unelmaksi. Tällöin
voit valita vähemmän sitovan harrasta-
misen tavan esimerkiksi ratsastuskoulus-
sa tai hankkia osuuden kimppahevosesta.
ERJA MATTILA
Omat tavoitteet
hevosenomistajana
Ennen päätöstä hevosen omistajaksi
ryhtymisestä kannattaa miettiä omat
tavoitteet hevosen omistajana.
• Onko sinulla intohimoa
kilpailemiseen?
• Kiinnostaisiko sinua seurata varsan
kasvua kilpahevoseksi?
• Haluatko hankkia osuuden kimppa-
hevosesta, jotta voit jakaa omista-
juuden ilot ja surut muiden kanssa?
• Haluatko osallistua itse hevosen
päivittäiseen elämään?
Näiden asioiden pohjalta voit alkaa miet-
tiä sinulle sopivaa hevosen omistamisen
muotoa ja oikeantyyppistä hevosta.
Anne Laitinen ja Erja Mattila
Voit omistaa hevosen yksin tai yhdessä muiden
kanssa. Muilla voidaan tarkoittaa parasta kave-
riasi tai tuhatta muuta osaomistajaa. Hevosen
vuokraaminen edustaa uudempaa ajattelumal-
lia. Tällöin hevonen vuokrataan joko suoraan
kasvattajalta tai hevosen omistajalta yleensä
määrätyksi ajaksi.
Hevosen pitäminen kotona, omassa tallissa,
on monen haave. Se on monella tapaa käytän-
Hevosen sielukas
kauneus lumoaa.
Kuva: Irina Keinänen
nöllistä, mutta se myös sitoo eniten. Äkkiläh-
döistä tai yhteisistä lomista puolison kanssa voi
olla turha haaveilla.
Yksi vaihtoehto on hevosen pitäminen
muualla hoidossa. Täysihoitotallilla hoidetaan
yleensä kaikki muu paitsi hevosen liikuttami-
nen.
Vähiten sitova malli on hevosen vieminen val-
mennukseen, jolloin tallilla huolehditaan sekä
hevosen hoidosta, valmentamisesta että kilpai-
luttamisesta. Tämä on luonnollisesti myös kallein
vaihtoehto.
Tärkeintä on, että löydät omaan tilantee-
seesi sopivimman hevosenomistamisen
muodon.
Anne Laitinen ja Erja Mattila
Hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta.
Päätökset on peilattava hevosen hyvinvointiin.
Hevosen hankkimispäätöksen tulee olla tark-
kaan punnittu ja sen on perustuttava tietoon.
Omistajan ensisijainen velvoite on huolehtia
hevosesta. Alaikäisen omistuksessa olevasta
hevosesta ovat vastuussa hänen huoltajan-
sa. Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon
minimivaatimukset.
Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella
eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla py-
ritään myös edistämään eläinten hyvinvointia
ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edis-
tettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otet-
tava huomioon sekä fyysiset että lajinmukai-
seen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia
koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Evi-
ran oppaaseen Tavoitteena terve ja hyvinvoiva
hevonen. Myös Suomen Hippoksen ja Suomen
Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät
hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen.
Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnan- ja
kaupungineläinlääkärit, monissa kunnissa
myös terveystarkastajat, läänin-, raja- ja tarkas-
tuseläinlääkärit sekä poliisi.
Hevosen
perustarpeet
• Hevonen ruokitaan vähintään kolme
kertaa päivässä säännöllisin ruokin-
tavälein laadukkailla rehuilla ja puhdasta
juomavettä tulee olla vapaasti tarjolla.
• Hevosen pitää päästä päivittäin tarhaan
jaloittelemaan, mielellään lajitovereiden
seurassa.
• Päivittäiseen hoitoon kuuluvat harjaus,
kavioiden puhdistus ja terveydentilan
seuranta, varusteiden kunnossapito sekä
karsinan puhdistus ja kuivitus.
• Kengityksestä, kavioiden vuolusta,
loishäädöstä, hampaiden raspauksesta
ja rokotuksista huolehtiminen on perusa-
sia kaikkien hevosten kohdalla.
• Hevosen pitopaikan on oltava tilava, suo-
jaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä
mahdollisimman hyvin hevosen luontaiset
tarpeet huomioon ottava. Hevosella tulisi
aina olla lajitovereita lähiympäristössä.
• Tallirakennuksille on olemassa tarkat
määräykset karsinoiden ja pihattojen
koosta sekä tilojen korkeudesta. Karsi-
nan ja pihaton koko määräytyy hevosen
säkäkorkeuden mukaan.
• Hevoselle on tärkeää, että se saa ul-
koilla riittävästi työnteon lisäksi. Tarhan
minimikoosta ei ole sääntöä, mutta
suositus on vähintään 500–1 000 neliötä.
• Lisätietoja hevoseni.fi.
Lisäksi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on
vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia ja -neuvojia.
Hevosten pitoa ja talleja koskeva lainsäädäntö on
koottu Hippoliksen sivuille: www.hippolis.fi/lain-
saadanto.
Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kas-
vava ongelma on hevosten vähäinen liikunta
ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa
hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja
hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen hen-
kilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta
hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen,
hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Iso-Britan-
niassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli
50 prosenttia maan hevosista on ylipainoi-
sia. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää.
Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän
urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa
miksikään – hevonen tarvitsee liikuntaa myös
2000-luvulla.
Vastuullista hevosenomistamista on myös
valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja
sillä perusteella, että hevoselle taataan pa-
ras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoi-
mintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi
tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu
esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Omistajan
tulee vaatia, että hoito- ja valmennussopimuk-
set tehdään asianmukaisesti kirjallisina. On
myös tärkeää huolehtia että hevosen ostoon
liittyvät rekisteri-ilmoitukset on toimitettu rekis-
terin pitäjälle.
1.3.2. Hevosesta luopuminen
Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vas-
tuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan
elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua,
eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman
hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtävään-
sä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi
koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus
on tehtävä päätös hevosen lopettamisesta.
Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkik-
si hevosen sairaus, vamma tai sopimat-
tomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös
hevosen lopettamisesta tuntuu vaikealta,
omistajan täytyy pystyä ajattelemaan hevosen
parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen
saa eläinlääkäriltä. Päätöstä lopettamisesta
ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää.
Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei
sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä.
Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla
tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi.
Hevosen voi haudata omalle maalle vain kun-
nan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla.
Myös hevosen tuhkaus on mahdollista.
Hevosen teurastaminen on eettinen vaih-
toehto ja vastuullisen hevosenomistajan va-
linta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin
4 000 hevosesta vajaa 1 700 teurastettiin
elintarvikekäyttöön vuonna 2011. Kotimaiselle
hevosen lihalle olisi kysyntää enemmänkin.
Suomeen tuodaan vuosittain yli 2,3 miljoonaa
kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat
tuontimaat ovat Kanada ja Meksiko.
Teurastamiseen tarvittavat asiakirjatt
• hevospassi/rekisteritodistus (jossa pitää
olla lääkintätarra).
• ketjuinformaatiolomake
• hevosen poistosta tulee tehdä ilmoitus
Suomen Hippokseen mahdollisimman pian
hevosen kuoleman jälkeen. Jos hevonen
teurastetaan, teurastamo toimittaa hevosen
passin Hippokseen, erillistä poistoilmoitusta
ei tällöin tarvitse tehdä.
Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry
on hevosalan yhteistyöorganisaatio. Hippo-
lis järjestää koulutuksia ja lyhytkursseja sekä
välittää tietoa kootusti, mm. www.hevoseni.fi ja
www.hippolis.fi/lainsaadanto.
Hippolis toteuttaa Hevosenomistajuuden
kehittämishanketta (2011–2013), jonka on
rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/
työ- ja elinkeinoministeriö maaseutupolitii-
kan yhteistyöryhmän suosituksesta. Projek-
tissa toteutetaan kimpanvetäjien koulutus
ja kimppatallien laatukriteerit yhteistyössä
alla listattujen toimijoiden kanssa. Lisätietoja
projektista ja hevosen omistamisesta: www.
hevosenomistaja.fi. www.hippolis.fi
Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry
(SHKL) on hevosenomistajien etujärjestö, jon-
ka yhteentoista alueelliseen jäsenyhdistykseen
kuuluu lähes 7 000 jäsentä. Keskusliiton
tarkoituksena on jäsenten hevosenomista-
miseen liittyvien keskeisten etujen valvonta.
Liitto tarjoaa jäsenilleen alennuksia ja etui-
suuksia (mm. ilmainen sisäänpääsy useim-
mille raviradoille), koulutustilaisuuksia, kuusi
kertaa vuodessa ilmestyvän Hevosenomista-
ja-jäsenlehden, asiantuntija-apua erilaisissa
ongelmatilanteissa (mm. laki- ja verotusasiat)
sekä sopimuspohjia ja neuvoja sopimusten te-
ossa. SHKL ylläpitää keinoemovälitystä, jonka
avulla on autettu vuosittain kymmeniä orpo-
varsoja hyvän elämän alkuun. www.shkl.net
Suomen Hippos ry on suomalaisen raviur-
heilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen
keskusjärjestö. Suomen Hippoksen tärkeim-
mät tehtävät ovat rekisterin ja kantakirjan pito
kaikista Suomessa kasvatettavista hevosro-
duista sekä maamme ravikilpailutoiminnan
johtaminen ja valvominen. Lisäksi Suomen
Hippos harjoittaa koulutus-, järjestö- ja julkai-
sutoimintaa. Suomen Hippos ry:n tytäryhtiöitä
ovat totopelejä järjestävä Fintoto Oy ja lehti-
yhtiö Suomen Hevosurheilulehti Oy.
Suomen Hippos hoitaa muun muassa he-
vosten omistajanvaihdokset sekä peitenimi- ja
hallintaoikeuden rekisteröinnit ja neuvoo rekis-
teröintiin liittyvissä asioissa. www.hippos.fi
Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on
maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö.
Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä
urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää
ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme rat-
sastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsasta-
jainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien
etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun
että kuntoharrastajien asiaa. Liiton keskeinen
tehtävä on turvata hevosen hyvinvointi kai-
kessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsas-
tajainliiton vuosittain tarkastettavat jäsentallit
on jaettu kolmeen ryhmään: ratsastuskoulut,
harrastetallit ja yksityistallit. Jäsentalleilla rat-
sastuksen opetuksesta vastaa koulutettu ja
ensiaputaitoinen henkilökunta. Yksityistal-
lit tarjoavat asiakkaiden hevosille täysihoi-
topaikkoja. Ratsastusseurojen jäsenille sekä
Green Card -asiakkaille on Tapiolan tapatur-
mavakuutus, joka on voimassa aina hevosia
hoidettaessa, ratsastettaessa sekä matkoilla
tallille. Jäsenille on tarjolla sopimuspohjia ja
maksuton puhelinneuvonta hevostoimintaan
liittyvissä oikeudellisissa asioissa.
www.ratsastus.fi
Kuva:IrinaKeinänen
Anne Laitinen
Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista
urheilulajeista. Ravitapahtumia seuraa vuosit-
tain noin 730 000 katsojaa. Suomessa on 43
ravirataa, joista 20:llä ajetaan kilpaa läpi vuo-
den. Lisäksi on noin 120 harjoitusravirataa.
Raviurheilua harrastaa tai seuraa noin 200 000
suomalaista.
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskus-
järjestö on Suomen Hippos ry. Raveja järjes-
tetään vuosittain noin 600, ja niihin osallistuu
vajaa 8 000 hevosta ja reilu 2 200 ohjastajaa.
Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160.
Harrastajavalmentaja rekisteriin kuuluu yli
7 000 henkilöä. Raveissa pelattavien hevospe-
lien kokonaisvaihto on vuosittain lähes 250 mil-
joonaa euroa.
Suomessa raveja järjestetään joka päivä jou-
luaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta. Kilpai-
lujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suur-
tapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisista
kilpailuista jää- ja paikallisraveihin. Suomessa
ajetaan myös montéa eli raviratsastusta. Lisäk-
si nuoret kilpailevat ponilähdöissä.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on eu-
rooppalaisittain keskisuuri ravimaa. Kaikissa
Toto-raveissa maksetaan rahapalkinnot, kuten
myös kesä- ja paikallisraveissa. Palkintotaso
vaihtelee Toto-ravien alle 500 eurosta muu-
tamiin tuhansiin euroihin ja suurkilpailuiden
jopa yli 100 000 euron palkintoihin.
Lisätietoja www.hippos.fi.
Lumilautailija Janne
Korpi on ravihevosen
omistaja.
Kuva: Irina Keinänen
Ilkka Nisula
Ravihevosen ostaminen tarjoaa mahdolli-
suuden päästä hektisessä maailmassa lähem-
mäksi yhtä luomakunnan uljaimmista olennois-
ta. Oma hevonen ottaa paikkansa niin urbaa-
nin kaupunkilaisen kuin jäyhän maalaisenkin
sydämestä, jos sille antaa mahdollisuuden ja
heittäytyy mukaan.
Miksi ostaisin hevosen, ravurin? Koska haluan
tuntea.
Ravihevosen kanssa tunteita riittää. Nyt
puhutaan muistakin tunteista kuin vain voi-
toista ja jatkuvasta menestyksestä rahakkaissa
lähdöissä. Voittoputket ovat harvojen herkkua,
ja vastaavasti ikävät loukkaantumiset monille
tuttuja. Mutta epäonnistumiset tai huono tuuri
eivät välttämättä tarkoita sitä, ettei kannattaisi
yrittää. Menestystä osaa arvostaa vasta silloin,
kun välillä on mennyt heikommin. Jokaisella
kilpahevosella on tarina ja oman hevosen tie
on aina se mielenkiintoisin.
Joillekin suodaan suuria rahoja ja komeim-
pia palkintopystejä, mutta ei kenellekään eikä
koskaan ilman pitkäjänteistä työtä. Realistisesti
kannattaa muistaa, että menestyminen vaatii
aikaa, panostuksia ja onnistumisia.
Hyvä saavutus voi olla riittävä kurko-
tus maalilinjalle vaikka paljonkin voittajaa
jäljessä. Ja onnistumisia sekä edistystä
nähdään ihan arkisessa tallielämässäkin.
Niissä on hienoa elää mukana, sillä vah-
vimmat tunne-elämykset raviurheilussa syn-
tyvät, kun hevosen eteen tehty vuosien työ
viimein palkitsee. Hevosenomistaja on osa
tiimiä, jollaisen jokainen ravuri tarvitsee jossain
muodossa ympärilleen. Kasvattaja, valmen-
taja, ohjastaja, hoitaja, kengittäjä, eläinlääkäri
ja muut muodostavat yhdessä toimivan jouk-
kueen, jonka tähtipelaaja on ravihevonen ja
tämän manageri hevosenomistaja. Raviurhei-
lussa amatöörit voivat kilpailla kaikilla tasoilla
ammattilaisten joukossa, kunhan tiimi toimii.
Huippujääkiekkoilijoita ja aktiiviurheilijoita
on hevosenomistajina mukana elämässä lajin
intensiivisessä jännityksessä. Hevosenomista-
minen ruokkii myös urheiluhenkisten ihmisten
menestyksennälkää. Ravihevosen kanssa on
hienoa urheilla ja kokea samoja fiiliksiä sekä
jännitystä kuin itse urheillessa.
Tunne ei petä, se vahvistuu
Ravihevosiin voi sijoittaa paljon tai vähän ra-
haa, mutta euroakaan sijoitetuista rahoista ei
voi etukäteen laskea tuloutuvaksi takaisin. Sen
sijaan hyvällä hevosella voi päästä ajamaan
hyvin merkittävistä rahapalkinnoista, mikä os-
topäätöstä hauduteltaessa on toki huomioon
otettava optio. Hevosten maailmassa riskisijoit-
taja ei kyllästy.
Oli hevonen sitten kallis tai halpa,
lopulta se, mikä haukkaa omistajan rahapussia
eniten on hevosen ylläpito. Kimpassa kulut
voi jakaa kullekin sopivalle tasolle, ja ne jotka
haluavat panostaa itsenäisesti, ostavat oman
hevosen. Oli omistajia sitten yksi tai monta, ei
tunne tässä lajissa koskaan petä. Yksilönä on
kunniakasta onnistua, ja vastaavasti hyvässä
omistajaporukassa on mahtavaa jakaa ravurin
tarjoamat tunnemyllerrykset.
Huippuhevoset huudattavat koko katso-
moa ja omat hevoset aluksi omaa pienempää
sukulaisten ja tuttavien piiriään, mutta tunnetta
riittää. Mitä kovempi polle, sitä enemmän sen
puolesta jännitetään.
Ottaako sydämestä?
Nykymaailmassa tieto leviää nopeasti, ja
suorituksia eri urheilulajeissa pääsee vilkuile-
maan netissä kotipäätteeltä ilman sen suurem-
pia tunnekuohuja. Oman ravihevosen kohdalla
tilanne on kuitenkin aivan toinen. Meni sitten
hyvin tai huonosti, niin kyllä tuntuu, kipristelee
18 MATKALLA HEVOSEN OMISTAJAKSI 	
ja kouraisee mahanpohjasta tai sydämestä.
Oman ravihevosen ansaitsemat palkin-
toeurot ovat ikimuistoisia, eivätkä katoa mie-
lestä, vaikka nopeasti hupenisivatkin. Kukaan
ei itke ilosta, jos voittaa 500 euroa totossa,
mutta tippa tulee monelle silmäkulmaan oman
hevosen saapuessa ennen muita maaliin voit-
topalkinnoltaan 500 euron arvoisessa pienessä
ravilähdössä. Kuvittele oma hevonen saapu-
massa maaliin suoran mitan ennen muita,
lentäen, murskaten, liidellen, piirtäen tajuntaan
todeksi sen haavekuvan, jota hevoseton ei
voi koskaan kokea. Mistäpä sellaisen tunteen
ostaisi ja mihin hintaan? Sanotaan, että hevo-
seton on huoleton, mutta tällöin myös monta
ikimuistoista tunnetta köyhempi.
Kokeneet hevosmiehet ja -naiset sanovat,
ettei hevosta kannata ostaa, jos ei ole valmis
sitä joskus myös myymään. Hevosta ostaessa
pitää tiedostaa, että joskus yhteinen taival
myös katkeaa. Ihminen on tässä suhteessa
ainoa vastuullinen taho. Ravihevoset eivät ole
lemmikkejä, vaan jalostettuja urheilu- ja lau-
maelämiä. Ravihevosen ostaminen on suuri
päätös, jota pitää haudutella huolellisesti. He-
vosta ostettaessa ei tarvitse miettiä mahdollista
myyntiä, mutta sitä kannattaa miettiä, että jos ei
ikinä tule myyneeksi. Mitäs sitten tehdään, kun
ei enää juosta kilpaa? Omistaja on velvollinen
hoitamaan hevosensa yhteisen taipaleen päät-
tymiseen saakka.
Startit epäonnistuvat, ihmiset riitaantuvat ja
rahat hupenevat, jos huonosti menee. Joku
naapureista voi katkeroitua, jos ravihevosel-
lasi menee liian hyvin. Mutta onneksi on aina
se oma hevonen, joka seisoo vieressäsi läpi
ruljanssin.
Irina Keinänen
Ravihevosen omistamiseen on monia vaihto-
ehtoja. Hevosen voi omistaa yksin, puoliksi
jonkun toisen kanssa, pienessä porukassa tai
todella suuressa, jopa tuhansien henkilöiden
yhteenliittymässä. Hevosen voi myös omistaa
yritys tai yhdistys.
2.3.1. Oma tupa – oma lupa
Yksin hevosensa omistava henkilö on luonnolli-
sesti itse vastuussa omaisuudestaan, sen kaikis-
ta kuluista ja sitä koskevista päätöksistä. Vaihto-
ehto on selkeä, mutta ennen hevosen hankintaa
on hyvä laskea tarkasti siitä aiheutuvat kulut ja
suhtautua kriittisesti myös omaan osaamiseen.
Toisaalta ammattivalmennuksessa olevien ravi-
hevosten kohdalla arkiset päätökset tekee yleen-
sä valmentaja. Oma tupa, oma lupa -sanonta
pätee myös hevosen omistamisessa. Jos tiedät
