Seutuyhteistyötä Nuorisotyössä - Loimaan seutukunnallinen nuorisotyö Senu

1. loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi
TT TI
IDILLAl(Al|UANA
Loimoan seutukunnosso on jo
kymmenen vuoden ajan tehty nuo-
risotyötö osi n yhteisen n uorisotoi-
men ni mi ssä. Y htei styöstö saadut
kokemukset onkin korkeo aika
tu oda I oajem poan keskustel u u n.
Onko seudu I Ii ne n n u ori sotoi mi
"voi n" ku ntie n völi stö y htei styötä
vai näkyykö merkkejä siitä, että
I aajem pi al ueelli ne n n ököku I m a
voittaisi olaa toimijoiden mielissä?
Tömön arvioimiseen antaa oineksia
Petri Cederlöfi n huhtikuussa julkis-
tett av a tutki m u s se utuy htei styö n
m ah dol Ii su u ksisto n u orisotyössö.
Se kösittelee Loimaon seutukun nal-
Ii sta n u ori sotoi nta (SEN U) vu osi n a
1995-2003, etenkin vuosia 2001-
2002, jolloin kirjoittajo osallistui
tutkijana SENU:n toimintaon. Seu-
raavoan artikkeliinso Cederlöf on
tiivistänyt keskeisiä havaintojaon.
. UorT'l€ssa edistetään parhaillaan alue-
-.kehitystä ja sen myötä huomattavaa ra-
kenteellista muutosta. Valtio kannustaa
kuntia yhteistyohön ja liitoksiin aiempaa
ponnekkaa mmin.Maakuntien liittojen asemaa
on vahvistettu, ja EU:n aluepolitiikka sekä
han kerahoitus jäsentävät Suomen tu kia I ueiksi.
Va lta ku n na I lisesti kehitetää n a I uekesku ksia,
sekä al ueellisia osaamiskesku ksia esi m. sosi-
aalialalla. Vahvemman alueellisen hallinnon
ja päätöksenteon pohjaksion laadittu uusia
lakeja sekä määräaikaisia erityislakeja; voi-
massa on mm. seutuhallinnon kehittämistä
tukeva kokeilulainsäädäntö. Käynnissä on
erilaisia hankkeita kuten valtakunnallinen
SEUTU-hanke ja Kainuun maakunnallinen
itsehallintokokeilu.
Aluekehitys voi merkitä kuntien palve-
lujen alasajon jatkumoa ja niiden tarpeiden
ohittamista.Toisaalta sen voi nähdä haastee-
na tarvelähtöiselle paikallisten palvelujen
turvaamiselle. Nuorisotyössäkin aluetyö voi
täydentää ja tukea rajallista kuntakohtaista
työtä. Laaja haaste ol isi ki i n n ittymi nen a I ueel-
liseen palvel ujen organisointiin,jos sel laiseen
edettäisiin.
Seudullista nuorisotyötä tehdään jo eri
puolilla, mutta nuorisoalalle tyypillinen on-
gelma on, että tästä(kään) kehityksestä ei
ole seurantatietoa. Mielekästä olisi koota
ja levittää tietoa toimintamalleista, hyvistä
käytännöistä ja haasteista.
Yhteisen nuorisotoimen historiaa
Loimaan seudulla
Nuorisotyön jul kinen asema aluekehityksessä
on toistaiseksi huono. Edellisessä nuorisotyö-
laissa (1995,55) säädetty nuorten elinolojen
kehittämistoimen piteiden toteutta m i nen
aluetasolla on jäänyt koordinoimatta ja edisty-
nyt heikosti. Kysymys ei ole ensisijaisesti nuo-
risotyöntekijöistä käytä n nössä, koska tehtävä
koskee päätöksentekoa ja eri toimialoja.
Tämä ilmeni myös tutkimani Loimaan
seutukunnal lisen nuorisotoimen (SEN U) keh i-
tyksessä.Vuosien 1 995-1997 seutu ku n nal I i nen,
12 kunnan Nuorten Elinolot tuksena,yhteisenä nuo-
-projekti eteni sisällöltään "Aktiivinen osallistuminen risotyöntoteuttamisena
melko laadukkaasti, mutta verkostossavaihteli jokes- ja edistämisenä, sekä
ooikkihallinnollisen ohiaus- vhteisen aluekoordi-' ..,i. Ktttvr muutomiln loseniln,ryhmänja moniammatillisten '-'-.-'
..-"--'-::-':"'--:--"'-:' naattorin toimintana.
