SlideShare uma empresa Scribd logo

2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat

•
•
Research Foundation for Studies and Education Otus
Research Foundation for Studies and Education Otus
1 de 159
Baixar para ler offline
33 / 2009 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ENGLANNINKIELISET KOULUTUS- OHJELMAT OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia Anna Niemelä ���
Anna Niemelä Ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulu- tusohjelmat opiskelijoiden näkökulmasta Suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 33/2009
2 Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Anna Niemelä Taitto: Pekka Holopainen Kannen kuva: iStockphoto Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-23-8 ISSN: 1456-9353 Juvenes Print Tampere 2009
3 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen englanninkielisissä kou- lutusohjelmissa opiskelevien suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia opinnoistaan. Tutkimus toteutettiin internet-lomakekyselynä ja se suunnat- tiin vuosina 2005 - 2008 opintonsa aloittaneille perustutkinto-opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 687 opiskelijaa, joista 38 % oli suomalaisia ja 62 % kansainvälisiä tutkinto-opis- kelijoita. Kyselyn teemoja olivat englanninkieliseen ohjelmaan tai ulkomaille opiskele- maan hakeutumisen vaikuttimet, näkemykset opintojen tasosta ja kansainvälisyydestä sekä käsitykset ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksistä ja tulevasta työelämästä. Tilastollisessa analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen khiin neliö -testiä. Koulutusvalintojen vaikuttimissa painottuvat syyt, joita voidaan pitää erityisesti kan- sainväliseen opiskeluun liittyvinä vetovoimatekijöinä. Molemmissa vastaajaryhmissä kärkipäähän sijoittuvat työmarkkinoihin liittyvät syyt sekä halu opiskella kansainvä- lisessä opiskelijaryhmässä. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat arvioivat merkittäviksi myös ns. kokemukselliset syyt kuten vieraan maan kokemisen ja itsenäistymisen. Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista valtaosa oli hakeutunut ulkomaille ensisijaisesti suorittaakseen tutkinnon. Kyselyn valossa ohjelmien kansainvälisyys toteutuu opiskelijoiden näkökulmasta vah- vimmin opiskelijayhteisön monikulttuurisuuden sekä kansainvälisten työelämävalmiuk- sien saavuttamisen kautta. Myös palvelujen ja tiedon saavutettavuus kaikille opiskeli- joille äidinkielestä tai taustasta riippumatta näyttää toimivan melko hyvin. Opetussisältöjen kansainvälisyys sekä opettajien monikulttuuriset valmiudet näyttä- vät olevan kohtalaisella tasolla, vaikka kriittisyyttäkin opiskelijoiden joukosta löytyy. Osallistumisaktiivisuutta koskevien tulosten nojalla opiskelijatoiminnan kansainvälistä- misessä on menty eteenpäin, mutta opiskelijoiden keskuudessa toivotaan edelleen lisää kansallisuus- ja koulutusohjelmarajat ylittävää toimintaa. Selvimmin kehittämisen kohteeksi nousee suomalaisten opettajien englannin kielen taito. Jonkin verran kritiikkiä kohdistuu myös monikulttuuristen ryhmätöiden puut- teelliseen koordinointiin. Lisäksi työelämäyhteyksiin tulisi kyselyn valossa kiinnittää enemmän huomiota siitä huolimatta, että opiskelijoiden enemmistö uskoo tutkinnon kilpailu- ja erottautumiskykyisyyteen työmarkkinoilla. Myöskään opintojen ohjauksen ja neuvonnan määrä ei tulosten perusteella täysin vastaa englanninkielisten koulutusoh- jelmien opiskelijoiden tarpeita. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkökulmasta kehittämisen varaa olisi myös harjoittelupaikkojen saatavuudessa, englanninkielisen
4 opiskelun tukemisessa, suomen kielen alkeiskurssien tarjonnassa sekä suomalaiseen yhteiskuntaan integroivan kieli- ja kulttuuriopetuksen määrässä. Yleisesti ottaen suomalaiset opiskelijat arvioivat koulutusohjelmaa ja opiskeluympäris- töä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita kriittisemmin. Toisaalta kansainväliset tutkinto- opiskelijat ovat suomalaisia opiskelukavereitaan tyytymättömämpiä ammattikorkeakou- lun työelämäyhteyksiin sekä omiin sosiaalisiin suhteisiinsa oppilaitoksessa. Heillä on myös suomalaisia enemmän opiskeluvaikeuksia.