etukäteen olevasi ihminen, joka haluaa päättää
kaikesta itse, hevonen on hyvä hankkia vain it-
selle.
Kun hevosella on vain yksi omistaja, saa hän
Suomessa melko varmasti henkilökohtaista huo-
miota valmentajalta. Hän voi soittaa valmenta-
jalle, kysyä kuulumisia ja halutessaan osallistua
kilpailuttamiseen. Yksin hevosensa omistava
henkilö tekee luonnollisesti myös itse päätök-
Hevoset valmistau-
tuvat kisaan raviradan
tallialueella
Kuva: Anne Laitinen
www.hevosenomistaja.fi	 19
sen valmentajan valinnasta tai vaihdoksesta.
Omistaja voi myös valmentaa itse hevostaan – ja
Suomessa moni myös tekeekin niin.
Oppaissa korostetaan kuluja, mutta aika moni
omistaja ajattelee myös voittorahojen jakamista,
vaikka vain joka kymmenes hevonen ansaitsee
radoilta enemmän kuin kuluttaa. Yksin menes-
tyshevosen omistavan ei tarvitse jakaa rahoja ja
palkintoja kenenkään kanssa, lukuun ottamatta
ohjastajan/valmentajan laskuttamaa sopimuk-
senmukaista, yleisimmin noin 15 prosentin osu-
utta.
2.3.2.Vuokraaminen
Perinteisen omistamisen lisäksi ravihevosia myös
vuokrataan. Kaikkein tavallisinta vuokraus on sii-
tostammojen kohdalla, mutta myös kilpahevosia
vuokrataan. Vuokraussopimus on vuokraajan ja
omistajan välinen. Kilpahevosen kohdalla vuokra
muodostuu tavallisimmin palkinnoista makset-
tavasta prosenttiosuudesta (yleensä 10–30 %)
ja/tai mahdollisesta kiinteästä kertaluontoisesta
tai vuosittaisesta summasta. Sopimukseen voi-
daan määritellä myös vuosittaisen korvauksen
maksimisumma. Vuokraaja maksaa yleensä
kaikki hevosen juoksevat kulut. Sopimusten
sisällöt vaihtelevat suuresti hevosen arvon ja sille
asetettujen odotusten mukaan.
Etenkin ravipuolella vuokraamisesta käytetään
arkikielessä usein ilmaisua liisaus tai leasing.
Oikeaoppisesti leasing on kuitenkin rahoitus-
järjestelmä, jossa kauppa ja vuokraus nivotaan
yhteen kolmannen osapuolen kesken.
Siitostammojen kohdalla varsin tavallinen
vuokraussopimus on sellainen, että vuokraaja,
joka myös vastaa kaikista kuluista, astuttaa tam-
man ja saa pitää varsan. Omistaja puolestaan
merkitään varsan kasvattajaksi. Suomessa syn-
tyneiden varsojen kasvattajille maksetaan kas-
vattajapalkkioina 10 prosenttia varsan ansait-
semista palkintorahoista. Lisäksi suurimmissa
kasvattajakilpailuissa maksetaan kasvattajille
erillinen palkkio.
Vuokrauksesta tehdään hallintaoikeuden siirto
Suomen Hippokseen kirjallisesti hallintaoikeuden
siirtolomakkeella. Hallintarekisteristä riippuen
haltijalla on erilaisia oikeuksia hevosta ja sen
käyttöä koskien. Hallintanoikeuden siirto voidaan
tehdä kasvattaja-, omistaja- tai kilpailurekisteriin.
Tieto hallintaoikeuden siirrosta näkyy hevosen
rekisteritiedoissa Heppa-järjestelmässä. Hal-
lintaoikeus purkautuu automaattisesti, kun
hevosen omistajanvaihdos rekisteröidään Hip-
pokseen.
Hevosen
vuokraaminen
Oikeudellisesti hevosen omistusoikeus
on hevosen omistajalla, vaikka hevonen
on vuokrattu. Suositeltavaa on tehdä
aina vuokrauksesta yksityiskohtainen
omistajan ja vuokraajan välinen kirjallinen
sopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata
molempien osapuolien vastuut ja velvol-
lisuudet, myös taloudelliset. Sopimukseen
kirjattavia asioita ovat esim:
- vuokraajan ja omistajan tiedot, tiedot
hevosesta ja käyttötarkoitus
- kuka vastaa hevosen hyvinvoinnista?
Entä mahdollisista eläinlääkärikuluista?
- vakuutetaanko hevonen? Millä
turvalla ja kumpi hoitaa vakuutuksen?
Vuokrauksen hinta? Kertakorvaus vai
prosenttiosuus hevosen voittamista
palkintorahoista?
- vastuut hevosen kilpailumaksuihin
liittyen, mm. mihin ennakkomaksul-
lisiin kilpailuihin hevonen maksetaan
ja kumpi osapuolista maksaa ennak-
komaksut
- vuokraajan mahdollinen etuosto-
oikeus tai provisio omistajan myydessä
hevosen (varsinkin, jos hevosen arvo
on noussut haltijan toimesta)
- sopimuksen kesto ja irtisanomisaika
- sopimusrikkomus ja sen seuraamuk-
set
- muut mahdolliset sovittavat asiat
Lisää aiheesta kohdassa 3.4.4. Hevosen
vuokraaminen
2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo
Ravihevosten omistaminen kimpassa ei ole
uusi keksintö, mutta kimppojen suosio kas-
vaa tasaista tahtia ja saa uusia muotoja.
Kimppaomistuksen vahvuuksia ovat kulujen
ja elämyksien jakaminen sekä matala kyn-
nys lähteä hevosenomistajaksi. Useimmiten
hevosenhoidosta ei tarvitse tietää mitään – am-
mattilaiset huolehtivat kimpparavurin hyvin-
voinnista.
Viime aikoina on perustettu useita todella
monen, jopa tuhannen omistajan kimppaomis-
tuksia, joissa ollaan mukana muutamien kym-
menten tai satojen eurojen kertapanostuksella.
Samaan aikaan muutaman jo pidempään he-
vosia omistaneen kaveruksen kimppatallit ovat
valloittaneet suurkilpailujen voittajaseremoniat.
Voimakkaasti yleistäen näissä kimppatalleissa
on mukana 3–15 omistajaa, jotka kukin ovat
laittaneet hevoset hankintaan 5 000–10 000
euroa ja maksavat lisäksi hevosen ylläpitoku-
luja esimerkiksi kuukausittain tai neljännes-
vuosittain. Näiden suhteellisen pienten ja tois-
aalta paljon rahaa panostavien porukoiden
motiivina on voimien yhdistäminen, jolloin on
pystytty satsaamaan laadukkaampaan hevo-
seen.
Näiden kahden viime aikoina julkisuuteen
nousseen kimppaomistusmuodon lisäksi on
runsaasti 5–50 omistajan omistajaporukoita.
Panostukset vaihtelevat suuresti hevosen mu-
kaan, mutta tavallisin toimintatapa on alkusat-
saus, eli osuuden osto ja sen jälkeen ylläpitoku-
lujen maksu kimpan sopimalla aikavälillä.
Kimppaomistukseen valittu hevonen maksaa
yleensä 5 000–30 000 euroa. Kuukausiku-
lut ammattivalmennuksessa yhden hevosen
osalta ovat noin 1 000 euroa. Kulut jakautuvat
omistajille omistusosuuksien suhteessa.
Kaikilla kimppatalleilla on Suomen Hippok-
seen rekisteröity virallinen edustaja, joka myös
useimmiten toimii yhteyshenkilönä esimerkiksi
valmentajan suuntaan.
2.3.3.1. Pelisäännöt
– kaiken a ja o
Tässä kappaleessa on kerrottu yleisesti
kimppaomistamisesta. Oppaan osiossa 5. ku-
vataan yksityiskohtaisesti kimppaomistamisen
pelisääntöjä.
Kaikissa kimppaomistuksissa on erittäin
tärkeää, että asioista sovitaan hyvin etukäteen.
Yhdessä laaditaan pelisäännöt, joita kaikki
mukana olevat sitoutuvat noudattamaan. Kim-
pan säännöt on hyvä tehdä valmiiksi jo ennen
Suuret hetket ovat
parhaita porukalla.
Kuva: Elina Laine
yhdenkään osuuden myymistä tai edes koko
kimppatallin perustamista. Yhteiset pelisään-
nöt laatii yleensä kimpanvetäjä. Säännöissä
on hyvä olla mukana ainakin hevosen valin-
taan, kustannuksiin, taloudenhoitoon, päätök-
sentekoon, tiedottamiseen, vastuuhenkilöihin
ja kimppaomistuksen päättymiseen liittyvät
asiat – myös yksittäisten osuuksien osalta.
Asioista sovittaessa on jälleen tarkasteltava
realistisesti kustannuksia, hevosen ansait-
semismahdollisuuksia ja varauduttava myös
tapaturmiin. Tavoitteista ja odotuksista on
hyvä keskustella avoimesti, myös valmenta-
jan kanssa.
Myös hevosesta luopumisesta on hyvä
sopia etukäteen. On tärkeää, että yhdessä
hevosen omistavat henkilöt tiedostavat edes
suuntaa antavasti sen, miten toiset näkevät
kimppaomistamisen päättyvän: hevosen
myymiseen, lopettamiseen vai jopa vasta sen
luonnolliseen kuolemaan.
2.3.3.2. Kimppaomistuksesta
osakeyhtiöön
Yksinkertaisin ravihevosen yhdessä omis-
tamisen muoto on kimppaomistus, jossa ku-
lut ja tulot jaetaan sovitusti omistajien kes-
ken. Kimppaomistuksessa hevosen omistaa
osuuksien muodostama yhtymä. Hevosrekis-
teriä ylläpitävä Suomen Hippos ylläpitää myös
kimppaomistuksille tarkoitettua peitenimire-
kisteriä. Hauska esimerkki olemassa olevasta
peitenimestä on Talli Onnenpekat.
Hevosta omistamaan voidaan perustaa
myös yhtiö tai yhdistys, joka rekisteröidään
kauppa- tai yhdistysrekisteriin. Yhtiö tai yh-
distys, joka harjoittaa hevosen omistamista
on kirjanpitovelvollinen toimistaan. Yhtiö on
varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin,
kun hevosen omistamisen ympärillä on odo-
tettavissa paljon rahaliikennettä. Oivallinen
esimerkki on siitosoriin hankkimista varten pe-
rustettava osakeyhtiö. Suomenhevosjalostuk-
sen alkuaikoina useat parhaat siitosoriit olivat
oriyhdistysten omistamia.
Irina Keinänen
Ravihevosen pitämisen kulut vaihtelevat muu-
tamasta satasesta reiluun tuhanteen euroon
kuukaudessa, riippuen siitä valmennetaanko
hevosta itse vai onko se valmennuksessa
muualla. Kesällä syntyneet varsat siirtyvät
usein ensimmäiseksi talveksi pihattoon ja
ne opetetaan ajolle viimeistään yksivuotis-
syksyllä.
Jos hevosen omistamisen taustalla ovat
vain taloudelliset odotukset, niin valitetta-
van usein edessä on pettymys. Vain hieman
yli puolet hevosista pääsee kilpailemaan ja
kilpailevistakin hevosista vain pieni osa an-
saitsee radalta kulunsa. Toisaalta vuosittain
kymmenet hevoset ansaitsevat huomattavasti
enemmän kuin keskivertosuomalainen saa
vuosipalkkaa. Kaikkien kilpailemaan yltävien
hevosten keskiansio on noin 2 500 euroa vuo-
dessa.
2.4.1 Ammattivalmentajalla
Ammattivalmennuksessa pitäminen on hel-
poin ja usein myös tuloksellisin tapa pitää
valmentautuvaa tai kilpailevaa ravihevosta.
Ammattivalmentaja huolehtii hevosen päivit-
täisestä hyvinvoinnista, ruokinnasta, valmen-
nuksesta ja kilpailuttamisesta. Lisäksi hän
pitää huolta kengityksestä ja kääntyy tarvit-
taessa eläinlääkärin puoleen. Valmentaja
käyttää valmennuksessa yleensä omia väli-
neitään eli valjaita, kärryjä, kuljetuskalustoa
ja niin edelleen. Useimmilla talleilla omistaja
kustantaa hevoskohtaiset varusteet kuten rii-
mun ja loimet.
Omistajan ja valmentajan keskinäisestä
kemiasta ja sopimuksesta riippuu minkä ver-
ran valmentaja keskustelee hevosen arjesta
omistajan kanssa. Hevosen valmennuksesta
tulee aina tehdä kirjallinen sopimus, josta käy-
vät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: mitä
valmennussopimus sisältää, lisäpalveluiden
hinnat (mm. kuljetus, erikoiskengitykset), mitä
varusteita hevosella oli tullessaan, kuukausi-
maksun suuruus ja maksuehdot. Suomen Ra-
vivalmentajat ry:llä on sopimuksesta valmis
mallipohja.
Ammattivalmentaja on yrittäjä ja laskuttaa
omistajaa palveluistaan yleensä kuukausittain.
Eläinlääkärin ja muiden ulkopuolisten palve-
luntarjoajien laskut tulevat tavallisesti suoraan
omistajalle. Ammattivalmennuksessa hevosen
pitäminen on saatuun palveluun nähden koh-
tuuhintaista. Ammattivalmentajien perusmak-
sut vaihtelevat arvonlisäveroineen noin 700 eu-
rosta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa.
Omistaja voi halutessaan olla ottamatta mitään
kantaa hevosensa arkisiin murheisiin tai pieniin
loukkaantumisiin. Useat ammattivalmentajat
ajavat itse tallinsa hevosia kilpailuissa, mutta
osa käyttää lainaohjastajia. Tilastot osoittavat,
että ammattivalmennuksessa kilpailevat hevo-
set menestyvät radoilla keskimäärin selvästi
paremmin kuin amatöörien valmentamat.
Ammattivalmennuksessa hevosen pitämi-
sen varjopuolet perustuvatkin tunteisiin. Mik-
si hevosta sitten pitää, jos ei halua olla sen
kanssa tekemisissä? Käytäntö on osoittanut,
että hevosen omistamisesta saavat eniten irti
ne omistajat, jotka ovat aktiivisia. He seuraavat
hevosensa kilpailu-uraa aktiivisesti, käyvät tal-
lilla katsomassa hevostaan ja tutustuvat siihen.
Usein omistaja voi ammattitallillakin halutes-
saan osallistua hevosen hoitoon. Jotkut jopa
ottavat osaa valmennukseen. Tällöin asiasta
on sovittava valmentajan kanssa jo hevosta
valmennukseen vietäessä.
2.4.2 Harrastajavalmentajana
Harrastajavalmentajaksi kutsutaan henkilöä,
joka vastaa itse hevosensa valmennuksesta,
useimmiten oman työnsä ohella. Ravikilpailui-
hin osallistuakseen harrastajavalmentajan on
suoritettava joko C-ajolupa- tai vastuuvalmen-
tajakurssi. Molempia järjestetään raviradoilla.
16-vuotias henkilö voi ohjastaa C- tai montén
C-ajoluvan (mC), mutta hän voi toimia harrasta-
javalmentajana (H1-lisenssi) vasta täytettyään
18 vuotta. Jos ajoluvan suorittaa täysi-ikäisenä,
voi ajoluvan lunastettuaan toimia automaatti-
sesti myös harrastajavalmentajana.
Harrastajavalmentajan hevonen asuu
yleensä joko harrastajavalmentajan omassa
tallissa tai on täysihoidossa jonkun muun tal-
lissa. Hevosen pitäminen kotona, omassa tal-
lissa, on edullisinta, mutta myös sitovinta.
Omassa tallissaan tai vuokratuissa tiloissa
valmentava harrastaja huolehtii itse hevo-
sesta perushoidosta alkaen. Kaikki välineet
ovat hänen omiaan. Hän myös vastaa itse
kiinteistöstä, valmennuspaikoista, tarhoista ja
laitumista. Ennen täysin omillaan olevaksi har-
rastajavalmentajaksi ryhtymistä kannattaa
perehtyä hyvin hevosen hoitoon, yleisimpiin
sairauksiin ja valmennuksen perusperiaattei-
siin. Hevosesta huolehtiminen on vaativaa,
erittäin sitovaa ja raskasta työtä, ravivalmennuk-
sesta puhumattakaan.
Omassa tallissa hevosta pidettäessä os-
torehut ja -kuivikkeet maksavat vähintään noin
150 euroa kuukaudessa. Lisäksi kuluihin pitää
laskea mukaan sähkö ja vesi, vakuutukset, lan-
tahuolto sekä tarvikkeet ja varusteet. Kengitys
on myös iso kustannuserä, jos sen teettää am-
mattilaisella.
2.4.3 Täysihoidossa
Täysihoitoon kuuluu yleensä hevosen karsi-
napaikka, karsinan siivous ja hevosen päivit-
täinen ruokinta ja tarhaaminen. Harrastajaval-
mentajan tehtäväksi jää valmentaminen ja
hoitaminen. Valmentaminen tapahtuu tällöin
omistaja-valmentajan omilla varusteilla ja har-
rastajavalmentaja on itse vastuussa hevosen
kuljettamisesta raveihin. Täysihoitosopimus on
tallikohtainen ja saattaa poiketa merkittävästi
edellä mainitusta jaosta. Jos tallin omistaja on
itse raviharrastaja, tai jopa ammattivalmentaja,
helpottaa se yleensä monella tapaa täysihoi-
dossa ravuriaan pitävän toimimista.
Oman valmennettavan pitäminen täysihoi-
dossa ei ole taloudellisesti kovin houkuttel-
eva vaihtoehto, koska hoitokulut ovat yleensä
vähintään puolet ammattivalmentajan kuu-
kausimaksusta, mutta sen lisäksi harrasta-
jan on investoitava varusteisiin ja käytettävä
harrastukseensa säännöllisesti melko paljon
aikaa. Tämän tavan valitsee yleensä sel-
lainen omistaja, jolle on nimenomaan tärkeää
viettää aikaa hevosen kanssa ja myös urheil-
la. Ravihevosen valmentaminen ja jopa pelk-
kä oman hevosen suoritusten seuraaminen
on erinomainen tapa tyydyttää kilpailuviettiä
esimerkiksi jo taakse jääneen oman urhei-
lu-uran jälkeen. Monelle hevosen kanssa
työskentely ja sen seura ovat vastapainoa
työelämälle.
Ammattivalmentajan tai täysihoitotallin
pitäjän kanssa on hyvä tehdä kirjallinen hoi-
tosopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata
myös se, miten toimitaan jos hevonen louk-
kaantuu ja sairastuu akuutisti, eikä omistajaa
tavoiteta.
Ks. lisää kohdasta 3.3.3. Sopiva tallipaikka.
Eläinlääkäri ja harrastajavalmentaja Min-
na Tuiskulla on kokemusta ravihevosen
omistamisesta reilun vuosikymmenen ajalta.
Tällä hetkellä hänellä on kolme hevosta ko-
titallissa, mutta kokemusta löytyy niin täysi-
hoitotallista kuin hevosen pitämisestä am-
mattivalmentajalla.
Tuiskun mukaan ammattivalmentajalla
hevosen pitäminen ei välttämättä sovi ih-
miselle, joka haluaa itse tehdä ja päättää
hevosen asioista. Jos valittu ammattival-
mentaja ei ole entuudestaan tuttu tai hänelle
ei ole tutuilta ihmisiltä suosituksia, kannat-
taa valita valmentaja suhteellisen läheltä jol-
loin hevosta voi käydä välillä katsomassa.
Lisäksi kannattaa etukäteen selvittää, mitä
valmennushintaan sisältyy. Esimerkiksi
madotusten, loimien ynnä muiden hevos-
kohtaisten varusteiden sekä hoitajien valjas-
tuspalkkioiden suhteen on olemassa erilai-
sia käytäntöjä. Osalla peruskengitys sisältyy
hintaan, kaikilla ei. Kuljetukset laskutetaan
yleensä erikseen.
Täysihoitotalli voi olla jopa lähes yhtä
edullinen vaihtoehto kuin kotona pitäminen.
”Täysihoitotalleissa on paljon eroja. Kan-
nattaa valita sellainen, jonka aikataulujen
kanssa pystyy itse elämään ja tärkeää on
tietenkin, että kemiat tallinpitäjän kanssa
kohtaa”, Tuisku kertoo. Ihmisten ollessa tal-
lilla samanhenkisiä, on tallilla käynti muka-
vampaa. Täysihoitotalli ei sido niin paljon
kuin kotona pitäminen; hevonen tulee ruo-
kittua, ulkoilutettua ja karsinakin putsattua
(sopimuksista riippuen) vaikka ei itse joka
päivä tallille pääsisikään.
Kotona pitämisen hintaan vaikuttaa paljon
se, mitkä ovat lähtökohdat, millaisia hevosia
on ja mikä on oma vaatimustaso. ”Jos kai-
ken joutuu rakentamaan alusta asti, on se
yllättävän kallista”. Siitostammat eivät vaadi
valmennuspaikkoja, mutta jos pitää kilpa-
hevosia saa treenipaikkojen tekemiseen ja
hoitamiseen kulumaan suuriakin summia.
Rehujen lisäksi varusteet, kuivikkeet, lanta-
huolto ja jatkuva paikkojen kunnossapitämi-
nen vie rahaa, joka pitää huomioida kustan-
nuksia laskettaessa. Kotona pitämisen etu
on ehdottomasti se, että hommia saa tehdä
oman aikataulun ja mieltymysten mukaan.
Samalla se on kuitenkin kaikkein sitovinta.
”Tällä hetkellä pitäisin hevoset mieluiten
ammattivalmentajalla, mutta kustannusten
vuoksi se edellyttäisi hevosten kilpailevan
ikäluokkalähdöissä tai olevan Toto75-tasol-
la”, Tuisku toteaa. ”Olisi kiva vaan käydä
raveissa seuraamassa hevosten juoksuja ja
antaa muiden tehdä työ”.
Huomioitavat kustannukset ravihevosen hankinnassa
• hevosen kauppahinta (tuhannesta kymmeniin tuhansiin euroihin)
• ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen)
• ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta)
• kuljetuskustannukset (riippuu välimatkoista)
• muut matkakustannukset
• rekisteröinti yms. kulut.
Hevosen säännölliset kustannukset
eri pitämisen muodoilla
Ammattivalmentajalla
• valmennusmaksu 700-1 100 e/kk
	 - sis. täysihoidon, valmennuksen, peruskengityksen
• satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee)
• loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta),
rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e /krt), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa,
noin 60–90 e/krt tai voi sis. valmennusmaksuun)
• vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta)
• kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio).
Täysihoitotallissa
• tallivuokra (pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa noin 400–600 e,
muuten vaihdellen noin 300–500 e)
• vitamiinit ja lisärehut
• kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt)
• loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta),
rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa,
noin 60–90 e kerta)
• vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta)
• satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee)
• varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4 000 e)
• kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio).