tiimientyötyrehtyiprojektin missä on erös haaste.Toi- Keskeisiä jäseniä olivat
päättyessä. Tehdyistä selvi- saalta työtilanteiden ja mo- kuntien nuorisotyöstä
tyksistä huolimatta selviä tiivien voihdellessa tömä on vastaavat sihteerit sekä
nuortenelinolojen parannus- parempi myöntää tosiasiak- "ili,iiset
nuoriso- ja
toimenpiteitäeikäynnistynyt.' ., .' u,',.,
sen sijaan keskeinen,rråtåri si kuin nähdä ristiriidaksi'u ruu:n piirissä ylläpidet-
siitä lähtien jatkunut kuntien tiin jatkuvaa yhteyttä
nuorisotyön seutukunnallinen yhteistyö. sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä
Vuosina 1999-2000SENU (elikuntien nuo- tavattiin kokouksissa noin kymmenen kertaa
risotoimet) palkkasiyhteisen määräaikaisen vuodessa. Kokouksissa tiedotettiin ja kes-
IT TI
projektityöntekijä n. Hä nen pa noksel laa n SEN U
järjesti moniammatil lisen seminaarin ja tuotti
seutu kunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman.
Kumpikaan ei johtanut esitettyjen aiheiden
a I ueel liseen keh itykseen, koska eri toimijoiden
piirissä ja erityisesti kuntien päätöksenteossa
niiden edistämiseen ei sitouduttu. SENU:ssa
yhtei nen arvioin nin ja laatuajattel u n pohd i nta
ei vä I ittö mä sti tuotta n ut tu loksia.Va i keu ksia
selittää (jälleen) yhden projektityöjakson
päättymi nen, mutta myös ai heiden jääminen
etäisiksi tai heikosti motivoiviksi,kun monessa
ku n nassa n uorisotyön perustoteutuskin kärsi
voimavarojen puutteesta. Ongelmana oli
myös pyrkimys laaja-alaisiin aiheisiin (nuorten
elinolot, nuorisopolitiikka,moniammatillisuus)
itse seutu ku n na I I isen n uorisotyön perustava n
toimintatavan ja aseman kustannuksella.
Seuraavina vuosina SENU:n toiminta kuitenkin
eten i, koska si i nä pa neud uttii n toi mi ntatava n
ja aseman (identiteetin) selkiyttämiseen ja
kehittämiseen.
Yhteistyön pääal ueet ja
niiden rahoitus
Seurasin tutkijana SENU:n toimintaa aktiivi-
sesti vuodet 2001 -2002 ja yleisesti vuoden
2003.Yhteistyö konkretisoitui jäsenten eli 1 2
ku n na n n uorisotyön ed ustajien vuorovai ku-
GR nuorisotyö 2/2005

2. kusteltiin nuorisotyötä koskevista asioista,
suunniteltiin yhteistä toimintaa ja sovittiin
yhteisestä varainkäytöstä yms. Motivaatio
kuulua verkostoon ja osallistua tapaamisiin
ol i hyvä.Toim i ntatava I la pyritti i n pa itsi voima-
varojen kokoamiseen ja yhteistyöhön, myös
työnja koon jaetu i I la va stu u a I u ei I la. Eri a i hei I le
nimettiin vastuuhenkilot ja tarpeen mukaan
kokoontuivat toimintaa valmistelevat tai
toteuttavat työryh mät. Al uekoord inaattori n
työ mahdollisti yhteistoiminnan niin, että se
ei vienyt kohtuuttomasti aikaa verkoston
jäseniltä, mikä olisi voinut
olla poissa ku nta kohta isesta
työstä.
Yhteinen toiminta ja
aluekoordinaattorin palkka
rahoitettiin kootusti kunti-
en nuorisotyön budjeteista
asu kasl uvuittain laskettuina
osu u ksi na.Yhteisbudjetti ka-
navoitiin Loimaan kaupungin
"SENU :sso jösenyyden pe-
ru sedel lytys ol i osa I I i st u -
m i n e n y hte i sb u djetti i n j a
sitä vostosi mahdollisuus
ol I a p ä öttö m össä y hteis-
ten varojen käytöstö."
jo vuosia koulutusta eri aiheista. Se järjesti
yhteistä koulutusta leiriohjaajina toimiville
sekä ohja ustehtävistä kiin nostu neil le vapaa_
ehtoisil le. N uorisotyöntekijöil le ja lä hialoil le
(m m. kou lu- ja sosiaa litoimet) tuotettiin hu u-
metietous-, ensia pu- ja viestintäkou lutusta.