5 SUMMARY The purpose of this study is to examine the study experiences of Finnish and interna- tional degree students who are enrolled in a study programme conducted in English at a university of applied sciences. The research was conducted through an electronic survey questionnaire and it was directed to bachelor level students who have begun their stu- dies between 2005 and 2008. 687 students submitted their answers. 38 % of them were Finnish and 62 % were international degree students. The survey consisted of several themes: motives for taking a degree abroad or choosing an English-language degree pro- gramme at home; views on quality and internationality of studies; and views on working life connections at one’s own university of applied sciences and forthcoming working life. Cross-tabulation was used in the statistical analysis and the statistical significance was determined by using a chi-square test. Factors of attraction that can be regarded as especially related to international studying are emphasized among students’ motives for educational choices. In both respondent groups, labour market related factors and the wish to study in an international group of students are considered top priorities. International degree students also valued highly the so-called experience-related factors, such as experiencing a new country and beco- ming independent, to be remarkable. Majority of the international degree students had moved abroad primarily to pursue a degree. In light of the survey, a multicultural student community and a possibility to achieve international working life competences are the strongest areas when it comes to the programmes’s internationality from the students’ point of view. Accessibility of services and information to all students regardless of language and background seems to work fairly well. Internationality of teaching contents and teachers’ intercultural skills appear to be on a reasonably good level, though there are some critical voices among the students as well. Based on the results regarding participation activity, internationalization of student ac- tivities has made some progress, but the students still wish for more activities between different nationalities and degree programmes. Finnish teachers’ English skills stand out to be the clearest target of development. The inadequate coordination of multicultural group work is also criticized to some extent. In the light of the survey, more attention should also be paid to working life connections, despite the fact that, according to the results, the majority of the respondents have confi- dence in degree’s competitiveness and ability to stand out in the labour market. Based on the survey, the amount of study guidance and counseling does not completely
6 meet the needs of students of the English degree programmes. From an international degree students’ point of view, there is also some need to improve the availability of internships, support offered to studying in English, number of basic level Finnish langu- age courses and language and cultural courses that facilitate integration into the Finnish society. Compared to international degree students, Finnish students’ evaluations of the degree programmes and study environments are generally more critical. On the other hand, international degree students are more dissatisfied than their Finnish fellow students on working life connections and their own social relationships in their university of applied sciences. They also encounter more study related difficulties than Finnish students.