Omassa tallissa
• rehut, kuivikkeet, sähkö, vesi, lantahuolto n. 150–200 e /kk
• kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt)
• satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500–1 000 e/vuosi, vaihtelee)
• loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta),
rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa,
noin 60-90e kerta)
• vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta)
• varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4000 e)
• kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio).
Ilkka Nisula
Omaan hevoseen ja sen hankintaan kiteytyy
koko lajia ylläpitävä usko ja toivo; jospa tästä
nyt tulisi se elämäni hevonen! Kannattaa siis
harkita tarkkaan ja nähdä vaivaa oikeanlaisen
hevosen etsimisessä.
2.5.1. Kysy ammattilaiselta –
ole järkevä
Uusien hevosenostajien ostoaikeissa nyrk-
kisääntönä voi pitää sitä, että ei kannata
ujostella avun kysymistä oikeanlaisen yksilön
valinnassa. Hevosten sukuihin, rakentee-
seen, kilpailunäyttöihin, ajo-ominaisuuksiin ja
toimintaan sekä yleisterveyteen löytyy kaikkiin
omat asiantuntijansa, joilta kannattaa kysyä
rohkeasti mielipidettä. Raviurheilun ammatti-
laiset ja järjestöt opastavat mielellään. On lajin
ja kaikkien sen parissa toimivien etu, ettei uusi
hevosenomistaja tule harhaanjohdetuksi, vaan
löytäisi juuri haluamansa.
Toimijoilla on omat intressinsä, kuten kaikes-
sa kaupankäynnissä; kauppias haluaa tienata.
Mitä lyhyempi ketju on alkuperäisestä myyjästä
lopulliseen ostajaan, sitä vähemmän rahaa ka-
toaa jakelukanavan tukkuportaille.
Neuvojia riittää, mutta hevosenosta-
ja päättää lopulta kaupasta eikä intuitio-
takaan sovi sulkea pois valintakriteereistä.
Vaikka kaikki kehuisivat tiettyä varsaa, mutta et
jostain syystä itse pidä kokonaisuudesta, älä
osta kyseistä hevosta.
Todennäköisyydet ovat tylysti sen puolella,
että jo alkujaan hyväsukuisesta ja –rakentei-
sesta yksilöstä kehittyy aikuisena parempi
kilpahevonen kuin esimerkiksi rakenteeltaan
vajaasta. Varusteista, hoidoista, valmennuk-
sesta sekä nykyaikaisesta eläinlääketieteestä
löytyy apuja moneen ongelmaan, mutta on
helpompaa, jos ostettava hevonen on mahdol-
lisimman terve.
Ammattivalmentaja Tuomas Korvenoja on
todennut: ”Haluan aina korostaa, että tässä
tallissa ei tehdä hyviä hevosia, vaan me val-
mennamme niitä. Jos saamme lahjakkaan
hevosen tähän systeemimme sisälle, pyrimme
auttamaan sitä niin, että se voi näyttää lahjak-
kuutensa. Valmennus on tärkeää, muttei niin
tärkeää kuin hyvä hevonen”.
2.5.2. Varmistu hevosen
sopivuudesta
Kokematon omistaja ja käyttötarkoitukseensa
soveltumaton hevonen on kehno ja pahim-
massa tapauksessa vaarallinen yhdistelmä.
Hevosen omistamisesta ei ole iloa, jos sen
kanssa ei voi harrastaa omistajan toivomalla
tavalla niissä olosuhteissa, joihin hevonen
tullaan sijoittamaan. Sopimattoman hevosen
ylläpito maksaa vähintään yhtä paljon kuin so-
pivan, joten hevosen valinnassa ei kannata hä-
tiköidä. Yleensä se sopiva hevonen tulee vas-
taan ennemmin tai myöhemmin. Kalliimmalla
hinnalla saa keskimäärin paremman hevosen,
joten ostohinnassa ei kannata pihistellä ensim-
mäisenä.
Käyttötarkoituksesta riippumatta hevosen
täytyy olla perusterve ja ikäänsä nähden oikein
koulutettu. Markkinoilla on tarjolla halpoja he-
vosia, jotka ovat sitä yleensä syystä. Vanhat,
pikkuvikaiset hevoset tarvitsevat erityisen
asiantuntevaa ja hyvää hoitoa, mikä voi käydä
omistajalle eläinlääkärinkuluineen kalliiksi.
2.5.3. Mistä löydän hevosen?
Huutokaupasta ostettiin aikanaan suoma-
laisen raviurheilun legenda Charme Asserdal
ja huutokaupoista ovat löytyneet myös lukui-
sat muut huippuravurit. Ammattimaisesti or-
ganisoiduissa varsahuutokaupoissa kas-
vattajilla on tavoitteena myydä varsansa, ja
ostaja voi saada huudettua itselleen hyvä-
sukuisen varsan järkevällä hinnalla. Samalla
kokee hevoshuutokaupan tunnelmaa ja näkee
kertaheitolla suuren joukon nuoria ja poten-
tiaalisia huippuvarsoja, joita voi vertailla kes-
kenään. Varsan ostosta on pitkä tie radoille
saakka, mutta toisaalta nuoren hevosen kans-
sa kukaan ei ole ainakaan valmiiksi tehnyt
mitään väärin – kaikki on omissa käsissä.
Huutokauppoja järjestetään merkittävissä
ravimaissa: Ranska, Ruotsi, Suomi ja Yhdys-
vallat ovat hyviä vaihtoehtoja, jos huutokät-
tä vipattaa. Suurissa varsahuutokaupoissa
myytävistä hevosista on tarjolla paljon tietoa
jo etukäteen kattavien myyntiluetteloiden sekä
esittelyvideoiden muodossa. Varsat ovat
nähtävissä etukäteen ennen varsinaista huu-
tokauppaa.
Huutokauppakulttuuri juurtuu Suomeen
vähitellen, ja hevosen ostajan kannalta huu-
tokauppa on varteenotettava paikka hankkia
hevonen. Huutokaupan etuja on varsojen ver-
tailun helppous. Varsat ovat terveystarkastet-
tuja, ja suuri osa niistä on röntgenkuvattuja.
Ulkomaista huutokauppavarsaa hankittaessa
kannattaa muistaa, että ulkomailla syntyneen
nuoren hevosen kilpailuttaminen Suomessa
on haasteellisempaa, koska sarjatarjontaa
suunnataan Suomessa syntyneille ravureille.
Suomen suurimmasta vuosittaisesta
varsahuutokaupasta vastaa Suomen Hevo-
senomistajien Keskusliitto ry:n ja Suomen
Ravihevoskasvattajat ry:n omistama
Starinita Oy. Vuosittain 1,5-vuotiaiden huu-
tokaupassa on ollut tarjolla lähes 100 varsaa.
Suomessa huutokaupasta on ollut myyn-
nissä mm. Kriterium-voittaja Bosses Lily
ennätys 14,9a ja voittosumma n. 100 000 e,
Air Force 11,5a vs. n. 250 000 e, Oz Kemp
12,3a vs. n. 250 000 e ja Owen Kemp 11,8a
vs. 230 000 e sekä Ravikuningatar Milia
23,1a vs. n. 177 000 e ja Tupla-Heli 23,7a vs.
n. 87 000 e. Lisätietoja löydät osoitteesta www.
hevoshuutokaupat.fi
Hevoskasvattajat ovat hyviä yhteistyö-
tahoja varsojen etsintään. Kasvattajat ovat
perehtyneet sukulinjoihin ja varsojen hoitoon.
Ammattimaiset kasvattajat ovat yleensä myös
panostaneet emätammoihin. Jos varsoja
on tarjolla useita samassa paikassa, käy eri
yksilöiden vertailu toisiinsa kätevästi. Suuret
kasvattajat käyttävät usein yhteistyökumppa-
neinaan valmentajia, jotka opettavat varsoille
raviaakkoset ja perusrutiinit. Näiltä valmenta-
jilta saa arvokasta tietoa myytävistä hevosista
ja niiden tasosta. Valmentajan luona tarjolla on
hyvää vertailupohjaa muihin samanikäisiin he-
vosiin. Ammattivalmentajien joukosta löytyy
varsojen opettamiseen erikoistuneita varsaval-
mentajia, joilla on vuosittain jopa kymmeniä
varsoja opetettavana.
Lisätietoja kasvattajista löytyy esimerkiksi
Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n nettisivuilta
osoitteesta www.ravihevoskasvattajat.fi.
Jos etsii ravihevosta ammattivalmennuk-
seen, kannattaa kääntyä valitsemansa val-
mentajan puoleen ja pyytää häneltä apua.
Valmentaja todennäköisesti haluaa etsiä
omistajille ja omaa talliaan vahvistamaan mah-
dollisimman hyvän ravurin. Halukkaalle osta-
jalle hevosia löytyy, mutta ammattilaisen kans-
sa valintaprosessia on helpompi viedä läpi.
Monilla valmentajilla on erittäin arvokkaita
kontakteja, joilla voi löytyä ostettaviksi myös
sellaisia hevosia, joita ei aktiivisesti myydä.
Todella hyvät kilpailevat hevoset eivät löydy
myyntipalstoilta. Mikäli sellaisen itselleen ha-
luaa, on oltava liikkeellä oikealla hetkellä.
Mahdollinen luottovalmentaja voi olla koke-
muksensa ansiosta hyvä tuki käytännön kaup-
patilanteessa.
Jos on kiinnostunut jostain tietystä hevoses-
ta, kannattaa rohkeasti kysyä hevosen omista-
jalta tai valmentajalta, onko hevonen kaupan.
Vanha sanonta ”kaikki on kaupan, kun hinnas-
ta sovitaan” sopii useimmiten myös hevosiin.
Pelkkä paikanvaihdos saattaa piristää koke-
nutta kilpahevosta, vaikka edellinen valmen-
taja olisi tehnyt työnsä kuinka huolellisesti ja
hyvin.
Ammattivalmentajien yhteystiedot löytyvät
osoitteesta www.ravivalmentajat.fi
Hevosten myynti-ilmoituksia löytyy hevos-
lehdistä, internetin myyntipalstoilta sekä val-
mentajien ja kasvattajien kotisivuilta.
2.5.4. Suosi suomalaista
Suomessa syntyneellä hevosella on kotimaas-
sa kilpailtaessa aina paremmat kilpailumahdol-
lisuudet raviratojen sarjatarjonnan puolesta.
Lisäksi monet nuorten hevosten ikäluokkakil-
pailut, rahakkaat ennakkomaksulliset suurkil-
pailut ja opetuslähtöjärjestelmä ovat rajattuja
vain Suomessa syntyneille. FI-hevosella on siis
lähtökohdiltaan paremmat ansaintamahdolli-
suudet ja enemmän hyviä kilpailuja tarjolla. Eri-
tyisesti uraansa aloittelevien ulkomaantuontien
mukaanpääsy lähtöihin on vaikeaa, koska alim-
missa sarjoissa etusijalla ovat Suomessa syn-
tyneet nuoret hevoset. Ja kuten Suomen ravi-
urheilun toivoa Brad de Veluwea valmentava
Tuomas Korvenoja on todennut: ”Sitoutuminen
ja fiilis siihen hevoseen on ihan eri luokkaa, kun
se on aito suomalainen tuote.”
Vanhemmalla hevosella ei puolestaan enää
ehdi klassisiin ikäluokkakilpailuihin, joiden voi-
toista monet haaveilevat. Suomen suurimmat
ikäluokkakilpailut ovat 3-vuotiaiden lämminve-
risten ja 4-vuotiaiden suomenhevosten
Kriterium sekä 4-vuotiaiden lämminenveristen ja
5-vuotiaiden suomenhevosten Derby.
Ulkomailta voi löytyä kovasukuisia hevo-
sia edullisempaan hintaan, mutta jos lähtee
ulkomaankauppaan, tarvitaan hyvät kontaktit
ja onnea. Ulkomailta hevosta tuotaessa osto-
hintaa lisäävät kuljetuskustannukset ja paperi-
sekä rekisteröintikulut.
Jo kilpailleen hevosen kohdalla on tärkeää
tuntea hevosen historiaa. Esimerkiksi suuressa
tallissa treenannut, mutta hieman kilpailemi-
seen hiipunut hevonen voi syttyä pienessä
maalaistallissa. Ja vastaavasti amatöörival-
mennettu hevonen voi näyttää kapasiteet-
tinsa ammattilaisen käsiin siirtyessään. Ellei
hevonen ole vain yksiselitteisen hyvä ja tämän
kautta luultavasti myös hintava, on hyvä olla
mielessä jokin parannusajatus, jolla voidaan
päästä tuloksiin.
Valtaosa kasvattajista
pyrkii myymään ravuri-
varsansa yksivuotiaana.
Kuva: Irina Keinänen
Realistinen lähtökohta on yrittää löytää sel-
lainen hevonen, jolla on mahdollisuuksia osal-
listua omiin elinkustannuksiinsa tienesteillään
radoilta. Voittoa tuottavia ravureita on, mutta
palkintorahojen varaan ei hevosenostovaihees-
sa kannata laskea mitään. Hyvä hevonen elät-
tää itsensä.
Omaan käyttöönsä hevosta hankkivalla har-
rastelijalla painaa vaakakupissa myös hevosen
luonne ja käsiteltävyys. Harrastaminen on
mielekkäämpää, mikäli hevosella on mahdol-
lisuuksia pärjätä raveissa, joten muutaman
satasen hevosta ei kannata harrastuskäyt-
töönkään ostaa. Lajin kehittymisen ja hevosja-
lostuksen kannalta olisi myös tärkeää, että
hevosten kierto nopeutuisi ja ostosatsaukset
keskittyisivät hyväsukuisiin nuoriin ravureihin,
joista parhaat siirtyisivät ajoissa jatkamaan
sukua.
2.5.5. Ravihevosen
kokeileminen ja ostotarkastus
Kristiina Ertola
Hevosen kokeileminen on suositeltavaa, eri-
tyisesti nuorten hevosten ollessa kyseessä.
Aina on parempi testata vastaako hevonen
sitä, mitä haetaan. Vielä parempi on, jos tuleva
valmentaja pääsee kokeilemaan hevosta. Ru-
tinoituneella ja ammattitaitoisella valmentajalla
on tietotaitoa muodostaa käsitys muun muas-
sa hevosen sen hetkisestä terveydentilasta,
ajo-ominaisuuksista ja osaamistasosta. Osto-
tarkastus voi toimia samalla myös tarvittavana
vakuutustarkastuksena.
Nuorten hevosten röntgenkuvaaminen ja
ostotarkastus eläinlääkärillä on suositeltavaa.
Ostajan kannattaa teettää ostotarkastus eläin-
lääkärillä, johon itse luottaa, ja olla aktiivisesti
mukana tarkastuksessa joko paikan päällä tai
ainakin puhelimitse.
Irtopalat eivät yleensä ole este hevosen os-
tamiselle, mutta tällöin on neuvoteltava myyjän
kanssa, kuka maksaa mahdollisen leikkauk-
sen ja huomioidaanko löydökset ostohinnas-
sa. Myös sydänäänet ja etenkin sivuäänet on
kuunneltava ostotarkastuksessa. Samoin tar-
kistetaan suu ja oriilta kivekset. Jos hevonen
ravaa huonosti ostotilanteessa, pitää miettiä
haluaako ostaja varmasti hevosen. Jos kuiten-
kin haluaa, on tutkimuksilla selvitettävä mistä
epäpuhdas ravi tai vinous johtuu.
Varsojen jalkoja ei normaalisti taivuteta.
Hengitysteiden tähystäminen ostotarkastuk-
sissa ei ole rutiinitoimenpide nuorilla hevosilla,
koska usein kurkunpään toimintahäiriöt synty-
vät vasta valmennuksen aikana esim. infek-
tioiden seurauksena. Jos nuorelta hevoselta
kuvataan etupolvet, on suositeltavaa ottaa ns.
skyline-kuva, koska tästä näkee mahdolliset
muutokset aiemmassa vaiheessa kuin tavalli-
sissa röntgenkuvissa.
Vanhemmille kilpahevosille kannattaa
teettää perustarkastus. Mitä kalliimpi hevonen,
sen kattavampi tarkastus on hyvä tehdä. Eten-
kin lämminveriravureiden etupolvet on suositel-
tavaa röntgenkuvata. 3-vuotiaat ja vanhemmat
suomenhevoset kannattaa kuvata kavioruston
luutuman varalta.
Muista, että eläinlääkärintarkastus on
kaikkien osapuolten etu: hevosen, ostajan
ja myyjän. Kaikkea ei voi tarkastuksessa to-
deta, mutta huolellisessa tarkastuksessa tulee
esille jo paljon. Olennaista on, että eläin-
lääkärille kerrotaan taustatiedot hevosesta
sekä ostajan tulevat suunnitelmat sen kanssa.
Näin eläinlääkäri osaa ottaa kantaa löydöksiin
ja siihen, onko niillä hänen näkemyksensä mu-
kaan vaikutusta hevosen tulevaan käyttöön.
Loppupelissä hevosta ostaessa oma fiilis
ratkaisee – usein kannattaa luottaa intuitioon.
Lisälukemista:
Ratsun ostotarkastus oppaan koh-
dassa 3.5.3.1.
Hevoskaupan käsikirja (Pauliina
Lehtola ja Christopher Wegelius)
Kuva:SonjaHolma
Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen
ja monipuolinen liikuntamuoto. Ratsastusta voi
harrastaa yksin tai perheen ja ystävien kanssa,
omaksi ilokseen tai kilpailumielessä, ulkona
luonnossa ja ratsastushallin suojassa – mah-
dollisuudet ovat rajattomat.
Ratsastajainliiton alaisuuteen kuuluu yh-
deksän kilpailulajia, joiden lisäksi harrastetaan
muun muassa maasto- ja vaellusratsastusta.
Ratsastuksen perinteisiä lajeja ovat olympialajit
koulu-, este- ja kenttäratsastus. Ratsastus so-
veltuu myös erityisryhmille.
Ratsastusta harrastaa 160 000 suoma-
laista. Suomen Ratsastajainliitto ry on ratsas-
tusurheilun keskusjärjestö, ja sillä on noin 50
000 jäsentä. Ratsastus on kymmenenneksi
suosituin paikan päällä seurattavista urheilula-
jeista.
Helpointa ja turvallisinta ratsastus on aloit-
taa Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleissa:
ratsastuskouluissa tai harrastetalleissa, joita on
Suomessa lähes 300. www.ratsastus.fi
Pauliina Lehtola
Hevosen omistaminen on monille unelma. Pit-
kään jatkuneen harrastuksen täyttymys. Rat-
sastuskoulun rakkaimman hevosen saaminen
omaksi. Mahdollisuus säännölliseen ratsastuk-
seen, ehkä kilpailemiseenkin.
Unelmat ovat ihania ja niitä pitää olla. Kan-
nattaa kuitenkin muistaa, että hevosen omista-
minen on haastavaa, se voi viedä rahasi, aikasi
ja hermosi. Useimmiten myös puolisosi hermot.
Toisaalta, hevosen omistaminen on elämänta-
pa, jota ilman ei pian osaa olla. Ja parhaimmil-
laan se on juuri niin ihanaa kuin ajattelitkin.
Seuraavassa tuodaan esille seikkoja, jotka
sinun pitää harrastajaratsastajana tietää, eri-
tyisesti kun lähdet harkitsemaan ensimmäisen
hevosesi hankintaa. Toki neuvoista on hyö-
tyä laajemminkin. Harrastajina pidetään tässä
lähes kaikkia sellaisia, jotka eivät hanki elan-
toaan hevosten parista. Ohjeet on suunnattu
ennen kaikkea sellaiselle harrastajalle, jolla
ei ennen ole ollut kokonaisvaltaista hevosen
ylläpitovastuuta omalla kontollaan.
3.3.1. Tarvittavat tiedot ja
taidot
Nostan esiin ensimmäisenä hevosta hankkivan
tiedot ja taidot. Tiedoilla tarkoitan osaamista
ja kokemusta hevosesta lajina, hevosen hoi-
dosta, varusteista, eläinlääkinnästä ja ruokin-
nasta. Taidot ovat osaamista. Ratsastustaitoa,
hevosen käsittelytaitoa, silmää, uskallusta ja
hevososaamista. Molempia näitä tarvitaan
riittävästi, varsin paljon, ennen kuin oman
hevosen hankkiminen on mielekästä ja turval-
lista, sekä sinulle että hevoselle.
Tietovarastoa voi hankkia ja omaksua lähes
loputtomasti kirjoista, kursseilta ja ennen kaik-
kea kokeneilta ammattilaisilta, mikäli oppimis-
halua on. Taidot ovatkin haastavampi asia – tai-
toa kun ei opita kirjoista. Hevosten kanssa oppii
olemaan ainoastaan olemalla niiden kanssa ja
ratsastamaan oppii ainoastaan ratsastamalla.
Tämä saattaa unohtua, kun on monessa muus-
sa asiassa elämässään tottunut saamaan halu-
amansa ja pääsemään tavoitteeseensa paljon
nopeammin. Ratsastus on kaikessa haasta-
vuudessaan välillä myös turhauttavaa – taitoa
ei voi pakottaa eikä sitä voi ostaa.
Tarvittavat tiedot
hevosesta
• lajityypillinen käyttäytyminen
• anatomia, perusteet
• päivittäiset hoito- ja ruokintarutiinit
• perushuolto
• ruokinta
• varusteet ja niiden käyttö ja huolto
• perussairaudet ja niiden oireet ja
tunnistaminen sekä ensiapu
• kavionhoito ja peruskengitys
Omistajan
tarvittavat taidot
• sujuvaa hevosen peruskäsittelytaitoa 	
eri tilanteissa (tallissa, tarhattaessa, 	
kuljetuksessa, erityistilanteissa)
• hevosmiestaitoa
• riittävästi ratsastustaitoa itsenäiseen 	
ratsastamiseen useimmissa tilanteissa 	
useimmilla hevosilla
Oma hevonen on
monen ratsastajatytön
suuri unelma.
Kuva: Sonja Holma
3.3.2. Mitä hevosen pitäminen
maksaa
Hevosen pitämiseen kuluu rahaa. Korjaan
– paljon rahaa. Rahalla ei voi korvata puuttu-
via tietoa eikä taitoja. Mutta rahalla saa apua.
Taitopuolen asioista voi joustaa, mikäli sinulla
on varaa ostaa osaavaa apua päivittäiseen tai
viikoittaiseen työskentelyyn hevosen kanssa.
Tällöin yhtälöstä voi tulla varsin toimiva.
Usein kysytään, paljonko hevonen maksaa.
Kysymykseen hevosen hinnasta voi antaa yhtä
tarkan vastauksen, kuin kysymykseen paljonko
maksaa koti. Hevosia on kaupan, valitettavasti,
puoli-ilmaisesta tonnin hevosesta miljoonien
kauppasummiin. Mikä on halpa tai kallis hevonen
vaihtelee siten myös kysyjän oman lompakon ja
intressien vuoksi melkoisesti.
Hevosen ostossa pätee pääsääntöisesti
sama laki kuin muussakin elämässä: ei ole
hyvää ja halpaa. Harrastehevoseksi hankitta-
van ratsun hintahaitari asettunee Suomessa
tällä hetkellä kuitenkin noin 5 000–15 000 eu-
ron väliin. Riippuen luonnollisesti harrastajan
omista tavoitteista, osaamisesta ja siitä, kuinka
onnistuneita (=järkeviä ja sopivia!) kauppoja
on osattu tehdä. Kaupan laatua ei kuitenkaan
ratkaise hevosen hintalappu. Vielä vähemmän
se ratkaisee tulevan hevos-ihmiskumppanuus-
suhteen toimivuutta.
Hevosen ostohinta ei yleensä ole suurin
este hevosen hankinnassa, sillä hevosen
ylläpito vasta maksaakin. Ylläpito voi olla koh-
tuuhintaista maaseudulla, kun hevonen viettää
suurimman osan päivästä ulkona, talliraken-
nus on vanha navetta eikä ratsastuspaikkoja
ole metsäpolkua enempää. Silloinkaan se ei
