1. VERTAISTUESTA MOTIVAATIOTA
OMAAN HOITOON
Diabetesliiton Järjestöpäivät 2013
Saara Pajunpää
VVV-projekti
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja
terveysturvayhdistys ry
2. Taustalla vuosien kokemus
• Viestintä ja vertaistoiminta verkkoon – projektin projektipäällikkö
• Tietojenkäsittelyn FM
• Vuodesta 2007 alkaen mukana erilaisissa
järjestöjen tietoteknologian hyödyntämiseen ja viestintään liittyvissä hankkeissa ja
verkostoissa
• 10 vuoden kokemus tietojärjestelmien kehittämisestä yksityisellä sektorilla
• Vapaaehtoisena luottamustehtävissä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla
4. MIKSI?
Vapauttava tunne, kun huomaa ettei ole itse
vain näiden ajatusten ja kokemusten kanssa. Vertaistuessa keskeisintä on kokemus,
ettei ole yksin elämäntilanteensa tai
Mukana vertaistapaamisissa olen siksi, että
ongelmiensa kanssa. Jokainen
tarvitsemaani tietoa palveluista ei muuta kautta osallistuja tulee hyväksytyksi ja
kunnolla saa. Ajatusten jakaminen eli vertaistuki kuulluksi tasavertaisesti. Vertaistuki
sinällään jää siis toissijaiseksi asiaksi minulle, on vastavuoroista kokemustenvaihtoa,
vaikka sekin on (silloin tällöin) tärkeää. jossa ihmiset tukevat toinen toisiaan.
(THL)
Onnistuessaan vertaistukiryhmät voivat tukea
jäsentensä muutosta, voimaannuttaa heitä
sekä tarjota käytännöllistä ja tunneperäistä
tukea. (THL)
Vertaisryhmässä nojataan mm.
kokemustietoon, vastavuoroisuuteen,
Suurin osa teksteistä on lainauksia vertaistuki
yksilöllisen kokemuksen muuntumiseen ryhmien osallistujilta
yhteiseksi sekä autettavien toimimiseen
toisten auttajina.
Kokemuksia Joensuusta:
http://www.youtube.com/watch?v=j3kMPThAr2g
5. MIKSI?
• Vertaistuki on yhdistys-
toiminnan perusta
• Keino vaikuttaa jäsenten
arjen hyvinvointiin
• Tuen ja osaamisen vaihdon kanava
• Monipuolistaa yhdistyksen toimintaa
• Tuo uusia toimijoita
• On toimintamuoto, jossa on vähiten
ns. kilpailevaa tarjontaa
6. MIKSI VERTAISRYHMÄÄN
KANNATTAA OHJATA?
• Asiakas saa vertaistuen kautta
kuuntelijoita ja tukea itsestään
huolehtimiseen
• Vertaisryhmissä jaetaan
käytännön neuvoja arjen
helpottamiseksi
• Saman kokeneen henkilön
antamat neuvot vaikuttavat
• Vertaistoiminta tukee ammat-
tilaisen antamaa hoitoa ja
ohjausta
7.
8. RYHMÄSSÄ ANNETTAVAA TUKEA
• ryhmässä annettava ohjaus ja neuvonta kasvokkain
• ryhmämuotoinen ohjaus ja neuvonta puhelimitse
• ryhmämuotoinen ohjaus ja neuvonta netissä tai
videoteitse
• sopeutumisvalmennus
• sosiaalinen leiri- ja lomatoiminta
• Vertaistoiminta kasvokkain ja netissä
10. HARRASTUSKERHO VAI
VERTAISRYHMÄ?
Mikä erona?
Vertaisryhmässä
tärkeintä on samassa
elämäntilanteessa
olevien tuki esim. arjen
haasteista
selviytymiseen liittyen.