7 ESIPUHE Suomi on vieraskielisen korkeakoulutuksen tarjoajana Euroopan aktiivisimpia maita. Ammattikorkeakoulujen englanninkielisten koulutusohjelmien on tarkoitus palvella korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteita, työelämän osaamistarpeita sekä kansalli- sia koulutuspoliittisia päämääriä. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden lisäämisen ohella ohjelmien yhtenä tavoitteena on suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistäminen. Käsillä oleva tutkimus avaa uusia, opiskelijalähtöisiä näkökulmia ammattikorkeakou- luopiskeluun sekä korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa suomalaisia ja ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita on tutkittu lähinnä erillisissä hankkeissa. Nyt tehdyn vertailun kautta saadaan aikaisempien tutkimustulosten rinnalle uudenlaista tietoa. Opiskelijoiden näkökulmasta ohjelmien yhdeksi selkeäksi vetovoimatekijäksi ja vah- vuudeksi nousee opiskelijaryhmän monikulttuurisuus, johon liittyy sekä potentiaalia että haasteita. Yksi tutkimuksen herättämistä kysymyksistä on, miten opiskelijaryhmän mo- ninaisuutta voitaisiin ottaa huomioon ja hyödyntää ohjelmien suunnittelussa ja toteutta- misessa. Toivomme, että tutkimus tarjoaa virikkeitä niin englanninkielisten ohjelmien kuin opiskelijakuntien toiminnankin kehittämiseen! Tutkimusraportti on syntynyt monipuolisen yhteistyön tuloksena. Hankkeen toteutta- misen mahdollisti opetusministeriön rahoitus. Tutkimuksen tukena toimi ohjausryhmä jäseninään asiantuntija Irma Garam CIMOsta, kansainvälisten suhteiden päällikkö Tarja Hoyer Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, asiantuntija Henna Juusola Suomen am- mattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKista, kansainvälisen toiminnan johtaja Arja Majakulma Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä toiminnanjohtaja Aleksis Nok- so-Koivisto Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä. Hyödyllisiä kommentteja antoivat hankkeen eri vaiheissa myös Otuksen tutkijat Elina Lavikainen ja Johanna Penttilä. Kyselyaineiston analyysiin osallistui tutkimusavustaja Jussi Koivisto. Raportin oikoluki Suvi Hurme ja englanninkielisen tiivistelmän tarkisti Sari Nurmilaakso. Pekka Holopai- nen vastasi raportin taitosta. Kiitos kaikille hedelmällisestä yhteistyöstä! Kiitokset myös tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. Helsingissä lokakuussa 2009 Anna Niemelä Aleksis Nokso-Koivisto Tutkija Toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
8 Sisällys TIIVISTELMÄ 3 SUMMARY 5 ESIPUHE 7 1 JOHDANTO 13 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 14 2.1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ENGLANNINKIELISET KOULUTUSOHJELMAT OSANA KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ 14 2.2 OPISKELIJANÄKÖKULMIA KANSAINVÄLISYYTEEN 15 2.3 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 16 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 19 3.1 KYSELY 19 3.2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KESKEISET TAUSTAMUUTTUJAT 21 3.3 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS 22 4 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 24 4.1 SUKUPUOLI JA IKÄ 24 4.2 KANSALAISUUS JA SUOMESSA ASUTTU AIKA 26 4.3 KOULUTUSALA, KOULUTUSTAUSTA JA OPISKELUVAIHE 27 5 KOULUTUSVALINTOJEN VAIKUTTIMIA 30 6 OPISKELU ENGLANNINKIELISESSÄ AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMASSA 35 6.1 OPINTOJEN TASO JA KANSAINVÄLISYYS 35 6.1.1 Opiskelua koskevien odotusten täyttyminen 35 6.1.2 Opetuksen taso ja opettajien valmiudet 37 6.1.3 Opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyys 42 6.1.4 Opetustarjonta, tutkinnon työmäärä sekä työelämävalmiudet 43