ole ilmaista. Lähden kuitenkin siitä, että ostet-
tavalla ratsulla olisi omistajalleen jonkinlainen
ratsun käyttöarvo ja -tarkoitus, ja silloin talliolo-
suhteiden täytyy mahdollistaa turvallinen rat-
sastuksen harjoittelumuotoinen treenaaminen.
Ja tällaiset olosuhteet maksavat.
3.3.3. Sopiva tallipaikka
Perussääntönä voi pitää, että mitä vähem-
män itsellä on kokemusta ja tietoja sekä tai-
toa, sitä enemmän ostopalvelua tarvitaan tal-
liympäristöön. Täysihoitotalli, jossa on hyvät
olosuhteet ja osaava henkilökunta, on tällöin
hyvä vaihtoehto. Toinen hyvä vaihtoehto har-
rastajalle on sijoittaa hevonen ratsastuskou-
lun talliin. Tällöin apua on koko ajan saatavilla,
ja voi olla mahdollista osallistua esimerkiksi
omalla hevosella hieman edullisemmin ope-
tustunneille. Samoin hevosen säännöllinen
liikutus yleensä onnistuu ja hevosen satun-
nainen osallistuminen opetustoimintaan voi
jopa laskea ylläpidon kustannuksia. Maneesin
ja ratsastuskentän itsenäinen käyttö saattaa
olla ratsastuskouluilla tuntitoiminnan vuoksi
rajoitettua, mikä pitää huomioida aikatauluja
suunniteltaessa. Muilta osin tällainen yhtälö voi
olla kaikille osapuolille erittäin hyvä.
Hevosen pitäminen omassa tallissa ja vas-
tuunottaminen konkreettisesti kaikesta 24/7 ja
ympäri vuoden soveltuu vain kokeneille he-
vosihmisille, jotka tietävät tismalleen, mihin
lähtevät. Hevonen on eläin, jolla on lajityypilliset
tarpeensa. Se on muun muassa laumaeläin.
Hevosen pitäminen yksin ei ole suositeltavaa.
Toiseksi hevonen on eläin, jonka hoito vaatii
tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Puhtaanapito,
säännöllinen ruokinta vähintään kolme ker-
taa päivässä, juottaminen, liikunta. Ihan joka
ikisenä päivänä, kelistä riippumatta, omistajan
sairastumisista riippumatta, toimitusvaikeuk-
sista riippumatta. Joka päivä.
Vasta-alkajan hevonen ei siis kuulu omaan
pikkupihatalliin, vaan järkevintä on viedä
hevonen asialliseen ja omia ja hevosen tar-
peita vastaavaan täysihoitotalliin. Kannat-
taa muistaa, että hevonen ei sinänsä katso
ympäristöänsä muuten kuin lajityypilliseltä
kannalta. Hevonen ei siten arvioi tallin sosiaa-
litiloja, säilytyskaappien kokoa tai muutenkaan
ympäristönsä hienoutta. Blingbling on tallis-
sa ihmisiä varten, ei hevosta. Talliolosuhteet
voivat olla ulkoisesti melko vaatimattomatkin,
mutta riittävää on, että ne ovat turvalliset ja
hevosen kannalta tarkoituksenmukaiset. Maa-
laisjärjellä ajatellen tavaroiden ja talliympäristön
yleinen siisteys, laadukkaat rehut, raikas talli-
ilma, turvalliset ulkoilutilat ja ratsastuspohja,
lajitovereiden seura sekä hyvinvoivat hevoset
kertovat yleensä hyvästä hevosten hoidosta.
Hevosen täysi- tai muusta hoidosta, val-
mennuksesta tai tallipaikasta tulee aina
tehdä kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus
saattaa tuntua kovin muodolliselta, varsinkin
jos tallinpitäjä on jo entuudestaan tuttu. Juris-
tina kuitenkin tiedän, mikä on yksi yleisimpiä
syitä erinäköisiin riitoihin: ”No kun en minä tul-
lut tuota edes ajatelleeksi, ainakaan tuolla ta-
voin…”. Siitä se usein lähtee, riita nimittäin.
Kirjallisella sopimuksella saavutetaan se
etu, että osapuolet, tallinpitäjä ja hevosen
omistaja, ainakin kerran jossain määrin yhtei-
sesti miettivät yhteiselonsa pelisääntöjä. Jos
erimielisyyksiä tai tulkintakysymyksiä jostakin
sallitusta tai ei-sallitusta tulee, on helpompi
katsoa, mitä sopimuksessa asiasta on yhtei-
sesti kuitattu alle. ”Ihan varmasti sovimme sil-
loin näin” -riidat vähentyvät, eikä niitä varmaan
kukaan kaipaa.
Hyvässä tallisopimuksessa eritellään
osapuolet ja mainitaan, koskeeko tallisopimus
(karsinanvuokra) vain omistajan tiettyä he-
vosta vai voiko hän ilmoitusluontoisesti vaihtaa
hevosta. Sopimuksen hinnan määräytyminen
määritellään selkeästi, kaikki kulut eritellen
(mitä sisältää, mitä ei, mistä erilliset maksut).
Samoin sopimuksessa tulee ottaa kantaa, mis-
tä suoritteista vastaa talli / henkilökunta ja mistä
mahdollisesti omistaja, ja toisaalta, mitä asioita
omistaja ei ole oikeutettu tallilla tekemään. On
turvallisuussyistäkin perusteltua, että hevosten
ruokinta on keskitetty tallihenkilökunnan vas-
tuulle. Tallinomistajan kannalta on tärkeää, että
tallisopimuksen liitteeksi ja myös allekirjoituksin
kuitattavaksi otetaan myös tallin säännöt. Näin
varmistetaan, että tallilla kaikki pelaavat samo-
jen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Sopimuksessa otetaan aina kantaa myös
sen päättymiseen, eli mahdollisuuteen irtisa-
noa tai purkaa sopimus. Vastuut ja seuraukset
laiminlyönneistä, puolin ja toisin, on hyvä myös
kirjata sopimukseen. Joissain tallisopimuksissa
käytetään klausuulia, jonka mukaan hevonen
siirtyy tallinpitäjän omistukseen, mikäli omistaja
laiminlyö esimerkiksi kolmen kuukauden talli-
vuokran maksamisen. Ajatus on ymmärrettävä,
mutta sopimusteknisesti sen sitova toteutus
vaatii oman muotoilunsa. Lisäksi sopimusvel-
voitteita tai -sanktioita kirjattaessa tulee aina
miettiä, miten viimekädessä jokin oikeus to-
teutetaan – tällainen kirjaus omistuksen siirro-
sta ei ole aivan ongelmaton käytännön toimien
osalta.
Hoitosopimukseen kannattaa kirjata, mihin
Huomioitavat
kustannukset
hevosen hankinnassa:
• hevosen kauppahinta (muutamasta
tuhannesta kymmeniin tai satoihin tuhansiin
euroihin)
• ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, 	
laajuudesta riippuen)
• ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta)
• kuljetuskustannukset
• muut
• matkakustannukset
• rekisteröinti yms. kulut.
Säännölliset kustannukset:
• tallivuokra (pääkaupunkiseudulla noin 	 	
600–800 euroa, muuten vaihdellen noin
300–600 euroa)
• vitamiinit ja lisärehut
• kengitys (6–8 viikon välein, noin 70–	
140 euroa)
• loisseurantanäytteet ja/tai madotukset 	
(noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e/kerta),
rokotukset (1–2 krt/vuodessa, noin 60–80
euroa kerta), raspaukset (kaksi kertaa
vuodessa, noin 60-90 euroa/kerta)
• vakuutus (vuosimaksu noin 200 eurosta 	
ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta)
• satunnaiset eläinlääkärinkulut
• varusteet ja niiden huolto (perusvarus-
teet ratsulle: satula noin +/- 1 000 euroa,
suitset noin 100–150 e, perusloimet noin
50–100 e/ kpl, muihin varusteisiin noin 300
euroa)
• valmennus / opetus (yksityistunti noin
30–70 euroa)
• hevosen ratsutusapu (yksityistunnin tak-
soilla)
euromäärään saakka tallinpitäjällä on oikeus
hoidattaa hevosta eläinlääkärillä akuuteissa
sairastapauksissa ilman erillistä sopimusta.
Jos sovittu summa ylittyy, on omistaja velvol-
linen tekemään päätöksen hevosen jatkohoi-
dosta. Jos omistajaa ei tavoiteta, tallinpitäjällä
on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla oikeus
ylittää sopimuksessa mainittu summa, mikäli
eläinsuojelulain tarkoittama hevosen hyvin-
vointi sitä välttämättä edellyttää.
3.3.4. Ajankäyttö
Vaikka pitäisit hevosta ns. täysihoitotallissa,
voit varautua siihen, että hevosen omistami-
nen vie todella paljon aikaa. Tähänkin saa to-
sin apua rahalla: jos ei itse ehdi, saa ostettua
palvelua muilta.
Ratsupuolella harrastajat laistavat luvatto-
man usein hevosen liikuttamisesta. Harraste-
ratsut ovat keskimäärin niin kevyellä liikunnalla,
että ne eivät tarvitse vapaapäiviä liikunnasta.
Toinsaalta vapaapäivä voi virkistää yksitoik-
koisen harjoittelun lomassa.
Hevonen ulkoilee tarhassa joka päivä.
Lisäksi sen pitää liikkua säännöllisesti. Tässä
ei kuitenkaan ratkaise määrä vaan laatu. Usein
tarvitaan apua säännöllisen ja tarkoituksenmu-
kaisen ratsastustreenin ja valmennusohjelman
suunnittelussa sekä toteutuksessa. Sopivasti,
tarvittavia asioita ja oikein suoritettuna, on
vähintään yhtä tärkeää kuin säännöllisyys.
Hevosenomistaminen on enemmän elämän-
tapa kuin harrastus. Se on niin sitovaa ja aikaa-
vievää, että se vaikuttaa myös koko perheen
suunnitelmiin ja ajankäyttöön. Mikäli omaan
elämäntilanteeseen sopii esimerkiksi pari ker-
taa viikossa ratsastaminen, hevosen vuokraus
tai useampi ratsastustunti viikossa on omaa
hevosta parempi vaihtoehto.
Teija Sipilän ratsastusharrastus alkoi nuorena tyt-
tönä. Nyt hän päätynyt kouluttamaan oma kas-
vattamaansa nuorta 3-vuotiasta ratsuhevosen
urapolulle ammattilaisen opastuksella, mutta
ensimmäiset omat hevoset olivat tyttöporukassa
Itikan lihajalostamolta ostetut suomenhevonen ja
poni.
”Muutettuani pääkaupunkiseudulle etsin so-
pivaa ratsastuspaikkaa ja pääsin tuolloin yksityi-
sesti ratsastamaan Tuija Tuomisen hevosia nykyi-
selle Master Dressage -tallille. Siellä liikkuneista
myyntihevosista päädyin ostamaan itselleni tam-
man, joka sittemmin loukkaantui ja astutettiin. Nyt
tämän tamman jälkeläinen on minulla ja sitä rat-
sutetaan”, Sipilä kertoo.
Tamma kävi varsomassa muualla ja palasi
varsan kanssa jälleen lähemmäksi omistajaansa
varsoihin keskittyneelle täysihoitotallille. Kun var-
san ratsukoulutus kävi ajankohtaiseksi, siirtyi se
Master Dressagen -talliin täysihoitoon.
Sipilä kehottaa uusia hevosenomistajia
miettimään täysihoitotallia valitessaan ensin,
että mikä heidän harrastuksensa taso on ja
toisaalta myös oman osaamisen taso. ”Jos har-
rastat vanhan oppimestarin kanssa, voit haluta en-
sisijaisesti hyviä maastoilupaikkoja. Ensimmäistä
hevosta hankittaessa on erityisen tärkeätä, että tal-
lilla on ammattitaitoinen henkilökunta, joka pystyy
huolehtimaan hevosen ruokinnasta ja terveydestä
vaikka et itse vielä olisikaan näissä asioissa am-
mattilainen.” Tallin tarjoamat palvelut ja puitteet
kannattaa myös suhteuttaa omaan harrastamisen
tasoon. ”Maneesi on aika ehdoton Suomen talvio-
losuhteissa”. Myös tallin etäisyys kannattaa huo-
mioida, pitkä matka tallille saattaa tehdä arjesta
turhan raskasta.
Sipilä itse on valmentautunut Tuija Tuomi-
sen opissa seitsemän vuotta. Tällä hetkellä
Sipilän mielestä on nuoren hevosen kanssa
tärkeintä olla niin sanotusti ammattilaisten kä-
sissä. ”Minulla on käytössä tallilla laaja valmen-
nuspaketti. Käytän siitä ratsutuspalveluun kolme
viikkoa kuukaudesta, kolmesta neljään kertaa
viikossa. Loput palvelut käytän omaan valmen-
tautumiseeni”.
3.4.
Erilaisia hevosen
omistamisen
muotoja
Pauliina Lehtola
Omistaminen on Suomessa lailla suojattua.
Se tarkoittaa sitä, että omistaja päättää omis-
tamastaan omaisuudesta, vastaa siitä ja on
oikeutettu käyttämään omaisuuttaan, mikäli
jokin laki ei toisin säädä. Samalla omistajalle
tulee vastuu omaisuudesta ja tätä vastuuta ei
viime kädessä voi kokonaan vyöryttää muualle.
Halutessaan ”hankkia hevosen” joutuu
miettimään, haluaako ottaa omistajan aseman
yksin harteilleen vai kenties jakaa sen toisen
kanssa. Vai onko parempi vaihtoehto jättää
omistajan oikeudet ja vastuut jollekin muulle
ja tyytyä itse jonkintasoiseen hevosen käyt-
töoikeuteen?
Edellä on kuvattu hevosen omistamisen edel-
lytyksiä, rahareikiä ja vastuita. Mikäli omistat
hevosesi ihan itse, vastaat kaikista näistä asioista.
Joskus voi olla toimiva vaihtoehto jakaa
hevosen omistaminen, käyttö ja vastuut sekä ku-
lut toisen henkilön kanssa.
3.4.1. Harrasteratsun
käyttökimppa
Ratsuhevosia omistetaan suhteellisen yleisesti
ns. yksinkertaisissa käyttökimpoissa. Tämä
tarkoittaa, että ratsun omistaa useimmiten kaksi
henkilöä (harvoin useampi, vaikkakin kolmen,
neljän henkilön käyttökimppojakin on nähty),
jotka ovat sopineet enemmän tai vähemmän
tarkasti hevosen käytöstä ja kustannuksista.
Tässä mallissa on etunsa, tosin myös haas-
teensa. Kuten kaikessa yhteiselämässä, liitto
toimii vain, jos molemmat hyötyvät ja osa-
puolet tulevat toimeen keskenään. Seuraavas-
sa luvussa on selvitetty sitä analysointia, mitä
hevosen ostoa harkitsevan täytyisi tehdä itses-
tään sekä tavoitteistaan ja tarpeistaan. Har-
rasteratsuhevosen kimppaomistuksessa tulee
usein vastaan se ongelma, että kahden tai
puhumattakaan useamman omistajan intressit,
tavoitteet ja heille sopiva hevonen eivät kohtaa.
Joku tai jotkut suhteessa kärsivät pidemmän
päälle. Jos toinen on reipashenkinen estehyp-
pääjä, hieman kovaotteinen ratsastustyyliltään
ja 175 cm/76 kg ja toinen on rauhallisempi,
arempi harjoittelijatyyppi ja kooltaan 155 cm/50
kg, niin ratsastajat todennäköisesti tarvitsevat
melko erityyppiset hevoset. Joskus vastakoh-
dat täydentävät toisiaan, mutta samalla ristirii-
tojenkin mahdollisuus kasvaa.
Mikäli kuitenkin kaksi samanhenkistä,
suhteellisen samantasoista, samankokoista ja
joustavaa ihmistä päättää yhteisen hevosen
hankinnasta, voi lopputulos olla erinomainen.
Hevonen saa riittävästi liikuntaa, omistajien
kulut pienenevät ja parhaimmillaan he aut-
tavat toinen toistaan kehittymään ja pääsevät
harrastuksessaan eteenpäin. Kimppaomis-
tuksessa täytyy olla samaa mieltä isoista lin-
joista mitä tulee hevosen pitämiseen ja käyt-
töön. Kimppaomistaminen on kompromisseja.
Ainakin seuraavat asiat kannattaa kimppa-
kumppanin kanssa pohtia ja laittaa paperille
sopimukseksi asti:
• Miten hevonen rahoitetaan (osuudet)?
• Missä hevosta pidetään? Miten tehdään
päätökset mahdollisista tallipaikan
vaihdoksista?
• Miten hevosen kulut jaetaan?
• Jaetaanko kulut samoin vahingon
sattuessa?
• Miten paljon, miten ja kuka hevosella 	
ratsastaa? Onko tarkoitus, että joku
valmentautuu tai kilpailee sillä?
• Säännöllisten rutiinihoitotoimenpiteiden
vastuuttaminen ja yksimielisyys
• Muut isot päätökset hevoseen liittyen
(edelleen myynti, lunastus, hevosen lope-
tus, sopimuksen päättäminen)
Tänä päivänä hevoskimppa muodostuu yleen-
sä ratsastusta harrastavasta perheestä. Hyvin
harva hevonen kuitenkaan soveltuu ongelmit-
ta aivan koko perheen ratsuksi. Ratsastajien
kokoerot ovat usein suuret ja ratsastustyylit ja
-taidot sekä intressit ovat usein hyvin erilaiset.
3.4.2. Omistamasi hevonen
toisen ratsuna
Aina eivät tasan käy onnenlahjat, sanotaan.
Jollain on rahaa, jollain on lahjoja. Ihanteelli-
sia urheilullisia tuloksia saadaan aikaiseksi, jos
pystytään yhdistämään molemmat elementit.
Monet ovat kokeneet palkitsevaksi hank-
kia hevosen jollekin lahjakkaalle nuorelle tai
kokeneemmalle kilparatsastajalle, vaikka itse
ei aktiivisesti, tai lainkaan, ratsasta hevosta.
Hevosen omistaminen ”koukuttaa” ja lajiin jää
usein pysyvästi kiinni jo nuoruusvuosista. Moni
ei osaa olla ilman omaa hevosta. Tällöin tiimin
kaikki osapuolet parhaimmillaan saavat hyötyä
yhteistyöstä.
Mikäli ostettava hevonen on nuori ja sitä
tarjotaan kilparatsastajalle treeniin ja edelleen
kilpailutettavaksi, on todennäköistä, että suun-
nitelmien onnistuessa hevosen arvo nousee
matkan varrella. Mitä tarkemmat ja kunnianhi-
moisemmat intressit osapuolilla on hevosen ja
ratsukon tulevaisuudesta, sitä tarkemmin asi-
oista kannattaa sopia ja kirjata paperille ylös.
Kuka maksaa ja kenelle; minkälaisia oikeuksia
ratsastajalla on hevoseen; miten hevosen hoito
on järjestetty; kuka vastaa mistäkin kuluista;
kuka saa palkintorahat; kuuluuko ratsastajalle
osa hevosen mahdollisesta arvonnoususta
myynnin yhteydessä tai esimerkiksi sijoitus-
ten perusteella laskennallisesti jne. Näihin
kysymyksiin ei ole ainoita oikeita vastauksia,
sillä tilanteet ovat erilaisia. Tärkeää on, että
nämä asiat ovat selvät, jotta turhalta ja usein
henkilösuhteita hiertävältä jälkikinastelulta väl-
tytään.
3.4.3. Iso ratsukimppa
– tavoitteena kilpa-areenat
Ravipuolella hevosten kimppaomistukset ovat
lisääntyneet huikeasti viime vuosina ja trendi
tuntuu jatkuvan. Toisaalla tässä oppaassa (5.
Kimppaomistaminen) kuvataan tarkemmin
kimppaomistamista ja kimpan sääntöjä sekä
kimpanvetäjän roolia.
Ratsupuolen kimpat ovat vielä hyvin harvas-
sa ja niiden muodot ja toimintatavat eivät ole
vakiintuneet. Vaan mikäpä estää kopioimasta
hyvää ideaa myös ratsuihmisten käyttöön! Ero-
na on laji, mutta lajien keskiössä oleva urheilija,
hevonen, on sama.
Ratsuhevosen kouluttaminen ja kilpauran
edistyminen kestävät kauemmin kuin ravurin.
Siinä missä ravuri aloittelee uraansa kolmivuo-
tiaana, on samanikäinen ratsu vielä opettele-
massa perusasioita ja ratsuna olemisen
alkeita. Ratsuvarsan hankkiminen ja sen kil-
pailu-uran seuraaminen on siis huomattavasti
pitkäjänteisempää.
Mutta hevosten kanssa ei haeta elämyksiä
ainoastaan kilpailuista. Hevosen kehityksen
seuraaminen on mielenkiintoista. Harva pystyy
nauttimaan oman GP-tason hevosen treenien
seuraamisesta tai kilpailumenestyksestä hank-
kimalla itse tällaisen. Valmiin GP-ratsuhevosen
hinnat ovat valtavia. Lupaavan varsan osta-
minen ja yksin kilparatsastajalla kouluttaminen
GP-tasolle asti on urakka, jossa rahaa palaa ja
luonnollisestikaan lopputulosta ei voi ennustaa.
Muodostettaessa kilparatsukimppa voidaan
kohtuullisin kustannuksin hankkia lupaava rat-
suvarsa tai nuori hevonen (2–3 v.) ja ohjata
se ammattilaiselle. Aktiivisen kimpanvetäjän
kautta hevosen ja ratsastajan kuulumisia voi-
daan seurata tiiviisti esim. internetin kautta.
Kimppaomistajille voidaan myös tarjota tilai-
suuksia seurata hevosen erilaisia rajapyykkejä
ja valmistautumista niihin: erilaiset valmennuk-
set, ikäkausiarvioinnit ja -kilpailut, unohtamatta
perustreeniä kotitallilla.
Ratsun kimppaomistuksessa ja ratsun ke-
hityksen seuraamisessa on myös mahdol-
lisuus oppia valtavasti, kenties lajinsa huippua
edustavalta ratsastajalta ja tämän tukijoukoilta.
Kilpahevosen tiimiin kuuluvat luonnollisesti
huippuratsastajan valmentaja, eläinlääkäri,
fysioterapeutti, kengittäjä ja monia muita. Kim-
palle voidaan järjestää tilaisuuksia, joissa rat-
sastajan lisäksi muut hevosen menestyksen
kannalta tärkeät henkilöt jakavat näkemystään
hevosen viemisestä kohti huippua. Sen lisäk-
si, että tämä valottaa ratsukon menestyksen
taustoja aivan eri tavalla, näitä oppeja kimppa-
laiset voivat hyödyntää oman harrastuksensa
parissa. Tällaisen tiedon saaminen ja huip-
puratsukon seuraaminen on monelle yksin
saavuttamaton ja kimppa siten ainutlaatuinen
mahdollisuus.
Kilparatsukimpoissa on paljon vielä hyö-
dyntämätöntä potentiaalia. Olennaista on
kimpan suunnitelmallinen eteneminen kim-
panvetäjän hallinnassa alusta alkaen, kimpan
rakentamisesta ja hevosen ja ratsastajan va-
linnasta lähtien. Tärkeää on myös, että kilpa-
ratsastaja tukijoukkoineen sitoutuu kimppaan
ja ymmärtää kimppaomistajien intressit.
Kimppaomistajien puolestaan tulee ymmärtää
lajin luonne, johon saattaa ikävimmillään kuu-
lua pitkiä hoitorupeamia vaativia loukkaantu-
misia tai kapasiteetin puute kilpahevosena.
Samoin kimppalaisten tulee antaa sekä kim-
panvetäjälle että ratsastajalle riittävä työrauha.
Tavoitteellinen työ tuo
myös tulosta.
Kuva: Tanja Ukkonen
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi
Matkalla hevosen omistajaksi