Ku n na I I isvaa I ien jä I keen n u orisotyöstä va staa_
vien lauta ku ntien jäsen il le jä rjestettiin n uo-
risotyöaihei nen tietoisku päivä. SEN U yl lä piti
omaa verkkosivustoa ja tiedotti toimi n nastaa n
mm.sa noma lehdissä.Aluekoordinaattori päi_
vitti n uorisotyön ka n na lta seutu kun na I lisesti
keskeiset nuorten elinoloja
ja hyvinvointia koskevat in-
dikaattoritiedot. Hä n toteutti
alueen 7. luokkalaisille kyse-
lyn ja kontaktitilaisuuden.
Siinä esiteltiin kuntien nuori-
sotyötä ja SENU:a,eri aiheista
keskustellen sekä toiveita
ja odotuksia kooten. Useita
elinolokyselyjä selvemmin
Teksti: Petri Cederlöf
Kuvo: Moijo Harokko
sen omalle toteutusvastuulle. Monissa toi_
min noissa vuorovaikutus muiden toimijoiden
ka nssa ol i keskeistä. SEN U : n yhteys 90-l uvu I la
käynnistyneeseen nuorten seutukunnalli_
seen työpajatoimintaan jatkui mm. sijoit_
tumattomien nuorten kartoituksella. SENU
edisti nuorten tukipuhelintoiminnan käyn-
nistämistä ja tukihenkilötoimintaa alueella.
Yhteisen näkökulman ja vuorovaikutuksen
keh ittä m ise ksi S EN U keskustel utti jä rjestöjä
yhteisfoorumeissa. SENU:n toimintamallin
esittelyä pyysivät mm. sosiaal itoimet. Su hde
ku ntien kou I u- ja sosiaalitoim ii n näytti kehit_
tyvän myönteisesti. SENU:lla oli myös hyvä
tietoyhteys lääninhallituksen nuorisotoimeen
(Turku) ja aktiivinen yhteys maakunnalliseen
syrjäytym isen eh kä isyä ed istävää n SyKE2004-
verkostoha n kkeeseen.
Nuorisotyön aseman ja identiteetin haas_
teiden ka utta neljä n neksi päätehtävä ksi SEN U :
ssa täsmentyi Seutukunnallisen nuorisotyön
organisaation ylläpito ja edistäminen. Alue_
kehitysorganisaationa Loimaan seutukunnan
kehittämiskeskus oli yritys- ja elinkeinotoi-
mintaan painottunut ja suhtautui passii-
visesti SENU:n pyrkimykseen vakiinnuttaa
toimintaansa. Loimaan SEUTU-hankkeen ja
seutuhallinnon edistämisen myötä yhteys
ku ntien johdon yhteistyöverkostoon jäsentyi
ja SENU: n toiminnan kehittäminen ja vakiin_
tu m inen tu n n ustettiin.Vuonn a 20O4SEN U:n
yhteis ra hoitus käytä ntö va rm istetti i n ku ntien
välisellä sopimuksella.
Ammatillista synergiaa sekä
työyhteisöllisyyttä
SEN U tuotti a lueel I isesti n uorisotyötä, jon ka
toteutus kunnittain olisi ollut epätarkoituk_
sen mu kaista,typistynyttä tai ma hdotonta. se
edusti ideoiden ja tietotaidon kasautumista
ja jakamista, eli ammatillista ja toimialasy-
nerg iaa; tiedonvaihdon kautta se ol i alueel li_
nen foorumi.Samanhenkisten ja paikallisissa
työtehtävissä toimivien verkostona sillä oli
hallinnon kautta. SENU ei ollut taloudellisesti
eikä ju rid isesti vi ra I I i nen orga n isaatio, m utta
käytännössä se päätti asioistaan itsenäises-
ti.
SENU:n toiminta jäsentyi muutamiin pää-
tehtäväalueisiin.
Tehtäväalue 1 eli Nuorisotoiminnan ja
nuorisotyön tuottami nen ja tukeminen ilmeni
erilaisina nuorten tilaisuu ksina,tapahtumina
ja teemaleireinä.Seutukun nall inen n uorisotyö
toteutui yksittäistapahtumina tai kuntaryh_
m ittä in eri pai koissa. Seutu ku n na I lisen n uor-
ten osallisuushankkeen kanssa SENU järjesti
va ikutta m isryh m ien su u n n ittel u- ja kou I utus-
tila isu u ksia. Ku nta ryh m ittä i n yhteistyönä tuo-
tettiin elä myksel I istä pä i hde- ja seksuaa liva I is-
tusta. SEN U aloitti "h uolestuttavil le,, n uori I le
su u n natu n elämyspainotteisen Konta ktilei ri n;
se kehittyi 3-osaiseksi toimintatavaksi,jossa
toiminnallisen ohjelman puitteissa ohjaajat
loivat suhteita nuoriin.