9 6.1.5 Koulutusohjelman suurimmat vahvuudet ja heikkoudet avoimien kysymysten valossa 46 6.2 ERI OPPIMIS- JA OPETUSMENETELMÄT 54 6.3 OPISKELUVAIKEUDET JA NIIDEN RATKAISUKEINOT 58 6.4 KIELI- JA KULTTUURIOPINNOT 65 6.5 OSALLISTUMINEN OPISKELIJAVAIHTOON 71 6.6 OHJAUS, NEUVONTA JA TIEDONKULKU 72 6.7 VAIKUTTAMINEN JA PALAUTE 80 6.8 OPISKELIJAYHTEISÖ JA ILMAPIIRI 84 6.9 OPISKELIJATOIMINTA 93 7 TYÖHARJOITTELU JA TYÖELÄMÄYHTEYDET 102 7.1 TYÖHARJOITTELU 102 7.2 AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEYDET TYÖNANTAJIIN 109 7.3 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT 111 8 TULEVA TYÖELÄMÄ 114 8.1 KANSAINVÄLISET TYÖELÄMÄVALMIUDET 114 8.2 TUTKINNON TUNNETTUUS JA TYÖMARKKINA-ARVO 118 8.3 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT 122 9 YHTEENVETO JA POHDINTA 126 LÄHTEET 134 LIITTEET: KYSELYLOMAKKEET 143
10 Taulukot Taulukko 1. Korkeakoulujen kansainvälisyyden osatekijöitä 17 Taulukko 2. Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain. 22 Taulukko 3. Vastaajien sukupuoli vastaajaryhmän mukaan, % 24 Taulukko 4. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat maanosaryhmän mukaan 26 Taulukko 5. Koulutusala vastaajaryhmän mukaan sekä eri koulutusalojen edustavuus aineistossa, % 28 Taulukko 6. Koulutustausta vastaajaryhmän mukaan, % 29 Taulukko 7. Eri tekijöiden merkitys englanninkieliseen koulutusohjelmaan hakeutumiselle suomalaisten vastaajien keskuudessa 31 Taulukko 8. Eri tekijöiden merkitys ulkomaille opiskelemaan hakeutumiselle kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa 33 Taulukko 9. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin vastaajaryhmän mukaan, % 35 Taulukko 10. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin sukupuolen ja vastaajaryhmän mukaan, % 36 Taulukko 11. Erittäin tai melko paljon opiskeluvaikeuksia kokeneiden osuudet maanosaryhmän mukaan (neljä suurinta ryhmää), % 63 Taulukko 12. Ulkomaan vaihtoon osallistuminen vastaajaryhmän mukaan, % 71 Taulukko 13. Tyytyväisyys opintojen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen vastaajaryhmän mukaan, % 73 Taulukko 14. Tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin opiskelijayhteisössä vastaajaryhmän mukaan, % 85 Taulukko 15. Osallistuminen opiskelijatoimintaan opintojen aikana vastaajaryhmän mukaan, % 94 Taulukko 16. Osallistuminen työharjoitteluun vastaajaryhmän mukaan, % 103 Taulukko 17. Ura- ja rekrytointipalvelujen tarjonta omassa ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 111 Taulukko 18. Ura- ja rekrytointipalvelujen käyttö vastaajaryhmän mukaan, % 112 Taulukko 19. Käsitykset tutkinnon tunnettuudesta maanosan mukaan (neljä suurinta ryhmää), % 120 Taulukot 20 ja 21. Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat vastaajaryhmän mukaan, % 123
11 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien ikä luokiteltuna sekä vastaajaryhmän mukaan, % 25 Kuvio 2. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomessa asuma aika luokiteltuna, % 27 Kuvio 3. Opiskeluvuosi vastaajaryhmän mukaan, % 29 Kuvio 4. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ensisijainen syy muuttaa Suomeen, % 34 Kuvio 5. Vastaajien näkemykset opetuksen tasosta omassa ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 38 Kuvio 6. Näkemykset opettajien valmiuksista vastaajaryhmän mukaan, % 41 Kuvio 7. Näkemykset opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyydestä, vastaajaryhmän mukaan, % 43 Kuvio 8. Näkemykset opetustarjonnan monipuolisuudesta, opintojen tarjoamista valmiuksista toimia ammatissa sekä tutkinnon työmääristä vastaajaryhmän mukaan, % 45 Kuvio 9. Eri opiskelumenetelmien tärkeys omalle oppimiselle vastaajaryhmän mukaan, %. 55 Kuvio 10. Eri opiskelumenetelmien tärkeys omalle oppimiselle vastaajaryhmän mukaan (osa 2), %. 