Mais conteúdo relacionado

Destaque

How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024Albert Qian
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsKurio // The Social Media Age(ncy)
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Search Engine Journal
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summarySpeakerHub
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Tessa Mero
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentLily Ray
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity -  Best PracticesTime Management & Productivity -  Best Practices
Time Management & Productivity - Best PracticesVit Horky
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementMindGenius
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...RachelPearson36
 
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Applitools
 
12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at WorkGetSmarter
 
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...DevGAMM Conference
 
Barbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationBarbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationErica Santiago
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellSaba Software
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageSimplilearn
 

Destaque (20)

How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data Science
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity -  Best PracticesTime Management & Productivity -  Best Practices
Time Management & Productivity - Best Practices
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project management
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
 
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
 
12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work
 
ChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slidesChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slides
 
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike RoutesMore than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
 
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
 
Barbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationBarbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy Presentation
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming Language
 

Matkalla hevosen omistajaksi

  • 3. Anne Laitinen ja Erja Mattila (toim.) Hippolis - Hevosalan osaamiskeskus ry Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke 2012 Maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
  • 4. ISBN 978-952-93-1284-9 (sid.) ISBN 978-952-93-1285-6 (PDF) © Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ja kirjoittajat KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry Elinkeinoja ja elämyksiä – Hevosenomistajuuden kehittämishanke (maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Opistontie 10 A 2 32100 Ypäjä info@hippolis.fi Hevosenomistajuuden kehittämishankkeen yhteistyökumppanit: Hevosopisto Oy, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä HAMK, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry Ulkoasu ja taitto: Irina Keinänen Oikoluku: Heidi Toivonen, Marja Mahlamäki ja Johanna Heinonen Kansien kuvat: Irina Keinänen
  • 5. Suomessa on hevosia tällä hetkellä yli 75 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Kasvava he- vosten määrä Suomessa luo harrastusmahdollisuuksia yhä useammalle ja monipuolistaa hevosalan yrittäjyyttä. Hevosharrastuksen parissa ihmisellä on mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään monin tavoin, rennosta vapaa-ajanvietteestä aina ammattimaiseen kil- paurheiluun saakka. Hevoset ovat tasa-arvoinen, mutta vastuullinen harrastus. Hevosenomistajia arvioidaan Suomessa olevan 35 000 - 40 000. Määrän yhä kas- vaessa ovat myös hevosenomistajuuden tarpeet muuttuneet. Hevosenomistajuuden kehittämiseen saatiin lisäpanoksia kesällä 2011 käynnisty- neellä Hevosenomistajuuden kehittämishankkeella. Projektin taustalla ovat muun muas- sa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajain- liitto. Tavoitteena on lisätä hevosenomistamisen kiinnostavuutta ja arvostusta sekä luoda selkeät pelisäännöt kimppaomistamiselle. Projektissa on luotu alan toimijoiden kanssa kimppatallien laatukriteerit ja niihin pohjautuva koulutus. Tämän oppaan kimppaomista- misosio on osa koulutusta. Oppaan tavoitteena on kertoa hevosen hankinnasta ja omistamisesta sekä omista- misen eri vaihtoehdoista. Opas sisältää viisi osiota: 1) yleistä hevosen omistamisesta, 2) ravihevosen ostaminen ja omistaminen, 3) ratsuhevosen ostaminen ja omistaminen, 4) hevosen ostamisen juridiikka, arvolisävero ja rahoitus ja 5) hevosen kimppaomistaminen ja sitä ohjaava lainsäädäntö. Osiot 1–4 sisältävät perustietoa, joka on suunnattu hevosen ostoa harkitseville, mutta niistä löytyy myös syvällisempää tietoa hevosen jo hankkineille. Kimppaomistamisen osio on kohdennettu kimppaa vasta suunnitteleville sekä jo toimiville kimpanvetäjille. Teks- tissä kuvataan, millä pelisäännöillä kimppaomistamisessa toimitaan. Opas sisältää tietoa kimppatallien markkinoinnista, sopimuksista, tiedotuksesta, taloudesta ja lainsäädän- nöstä. Julkaisun osat on jaoteltu käytännön syistä: ratsuhevosta ostettaessa on huomioitava erilaisia asioita kuin ravihevosta hankittaessa. Rajanveto lajien välillä alkaa hälventyä, ja hevosharrastajat saattavat luontevasti harrastaa niin ratsastusta kuin raviurheiluakin. Omalta osaltaan raja-aitaa madaltaa kotimainen hevosrotumme, monikäyttöinen suomen- hevonen, joka toimii mallikelpoisesti niin raviradoilla kuin ratsastusareenoillakin. Oppia on hyvä ottaa yli lajirajojen. Lähivuosina jäämme mielenkiinnolla odottamaan kimppaomista- mista erilaisena omistamisen muotona myös ratsuhevosilla. Oppaan on tuottanut Elämyksiä ja elinkeinoja – Hevosenomistajuuden kehittämis- hanke. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/työ- ja elinkeinominis- teriö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän suosituksesta. Oppaan valmistumisesta kuuluu suuri kiitos kirjoittamiseen osallistuneille asiantuntijoille, avustajille ja projektin tausta- organisaatioille. Hevosen omistaminen on unohtumattomia elämyksiä ja vastuuta luontokappaleesta. Tervetuloa tutustumaan hevosenomistamisen maailmaan! Ypäjällä 12.10.2012 Anne Laitinen ja Erja Mattila
  • 6. Kirjoittajat............................................................................................................................................................................................. 8 1. YLEISTÄ HEVOSEN HANKINNASTA...........................................................................................................................................9 1.1. Miksi omistaisin hevosen ............................................................................................................10 1.2. Erilaisia omistamisen ja hevosen pitämisen muotoja ....................................................11 1.3. Vastuullinen omistaminen .....................................................................................................................12 1.3.2. Hevosesta luopuminen....................................................................................................................................13 1.4. Oppaan taustaorganisaatioiden edut ja palvelut hevosenomistaijille..........................14 2. RAVIHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN................................................................................................................15 2.1. Yleistä raviurheilusta ..................................................................................................................................16 2.2. Miksi ostaisin ravihevosen .................................................................................................................17 2.3. Ravihevosen omistamisen vaihtoehtoja ..............................................................................................18 2.3.1. Oma tupa – oma lupa................................................................................................................................18 2.3.2. Vuokraaminen .................................................................................................................................................19 2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo........................................................................................................................................20 2.3.3.1.Pelisäännöt–kaikenajao..............................................................................................................................20 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön....................................................................................................21 2.4. Ravihevosen pitämisen vaihtoehtoja ........................................................................................................21 2.4.1. Ammattivalmentajalla.....................................................................................................................................21 2.4.2. Harrastajavalmentajana..................................................................................................................................22 2.4.3. Täysihoidossa......................................................................................................................................................22 2.5. Sopivan hevosen löytäminen ................................................................................................................25 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä........................................................................................................25 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta...........................................................................................................25 2.5.3. Mistä löydän hevosen?...............................................................................................................................25 2.5.4. Suosi suomalaista ...................................................................................................................................... ....27 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus....................................................................................28 3. RATSUHEVOSEN OSTAMINEN JA OMISTAMINEN..............................................................................................29 3.1. Yleistä ratsastuksesta.........................................................................................................................................30 3.2. Haaveena oma hevonen ............................................................................................................................30 3.3. Arvioi ajankäyttö, resurssit ja omat tiedot ja taidot ......................................................................30 3.3.1.Tarvittavat tiedot ja taidot............................................................................................................................... 30 3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa..............................................................................................................32 3.3.3. Sopiva tallipaikka.............................................................................................................................................32 3.3.4. Ajankäyttö ..................................................................................................................34 3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja ............................................................................................35 3.4.1.Harrasteratsunkäyttökimppa.........................................................................................................................35 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna ..............................................................................36 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat...................................................................................36 3.4.4. Hevosen vuokraaminen ..........................................................................................................................38 3.5. Mistä ja miten löydän minulle sopivan hevosen ......................................................................................39 3.5.1. Hevosen kokeileminen ..................................................................................................................................40 3.5.2. Ostaminen hevosta näkemättä .................................................................................................................42 3.5.3. Eläinlääkärintarkastus ..................................................................................................................................42 3.5.3.1. Ratsun ostotarkastus ...................................................................................................................................44
  • 7. 4. HEVOSEN OSTAMISEN JURIDIIKKA, ARVONLISÄVERO JA RAHOITUS................................................................47 4.1. Hevoskauppaan sovellettava lainsäädäntö ...........................................................................................48 4.1.1. Mikä laki soveltuu? .......................................................................................................................................48 4.2. Hevoskaupan virhetilanteet ........................................................................................................................49 4.2.1. ”Sellaisena kuin on” -ehto tai muu myyjän varauma.................................................................50 4.2.2. Ostajan selonottovelvollisuus ja tietoisuus virheestä................................................................50 4.2.3. Reklamaatio ja sen merkitys ................................................................................................................51 4.3. Virheen seuraamukset ...................................................................................................................................51 4.3.1. Vahingonkorvaus .............................................................................................................................................52 4.4. Kauppakirja.............................................................................................................................................................53 4.4.1. Kaupan solmiminen.........................................................................................................................................53 4.4.2. Kauppakirjan yleisimpiä kompastuskiviä .............................................................................................53 4.5. Hevoskaupan arvonlisävero ja rahoitus ..............................................................................................55 4.5.1.Hevoskaupanarvonlisävero...........................................................................................................................55 4.5.2. Arvonlisävero palvelu- ja kilpailutoiminnassa .......................................................................................56 4.5.3. Hevosen oston rahoitusmuotoja .........................................................................................................57 4.6. Vakuuttaminen – osa omistajan riskinhallintaa .........................................................................................58 5. KIMPPAOMISTAMINEN..............................................................................................................................................................59 5.1. Vastuullinen kimppaomistaminen...............................................................................................................60 5.2. Kimppatallien laatumerkkijärjestelmä........................................................................................................61 5.3. Jaetut elämykset ...............................................................................................................................................62 5.3.1. Selkeät pelisäännöt .........................................................................................................................................62 5.4. Kimpan perustaminen...................................................................................................................................63 5.5. Kimppatallin sopimukset ..............................................................................................................................65 5.6. Kimppaosuuksien markkinointi.......................................................................................................................67 5.6.1. Asiakashankinta ..............................................................................................................................................68 5.6.2. Markkinointikanaviakimppaaperustettaessa.........................................................................................68 5.7. Mitä kimppa voi tehdä yhdessä? ...............................................................................................................71 5.8. Kimpan viestintä .........................................................................................................................................72 5.8.1. Case Callela Longshot....................................................................................................................................72 5.8.2. Kimppatallin taloudesta tiedottaminen ..................................................................................................76 5.9. Kimppatallien hallinnointi – sähköinen palvelualusta ..........................................................................77 5.10.Taloudenhoito ja kirjanpito .............................................................................................................................78 5.10.1. Tilin avaaminen ........................................................................................................................................79 5.10.2. Kimppatallin verotus yhtymänä........................................................................................................80 5.11. Ratsuhevosen kimppaomistaminen ............................................................................................83 5.11.1. Harrasteratsun käyttökimppa .........................................................................................................83 5.11.2. Iso urheiluratsukimppa - hyödyntämätön mahdollisuus...................................................84 5.12. Kimppaomistajuutta ohjaava lainsäädäntö .....................................................................................86 5.13. Kimppojen yleisimmät ongelmatilanteet ..........................................................................................88 6. Sopimuspohjat..........................................................................................................................................................................91 7. Lisätietoja ja lukemista ..............................................................................................................................................100 8. Lähteet ...................................................................................................................................................................................100
  • 8. Kristiina Ertola Eläinlääkäri Kristiina Ertola on Tampe- reen Hevosklinikan osakas ja Teivon kilpailueläinlääkäri. Ertola on Suomen Hippoksen hallituksen jäsen, jalostus- valiokunnan puheenjohtaja ja Pohjois- Hämeen Hippos ry:n hallituksen jäsen. Ertola omistaa ratsu- ja ravihevosia. Johanna Heinonen Johanna Heinonen työskentelee Suomen Hevosenomistajien Keskus- liitossa (SHKL) muun muassa Hevosen- omistaja -lehden parissa ja harrastaa hevoskasvatusta sekä raviurheilua. Seppo Hyyppä Eläinlääketieteen tohtori ja dosentti Seppo Hyyppä on tehnyt pitkän uran Maa- ja Elintarviketalouden tutkimus- keskus MTT:n tutkijana, erityisesti valmennusfysiologian saralla. Ypäjän Hevossairaalassa ja Tampereen Hevosklinikalla eläinlääkärinä työsken- nellyt Hyyppä toimii nykyään Hevosopis- ton opettajana. Irina Keinänen Irina Keinänen on viestintäalan yrittäjä, joka on toiminut Suomen Hippoksen ja Kuninkuusravien tiedottajana. Harrastaa raviurheilua ja hevoskasvatusta. Ismo Kovanen Hevoskasvattaja ja varatuomari Ismo Kovanen on Suomen Hippoksen sääntövaliokunnan puheenjohtaja, SHKL:n hallituksen jäsen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n liit- tovaltuuston puheenjohtaja. Hän on ollut myös Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Kovasen harrastuksia ovat ravituomarina toimi- minen ja kansainväliset amatööriohjasta- jakilpailut. Kovanen toimii päätyökseen maaoikeusasioiden vastuutuomarina Etelä-Savon käräjäoikeudessa. Pauliina Lehtola Pauliina Lehtola on ratsuhevosen omistava harrastava oikeustieteen kandidaatti. Lehtola on julkaissut aiem- min Christopher Wegeliuksen kanssa Hevoskaupan käsikirjan. Erikoistunut hevosjuridiikkaan. Ilkka Nisula Nisula on media-alan ja raviurheilun monitoimimies. Hän on toiminut muun muassa Kuninkuusravien tiedottajana, toimittajana sekä Oulun raviradan kilpai- luvastaavana. Nisula on myös kimpan- vetäjä Tuhannen Tallissa, joka omistaa Callela Longshotin. Ossi Sopen-Luoma Ekonomi Ossi Sopen-Luoma on HTM- tilintarkastaja ja CFE verokonsultti. Hän on toiminut Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton jäsenten veroneuvojana vuodesta 1994. Petri Vatanen Petri Vatanen on verkkoliiketoiminnan ja –markkinoinnin ammattilainen ja raviur- heilun aktiivinen harrastaja. Kokemusta hänelle on karttunut kasvattajana kuin kimppatallien vetäjänä. Vatanen on osaomistaja koira- ja hevosurheilun verkkopalveluja toteuttavassa Addfour Oy:ssa. Noora Ylimys Noora Ylimys on oikeustradenomiksi opiskeleva yhdistysaktiivi, joka harrastaa ratsastusta ja on mukana ravihevoskim- passa. Lisäksi oppaan kirjoittamiseen ovat osal- listuneet Hippoksen ja Hevosen- omistajuuden kehittämisprojektin työntekijät Anne Laitinen, Erja Mattila ja Sanna Mäki-Tuuri.
  • 10. Hevosen omistaminen on monelle pitkäaikainen haave. Hevosharrastajana voit kokea yhteisölli- syyttä, jossa ei katsota ammattia, asemaa, suku- puolta tai ikää. Hevosharrastuksen kautta voi syn- tyä myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Hevonen itsessään on harrastus. Sen kans- sa voi tehdä erilaisia asioita tai vaihtoehtoisesti vain seurata omaa hevosta ammattilaisten hoi- taessa työt. Ratsastus on hyvä liikuntamuoto kaikenikäisille. Ratsastus on tasa-arvoinen laji, ja se sopii myös liikuntarajoitteisille. Hevonen liikuttaa. Nyky-yhteiskunnan “kaikki-mulle-heti-nyt”- mentaliteetti ei toimi tallilla. Hevosen kanssa on oltava rauhallinen, johdonmukainen ja pitkäjänteinen. Hevonen opettaa vastuulli- suuta sekä elämään hetkessä ja hidastamaan. Hevonen kasvattaa. Hevonen on vuorovaikutteinen – se toimii sekä ihmisen että aikakautensa peilinä. Kilpahevonen on todellinen urheilija, niin fyy- sisesti kuin psyykkisesti. Hevosen kanssa voi kilpailla eri lajeissa tavoitteellisesti, aina olym- piatasolle asti. Hevonen tarjoaa haasteita. Jokaisen hevosta hankkivan on punnittava tarkkaan, onko hänestä hevosenomistajaksi. Hevosen omistaminen ei ole halpaa. Hevonen itsessään maksaa tuhansista euroista kym- meniin tai jopa satoihin tuhansiin. Hevosen ylläpitokulut ovat kuitenkin suurin kuluerä. Hevosen ostamisen jälkeen tulevat kaikki juok- sevat kustannukset; tallipaikka, ruokinta, eläin- lääkintä, kengitys, valmennus, kuljetukset jne. Yksi vaihtoehto on hankkia osuus kimppa- hevosesta, jolloin kaikki kulut ja mahdolliset tuotot jakaantuvat useammalle. Jos unohdetaan raha ja laskelmat, suurim- malle osalle tärkein asia hevosen omistamises- sa on tunne – kiinnostus hevoseen. Mitä hevosen omistaminen on? Unelmat vs. realismi Hevosta hankittaessa ostetaan unelma – unelma huippukilpahevosesta, hyvästä peri- yttäjästä, mukavasta harrastuskaverista tai varmasta lasten ponista. Mitä tarkemmin mietit mitä itse haluat, millaisen hevosen haluat ja millaiset resurssit sinulla on käytössäsi sitä varmemmin pääset toivottuun lopputulokseen. Vaikka jokainen hevosenostaja on optimisti, pitää muistaa myös realismi: halvalla et toden- näköisesti saa tulevaa suurkilpailuvoittajaa. Esimerkiksi ravurivarsoista vain yli puolet tulee ikinä radalle. Mitä vain voi sattua, lupaavalle- kin hevoselle. Hevoset eivät ole koneita vaan eläviä olentoja. Oletko valmis hevosenomistajaksi? • Onko sinulla riittävästi varaa hevosen ja varusteiden hankintaan, jatkuviin ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin yllättäviin menoihin? • Oletko valmis sitoutumaan elävään eläimeen pitkäksi ajaksi? • Onko sinulla tiedossa hevoselle sopiva tallipaikka? Entä muut hevosen tarvitsemat palvelut? • Onko sinulla riittävästi taitoa ja/tai mah- dollisuus saada apua? • Onko elämäntilanteeseesi tulossa muutoksia lähivuosina? Hevosenomistajuus on elämäntapa. Jos epäröit tai olet huolissasi aikatauluistasi tai rahoituksesta, voi olla parasta jättää hevosen hankinta vain unelmaksi. Tällöin voit valita vähemmän sitovan harrasta- misen tavan esimerkiksi ratsastuskoulus- sa tai hankkia osuuden kimppahevosesta. ERJA MATTILA