Tehtäväalueena 2 oli Koulutus ja tie-
dottaminen. Järjestöille SENU oli tarjonnut
tässä ilmeni halu kehittää nuorisotyötä ja
-toimintaa nuoria kontaktoiden ja heidän
näköku lmiaan huomioiden.
Tehtäväalueena 3 oli Uusien toimintojen
edistäminen ja yhteistyö. SENU pyrki edis_
tämään ja käynnistämään toimintaa myös
ilman, että se jäisi vakituisesti tai pelkästään
[otumlt $tlTUttuNllAu.tsrN
}lUoRtsoToHrN (5tNU)
TTIITÄVÄAIUIIT Vtr. ZOOI.Z()02 :
1 . N uorisotoiminnan ja nuorisotyön
tuottaminen ja tukeminen
2. Koulutus ja tiedottaminen
3. Uusien toimintojen edistäminen
ja yhteistyö
4. Seutukunnallisen nuorisotyön
organisaation ylläpito ja edistäminen
hti,i,
2/2005 nuorisotyö reB

3. [oruaaN stuTuKUNNATuNrN NUoRrsoTorMr rusrfirÄvuÄltÄ
työyhteisöllinen merkitys, joka ilmeni myös
yhteisessä ryhmätyönohjauksessa. yhdeksi
toiminta periaatteeksi mää ritelti i n kin n uoriso-
työl I isen asia ntu ntij u uden yl lä pito sekä työs-
säjaksamisen tukeminen. "Nuorisotyöllinen
lisäarvo"alueelle ja kunnille oli selvä perustelu,
m utta tu I ki nta n i m u kaa n työyhteisöl I isyys ol i
keskeinen motivaatioperusta,yhteisen n uori-
sotyön ja ammatillisen synergian edellytys.
Tämän kaltainen seutuyhteistyö on
mielekästä ainakin asukasluvuiltaan ja kes-
kinäisiltä välimatkoiltaan pienten kuntien
piirissä.SENU:n budjetti oli pieni kuten myös
kuntien nuorisotyöbudjetit, mutta siihen
nähden saatiin paljon aikaan. I2 kunnan
noin 15 henkilön sujuvaa yhteistoimintaa
voi pitää h uomattavana saavutu ksena.Aktii-
vinen osallistuminen verkostossa vaihteli ja
keskittyi muutamiin jäseniin, missä on eräs
h aa ste. Toisaa lta työti la nteiden ja moti ivien
vaihdellessa tämä on parempi myöntää to-
siasiaksi kuin nähdä ristiriidaksi. SENU:ssa
jäsenyyden perusedellytys oli osallistuminen
yhteisbudjettiin ja sitä vastasi mahdollisuus
olla päättämässä yhteisten varojen käytöstä.
Vakavia ristiriitoja ei ilmennyt, mikä kertoo
koetusta mielekkyydestä. yhteinen työn-
tekijä varmisti jatkuvuuden, sujuvuuden ja
kehittymisen: suositeltavaa on vakituisen
kokopä ivä isen koord i naattori n ("yhteistyön-
tekijä n") pa I kkaa minen.
SENU:n toimintamallin muotoutuminen
merkitsi arvioinnin, laadunhallinnan ja toi-
minnan kokonaislaadun kehitystä. Toimin-
n a nohja u ksen käytä ntönä keh ittyi a I uekoord i-
naattorin rutiin i ksi pa la utteiden kokoa m inen
ja yhteenveto niistä sekä arvioiva selonteko
jokaisesta SENU: n päätoiminnasta. Toisena
kehittämistyön pilarina oli toimintatapaa
jäsentävän toimintaidean kirkastuminen.
Näiden tuella SENU:ssa hahmottui toiminnan
vuosia rvioi nti käytä ntö.
Nuorisotyössä perustoimintojen sel kiynami-
nen on ensisijainen haasteja myös laajempien
tehtävänkuvien edellytys. SENU:ssa tätä työtä
Loimaan seudulla ollaan sitö mieltö, ettö nuorisotoiminnan kehittöminen yhdessö seutukunnan muiden nuo-
risotyötekijöiden kanssa tuo lisöö mielekkyyttö omoan työhön.
Napakelkassa istuvaa Loimaan nuorisosihteeri Pirkko suhosta vauhdittavat Meltitön vapaa-aikaohjaajaTanja
Petrell, seutukunnan nuorisotyöntekiid Anna-Kaisa Raitala sekö Loimaan nuoriso-ohjaaja Maurivainio.
senulaiset kövivöt helmikuun lopulla tutustumassa varsinais-suomen partiolaisten talvileiriin Huovintaigaan,
joka pidetti i n Mel I i kissö.