56 Kuvio 11. Opetuksen seuraamiseen, vieraskieliseen opiskeluun ja työelämäyhteistyöhän liittyvien opiskeluvaikeuksien kokeminen vastaajaryhmän mukaan, % 59 Kuvio 12. Itsenäiseen opiskeluun liittyvien opiskeluvaikeuksien kokeminen vastaajaryhmän mukaan, % 60 Kuvio 13. Ryhmätöihin ja vuorovaikutukseen liittyvien opiskeluvaikeuksien kokeminen vastaajaryhmän mukaan, % 61 Kuvio 14. Näkemykset kulttuurienvälisten taitojen opetuksen, muiden vieraiden kielten kuin englannin opetuksen sekä englanninkielisen opiskelun tuen riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 66 Kuvio 15. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä suomen kielen opetuksen riittävyydestä. 68 Kuvio 16. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä tutkinnon tarjoaman suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää koskevan tiedon riittävyydestä. 69 Kuvio 17. Näkemykset opintojen ohjauksen laadusta vastaajaryhmän mukaan, % 74 Kuvio 18. Näkemykset opintotoimiston palvelusta, apua tarjoavista tahoista sekä kirjastojen ja tietoverkkojen käytön opastuksen riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 76 Kuvio 19. Näkemykset tiedonkulusta vastaajaryhmän mukaan, % 78
12 Kuvio 20. Näkemykset opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista vastaajaryhmän mukaan, % 81 Kuvio 21. Näkemykset palautteen merkityksestä vastaajaryhmän mukaan, % 83 Kuvio 22. Näkemykset yhteisöllisyydestä ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 87 Kuvio 23. Näkemykset ryhmätöiden tekemisen helppoudesta ja opiskelijoiden kohtelun yhdenvertaisuudesta vastaajaryhmän mukaan, % 90 Kuvio 24. Näkemykset sosiaalisten kontaktien solmimisesta ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 92 Kuvio 25. Näkemykset opiskelijatoiminnan tiedotuksesta ja avoimuudesta vastaajaryhmän mukaan, % 96 Kuvio 26. Näkemyksiä opiskelijatoiminnan vastaavuudesta omiin tarpeisiin sekä opiskelijakunnan ja -toiminnan roolista vastaajaryhmän mukaan, % 98 Kuvio 27. Eri syiden vaikutus päätökseen suorittaa harjoittelu ulkomailla vastaajaryhmän mukaan, % 104 Kuvio 28. Näkemykset ulkomaan harjoitteluun kannustamisesta sekä harjoittelun merkityksestä vastaajaryhmän mukaan, % 105 Kuvio 29. Näkemykset harjoittelupaikan löytämisen sujuvuudesta ja harjoittelun ohjauksen riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 107 Kuvio 30. Näkemykset työelämänyhteyksien riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 110 Kuvio 31. Ura- ja rekrytointipalveluja käyttäneiden näkemykset palveluista vastaajaryhmän mukaan, % 113 Kuvio 32. Näkemykset tutkinnon antamien kansainvälisten valmiuksien määrästä vastaajaryhmän mukaan, % 116 Kuvio 33. Näkemys oman ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuudesta vastaajaryhmän mukaan, % 119 Kuvio 34. Näkemykset tutkinnon työmarkkina-arvosta vastaajaryhmän mukaan. % 121 Kuvio 35. Tulevien työtehtävien kansainvälisten ulottuvuuksien tärkeys vastaajaryhmän mukaan, % 125
13 1 JOHDANTO Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat oleellinen osa suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Niiden avulla pyritään luomaan tarjontaa ja parantamaan Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Opiskelijoiden ja henkilö- kunnan liikkuvuuden lisäämisen ohella koulutusohjelmien kautta pyritään vastaamaan tutkimuksen ja työelämän uusiin vaatimuksiin niin alueellisella, kansallisella kuin kan- sainväliselläkin tasolla. Suomalaisille opiskelijoille ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen eli kansainvälisten kokemusten kartuttamiseen kotimaassa. Tämä selvitys liittyy laajempaan projektiin, jossa korkeakoulutuksen kansainvälistymis- tä lähestytään opiskelijanäkökulmasta vaihtelevin painopistein. Koko hankkeen tavoit- teena on tuoda opiskelijalähtöistä näkökulmaa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä koskevaan keskusteluun