  • 11. Omat tavoitteet hevosenomistajana Ennen päätöstä hevosen omistajaksi ryhtymisestä kannattaa miettiä omat tavoitteet hevosen omistajana. • Onko sinulla intohimoa kilpailemiseen? • Kiinnostaisiko sinua seurata varsan kasvua kilpahevoseksi? • Haluatko hankkia osuuden kimppa- hevosesta, jotta voit jakaa omista- juuden ilot ja surut muiden kanssa? • Haluatko osallistua itse hevosen päivittäiseen elämään? Näiden asioiden pohjalta voit alkaa miet- tiä sinulle sopivaa hevosen omistamisen muotoa ja oikeantyyppistä hevosta. Anne Laitinen ja Erja Mattila Voit omistaa hevosen yksin tai yhdessä muiden kanssa. Muilla voidaan tarkoittaa parasta kave- riasi tai tuhatta muuta osaomistajaa. Hevosen vuokraaminen edustaa uudempaa ajattelumal- lia. Tällöin hevonen vuokrataan joko suoraan kasvattajalta tai hevosen omistajalta yleensä määrätyksi ajaksi. Hevosen pitäminen kotona, omassa tallissa, on monen haave. Se on monella tapaa käytän- Hevosen sielukas kauneus lumoaa. Kuva: Irina Keinänen
  • 12. nöllistä, mutta se myös sitoo eniten. Äkkiläh- döistä tai yhteisistä lomista puolison kanssa voi olla turha haaveilla. Yksi vaihtoehto on hevosen pitäminen muualla hoidossa. Täysihoitotallilla hoidetaan yleensä kaikki muu paitsi hevosen liikuttami- nen. Vähiten sitova malli on hevosen vieminen val- mennukseen, jolloin tallilla huolehditaan sekä hevosen hoidosta, valmentamisesta että kilpai- luttamisesta. Tämä on luonnollisesti myös kallein vaihtoehto. Tärkeintä on, että löydät omaan tilantee- seesi sopivimman hevosenomistamisen muodon. Anne Laitinen ja Erja Mattila Hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Päätökset on peilattava hevosen hyvinvointiin. Hevosen hankkimispäätöksen tulee olla tark- kaan punnittu ja sen on perustuttava tietoon. Omistajan ensisijainen velvoite on huolehtia hevosesta. Alaikäisen omistuksessa olevasta hevosesta ovat vastuussa hänen huoltajan- sa. Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä ja kivulta. Lain avulla py- ritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläintenpidossa on edis- tettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja otet- tava huomioon sekä fyysiset että lajinmukai- seen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Hevosia koskevat eläinsuojelusäädökset on koottu Evi- ran oppaaseen Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen. Myös Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kilpailusäännöt tähtäävät hevosen hyvinvoinnin varmistamiseen. Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, monissa kunnissa myös terveystarkastajat, läänin-, raja- ja tarkas- tuseläinlääkärit sekä poliisi. Hevosen perustarpeet • Hevonen ruokitaan vähintään kolme kertaa päivässä säännöllisin ruokin- tavälein laadukkailla rehuilla ja puhdasta juomavettä tulee olla vapaasti tarjolla. • Hevosen pitää päästä päivittäin tarhaan jaloittelemaan, mielellään lajitovereiden seurassa. • Päivittäiseen hoitoon kuuluvat harjaus, kavioiden puhdistus ja terveydentilan seuranta, varusteiden kunnossapito sekä karsinan puhdistus ja kuivitus. • Kengityksestä, kavioiden vuolusta, loishäädöstä, hampaiden raspauksesta ja rokotuksista huolehtiminen on perusa- sia kaikkien hevosten kohdalla. • Hevosen pitopaikan on oltava tilava, suo- jaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä mahdollisimman hyvin hevosen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Hevosella tulisi aina olla lajitovereita lähiympäristössä. • Tallirakennuksille on olemassa tarkat määräykset karsinoiden ja pihattojen koosta sekä tilojen korkeudesta. Karsi- nan ja pihaton koko määräytyy hevosen säkäkorkeuden mukaan. • Hevoselle on tärkeää, että se saa ul- koilla riittävästi työnteon lisäksi. Tarhan minimikoosta ei ole sääntöä, mutta suositus on vähintään 500–1 000 neliötä. • Lisätietoja hevoseni.fi.
  • 13. Lisäksi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia ja -neuvojia. Hevosten pitoa ja talleja koskeva lainsäädäntö on koottu Hippoliksen sivuille: www.hippolis.fi/lain- saadanto. Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kas- vava ongelma on hevosten vähäinen liikunta ja liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen hen- kilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Iso-Britan- niassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosenttia maan hevosista on ylipainoi- sia. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään – hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla. Vastuullista hevosenomistamista on myös valita hevosen täysihoitotalli tai valmentaja sillä perusteella, että hevoselle taataan pa- ras mahdollinen hyvinvointi. Myös yritystoi- mintaan liittyvien velvoitteiden ja esimerkiksi tallin ympäristöasioiden on oltava hoidettu esimerkillisellä ja kestävällä tavalla. Omistajan tulee vaatia, että hoito- ja valmennussopimuk- set tehdään asianmukaisesti kirjallisina. On myös tärkeää huolehtia että hevosen ostoon liittyvät rekisteri-ilmoitukset on toimitettu rekis- terin pitäjälle. 1.3.2. Hevosesta luopuminen Hevosesta on huolehdittava ja kannettava vas- tuu läpi sen elinkaaren. Hevosen omistajan elämäntilanne saattaa ajan kuluessa muuttua, eivätkä aika ja rahat ehkä enää riitäkään oman hevosen pitämiseen. Terveelle ja tehtävään- sä soveltuvalle hevoselle saattaa löytyä uusi koti myynnin tai vuokrauksen kautta. Joskus on tehtävä päätös hevosen lopettamisesta. Syitä lopettamiseen voi olla monia, esimerkik- si hevosen sairaus, vamma tai sopimat- tomuus käyttötarkoitukseensa. Vaikka päätös hevosen lopettamisesta tuntuu vaikealta, omistajan täytyy pystyä ajattelemaan hevosen parasta. Tukea ja apua lopettamispäätökseen saa eläinlääkäriltä. Päätöstä lopettamisesta ei hevosen hyvinvoinnin vuoksi saa pitkittää. Hevosen lopetus on suoritettava siten, ettei sille aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläinlääkäri voi lopettaa hevosen lääkeaineilla tai hevonen voidaan viedä teurastettavaksi. Hevosen voi haudata omalle maalle vain kun- nan ympäristönsuojelunviranomaisen luvalla. Myös hevosen tuhkaus on mahdollista. Hevosen teurastaminen on eettinen vaih- toehto ja vastuullisen hevosenomistajan va- linta. Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4 000 hevosesta vajaa 1 700 teurastettiin elintarvikekäyttöön vuonna 2011. Kotimaiselle hevosen lihalle olisi kysyntää enemmänkin. Suomeen tuodaan vuosittain yli 2,3 miljoonaa kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suurimmat tuontimaat ovat Kanada ja Meksiko. Teurastamiseen tarvittavat asiakirjatt • hevospassi/rekisteritodistus (jossa pitää olla lääkintätarra). • ketjuinformaatiolomake • hevosen poistosta tulee tehdä ilmoitus Suomen Hippokseen mahdollisimman pian hevosen kuoleman jälkeen. Jos hevonen teurastetaan, teurastamo toimittaa hevosen passin Hippokseen, erillistä poistoilmoitusta ei tällöin tarvitse tehdä.
  • 14. Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry on hevosalan yhteistyöorganisaatio. Hippo- lis järjestää koulutuksia ja lyhytkursseja sekä välittää tietoa kootusti, mm. www.hevoseni.fi ja www.hippolis.fi/lainsaadanto. Hippolis toteuttaa Hevosenomistajuuden kehittämishanketta (2011–2013), jonka on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö/ työ- ja elinkeinoministeriö maaseutupolitii- kan yhteistyöryhmän suosituksesta. Projek- tissa toteutetaan kimpanvetäjien koulutus ja kimppatallien laatukriteerit yhteistyössä alla listattujen toimijoiden kanssa. Lisätietoja projektista ja hevosen omistamisesta: www. hevosenomistaja.fi. www.hippolis.fi Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry (SHKL) on hevosenomistajien etujärjestö, jon- ka yhteentoista alueelliseen jäsenyhdistykseen kuuluu lähes 7 000 jäsentä. Keskusliiton tarkoituksena on jäsenten hevosenomista- miseen liittyvien keskeisten etujen valvonta. Liitto tarjoaa jäsenilleen alennuksia ja etui- suuksia (mm. ilmainen sisäänpääsy useim- mille raviradoille), koulutustilaisuuksia, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Hevosenomista- ja-jäsenlehden, asiantuntija-apua erilaisissa ongelmatilanteissa (mm. laki- ja verotusasiat) sekä sopimuspohjia ja neuvoja sopimusten te- ossa. SHKL ylläpitää keinoemovälitystä, jonka avulla on autettu vuosittain kymmeniä orpo- varsoja hyvän elämän alkuun. www.shkl.net Suomen Hippos ry on suomalaisen raviur- heilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö. Suomen Hippoksen tärkeim- mät tehtävät ovat rekisterin ja kantakirjan pito kaikista Suomessa kasvatettavista hevosro- duista sekä maamme ravikilpailutoiminnan johtaminen ja valvominen. Lisäksi Suomen Hippos harjoittaa koulutus-, järjestö- ja julkai- sutoimintaa. Suomen Hippos ry:n tytäryhtiöitä ovat totopelejä järjestävä Fintoto Oy ja lehti- yhtiö Suomen Hevosurheilulehti Oy. Suomen Hippos hoitaa muun muassa he- vosten omistajanvaihdokset sekä peitenimi- ja hallintaoikeuden rekisteröinnit ja neuvoo rekis- teröintiin liittyvissä asioissa. www.hippos.fi Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme rat- sastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsasta- jainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Liiton keskeinen tehtävä on turvata hevosen hyvinvointi kai- kessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsas- tajainliiton vuosittain tarkastettavat jäsentallit on jaettu kolmeen ryhmään: ratsastuskoulut, harrastetallit ja yksityistallit. Jäsentalleilla rat- sastuksen opetuksesta vastaa koulutettu ja ensiaputaitoinen henkilökunta. Yksityistal- lit tarjoavat asiakkaiden hevosille täysihoi- topaikkoja. Ratsastusseurojen jäsenille sekä Green Card -asiakkaille on Tapiolan tapatur- mavakuutus, joka on voimassa aina hevosia hoidettaessa, ratsastettaessa sekä matkoilla tallille. Jäsenille on tarjolla sopimuspohjia ja maksuton puhelinneuvonta hevostoimintaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa. www.ratsastus.fi
  • 16. Anne Laitinen Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Ravitapahtumia seuraa vuosit- tain noin 730 000 katsojaa. Suomessa on 43 ravirataa, joista 20:llä ajetaan kilpaa läpi vuo- den. Lisäksi on noin 120 harjoitusravirataa. Raviurheilua harrastaa tai seuraa noin 200 000 suomalaista. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskus- järjestö on Suomen Hippos ry. Raveja järjes- tetään vuosittain noin 600, ja niihin osallistuu vajaa 8 000 hevosta ja reilu 2 200 ohjastajaa. Ammattivalmentajia Suomessa on noin 160. Harrastajavalmentaja rekisteriin kuuluu yli 7 000 henkilöä. Raveissa pelattavien hevospe- lien kokonaisvaihto on vuosittain lähes 250 mil- joonaa euroa. Suomessa raveja järjestetään joka päivä jou- luaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta. Kilpai- lujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suur- tapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisista kilpailuista jää- ja paikallisraveihin. Suomessa ajetaan myös montéa eli raviratsastusta. Lisäk- si nuoret kilpailevat ponilähdöissä. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on eu- rooppalaisittain keskisuuri ravimaa. Kaikissa Toto-raveissa maksetaan rahapalkinnot, kuten myös kesä- ja paikallisraveissa. Palkintotaso vaihtelee Toto-ravien alle 500 eurosta muu- tamiin tuhansiin euroihin ja suurkilpailuiden jopa yli 100 000 euron palkintoihin. Lisätietoja www.hippos.fi. Lumilautailija Janne Korpi on ravihevosen omistaja. Kuva: Irina Keinänen
  • 17. Ilkka Nisula Ravihevosen ostaminen tarjoaa mahdolli- suuden päästä hektisessä maailmassa lähem- mäksi yhtä luomakunnan uljaimmista olennois- ta. Oma hevonen ottaa paikkansa niin urbaa- nin kaupunkilaisen kuin jäyhän maalaisenkin sydämestä, jos sille antaa mahdollisuuden ja heittäytyy mukaan. Miksi ostaisin hevosen, ravurin? Koska haluan tuntea. Ravihevosen kanssa tunteita riittää. Nyt puhutaan muistakin tunteista kuin vain voi- toista ja jatkuvasta menestyksestä rahakkaissa lähdöissä. Voittoputket ovat harvojen herkkua, ja vastaavasti ikävät loukkaantumiset monille tuttuja. Mutta epäonnistumiset tai huono tuuri eivät välttämättä tarkoita sitä, ettei kannattaisi yrittää. Menestystä osaa arvostaa vasta silloin, kun välillä on mennyt heikommin. Jokaisella kilpahevosella on tarina ja oman hevosen tie on aina se mielenkiintoisin. Joillekin suodaan suuria rahoja ja komeim- pia palkintopystejä, mutta ei kenellekään eikä koskaan ilman pitkäjänteistä työtä. Realistisesti kannattaa muistaa, että menestyminen vaatii aikaa, panostuksia ja onnistumisia. Hyvä saavutus voi olla riittävä kurko- tus maalilinjalle vaikka paljonkin voittajaa jäljessä. Ja onnistumisia sekä edistystä nähdään ihan arkisessa tallielämässäkin. Niissä on hienoa elää mukana, sillä vah- vimmat tunne-elämykset raviurheilussa syn- tyvät, kun hevosen eteen tehty vuosien työ viimein palkitsee. Hevosenomistaja on osa tiimiä, jollaisen jokainen ravuri tarvitsee jossain muodossa ympärilleen. Kasvattaja, valmen- taja, ohjastaja, hoitaja, kengittäjä, eläinlääkäri ja muut muodostavat yhdessä toimivan jouk- kueen, jonka tähtipelaaja on ravihevonen ja tämän manageri hevosenomistaja. Raviurhei- lussa amatöörit voivat kilpailla kaikilla tasoilla ammattilaisten joukossa, kunhan tiimi toimii. Huippujääkiekkoilijoita ja aktiiviurheilijoita on hevosenomistajina mukana elämässä lajin intensiivisessä jännityksessä. Hevosenomista- minen ruokkii myös urheiluhenkisten ihmisten menestyksennälkää. Ravihevosen kanssa on hienoa urheilla ja kokea samoja fiiliksiä sekä jännitystä kuin itse urheillessa. Tunne ei petä, se vahvistuu Ravihevosiin voi sijoittaa paljon tai vähän ra- haa, mutta euroakaan sijoitetuista rahoista ei voi etukäteen laskea tuloutuvaksi takaisin. Sen sijaan hyvällä hevosella voi päästä ajamaan hyvin merkittävistä rahapalkinnoista, mikä os- topäätöstä hauduteltaessa on toki huomioon otettava optio. Hevosten maailmassa riskisijoit- taja ei kyllästy. Oli hevonen sitten kallis tai halpa, lopulta se, mikä haukkaa omistajan rahapussia eniten on hevosen ylläpito. Kimpassa kulut voi jakaa kullekin sopivalle tasolle, ja ne jotka haluavat panostaa itsenäisesti, ostavat oman hevosen. Oli omistajia sitten yksi tai monta, ei tunne tässä lajissa koskaan petä. Yksilönä on kunniakasta onnistua, ja vastaavasti hyvässä omistajaporukassa on mahtavaa jakaa ravurin tarjoamat tunnemyllerrykset. Huippuhevoset huudattavat koko katso- moa ja omat hevoset aluksi omaa pienempää sukulaisten ja tuttavien piiriään, mutta tunnetta riittää. Mitä kovempi polle, sitä enemmän sen puolesta jännitetään. Ottaako sydämestä? Nykymaailmassa tieto leviää nopeasti, ja suorituksia eri urheilulajeissa pääsee vilkuile- maan netissä kotipäätteeltä ilman sen suurem- pia tunnekuohuja. Oman ravihevosen kohdalla tilanne on kuitenkin aivan toinen. Meni sitten hyvin tai huonosti, niin kyllä tuntuu, kipristelee
  • 18. 18 MATKALLA HEVOSEN OMISTAJAKSI ja kouraisee mahanpohjasta tai sydämestä. Oman ravihevosen ansaitsemat palkin- toeurot ovat ikimuistoisia, eivätkä katoa mie- lestä, vaikka nopeasti hupenisivatkin. Kukaan ei itke ilosta, jos voittaa 500 euroa totossa, mutta tippa tulee monelle silmäkulmaan oman hevosen saapuessa ennen muita maaliin voit- topalkinnoltaan 500 euron arvoisessa pienessä ravilähdössä. Kuvittele oma hevonen saapu- massa maaliin suoran mitan ennen muita, lentäen, murskaten, liidellen, piirtäen tajuntaan todeksi sen haavekuvan, jota hevoseton ei voi koskaan kokea. Mistäpä sellaisen tunteen ostaisi ja mihin hintaan? Sanotaan, että hevo- seton on huoleton, mutta tällöin myös monta ikimuistoista tunnetta köyhempi. Kokeneet hevosmiehet ja -naiset sanovat, ettei hevosta kannata ostaa, jos ei ole valmis sitä joskus myös myymään. Hevosta ostaessa pitää tiedostaa, että joskus yhteinen taival myös katkeaa. Ihminen on tässä suhteessa ainoa vastuullinen taho. Ravihevoset eivät ole lemmikkejä, vaan jalostettuja urheilu- ja lau- maelämiä. Ravihevosen ostaminen on suuri päätös, jota pitää haudutella huolellisesti. He- vosta ostettaessa ei tarvitse miettiä mahdollista myyntiä, mutta sitä kannattaa miettiä, että jos ei ikinä tule myyneeksi. Mitäs sitten tehdään, kun ei enää juosta kilpaa? Omistaja on velvollinen hoitamaan hevosensa yhteisen taipaleen päät- tymiseen saakka. Startit epäonnistuvat, ihmiset riitaantuvat ja rahat hupenevat, jos huonosti menee. Joku naapureista voi katkeroitua, jos ravihevosel- lasi menee liian hyvin. Mutta onneksi on aina se oma hevonen, joka seisoo vieressäsi läpi ruljanssin. Irina Keinänen Ravihevosen omistamiseen on monia vaihto- ehtoja. Hevosen voi omistaa yksin, puoliksi jonkun toisen kanssa, pienessä porukassa tai todella suuressa, jopa tuhansien henkilöiden yhteenliittymässä. Hevosen voi myös omistaa yritys tai yhdistys. 2.3.1. Oma tupa – oma lupa Yksin hevosensa omistava henkilö on luonnolli- sesti itse vastuussa omaisuudestaan, sen kaikis- ta kuluista ja sitä koskevista päätöksistä. Vaihto- ehto on selkeä, mutta ennen hevosen hankintaa on hyvä laskea tarkasti siitä aiheutuvat kulut ja suhtautua kriittisesti myös omaan osaamiseen. Toisaalta ammattivalmennuksessa olevien ravi- hevosten kohdalla arkiset päätökset tekee yleen- sä valmentaja. Oma tupa, oma lupa -sanonta pätee myös hevosen omistamisessa. Jos tiedät etukäteen olevasi ihminen, joka haluaa päättää kaikesta itse, hevonen on hyvä hankkia vain it- selle. Kun hevosella on vain yksi omistaja, saa hän Suomessa melko varmasti henkilökohtaista huo- miota valmentajalta. Hän voi soittaa valmenta- jalle, kysyä kuulumisia ja halutessaan osallistua kilpailuttamiseen. Yksin hevosensa omistava henkilö tekee luonnollisesti myös itse päätök- Hevoset valmistau- tuvat kisaan raviradan tallialueella Kuva: Anne Laitinen
  • 19. www.hevosenomistaja.fi 19 sen valmentajan valinnasta tai vaihdoksesta. Omistaja voi myös valmentaa itse hevostaan – ja Suomessa moni myös tekeekin niin. Oppaissa korostetaan kuluja, mutta aika moni omistaja ajattelee myös voittorahojen jakamista, vaikka vain joka kymmenes hevonen ansaitsee radoilta enemmän kuin kuluttaa. Yksin menes- tyshevosen omistavan ei tarvitse jakaa rahoja ja palkintoja kenenkään kanssa, lukuun ottamatta ohjastajan/valmentajan laskuttamaa sopimuk- senmukaista, yleisimmin noin 15 prosentin osu- utta. 2.3.2.Vuokraaminen Perinteisen omistamisen lisäksi ravihevosia myös vuokrataan. Kaikkein tavallisinta vuokraus on sii- tostammojen kohdalla, mutta myös kilpahevosia vuokrataan. Vuokraussopimus on vuokraajan ja omistajan välinen. Kilpahevosen kohdalla vuokra muodostuu tavallisimmin palkinnoista makset- tavasta prosenttiosuudesta (yleensä 10–30 %) ja/tai mahdollisesta kiinteästä kertaluontoisesta tai vuosittaisesta summasta. Sopimukseen voi- daan määritellä myös vuosittaisen korvauksen maksimisumma. Vuokraaja maksaa yleensä kaikki hevosen juoksevat kulut. Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti hevosen arvon ja sille asetettujen odotusten mukaan. Etenkin ravipuolella vuokraamisesta käytetään arkikielessä usein ilmaisua liisaus tai leasing. Oikeaoppisesti leasing on kuitenkin rahoitus- järjestelmä, jossa kauppa ja vuokraus nivotaan yhteen kolmannen osapuolen kesken. Siitostammojen kohdalla varsin tavallinen vuokraussopimus on sellainen, että vuokraaja, joka myös vastaa kaikista kuluista, astuttaa tam- man ja saa pitää varsan. Omistaja puolestaan merkitään varsan kasvattajaksi. Suomessa syn- tyneiden varsojen kasvattajille maksetaan kas- vattajapalkkioina 10 prosenttia varsan ansait- semista palkintorahoista. Lisäksi suurimmissa kasvattajakilpailuissa maksetaan kasvattajille erillinen palkkio. Vuokrauksesta tehdään hallintaoikeuden siirto Suomen Hippokseen kirjallisesti hallintaoikeuden siirtolomakkeella. Hallintarekisteristä riippuen haltijalla on erilaisia oikeuksia hevosta ja sen käyttöä koskien. Hallintanoikeuden siirto voidaan tehdä kasvattaja-, omistaja- tai kilpailurekisteriin. Tieto hallintaoikeuden siirrosta näkyy hevosen rekisteritiedoissa Heppa-järjestelmässä. Hal- lintaoikeus purkautuu automaattisesti, kun hevosen omistajanvaihdos rekisteröidään Hip- pokseen. Hevosen vuokraaminen Oikeudellisesti hevosen omistusoikeus on hevosen omistajalla, vaikka hevonen on vuokrattu. Suositeltavaa on tehdä aina vuokrauksesta yksityiskohtainen omistajan ja vuokraajan välinen kirjallinen sopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata molempien osapuolien vastuut ja velvol- lisuudet, myös taloudelliset. Sopimukseen kirjattavia asioita ovat esim: - vuokraajan ja omistajan tiedot, tiedot hevosesta ja käyttötarkoitus - kuka vastaa hevosen hyvinvoinnista? Entä mahdollisista eläinlääkärikuluista? - vakuutetaanko hevonen? Millä turvalla ja kumpi hoitaa vakuutuksen? Vuokrauksen hinta? Kertakorvaus vai prosenttiosuus hevosen voittamista palkintorahoista? - vastuut hevosen kilpailumaksuihin liittyen, mm. mihin ennakkomaksul- lisiin kilpailuihin hevonen maksetaan ja kumpi osapuolista maksaa ennak- komaksut - vuokraajan mahdollinen etuosto- oikeus tai provisio omistajan myydessä hevosen (varsinkin, jos hevosen arvo on noussut haltijan toimesta) - sopimuksen kesto ja irtisanomisaika - sopimusrikkomus ja sen seuraamuk- set - muut mahdolliset sovittavat asiat Lisää aiheesta kohdassa 3.4.4. Hevosen vuokraaminen
  • 20. 2.3.3. Jaettu ilo – paras ilo Ravihevosten omistaminen kimpassa ei ole uusi keksintö, mutta kimppojen suosio kas- vaa tasaista tahtia ja saa uusia muotoja. Kimppaomistuksen vahvuuksia ovat kulujen ja elämyksien jakaminen sekä matala kyn- nys lähteä hevosenomistajaksi. Useimmiten hevosenhoidosta ei tarvitse tietää mitään – am- mattilaiset huolehtivat kimpparavurin hyvin- voinnista. Viime aikoina on perustettu useita todella monen, jopa tuhannen omistajan kimppaomis- tuksia, joissa ollaan mukana muutamien kym- menten tai satojen eurojen kertapanostuksella. Samaan aikaan muutaman jo pidempään he- vosia omistaneen kaveruksen kimppatallit ovat valloittaneet suurkilpailujen voittajaseremoniat. Voimakkaasti yleistäen näissä kimppatalleissa on mukana 3–15 omistajaa, jotka kukin ovat laittaneet hevoset hankintaan 5 000–10 000 euroa ja maksavat lisäksi hevosen ylläpitoku- luja esimerkiksi kuukausittain tai neljännes- vuosittain. Näiden suhteellisen pienten ja tois- aalta paljon rahaa panostavien porukoiden motiivina on voimien yhdistäminen, jolloin on pystytty satsaamaan laadukkaampaan hevo- seen. Näiden kahden viime aikoina julkisuuteen nousseen kimppaomistusmuodon lisäksi on runsaasti 5–50 omistajan omistajaporukoita. Panostukset vaihtelevat suuresti hevosen mu- kaan, mutta tavallisin toimintatapa on alkusat- saus, eli osuuden osto ja sen jälkeen ylläpitoku- lujen maksu kimpan sopimalla aikavälillä. Kimppaomistukseen valittu hevonen maksaa yleensä 5 000–30 000 euroa. Kuukausiku- lut ammattivalmennuksessa yhden hevosen osalta ovat noin 1 000 euroa. Kulut jakautuvat omistajille omistusosuuksien suhteessa. Kaikilla kimppatalleilla on Suomen Hippok- seen rekisteröity virallinen edustaja, joka myös useimmiten toimii yhteyshenkilönä esimerkiksi valmentajan suuntaan. 2.3.3.1. Pelisäännöt – kaiken a ja o Tässä kappaleessa on kerrottu yleisesti kimppaomistamisesta. Oppaan osiossa 5. ku- vataan yksityiskohtaisesti kimppaomistamisen pelisääntöjä. Kaikissa kimppaomistuksissa on erittäin tärkeää, että asioista sovitaan hyvin etukäteen. Yhdessä laaditaan pelisäännöt, joita kaikki mukana olevat sitoutuvat noudattamaan. Kim- pan säännöt on hyvä tehdä valmiiksi jo ennen Suuret hetket ovat parhaita porukalla. Kuva: Elina Laine