G€SE nuorisotyö 2/2005

4. teki ensin lähes vuoden ajan kehittämistyö-
ryhmä. Ryhmässä ideoitu SENUKE-projekti
tuki kehittämistä 1,5 vuoden ajan.Maakunnan
kehittämisraha mahdollisti siihen asti vai n 50
o/o ly öajalla toim i neen a I uekoord i naattori n
kokoaikatyön. Toisena keh ittämisvuonna
maakuntal iitto vetäytyi ra hoitusvastu usta
kesken projektin, mutta SEUTU-hanke tuki
jonkin aikaa sen jatkamista. Epävarmuuden
välttämiseksi S EN U :ssa päätetti in yhteisbud-
jetin eli kuntaosuuksien korottamisesta.
Ku ntakohta iset tarpeet -
alueel linen pa lvel uverkosto?
SENU:n haasteina säilyivätyleinen nuorisotyön
profiloitumisen ongelma sekä se,mihin ja mi-
ten se voisi kiinnittyä turvatakseen asemansa
seutukunnallisena toimijana. SENU toimi
kuntakeskeisten näkökulmien ja mahdolli-
sen seutuistumisen välissä ja ristipaineissa.
Yhteistyö ei poista paikallisen nuorisotyön
ta rvetta. SEN U :ssa myös vä ltetti i n pu uttu m ista
kuntakohtaisiin tilanteisiin - sen jäsenten
työtehtävien autonomia oli selvä periaate.
Kos ka S E N U :n jäsenet keskittyivät ku n n itta isi i n
tehtäviinsä, oli se ryhmänä enemmän tiimi
ja verkosto kuin perinteinen organisaatio.
Kehitystä organisaatiomaiseen suuntaan ja
avautumista kohti yhteistä aluenäkökulmaa
saattoi havaita, mutta pidättyvyys tässä on
myös ym märrettävää:jos paikal lisen tehtävä-
kentän arvoa ei aluekehityksessä tunnusteta,
voi seutuorganisaation vahvempi kehitys
merkitä paikallisen työn aseman heikenty-
mistä edelleen.
Valtakunnallinen haaste seutuistumisessa näisyyteensä'Ja rakentavattämän lisäksi uusia
onkin paikallisen perustoiminnan lähtökoh- aluehallintoja, ylimääräisiä valtarakenteita
tainen varmistaminen siitä sopimalla sekä vielä entisten päälle.
sellainen yhteinen koordinonti ja hallinto,
joka vapauttaa työpanoksia paikallisiin pe- Lisötietoja Loimaon seutukunnallisesta
rustehtäviin: alueellinen palveluverkosto. nuorisotoimesta SENTJ:sta ja
Uhkakuvanaon päinvastainenkehityssuunta sen toiminnasta:
eli että kansalaisten tarpeista etääntyneet http://neo.rdx.net
kuntien hallintobyrokratiat takertuvat "itse- tai sp: senu@loimaa.fi
"Kehitystä orgonisaa-
tiomoiseen suuntaan ja
avo utu m i sto ko hti yhtei stä
o I u en äköku I moa saattoi
havaita, m utta pidöttyvyys
tässä on myös ymmär-
rettövää: jos paikallisen
tehtöväkentön arvoo ei
a I u e ke h itykse ssö t u n n u ste-
to, voi seut u org an i saati on
vohvempi kehitys merkitä
pai kal li sen työ n ose m an
h ei kenty m i stö ed ell een."
KrsrutrElu-
TITAI'UU'
'TUTUYIITTI'TYO'TÄNUORI'OTYO''A
Valtakunnallisilla nuorisotyöpäivillä Tu-
russa järjestetään keskustelutilaisuus
seutuyhteistyöstä n uorisotyössä.Tutkija
Petri Cederlöfi n u utuusteosta "seutuyh-
teistyön ma hdollisuudet n uorisotyössä
- Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi
1 995-2003" kom mentoivat kun nal lispo-
litiikan professori, dekaani Arto Haveri
Tampereen yliopiston kauppa- ja hallin-
totieteiden tiedeku nnasta sekä Suomen
Kuntaliiton edustaja.
Keskustelutilaisu us järjestetää n
torstaina 28.4. klo 1 7 -1 8 Länsi-Suomen
Lääninhallituksen auditoriossa (ltsenäi-
syydenaukio 2,Turku).
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.Terve-
tuloa keskustelemaan!
2/2005 nuorisotyö re%