11. VERTAISTOIMINNAN MUOTOJA
• Suljettu
• Avoin
• Täydentyvä
• Jäsenille • Yhdessäolo- ja
• Kaikille oleskeluryhmiä
• Rajatulle joukolle, • Aktiviteettiryhmiä
asianosaisille • Ongelmanratkaisuryhmiä
14. SÄHKÖPOSTISSA
• Vertaistukea jaetaan sähkö-
postiviestissä
• Ryhmällä yhteinen sähkö-
postiosoite jota käyttämällä
viesti menee kaikille ryhmän
jäsenille
• Usein sovitut pelisäännöt kirjoittamiseen
• Voi olla suljettu tai avoin
• Ei vaadi taakseen omaa organisaatiota vaan on
helppo hoitaa myös vapaamuotoisesti
17. PUHELIMITSE
• Ryhmäpuhelu
• Kaikki osallistujat ovat linjalla yhtä aikaa
• Ikä-ESKOn ryhmissä:
– ohjaaja + 5 osallistujaa
– Kokoontuminen 1krt/vk 1h,
kokoontumisia 6-8
– Osallistuminen ryhmäläiselle
maksutonta
– Osallistua voi myös lankapuhelimella
– Ikä-ESKO-hanke järjestää Oulussa
puhelinrinkiohjaajien koulutusta.
Lisää tietoa koulutuksesta:
Projektityöntekijä Saara Haajanen,
044 786 7090.
19. VIRTUAALISUUDEN TUOMIA
LISÄMÄÄRITTEITÄ JA HAASTEITA
• Omistajuus • Pelisäännöt
– Toimitaanko omalla nimellä vai
• Ylläpitäjät nimimerkillä
– Kuka saa lisätä ryhmäläisiä?
• Maantieteellisten – Missä mainostetaan
– Kuka saa tuoda sisältöä ja mitä
rajojen puute – Ohjaajan rooli (vrt. ammattiminä ja
siviiliiminä netissä)
• Aktiivisuus
• Aloituksen tukitoimet
• Avoimuus: • Markkinointikanavoiden
laajuus
• Ennakkokäsitykset
• Suosittujen ympäristöjen
vaihtuvuus
• Läsnäolo ja aktiivisuus
• Kaveruus käsite
21. Missä?
RYHMÄN VETÄJÄ
Osaamisen ja tiedon
pohjana omakohtainen
• vertainen kokemus
Koulutus, tutkimus ja
• ammattilainen ammatillisessa työssä
saatu kokemus
Koulutuksen kautta
• vapaaehtoinen tietoa ryhmää
yhdistävästä
aihealueesta ja siihen
liittyvistä ilmiöistä
• erilaiset työpari vaihtoehdot
• Opiskelijoiden rooli?
• Virtuaalisissa ryhmissä voi lisäksi
olla tekninen ylläpitäjä ja perustaja
22. TUKEA JÄRJESTÄMISEEN
Seuraava
tapaaminen
Oulussa
13.2.
http://verkosto.purot.net/
23. Vastuu vertaisryhmästä
on organisaation johdolla
Yhdistys on vastuussa mm. siitä, että
- Ohjaaja saa riittävän tuen
- Ohjaajalla on riittävä osaaminen
- Toiminta pyörii vaikka ohjaaja ei
pääsisi paikalle
- Toiminta on riittävästi vakuutettu
Yhdistyksen johdon on siis tiedettävä
mitä heidän vertaisryhmissä tehdään
ja milloin ryhmät kokoontuvat.
26. Toimeksi.fi jakaa järjestöjen
toiminnan muihin verkkopalveluihin
• Käytettävissä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja
Espoossa
• Tarjoaa järjestöjen toiminnan luokiteltuna toiminnan
tyypeittäin
• Toiminnat upotettavissa muihin verkkopalveluihin
• Järjestöille ilmainen tiedotuskanava
• Tarjoaa myös alueelliset uutiskirjeet
27. LÄHTEET
• THL:
www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat/rahapeliongelman_hoito_ja_tuki/ap
u/vertaisryhmat/vertaistuki ja www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/vertaistuki, luettu
4.2.2013
• Rauni Karppinen ja Hanna Paananen, Vertaistuki verkossa, Tutkimus internetin
vertaistukipalvelujen ominaisuuksista osana Tietoteknologia järjestöosaamisen
välineeksi –projektia
• Vertaistoiminta kannattaa, www.versova.fi/media/Vertaistoiminta_kannattaa.pdf,
luettu 4.2.2013
• www.toimeksi.fi ja www.ihimiset.fi
28. Kiitos!
Saara Pajunpää
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja
terveysturvayhdistys ry
saara.pajunpaa@kumppanuuskeskus.fi
p. 050 33 11184