  • 21. yhdenkään osuuden myymistä tai edes koko kimppatallin perustamista. Yhteiset pelisään- nöt laatii yleensä kimpanvetäjä. Säännöissä on hyvä olla mukana ainakin hevosen valin- taan, kustannuksiin, taloudenhoitoon, päätök- sentekoon, tiedottamiseen, vastuuhenkilöihin ja kimppaomistuksen päättymiseen liittyvät asiat – myös yksittäisten osuuksien osalta. Asioista sovittaessa on jälleen tarkasteltava realistisesti kustannuksia, hevosen ansait- semismahdollisuuksia ja varauduttava myös tapaturmiin. Tavoitteista ja odotuksista on hyvä keskustella avoimesti, myös valmenta- jan kanssa. Myös hevosesta luopumisesta on hyvä sopia etukäteen. On tärkeää, että yhdessä hevosen omistavat henkilöt tiedostavat edes suuntaa antavasti sen, miten toiset näkevät kimppaomistamisen päättyvän: hevosen myymiseen, lopettamiseen vai jopa vasta sen luonnolliseen kuolemaan. 2.3.3.2. Kimppaomistuksesta osakeyhtiöön Yksinkertaisin ravihevosen yhdessä omis- tamisen muoto on kimppaomistus, jossa ku- lut ja tulot jaetaan sovitusti omistajien kes- ken. Kimppaomistuksessa hevosen omistaa osuuksien muodostama yhtymä. Hevosrekis- teriä ylläpitävä Suomen Hippos ylläpitää myös kimppaomistuksille tarkoitettua peitenimire- kisteriä. Hauska esimerkki olemassa olevasta peitenimestä on Talli Onnenpekat. Hevosta omistamaan voidaan perustaa myös yhtiö tai yhdistys, joka rekisteröidään kauppa- tai yhdistysrekisteriin. Yhtiö tai yh- distys, joka harjoittaa hevosen omistamista on kirjanpitovelvollinen toimistaan. Yhtiö on varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun hevosen omistamisen ympärillä on odo- tettavissa paljon rahaliikennettä. Oivallinen esimerkki on siitosoriin hankkimista varten pe- rustettava osakeyhtiö. Suomenhevosjalostuk- sen alkuaikoina useat parhaat siitosoriit olivat oriyhdistysten omistamia. Irina Keinänen Ravihevosen pitämisen kulut vaihtelevat muu- tamasta satasesta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa, riippuen siitä valmennetaanko hevosta itse vai onko se valmennuksessa muualla. Kesällä syntyneet varsat siirtyvät usein ensimmäiseksi talveksi pihattoon ja ne opetetaan ajolle viimeistään yksivuotis- syksyllä. Jos hevosen omistamisen taustalla ovat vain taloudelliset odotukset, niin valitetta- van usein edessä on pettymys. Vain hieman yli puolet hevosista pääsee kilpailemaan ja kilpailevistakin hevosista vain pieni osa an- saitsee radalta kulunsa. Toisaalta vuosittain kymmenet hevoset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin keskivertosuomalainen saa vuosipalkkaa. Kaikkien kilpailemaan yltävien hevosten keskiansio on noin 2 500 euroa vuo- dessa. 2.4.1 Ammattivalmentajalla Ammattivalmennuksessa pitäminen on hel- poin ja usein myös tuloksellisin tapa pitää valmentautuvaa tai kilpailevaa ravihevosta. Ammattivalmentaja huolehtii hevosen päivit- täisestä hyvinvoinnista, ruokinnasta, valmen- nuksesta ja kilpailuttamisesta. Lisäksi hän pitää huolta kengityksestä ja kääntyy tarvit- taessa eläinlääkärin puoleen. Valmentaja käyttää valmennuksessa yleensä omia väli- neitään eli valjaita, kärryjä, kuljetuskalustoa ja niin edelleen. Useimmilla talleilla omistaja kustantaa hevoskohtaiset varusteet kuten rii- mun ja loimet. Omistajan ja valmentajan keskinäisestä kemiasta ja sopimuksesta riippuu minkä ver- ran valmentaja keskustelee hevosen arjesta omistajan kanssa. Hevosen valmennuksesta
  • 22. tulee aina tehdä kirjallinen sopimus, josta käy- vät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: mitä valmennussopimus sisältää, lisäpalveluiden hinnat (mm. kuljetus, erikoiskengitykset), mitä varusteita hevosella oli tullessaan, kuukausi- maksun suuruus ja maksuehdot. Suomen Ra- vivalmentajat ry:llä on sopimuksesta valmis mallipohja. Ammattivalmentaja on yrittäjä ja laskuttaa omistajaa palveluistaan yleensä kuukausittain. Eläinlääkärin ja muiden ulkopuolisten palve- luntarjoajien laskut tulevat tavallisesti suoraan omistajalle. Ammattivalmennuksessa hevosen pitäminen on saatuun palveluun nähden koh- tuuhintaista. Ammattivalmentajien perusmak- sut vaihtelevat arvonlisäveroineen noin 700 eu- rosta reiluun tuhanteen euroon kuukaudessa. Omistaja voi halutessaan olla ottamatta mitään kantaa hevosensa arkisiin murheisiin tai pieniin loukkaantumisiin. Useat ammattivalmentajat ajavat itse tallinsa hevosia kilpailuissa, mutta osa käyttää lainaohjastajia. Tilastot osoittavat, että ammattivalmennuksessa kilpailevat hevo- set menestyvät radoilla keskimäärin selvästi paremmin kuin amatöörien valmentamat. Ammattivalmennuksessa hevosen pitämi- sen varjopuolet perustuvatkin tunteisiin. Mik- si hevosta sitten pitää, jos ei halua olla sen kanssa tekemisissä? Käytäntö on osoittanut, että hevosen omistamisesta saavat eniten irti ne omistajat, jotka ovat aktiivisia. He seuraavat hevosensa kilpailu-uraa aktiivisesti, käyvät tal- lilla katsomassa hevostaan ja tutustuvat siihen. Usein omistaja voi ammattitallillakin halutes- saan osallistua hevosen hoitoon. Jotkut jopa ottavat osaa valmennukseen. Tällöin asiasta on sovittava valmentajan kanssa jo hevosta valmennukseen vietäessä. 2.4.2 Harrastajavalmentajana Harrastajavalmentajaksi kutsutaan henkilöä, joka vastaa itse hevosensa valmennuksesta, useimmiten oman työnsä ohella. Ravikilpailui- hin osallistuakseen harrastajavalmentajan on suoritettava joko C-ajolupa- tai vastuuvalmen- tajakurssi. Molempia järjestetään raviradoilla. 16-vuotias henkilö voi ohjastaa C- tai montén C-ajoluvan (mC), mutta hän voi toimia harrasta- javalmentajana (H1-lisenssi) vasta täytettyään 18 vuotta. Jos ajoluvan suorittaa täysi-ikäisenä, voi ajoluvan lunastettuaan toimia automaatti- sesti myös harrastajavalmentajana. Harrastajavalmentajan hevonen asuu yleensä joko harrastajavalmentajan omassa tallissa tai on täysihoidossa jonkun muun tal- lissa. Hevosen pitäminen kotona, omassa tal- lissa, on edullisinta, mutta myös sitovinta. Omassa tallissaan tai vuokratuissa tiloissa valmentava harrastaja huolehtii itse hevo- sesta perushoidosta alkaen. Kaikki välineet ovat hänen omiaan. Hän myös vastaa itse kiinteistöstä, valmennuspaikoista, tarhoista ja laitumista. Ennen täysin omillaan olevaksi har- rastajavalmentajaksi ryhtymistä kannattaa perehtyä hyvin hevosen hoitoon, yleisimpiin sairauksiin ja valmennuksen perusperiaattei- siin. Hevosesta huolehtiminen on vaativaa, erittäin sitovaa ja raskasta työtä, ravivalmennuk- sesta puhumattakaan. Omassa tallissa hevosta pidettäessä os- torehut ja -kuivikkeet maksavat vähintään noin 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi kuluihin pitää laskea mukaan sähkö ja vesi, vakuutukset, lan- tahuolto sekä tarvikkeet ja varusteet. Kengitys on myös iso kustannuserä, jos sen teettää am- mattilaisella. 2.4.3 Täysihoidossa Täysihoitoon kuuluu yleensä hevosen karsi- napaikka, karsinan siivous ja hevosen päivit- täinen ruokinta ja tarhaaminen. Harrastajaval- mentajan tehtäväksi jää valmentaminen ja hoitaminen. Valmentaminen tapahtuu tällöin omistaja-valmentajan omilla varusteilla ja har- rastajavalmentaja on itse vastuussa hevosen kuljettamisesta raveihin. Täysihoitosopimus on tallikohtainen ja saattaa poiketa merkittävästi edellä mainitusta jaosta. Jos tallin omistaja on itse raviharrastaja, tai jopa ammattivalmentaja, helpottaa se yleensä monella tapaa täysihoi- dossa ravuriaan pitävän toimimista. Oman valmennettavan pitäminen täysihoi- dossa ei ole taloudellisesti kovin houkuttel- eva vaihtoehto, koska hoitokulut ovat yleensä
  • 23. vähintään puolet ammattivalmentajan kuu- kausimaksusta, mutta sen lisäksi harrasta- jan on investoitava varusteisiin ja käytettävä harrastukseensa säännöllisesti melko paljon aikaa. Tämän tavan valitsee yleensä sel- lainen omistaja, jolle on nimenomaan tärkeää viettää aikaa hevosen kanssa ja myös urheil- la. Ravihevosen valmentaminen ja jopa pelk- kä oman hevosen suoritusten seuraaminen on erinomainen tapa tyydyttää kilpailuviettiä esimerkiksi jo taakse jääneen oman urhei- lu-uran jälkeen. Monelle hevosen kanssa työskentely ja sen seura ovat vastapainoa työelämälle. Ammattivalmentajan tai täysihoitotallin pitäjän kanssa on hyvä tehdä kirjallinen hoi- tosopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata myös se, miten toimitaan jos hevonen louk- kaantuu ja sairastuu akuutisti, eikä omistajaa tavoiteta. Ks. lisää kohdasta 3.3.3. Sopiva tallipaikka. Eläinlääkäri ja harrastajavalmentaja Min- na Tuiskulla on kokemusta ravihevosen omistamisesta reilun vuosikymmenen ajalta. Tällä hetkellä hänellä on kolme hevosta ko- titallissa, mutta kokemusta löytyy niin täysi- hoitotallista kuin hevosen pitämisestä am- mattivalmentajalla. Tuiskun mukaan ammattivalmentajalla hevosen pitäminen ei välttämättä sovi ih- miselle, joka haluaa itse tehdä ja päättää hevosen asioista. Jos valittu ammattival- mentaja ei ole entuudestaan tuttu tai hänelle ei ole tutuilta ihmisiltä suosituksia, kannat- taa valita valmentaja suhteellisen läheltä jol- loin hevosta voi käydä välillä katsomassa. Lisäksi kannattaa etukäteen selvittää, mitä valmennushintaan sisältyy. Esimerkiksi madotusten, loimien ynnä muiden hevos- kohtaisten varusteiden sekä hoitajien valjas- tuspalkkioiden suhteen on olemassa erilai- sia käytäntöjä. Osalla peruskengitys sisältyy hintaan, kaikilla ei. Kuljetukset laskutetaan yleensä erikseen. Täysihoitotalli voi olla jopa lähes yhtä edullinen vaihtoehto kuin kotona pitäminen. ”Täysihoitotalleissa on paljon eroja. Kan- nattaa valita sellainen, jonka aikataulujen kanssa pystyy itse elämään ja tärkeää on tietenkin, että kemiat tallinpitäjän kanssa kohtaa”, Tuisku kertoo. Ihmisten ollessa tal- lilla samanhenkisiä, on tallilla käynti muka- vampaa. Täysihoitotalli ei sido niin paljon kuin kotona pitäminen; hevonen tulee ruo- kittua, ulkoilutettua ja karsinakin putsattua (sopimuksista riippuen) vaikka ei itse joka päivä tallille pääsisikään. Kotona pitämisen hintaan vaikuttaa paljon se, mitkä ovat lähtökohdat, millaisia hevosia on ja mikä on oma vaatimustaso. ”Jos kai- ken joutuu rakentamaan alusta asti, on se yllättävän kallista”. Siitostammat eivät vaadi valmennuspaikkoja, mutta jos pitää kilpa- hevosia saa treenipaikkojen tekemiseen ja hoitamiseen kulumaan suuriakin summia. Rehujen lisäksi varusteet, kuivikkeet, lanta- huolto ja jatkuva paikkojen kunnossapitämi- nen vie rahaa, joka pitää huomioida kustan- nuksia laskettaessa. Kotona pitämisen etu on ehdottomasti se, että hommia saa tehdä oman aikataulun ja mieltymysten mukaan. Samalla se on kuitenkin kaikkein sitovinta. ”Tällä hetkellä pitäisin hevoset mieluiten ammattivalmentajalla, mutta kustannusten vuoksi se edellyttäisi hevosten kilpailevan ikäluokkalähdöissä tai olevan Toto75-tasol- la”, Tuisku toteaa. ”Olisi kiva vaan käydä raveissa seuraamassa hevosten juoksuja ja antaa muiden tehdä työ”.
  • 24. Huomioitavat kustannukset ravihevosen hankinnassa • hevosen kauppahinta (tuhannesta kymmeniin tuhansiin euroihin) • ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen) • ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta) • kuljetuskustannukset (riippuu välimatkoista) • muut matkakustannukset • rekisteröinti yms. kulut. Hevosen säännölliset kustannukset eri pitämisen muodoilla Ammattivalmentajalla • valmennusmaksu 700-1 100 e/kk - sis. täysihoidon, valmennuksen, peruskengityksen • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e /krt), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60–90 e/krt tai voi sis. valmennusmaksuun) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio). Täysihoitotallissa • tallivuokra (pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa noin 400–600 e, muuten vaihdellen noin 300–500 e) • vitamiinit ja lisärehut • kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60–90 e kerta) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500-1 000 e/vuosi, vaihtelee) • varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4 000 e) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio). Omassa tallissa • rehut, kuivikkeet, sähkö, vesi, lantahuolto n. 150–200 e /kk • kengitys (noin 6 viikon välein, noin 60–100 e/krt) • satunnaiset eläinlääkärinkulut (n. 500–1 000 e/vuosi, vaihtelee) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e kerta), rokotukset (1-2 krt/vuodessa, noin 60–80 e kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60-90e kerta) • vakuutus (noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • varusteet ja niiden huolto (n. 200–400 e/vuosi, alkuhankintakulut sis. kärryt n. 4000 e) • kilpailukustannukset (ennakkomaksut, kuljetus, ajopalkkio).
  • 25. Ilkka Nisula Omaan hevoseen ja sen hankintaan kiteytyy koko lajia ylläpitävä usko ja toivo; jospa tästä nyt tulisi se elämäni hevonen! Kannattaa siis harkita tarkkaan ja nähdä vaivaa oikeanlaisen hevosen etsimisessä. 2.5.1. Kysy ammattilaiselta – ole järkevä Uusien hevosenostajien ostoaikeissa nyrk- kisääntönä voi pitää sitä, että ei kannata ujostella avun kysymistä oikeanlaisen yksilön valinnassa. Hevosten sukuihin, rakentee- seen, kilpailunäyttöihin, ajo-ominaisuuksiin ja toimintaan sekä yleisterveyteen löytyy kaikkiin omat asiantuntijansa, joilta kannattaa kysyä rohkeasti mielipidettä. Raviurheilun ammatti- laiset ja järjestöt opastavat mielellään. On lajin ja kaikkien sen parissa toimivien etu, ettei uusi hevosenomistaja tule harhaanjohdetuksi, vaan löytäisi juuri haluamansa. Toimijoilla on omat intressinsä, kuten kaikes- sa kaupankäynnissä; kauppias haluaa tienata. Mitä lyhyempi ketju on alkuperäisestä myyjästä lopulliseen ostajaan, sitä vähemmän rahaa ka- toaa jakelukanavan tukkuportaille. Neuvojia riittää, mutta hevosenosta- ja päättää lopulta kaupasta eikä intuitio- takaan sovi sulkea pois valintakriteereistä. Vaikka kaikki kehuisivat tiettyä varsaa, mutta et jostain syystä itse pidä kokonaisuudesta, älä osta kyseistä hevosta. Todennäköisyydet ovat tylysti sen puolella, että jo alkujaan hyväsukuisesta ja –rakentei- sesta yksilöstä kehittyy aikuisena parempi kilpahevonen kuin esimerkiksi rakenteeltaan vajaasta. Varusteista, hoidoista, valmennuk- sesta sekä nykyaikaisesta eläinlääketieteestä löytyy apuja moneen ongelmaan, mutta on helpompaa, jos ostettava hevonen on mahdol- lisimman terve. Ammattivalmentaja Tuomas Korvenoja on todennut: ”Haluan aina korostaa, että tässä tallissa ei tehdä hyviä hevosia, vaan me val- mennamme niitä. Jos saamme lahjakkaan hevosen tähän systeemimme sisälle, pyrimme auttamaan sitä niin, että se voi näyttää lahjak- kuutensa. Valmennus on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin hyvä hevonen”. 2.5.2. Varmistu hevosen sopivuudesta Kokematon omistaja ja käyttötarkoitukseensa soveltumaton hevonen on kehno ja pahim- massa tapauksessa vaarallinen yhdistelmä. Hevosen omistamisesta ei ole iloa, jos sen kanssa ei voi harrastaa omistajan toivomalla tavalla niissä olosuhteissa, joihin hevonen tullaan sijoittamaan. Sopimattoman hevosen ylläpito maksaa vähintään yhtä paljon kuin so- pivan, joten hevosen valinnassa ei kannata hä- tiköidä. Yleensä se sopiva hevonen tulee vas- taan ennemmin tai myöhemmin. Kalliimmalla hinnalla saa keskimäärin paremman hevosen, joten ostohinnassa ei kannata pihistellä ensim- mäisenä. Käyttötarkoituksesta riippumatta hevosen täytyy olla perusterve ja ikäänsä nähden oikein koulutettu. Markkinoilla on tarjolla halpoja he- vosia, jotka ovat sitä yleensä syystä. Vanhat, pikkuvikaiset hevoset tarvitsevat erityisen asiantuntevaa ja hyvää hoitoa, mikä voi käydä omistajalle eläinlääkärinkuluineen kalliiksi. 2.5.3. Mistä löydän hevosen? Huutokaupasta ostettiin aikanaan suoma- laisen raviurheilun legenda Charme Asserdal ja huutokaupoista ovat löytyneet myös lukui- sat muut huippuravurit. Ammattimaisesti or- ganisoiduissa varsahuutokaupoissa kas- vattajilla on tavoitteena myydä varsansa, ja ostaja voi saada huudettua itselleen hyvä- sukuisen varsan järkevällä hinnalla. Samalla
  • 26. kokee hevoshuutokaupan tunnelmaa ja näkee kertaheitolla suuren joukon nuoria ja poten- tiaalisia huippuvarsoja, joita voi vertailla kes- kenään. Varsan ostosta on pitkä tie radoille saakka, mutta toisaalta nuoren hevosen kans- sa kukaan ei ole ainakaan valmiiksi tehnyt mitään väärin – kaikki on omissa käsissä. Huutokauppoja järjestetään merkittävissä ravimaissa: Ranska, Ruotsi, Suomi ja Yhdys- vallat ovat hyviä vaihtoehtoja, jos huutokät- tä vipattaa. Suurissa varsahuutokaupoissa myytävistä hevosista on tarjolla paljon tietoa jo etukäteen kattavien myyntiluetteloiden sekä esittelyvideoiden muodossa. Varsat ovat nähtävissä etukäteen ennen varsinaista huu- tokauppaa. Huutokauppakulttuuri juurtuu Suomeen vähitellen, ja hevosen ostajan kannalta huu- tokauppa on varteenotettava paikka hankkia hevonen. Huutokaupan etuja on varsojen ver- tailun helppous. Varsat ovat terveystarkastet- tuja, ja suuri osa niistä on röntgenkuvattuja. Ulkomaista huutokauppavarsaa hankittaessa kannattaa muistaa, että ulkomailla syntyneen nuoren hevosen kilpailuttaminen Suomessa on haasteellisempaa, koska sarjatarjontaa suunnataan Suomessa syntyneille ravureille. Suomen suurimmasta vuosittaisesta varsahuutokaupasta vastaa Suomen Hevo- senomistajien Keskusliitto ry:n ja Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n omistama Starinita Oy. Vuosittain 1,5-vuotiaiden huu- tokaupassa on ollut tarjolla lähes 100 varsaa. Suomessa huutokaupasta on ollut myyn- nissä mm. Kriterium-voittaja Bosses Lily ennätys 14,9a ja voittosumma n. 100 000 e, Air Force 11,5a vs. n. 250 000 e, Oz Kemp 12,3a vs. n. 250 000 e ja Owen Kemp 11,8a vs. 230 000 e sekä Ravikuningatar Milia 23,1a vs. n. 177 000 e ja Tupla-Heli 23,7a vs. n. 87 000 e. Lisätietoja löydät osoitteesta www. hevoshuutokaupat.fi Hevoskasvattajat ovat hyviä yhteistyö- tahoja varsojen etsintään. Kasvattajat ovat perehtyneet sukulinjoihin ja varsojen hoitoon. Ammattimaiset kasvattajat ovat yleensä myös panostaneet emätammoihin. Jos varsoja on tarjolla useita samassa paikassa, käy eri yksilöiden vertailu toisiinsa kätevästi. Suuret kasvattajat käyttävät usein yhteistyökumppa- neinaan valmentajia, jotka opettavat varsoille raviaakkoset ja perusrutiinit. Näiltä valmenta- jilta saa arvokasta tietoa myytävistä hevosista ja niiden tasosta. Valmentajan luona tarjolla on hyvää vertailupohjaa muihin samanikäisiin he- vosiin. Ammattivalmentajien joukosta löytyy varsojen opettamiseen erikoistuneita varsaval- mentajia, joilla on vuosittain jopa kymmeniä varsoja opetettavana. Lisätietoja kasvattajista löytyy esimerkiksi Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n nettisivuilta osoitteesta www.ravihevoskasvattajat.fi. Jos etsii ravihevosta ammattivalmennuk- seen, kannattaa kääntyä valitsemansa val- mentajan puoleen ja pyytää häneltä apua. Valmentaja todennäköisesti haluaa etsiä omistajille ja omaa talliaan vahvistamaan mah- dollisimman hyvän ravurin. Halukkaalle osta- jalle hevosia löytyy, mutta ammattilaisen kans- sa valintaprosessia on helpompi viedä läpi. Monilla valmentajilla on erittäin arvokkaita kontakteja, joilla voi löytyä ostettaviksi myös sellaisia hevosia, joita ei aktiivisesti myydä. Todella hyvät kilpailevat hevoset eivät löydy myyntipalstoilta. Mikäli sellaisen itselleen ha- luaa, on oltava liikkeellä oikealla hetkellä. Mahdollinen luottovalmentaja voi olla koke- muksensa ansiosta hyvä tuki käytännön kaup- patilanteessa. Jos on kiinnostunut jostain tietystä hevoses- ta, kannattaa rohkeasti kysyä hevosen omista- jalta tai valmentajalta, onko hevonen kaupan. Vanha sanonta ”kaikki on kaupan, kun hinnas- ta sovitaan” sopii useimmiten myös hevosiin. Pelkkä paikanvaihdos saattaa piristää koke- nutta kilpahevosta, vaikka edellinen valmen- taja olisi tehnyt työnsä kuinka huolellisesti ja hyvin. Ammattivalmentajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ravivalmentajat.fi Hevosten myynti-ilmoituksia löytyy hevos- lehdistä, internetin myyntipalstoilta sekä val- mentajien ja kasvattajien kotisivuilta.
  • 27. 2.5.4. Suosi suomalaista Suomessa syntyneellä hevosella on kotimaas- sa kilpailtaessa aina paremmat kilpailumahdol- lisuudet raviratojen sarjatarjonnan puolesta. Lisäksi monet nuorten hevosten ikäluokkakil- pailut, rahakkaat ennakkomaksulliset suurkil- pailut ja opetuslähtöjärjestelmä ovat rajattuja vain Suomessa syntyneille. FI-hevosella on siis lähtökohdiltaan paremmat ansaintamahdolli- suudet ja enemmän hyviä kilpailuja tarjolla. Eri- tyisesti uraansa aloittelevien ulkomaantuontien mukaanpääsy lähtöihin on vaikeaa, koska alim- missa sarjoissa etusijalla ovat Suomessa syn- tyneet nuoret hevoset. Ja kuten Suomen ravi- urheilun toivoa Brad de Veluwea valmentava Tuomas Korvenoja on todennut: ”Sitoutuminen ja fiilis siihen hevoseen on ihan eri luokkaa, kun se on aito suomalainen tuote.” Vanhemmalla hevosella ei puolestaan enää ehdi klassisiin ikäluokkakilpailuihin, joiden voi- toista monet haaveilevat. Suomen suurimmat ikäluokkakilpailut ovat 3-vuotiaiden lämminve- risten ja 4-vuotiaiden suomenhevosten Kriterium sekä 4-vuotiaiden lämminenveristen ja 5-vuotiaiden suomenhevosten Derby. Ulkomailta voi löytyä kovasukuisia hevo- sia edullisempaan hintaan, mutta jos lähtee ulkomaankauppaan, tarvitaan hyvät kontaktit ja onnea. Ulkomailta hevosta tuotaessa osto- hintaa lisäävät kuljetuskustannukset ja paperi- sekä rekisteröintikulut. Jo kilpailleen hevosen kohdalla on tärkeää tuntea hevosen historiaa. Esimerkiksi suuressa tallissa treenannut, mutta hieman kilpailemi- seen hiipunut hevonen voi syttyä pienessä maalaistallissa. Ja vastaavasti amatöörival- mennettu hevonen voi näyttää kapasiteet- tinsa ammattilaisen käsiin siirtyessään. Ellei hevonen ole vain yksiselitteisen hyvä ja tämän kautta luultavasti myös hintava, on hyvä olla mielessä jokin parannusajatus, jolla voidaan päästä tuloksiin. Valtaosa kasvattajista pyrkii myymään ravuri- varsansa yksivuotiaana. Kuva: Irina Keinänen
  • 28. Realistinen lähtökohta on yrittää löytää sel- lainen hevonen, jolla on mahdollisuuksia osal- listua omiin elinkustannuksiinsa tienesteillään radoilta. Voittoa tuottavia ravureita on, mutta palkintorahojen varaan ei hevosenostovaihees- sa kannata laskea mitään. Hyvä hevonen elät- tää itsensä. Omaan käyttöönsä hevosta hankkivalla har- rastelijalla painaa vaakakupissa myös hevosen luonne ja käsiteltävyys. Harrastaminen on mielekkäämpää, mikäli hevosella on mahdol- lisuuksia pärjätä raveissa, joten muutaman satasen hevosta ei kannata harrastuskäyt- töönkään ostaa. Lajin kehittymisen ja hevosja- lostuksen kannalta olisi myös tärkeää, että hevosten kierto nopeutuisi ja ostosatsaukset keskittyisivät hyväsukuisiin nuoriin ravureihin, joista parhaat siirtyisivät ajoissa jatkamaan sukua. 2.5.5. Ravihevosen kokeileminen ja ostotarkastus Kristiina Ertola Hevosen kokeileminen on suositeltavaa, eri- tyisesti nuorten hevosten ollessa kyseessä. Aina on parempi testata vastaako hevonen sitä, mitä haetaan. Vielä parempi on, jos tuleva valmentaja pääsee kokeilemaan hevosta. Ru- tinoituneella ja ammattitaitoisella valmentajalla on tietotaitoa muodostaa käsitys muun muas- sa hevosen sen hetkisestä terveydentilasta, ajo-ominaisuuksista ja osaamistasosta. Osto- tarkastus voi toimia samalla myös tarvittavana vakuutustarkastuksena. Nuorten hevosten röntgenkuvaaminen ja ostotarkastus eläinlääkärillä on suositeltavaa. Ostajan kannattaa teettää ostotarkastus eläin- lääkärillä, johon itse luottaa, ja olla aktiivisesti mukana tarkastuksessa joko paikan päällä tai ainakin puhelimitse. Irtopalat eivät yleensä ole este hevosen os- tamiselle, mutta tällöin on neuvoteltava myyjän kanssa, kuka maksaa mahdollisen leikkauk- sen ja huomioidaanko löydökset ostohinnas- sa. Myös sydänäänet ja etenkin sivuäänet on kuunneltava ostotarkastuksessa. Samoin tar- kistetaan suu ja oriilta kivekset. Jos hevonen ravaa huonosti ostotilanteessa, pitää miettiä haluaako ostaja varmasti hevosen. Jos kuiten- kin haluaa, on tutkimuksilla selvitettävä mistä epäpuhdas ravi tai vinous johtuu. Varsojen jalkoja ei normaalisti taivuteta. Hengitysteiden tähystäminen ostotarkastuk- sissa ei ole rutiinitoimenpide nuorilla hevosilla, koska usein kurkunpään toimintahäiriöt synty- vät vasta valmennuksen aikana esim. infek- tioiden seurauksena. Jos nuorelta hevoselta kuvataan etupolvet, on suositeltavaa ottaa ns. skyline-kuva, koska tästä näkee mahdolliset muutokset aiemmassa vaiheessa kuin tavalli- sissa röntgenkuvissa. Vanhemmille kilpahevosille kannattaa teettää perustarkastus. Mitä kalliimpi hevonen, sen kattavampi tarkastus on hyvä tehdä. Eten- kin lämminveriravureiden etupolvet on suositel- tavaa röntgenkuvata. 3-vuotiaat ja vanhemmat suomenhevoset kannattaa kuvata kavioruston luutuman varalta. Muista, että eläinlääkärintarkastus on kaikkien osapuolten etu: hevosen, ostajan ja myyjän. Kaikkea ei voi tarkastuksessa to- deta, mutta huolellisessa tarkastuksessa tulee esille jo paljon. Olennaista on, että eläin- lääkärille kerrotaan taustatiedot hevosesta sekä ostajan tulevat suunnitelmat sen kanssa. Näin eläinlääkäri osaa ottaa kantaa löydöksiin ja siihen, onko niillä hänen näkemyksensä mu- kaan vaikutusta hevosen tulevaan käyttöön. Loppupelissä hevosta ostaessa oma fiilis ratkaisee – usein kannattaa luottaa intuitioon. Lisälukemista: Ratsun ostotarkastus oppaan koh- dassa 3.5.3.1. Hevoskaupan käsikirja (Pauliina Lehtola ja Christopher Wegelius)
  • 30. Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto. Ratsastusta voi harrastaa yksin tai perheen ja ystävien kanssa, omaksi ilokseen tai kilpailumielessä, ulkona luonnossa ja ratsastushallin suojassa – mah- dollisuudet ovat rajattomat. Ratsastajainliiton alaisuuteen kuuluu yh- deksän kilpailulajia, joiden lisäksi harrastetaan muun muassa maasto- ja vaellusratsastusta. Ratsastuksen perinteisiä lajeja ovat olympialajit koulu-, este- ja kenttäratsastus. Ratsastus so- veltuu myös erityisryhmille. Ratsastusta harrastaa 160 000 suoma- laista. Suomen Ratsastajainliitto ry on ratsas- tusurheilun keskusjärjestö, ja sillä on noin 50 000 jäsentä. Ratsastus on kymmenenneksi suosituin paikan päällä seurattavista urheilula- jeista. Helpointa ja turvallisinta ratsastus on aloit- taa Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleissa: ratsastuskouluissa tai harrastetalleissa, joita on Suomessa lähes 300. www.ratsastus.fi Pauliina Lehtola Hevosen omistaminen on monille unelma. Pit- kään jatkuneen harrastuksen täyttymys. Rat- sastuskoulun rakkaimman hevosen saaminen omaksi. Mahdollisuus säännölliseen ratsastuk- seen, ehkä kilpailemiseenkin. Unelmat ovat ihania ja niitä pitää olla. Kan- nattaa kuitenkin muistaa, että hevosen omista- minen on haastavaa, se voi viedä rahasi, aikasi ja hermosi. Useimmiten myös puolisosi hermot. Toisaalta, hevosen omistaminen on elämänta- pa, jota ilman ei pian osaa olla. Ja parhaimmil- laan se on juuri niin ihanaa kuin ajattelitkin. Seuraavassa tuodaan esille seikkoja, jotka sinun pitää harrastajaratsastajana tietää, eri- tyisesti kun lähdet harkitsemaan ensimmäisen hevosesi hankintaa. Toki neuvoista on hyö- tyä laajemminkin. Harrastajina pidetään tässä lähes kaikkia sellaisia, jotka eivät hanki elan- toaan hevosten parista. Ohjeet on suunnattu ennen kaikkea sellaiselle harrastajalle, jolla ei ennen ole ollut kokonaisvaltaista hevosen ylläpitovastuuta omalla kontollaan. 3.3.1. Tarvittavat tiedot ja taidot Nostan esiin ensimmäisenä hevosta hankkivan tiedot ja taidot. Tiedoilla tarkoitan osaamista ja kokemusta hevosesta lajina, hevosen hoi- dosta, varusteista, eläinlääkinnästä ja ruokin- nasta. Taidot ovat osaamista. Ratsastustaitoa, hevosen käsittelytaitoa, silmää, uskallusta ja hevososaamista. Molempia näitä tarvitaan riittävästi, varsin paljon, ennen kuin oman hevosen hankkiminen on mielekästä ja turval- lista, sekä sinulle että hevoselle. Tietovarastoa voi hankkia ja omaksua lähes loputtomasti kirjoista, kursseilta ja ennen kaik- kea kokeneilta ammattilaisilta, mikäli oppimis- halua on. Taidot ovatkin haastavampi asia – tai- toa kun ei opita kirjoista. Hevosten kanssa oppii olemaan ainoastaan olemalla niiden kanssa ja ratsastamaan oppii ainoastaan ratsastamalla. Tämä saattaa unohtua, kun on monessa muus- sa asiassa elämässään tottunut saamaan halu- amansa ja pääsemään tavoitteeseensa paljon nopeammin. Ratsastus on kaikessa haasta- vuudessaan välillä myös turhauttavaa – taitoa ei voi pakottaa eikä sitä voi ostaa.
  • 31. Tarvittavat tiedot hevosesta • lajityypillinen käyttäytyminen • anatomia, perusteet • päivittäiset hoito- ja ruokintarutiinit • perushuolto • ruokinta • varusteet ja niiden käyttö ja huolto • perussairaudet ja niiden oireet ja tunnistaminen sekä ensiapu • kavionhoito ja peruskengitys Omistajan tarvittavat taidot • sujuvaa hevosen peruskäsittelytaitoa eri tilanteissa (tallissa, tarhattaessa, kuljetuksessa, erityistilanteissa) • hevosmiestaitoa • riittävästi ratsastustaitoa itsenäiseen ratsastamiseen useimmissa tilanteissa useimmilla hevosilla Oma hevonen on monen ratsastajatytön suuri unelma. Kuva: Sonja Holma
  • 32. 3.3.2. Mitä hevosen pitäminen maksaa Hevosen pitämiseen kuluu rahaa. Korjaan – paljon rahaa. Rahalla ei voi korvata puuttu- via tietoa eikä taitoja. Mutta rahalla saa apua. Taitopuolen asioista voi joustaa, mikäli sinulla on varaa ostaa osaavaa apua päivittäiseen tai viikoittaiseen työskentelyyn hevosen kanssa. Tällöin yhtälöstä voi tulla varsin toimiva. Usein kysytään, paljonko hevonen maksaa. Kysymykseen hevosen hinnasta voi antaa yhtä tarkan vastauksen, kuin kysymykseen paljonko maksaa koti. Hevosia on kaupan, valitettavasti, puoli-ilmaisesta tonnin hevosesta miljoonien kauppasummiin. Mikä on halpa tai kallis hevonen vaihtelee siten myös kysyjän oman lompakon ja intressien vuoksi melkoisesti. Hevosen ostossa pätee pääsääntöisesti sama laki kuin muussakin elämässä: ei ole hyvää ja halpaa. Harrastehevoseksi hankitta- van ratsun hintahaitari asettunee Suomessa tällä hetkellä kuitenkin noin 5 000–15 000 eu- ron väliin. Riippuen luonnollisesti harrastajan omista tavoitteista, osaamisesta ja siitä, kuinka onnistuneita (=järkeviä ja sopivia!) kauppoja on osattu tehdä. Kaupan laatua ei kuitenkaan ratkaise hevosen hintalappu. Vielä vähemmän se ratkaisee tulevan hevos-ihmiskumppanuus- suhteen toimivuutta. Hevosen ostohinta ei yleensä ole suurin este hevosen hankinnassa, sillä hevosen ylläpito vasta maksaakin. Ylläpito voi olla koh- tuuhintaista maaseudulla, kun hevonen viettää suurimman osan päivästä ulkona, talliraken- nus on vanha navetta eikä ratsastuspaikkoja ole metsäpolkua enempää. Silloinkaan se ei ole ilmaista. Lähden kuitenkin siitä, että ostet- tavalla ratsulla olisi omistajalleen jonkinlainen ratsun käyttöarvo ja -tarkoitus, ja silloin talliolo- suhteiden täytyy mahdollistaa turvallinen rat- sastuksen harjoittelumuotoinen treenaaminen. Ja tällaiset olosuhteet maksavat. 3.3.3. Sopiva tallipaikka Perussääntönä voi pitää, että mitä vähem- män itsellä on kokemusta ja tietoja sekä tai- toa, sitä enemmän ostopalvelua tarvitaan tal- liympäristöön. Täysihoitotalli, jossa on hyvät olosuhteet ja osaava henkilökunta, on tällöin hyvä vaihtoehto. Toinen hyvä vaihtoehto har- rastajalle on sijoittaa hevonen ratsastuskou- lun talliin. Tällöin apua on koko ajan saatavilla, ja voi olla mahdollista osallistua esimerkiksi omalla hevosella hieman edullisemmin ope- tustunneille. Samoin hevosen säännöllinen liikutus yleensä onnistuu ja hevosen satun- nainen osallistuminen opetustoimintaan voi jopa laskea ylläpidon kustannuksia. Maneesin ja ratsastuskentän itsenäinen käyttö saattaa olla ratsastuskouluilla tuntitoiminnan vuoksi rajoitettua, mikä pitää huomioida aikatauluja suunniteltaessa. Muilta osin tällainen yhtälö voi olla kaikille osapuolille erittäin hyvä. Hevosen pitäminen omassa tallissa ja vas- tuunottaminen konkreettisesti kaikesta 24/7 ja ympäri vuoden soveltuu vain kokeneille he- vosihmisille, jotka tietävät tismalleen, mihin lähtevät. Hevonen on eläin, jolla on lajityypilliset tarpeensa. Se on muun muassa laumaeläin. Hevosen pitäminen yksin ei ole suositeltavaa. Toiseksi hevonen on eläin, jonka hoito vaatii tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Puhtaanapito, säännöllinen ruokinta vähintään kolme ker- taa päivässä, juottaminen, liikunta. Ihan joka ikisenä päivänä, kelistä riippumatta, omistajan sairastumisista riippumatta, toimitusvaikeuk- sista riippumatta. Joka päivä. Vasta-alkajan hevonen ei siis kuulu omaan pikkupihatalliin, vaan järkevintä on viedä hevonen asialliseen ja omia ja hevosen tar- peita vastaavaan täysihoitotalliin. Kannat- taa muistaa, että hevonen ei sinänsä katso ympäristöänsä muuten kuin lajityypilliseltä kannalta. Hevonen ei siten arvioi tallin sosiaa- litiloja, säilytyskaappien kokoa tai muutenkaan ympäristönsä hienoutta. Blingbling on tallis- sa ihmisiä varten, ei hevosta. Talliolosuhteet voivat olla ulkoisesti melko vaatimattomatkin, mutta riittävää on, että ne ovat turvalliset ja hevosen kannalta tarkoituksenmukaiset. Maa- laisjärjellä ajatellen tavaroiden ja talliympäristön yleinen siisteys, laadukkaat rehut, raikas talli-
  • 33. ilma, turvalliset ulkoilutilat ja ratsastuspohja, lajitovereiden seura sekä hyvinvoivat hevoset kertovat yleensä hyvästä hevosten hoidosta. Hevosen täysi- tai muusta hoidosta, val- mennuksesta tai tallipaikasta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus. Kirjallinen sopimus saattaa tuntua kovin muodolliselta, varsinkin jos tallinpitäjä on jo entuudestaan tuttu. Juris- tina kuitenkin tiedän, mikä on yksi yleisimpiä syitä erinäköisiin riitoihin: ”No kun en minä tul- lut tuota edes ajatelleeksi, ainakaan tuolla ta- voin…”. Siitä se usein lähtee, riita nimittäin. Kirjallisella sopimuksella saavutetaan se etu, että osapuolet, tallinpitäjä ja hevosen omistaja, ainakin kerran jossain määrin yhtei- sesti miettivät yhteiselonsa pelisääntöjä. Jos erimielisyyksiä tai tulkintakysymyksiä jostakin sallitusta tai ei-sallitusta tulee, on helpompi katsoa, mitä sopimuksessa asiasta on yhtei- sesti kuitattu alle. ”Ihan varmasti sovimme sil- loin näin” -riidat vähentyvät, eikä niitä varmaan kukaan kaipaa. Hyvässä tallisopimuksessa eritellään osapuolet ja mainitaan, koskeeko tallisopimus (karsinanvuokra) vain omistajan tiettyä he- vosta vai voiko hän ilmoitusluontoisesti vaihtaa hevosta. Sopimuksen hinnan määräytyminen määritellään selkeästi, kaikki kulut eritellen (mitä sisältää, mitä ei, mistä erilliset maksut). Samoin sopimuksessa tulee ottaa kantaa, mis- tä suoritteista vastaa talli / henkilökunta ja mistä mahdollisesti omistaja, ja toisaalta, mitä asioita omistaja ei ole oikeutettu tallilla tekemään. On turvallisuussyistäkin perusteltua, että hevosten ruokinta on keskitetty tallihenkilökunnan vas- tuulle. Tallinomistajan kannalta on tärkeää, että tallisopimuksen liitteeksi ja myös allekirjoituksin kuitattavaksi otetaan myös tallin säännöt. Näin varmistetaan, että tallilla kaikki pelaavat samo- jen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sopimuksessa otetaan aina kantaa myös sen päättymiseen, eli mahdollisuuteen irtisa- noa tai purkaa sopimus. Vastuut ja seuraukset laiminlyönneistä, puolin ja toisin, on hyvä myös kirjata sopimukseen. Joissain tallisopimuksissa käytetään klausuulia, jonka mukaan hevonen siirtyy tallinpitäjän omistukseen, mikäli omistaja laiminlyö esimerkiksi kolmen kuukauden talli- vuokran maksamisen. Ajatus on ymmärrettävä, mutta sopimusteknisesti sen sitova toteutus vaatii oman muotoilunsa. Lisäksi sopimusvel- voitteita tai -sanktioita kirjattaessa tulee aina miettiä, miten viimekädessä jokin oikeus to- teutetaan – tällainen kirjaus omistuksen siirro- sta ei ole aivan ongelmaton käytännön toimien osalta. Hoitosopimukseen kannattaa kirjata, mihin Huomioitavat kustannukset hevosen hankinnassa: • hevosen kauppahinta (muutamasta tuhannesta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin) • ostotarkastus (noin 200 eurosta ylöspäin, laajuudesta riippuen) • ammattilaisen apu (riippuu tilanteesta) • kuljetuskustannukset • muut • matkakustannukset • rekisteröinti yms. kulut. Säännölliset kustannukset: • tallivuokra (pääkaupunkiseudulla noin 600–800 euroa, muuten vaihdellen noin 300–600 euroa) • vitamiinit ja lisärehut • kengitys (6–8 viikon välein, noin 70– 140 euroa) • loisseurantanäytteet ja/tai madotukset (noin 4 kertaa vuodessa, noin 20 e/kerta), rokotukset (1–2 krt/vuodessa, noin 60–80 euroa kerta), raspaukset (kaksi kertaa vuodessa, noin 60-90 euroa/kerta) • vakuutus (vuosimaksu noin 200 eurosta ylöspäin, riippuen laajuudesta ja turvasta) • satunnaiset eläinlääkärinkulut • varusteet ja niiden huolto (perusvarus- teet ratsulle: satula noin +/- 1 000 euroa, suitset noin 100–150 e, perusloimet noin 50–100 e/ kpl, muihin varusteisiin noin 300 euroa) • valmennus / opetus (yksityistunti noin 30–70 euroa) • hevosen ratsutusapu (yksityistunnin tak- soilla)
  • 34. euromäärään saakka tallinpitäjällä on oikeus hoidattaa hevosta eläinlääkärillä akuuteissa sairastapauksissa ilman erillistä sopimusta. Jos sovittu summa ylittyy, on omistaja velvol- linen tekemään päätöksen hevosen jatkohoi- dosta. Jos omistajaa ei tavoiteta, tallinpitäjällä on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla oikeus ylittää sopimuksessa mainittu summa, mikäli eläinsuojelulain tarkoittama hevosen hyvin- vointi sitä välttämättä edellyttää. 3.3.4. Ajankäyttö Vaikka pitäisit hevosta ns. täysihoitotallissa, voit varautua siihen, että hevosen omistami- nen vie todella paljon aikaa. Tähänkin saa to- sin apua rahalla: jos ei itse ehdi, saa ostettua palvelua muilta. Ratsupuolella harrastajat laistavat luvatto- man usein hevosen liikuttamisesta. Harraste- ratsut ovat keskimäärin niin kevyellä liikunnalla, että ne eivät tarvitse vapaapäiviä liikunnasta. Toinsaalta vapaapäivä voi virkistää yksitoik- koisen harjoittelun lomassa. Hevonen ulkoilee tarhassa joka päivä. Lisäksi sen pitää liikkua säännöllisesti. Tässä ei kuitenkaan ratkaise määrä vaan laatu. Usein tarvitaan apua säännöllisen ja tarkoituksenmu- kaisen ratsastustreenin ja valmennusohjelman suunnittelussa sekä toteutuksessa. Sopivasti, tarvittavia asioita ja oikein suoritettuna, on vähintään yhtä tärkeää kuin säännöllisyys. Hevosenomistaminen on enemmän elämän- tapa kuin harrastus. Se on niin sitovaa ja aikaa- vievää, että se vaikuttaa myös koko perheen suunnitelmiin ja ajankäyttöön. Mikäli omaan elämäntilanteeseen sopii esimerkiksi pari ker- taa viikossa ratsastaminen, hevosen vuokraus tai useampi ratsastustunti viikossa on omaa hevosta parempi vaihtoehto. Teija Sipilän ratsastusharrastus alkoi nuorena tyt- tönä. Nyt hän päätynyt kouluttamaan oma kas- vattamaansa nuorta 3-vuotiasta ratsuhevosen urapolulle ammattilaisen opastuksella, mutta ensimmäiset omat hevoset olivat tyttöporukassa Itikan lihajalostamolta ostetut suomenhevonen ja poni. ”Muutettuani pääkaupunkiseudulle etsin so- pivaa ratsastuspaikkaa ja pääsin tuolloin yksityi- sesti ratsastamaan Tuija Tuomisen hevosia nykyi- selle Master Dressage -tallille. Siellä liikkuneista myyntihevosista päädyin ostamaan itselleni tam- man, joka sittemmin loukkaantui ja astutettiin. Nyt tämän tamman jälkeläinen on minulla ja sitä rat- sutetaan”, Sipilä kertoo. Tamma kävi varsomassa muualla ja palasi varsan kanssa jälleen lähemmäksi omistajaansa varsoihin keskittyneelle täysihoitotallille. Kun var- san ratsukoulutus kävi ajankohtaiseksi, siirtyi se Master Dressagen -talliin täysihoitoon. Sipilä kehottaa uusia hevosenomistajia miettimään täysihoitotallia valitessaan ensin, että mikä heidän harrastuksensa taso on ja toisaalta myös oman osaamisen taso. ”Jos har- rastat vanhan oppimestarin kanssa, voit haluta en- sisijaisesti hyviä maastoilupaikkoja. Ensimmäistä hevosta hankittaessa on erityisen tärkeätä, että tal- lilla on ammattitaitoinen henkilökunta, joka pystyy huolehtimaan hevosen ruokinnasta ja terveydestä vaikka et itse vielä olisikaan näissä asioissa am- mattilainen.” Tallin tarjoamat palvelut ja puitteet kannattaa myös suhteuttaa omaan harrastamisen tasoon. ”Maneesi on aika ehdoton Suomen talvio- losuhteissa”. Myös tallin etäisyys kannattaa huo- mioida, pitkä matka tallille saattaa tehdä arjesta turhan raskasta. Sipilä itse on valmentautunut Tuija Tuomi- sen opissa seitsemän vuotta. Tällä hetkellä Sipilän mielestä on nuoren hevosen kanssa tärkeintä olla niin sanotusti ammattilaisten kä- sissä. ”Minulla on käytössä tallilla laaja valmen- nuspaketti. Käytän siitä ratsutuspalveluun kolme viikkoa kuukaudesta, kolmesta neljään kertaa viikossa. Loput palvelut käytän omaan valmen- tautumiseeni”.
  • 35. 3.4. Erilaisia hevosen omistamisen muotoja Pauliina Lehtola Omistaminen on Suomessa lailla suojattua. Se tarkoittaa sitä, että omistaja päättää omis- tamastaan omaisuudesta, vastaa siitä ja on oikeutettu käyttämään omaisuuttaan, mikäli jokin laki ei toisin säädä. Samalla omistajalle tulee vastuu omaisuudesta ja tätä vastuuta ei viime kädessä voi kokonaan vyöryttää muualle. Halutessaan ”hankkia hevosen” joutuu miettimään, haluaako ottaa omistajan aseman yksin harteilleen vai kenties jakaa sen toisen kanssa. Vai onko parempi vaihtoehto jättää omistajan oikeudet ja vastuut jollekin muulle ja tyytyä itse jonkintasoiseen hevosen käyt- töoikeuteen? Edellä on kuvattu hevosen omistamisen edel- lytyksiä, rahareikiä ja vastuita. Mikäli omistat hevosesi ihan itse, vastaat kaikista näistä asioista. Joskus voi olla toimiva vaihtoehto jakaa hevosen omistaminen, käyttö ja vastuut sekä ku- lut toisen henkilön kanssa. 3.4.1. Harrasteratsun käyttökimppa Ratsuhevosia omistetaan suhteellisen yleisesti ns. yksinkertaisissa käyttökimpoissa. Tämä tarkoittaa, että ratsun omistaa useimmiten kaksi henkilöä (harvoin useampi, vaikkakin kolmen, neljän henkilön käyttökimppojakin on nähty), jotka ovat sopineet enemmän tai vähemmän tarkasti hevosen käytöstä ja kustannuksista. Tässä mallissa on etunsa, tosin myös haas- teensa. Kuten kaikessa yhteiselämässä, liitto toimii vain, jos molemmat hyötyvät ja osa- puolet tulevat toimeen keskenään. Seuraavas- sa luvussa on selvitetty sitä analysointia, mitä hevosen ostoa harkitsevan täytyisi tehdä itses- tään sekä tavoitteistaan ja tarpeistaan. Har- rasteratsuhevosen kimppaomistuksessa tulee usein vastaan se ongelma, että kahden tai puhumattakaan useamman omistajan intressit, tavoitteet ja heille sopiva hevonen eivät kohtaa. Joku tai jotkut suhteessa kärsivät pidemmän päälle. Jos toinen on reipashenkinen estehyp- pääjä, hieman kovaotteinen ratsastustyyliltään ja 175 cm/76 kg ja toinen on rauhallisempi, arempi harjoittelijatyyppi ja kooltaan 155 cm/50 kg, niin ratsastajat todennäköisesti tarvitsevat melko erityyppiset hevoset. Joskus vastakoh- dat täydentävät toisiaan, mutta samalla ristirii- tojenkin mahdollisuus kasvaa. Mikäli kuitenkin kaksi samanhenkistä, suhteellisen samantasoista, samankokoista ja joustavaa ihmistä päättää yhteisen hevosen hankinnasta, voi lopputulos olla erinomainen. Hevonen saa riittävästi liikuntaa, omistajien kulut pienenevät ja parhaimmillaan he aut- tavat toinen toistaan kehittymään ja pääsevät harrastuksessaan eteenpäin. Kimppaomis- tuksessa täytyy olla samaa mieltä isoista lin- joista mitä tulee hevosen pitämiseen ja käyt- töön. Kimppaomistaminen on kompromisseja. Ainakin seuraavat asiat kannattaa kimppa- kumppanin kanssa pohtia ja laittaa paperille sopimukseksi asti: • Miten hevonen rahoitetaan (osuudet)? • Missä hevosta pidetään? Miten tehdään päätökset mahdollisista tallipaikan vaihdoksista? • Miten hevosen kulut jaetaan? • Jaetaanko kulut samoin vahingon sattuessa? • Miten paljon, miten ja kuka hevosella ratsastaa? Onko tarkoitus, että joku valmentautuu tai kilpailee sillä? • Säännöllisten rutiinihoitotoimenpiteiden vastuuttaminen ja yksimielisyys • Muut isot päätökset hevoseen liittyen (edelleen myynti, lunastus, hevosen lope- tus, sopimuksen päättäminen) Tänä päivänä hevoskimppa muodostuu yleen- sä ratsastusta harrastavasta perheestä. Hyvin harva hevonen kuitenkaan soveltuu ongelmit- ta aivan koko perheen ratsuksi. Ratsastajien
  • 36. kokoerot ovat usein suuret ja ratsastustyylit ja -taidot sekä intressit ovat usein hyvin erilaiset. 3.4.2. Omistamasi hevonen toisen ratsuna Aina eivät tasan käy onnenlahjat, sanotaan. Jollain on rahaa, jollain on lahjoja. Ihanteelli- sia urheilullisia tuloksia saadaan aikaiseksi, jos pystytään yhdistämään molemmat elementit. Monet ovat kokeneet palkitsevaksi hank- kia hevosen jollekin lahjakkaalle nuorelle tai kokeneemmalle kilparatsastajalle, vaikka itse ei aktiivisesti, tai lainkaan, ratsasta hevosta. Hevosen omistaminen ”koukuttaa” ja lajiin jää usein pysyvästi kiinni jo nuoruusvuosista. Moni ei osaa olla ilman omaa hevosta. Tällöin tiimin kaikki osapuolet parhaimmillaan saavat hyötyä yhteistyöstä. Mikäli ostettava hevonen on nuori ja sitä tarjotaan kilparatsastajalle treeniin ja edelleen kilpailutettavaksi, on todennäköistä, että suun- nitelmien onnistuessa hevosen arvo nousee matkan varrella. Mitä tarkemmat ja kunnianhi- moisemmat intressit osapuolilla on hevosen ja ratsukon tulevaisuudesta, sitä tarkemmin asi- oista kannattaa sopia ja kirjata paperille ylös. Kuka maksaa ja kenelle; minkälaisia oikeuksia ratsastajalla on hevoseen; miten hevosen hoito on järjestetty; kuka vastaa mistäkin kuluista; kuka saa palkintorahat; kuuluuko ratsastajalle osa hevosen mahdollisesta arvonnoususta myynnin yhteydessä tai esimerkiksi sijoitus- ten perusteella laskennallisesti jne. Näihin kysymyksiin ei ole ainoita oikeita vastauksia, sillä tilanteet ovat erilaisia. Tärkeää on, että nämä asiat ovat selvät, jotta turhalta ja usein henkilösuhteita hiertävältä jälkikinastelulta väl- tytään. 3.4.3. Iso ratsukimppa – tavoitteena kilpa-areenat Ravipuolella hevosten kimppaomistukset ovat lisääntyneet huikeasti viime vuosina ja trendi tuntuu jatkuvan. Toisaalla tässä oppaassa (5. Kimppaomistaminen) kuvataan tarkemmin kimppaomistamista ja kimpan sääntöjä sekä kimpanvetäjän roolia. Ratsupuolen kimpat ovat vielä hyvin harvas- sa ja niiden muodot ja toimintatavat eivät ole vakiintuneet. Vaan mikäpä estää kopioimasta hyvää ideaa myös ratsuihmisten käyttöön! Ero- na on laji, mutta lajien keskiössä oleva urheilija, hevonen, on sama. Ratsuhevosen kouluttaminen ja kilpauran edistyminen kestävät kauemmin kuin ravurin. Siinä missä ravuri aloittelee uraansa kolmivuo- tiaana, on samanikäinen ratsu vielä opettele- massa perusasioita ja ratsuna olemisen alkeita. Ratsuvarsan hankkiminen ja sen kil- pailu-uran seuraaminen on siis huomattavasti pitkäjänteisempää. Mutta hevosten kanssa ei haeta elämyksiä ainoastaan kilpailuista. Hevosen kehityksen seuraaminen on mielenkiintoista. Harva pystyy nauttimaan oman GP-tason hevosen treenien seuraamisesta tai kilpailumenestyksestä hank- kimalla itse tällaisen. Valmiin GP-ratsuhevosen hinnat ovat valtavia. Lupaavan varsan osta- minen ja yksin kilparatsastajalla kouluttaminen GP-tasolle asti on urakka, jossa rahaa palaa ja luonnollisestikaan lopputulosta ei voi ennustaa. Muodostettaessa kilparatsukimppa voidaan kohtuullisin kustannuksin hankkia lupaava rat- suvarsa tai nuori hevonen (2–3 v.) ja ohjata se ammattilaiselle. Aktiivisen kimpanvetäjän kautta hevosen ja ratsastajan kuulumisia voi- daan seurata tiiviisti esim. internetin kautta. Kimppaomistajille voidaan myös tarjota tilai- suuksia seurata hevosen erilaisia rajapyykkejä ja valmistautumista niihin: erilaiset valmennuk- set, ikäkausiarvioinnit ja -kilpailut, unohtamatta perustreeniä kotitallilla. Ratsun kimppaomistuksessa ja ratsun ke- hityksen seuraamisessa on myös mahdol- lisuus oppia valtavasti, kenties lajinsa huippua edustavalta ratsastajalta ja tämän tukijoukoilta. Kilpahevosen tiimiin kuuluvat luonnollisesti huippuratsastajan valmentaja, eläinlääkäri, fysioterapeutti, kengittäjä ja monia muita. Kim- palle voidaan järjestää tilaisuuksia, joissa rat- sastajan lisäksi muut hevosen menestyksen kannalta tärkeät henkilöt jakavat näkemystään hevosen viemisestä kohti huippua. Sen lisäk- si, että tämä valottaa ratsukon menestyksen
  • 37. taustoja aivan eri tavalla, näitä oppeja kimppa- laiset voivat hyödyntää oman harrastuksensa parissa. Tällaisen tiedon saaminen ja huip- puratsukon seuraaminen on monelle yksin saavuttamaton ja kimppa siten ainutlaatuinen mahdollisuus. Kilparatsukimpoissa on paljon vielä hyö- dyntämätöntä potentiaalia. Olennaista on kimpan suunnitelmallinen eteneminen kim- panvetäjän hallinnassa alusta alkaen, kimpan rakentamisesta ja hevosen ja ratsastajan va- linnasta lähtien. Tärkeää on myös, että kilpa- ratsastaja tukijoukkoineen sitoutuu kimppaan ja ymmärtää kimppaomistajien intressit. Kimppaomistajien puolestaan tulee ymmärtää lajin luonne, johon saattaa ikävimmillään kuu- lua pitkiä hoitorupeamia vaativia loukkaantu- misia tai kapasiteetin puute kilpahevosena. Samoin kimppalaisten tulee antaa sekä kim- panvetäjälle että ratsastajalle riittävä työrauha. Tavoitteellinen työ tuo myös tulosta. Kuva: Tanja Ukkonen