sekä toisaalta pohtia korkeakouluopiskelijoiden opiskeluolo- suhteita ja hyvinvointia kansainvälistymisen valossa. Hankkeen aikaisemmissa vaiheis- sa on selvitetty kyselytutkimuksella Suomen yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia (Niemelä 2008a) sekä haastattelujen avulla korkea- koulujen henkilökunnan (Niemelä 2008b) ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien (Niemelä 2009) näkemyksiä kansainvälisen koulutusohjelman ja opiskelu- ympäristön rakentumisesta. Hankeen tässä vaiheessa englanninkielisistä koulutusohjel- mista on kerätty tietoa opiskelijakyselyn avulla. Tutkimusraportin rakenne on seuraava: Tutkimuksen lähtökohdat hahmotellaan käymäl- lä lyhyesti läpi tutkimuksen taustalla vaikuttavia keskusteluja korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymisestä sekä englanninkielisen koulutuksen merkityksestä osana kan- sainvälistymisprosessia (luku 2). Seuraavaksi (luku 3) esitellään tutkimuksen aineisto ja menetelmät. Luvussa 4 luodaan katsaus tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden taustatietoihin. Seuraavassa luvussa (5) pyritään vastaamaan ensimmäiseen tutkimus- kysymykseen tarkastelemalla vastaajien opiskelupaikan valinnan syitä. Luvussa 6 kä- sitellään opiskelukokemuksia liittyen opintojen kansainvälisyyteen ja laatuun, minkä jälkeen tarkastellaan työelämäyhteyksiin ja työharjoitteluun liittyviä kysymyksiä (luku 7). Luvussa 8 käsitellään tulevan työelämän teemoja ja luvussa 9 esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset sekä pohditaan niiden merkitystä.
14 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ENGLANNINKIELISET KOULUTUS- OHJELMAT OSANA KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ Vieraskieliset eli käytännössä englanninkieliset ohjelmat luotiin Suomessa 1990-luvun kuluessa aluksi opetusministeriön erillisrahoituksen turvin. Ammattikorkeakouluissa lähdettiin alun perin perustamaan koko tutkintoon johtavia englanninkielisiä koulutus- ohjelmia. Yhtenä vahvana motiivina oli kotikansainvälistyminen. Yliopistoissa englan- ninkielisen koulutuksen pääpaino oli aluksi lyhytkestoisissa, lähinnä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin räätälöidyissä opintokokonaisuuksissa, ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat opiskelivat suomen- tai ruotsinkielisissä koulutuksissa erilaisin jär- jestelyin. Bolognan prosessin myötä, kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen yhteydessä, suomalaiset yliopistot ovat kehittäneet englanninkielisiä maisteriohjelmia. Maisteriohjelmien kesto on yleensä kaksi vuotta ja ne johtavat ylempään korkeakoulu- tutkintoon. (Aalto 2003, 8–9; Valjus 2006, 6; Raivola ym. 2002, 116.) Bolognan prosessi sekä globalisaation myötä koulutukseen kohdistuvat paineet ovat tuoneet englanninkie- liset koulutusohjelmat Suomen ohella myös muihin pohjoismaihin, ja kehityssuunta on ollut vahva myös Alankomaissa (Wächter & Maiworm 2008, 10). Korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteiden, työelämän osaamistarpeiden sekä kan- sallisten koulutuspoliittisten päämäärien palveleminen ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisiä motiiveja englanninkielisten ohjelmien perustamiselle. Englannin- kielisen tutkintotarjonnan ajatellaan palvelevan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä korkeakoulun kansainvälistä verkostoitumista. Ammattikorkeakouluissa työelämään liittyvät motiivit sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistäminen ovat korostuneet yliopistoa enemmän; yliopistoilla taas tulevien jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden rek- rytointi on oleellisempi tavoite. (Garam 2009, 77.) Myös yleisten työelämävalmiuksien (transferable skills) parantaminen tutkintokoulutuksen osana ja muuten kuin opetuksen kautta opitun tunnustaminen liittyvät vieraskieliseen opetukseen. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 17.) Molemmilla korkeakoulusektoreilla englanninkieliset ohjelmat on tarkoitettu sekä suo- malaisille että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Vuonna 2009 tutkintoon johtavia vieraskielisiä koulutusohjelmia oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa CIMO:n Study in Finland -sivuston mukaan yhteensä 279 (alkuvuoden 2009 tilanne). Yliopis- toissa vieraskieliset tutkintoon johtavat ohjelmat ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta maisteriohjelmia, joita on yhteensä 168. Ohjelmia on tarjolla Suomen jokai-
15 sessa yliopistossa. Niiden lukumäärä vaihtelee Lapin yliopiston yhdestä maisteriohjel- masta Helsingin yliopiston 27 ohjelmaan. Ammattikorkeakouluissa bachelor-tason eli alempaan korkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia oli tarjolla 90 ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ohjelmia 19. Suomen on todettu olevan Euroopan kärkimaa vieraskielisen koulutuksen tarjonnas- sa, kun tarkastellaan tutkintoon johtavien koulutusohjelmien, niissä opiskelevien ja koulutusta tarjoavien korkeakoulujen määrää. Vieraskielisen koulutuksen tarjonta on kuitenkin edelleen haasteellista sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Ongelmia on havaittu kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta opetuksen organisointiin. Vieraskielinen opetus vaatii kotimaisilla kielillä annettavaa opetusta enemmän taloudellisia ja muita resursseja. (Aalto 2003, 35–36.) Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat eri selvityksissä ilmaisseet tyytymättömyyttä mm. englanninkielisen opetuksen ja suomen kielen kurssi- en tarjontaan sekä englanninkielisien tiedon ja palvelujen saatavuuteen korkeakouluym- päristössä (Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2008a; Kinnunen 2003; Ally 2002). Todetuista haasteita huolimatta vieraskielistä koulutusta koskevat arvioinnit kertovat positiivisesta kehityksestä. Ohjelmien kehittämiseen on satsattu ja korkeakoulujen nä- kökulmasta monessa asiassa on 2000-luvun mittaan menty eteenpäin: englanninkielistä opetusta on tarjolla entistä runsaammin, opetushenkilökunnan kielitaito on parantunut, englanninkielisiä materiaaleja on paremmin saatavilla ja kansainvälisten tutkinto-opis- kelijoiden integraatioon on kehitetty tukitoimia. (Ks. Garam 2009, 8–9; Lahtonen & Pyykkö 2005, 25–32.) 2.2 OPISKELIJANÄKÖKULMIA KANSAINVÄLISYYTEEN Opiskelijaliikkuvuutta pidetään oleellisena osana suomalaisten korkeakoulujen kan- sainvälistymistä; myös englanninkielistä koulutusta pidetään merkittävänä. Tätä taustaa vasten englanninkielisissä koulutusohjelmissa tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden rooli muodostuu kahdenlaiseksi: opiskelijat voidaan nähdä vauhdittajina ja yhtenä toi- mijana suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisprosessissa mutta samalla myös kansainvälistämisen kohderyhmänä, jonka opiskelukokemuksiin koulutuspoliittiset lin- jaukset välittyvät. (ks. Niemelä 2009, 14.) Ulkomailla opiskelua ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sopeutumista uuteen ympäristöön on tutkittu kansainvälisellä tasolla vuosikymmenten ajan (Otten 2000, 17). Suomalaista tutkimusta, joka edustaa opiskelijanäkökulmaa korkeakoulujen kansainvälistymiseen, löytyy jonkin verran. Opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta alettiin tutkia 1990-luvulla lähinnä vaihto-opiskelun osalta, ja 2000-luvulla on tehty myös tutkinto-opiskelijoita koskevia tutkimuksia. Näistä viimeisin ammattikorkea- kouluja koskeva tutkimus on SAMOKin toteuttama kysely, jossa selvitetään Suomessa
16 opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden taustoja ja Suomeen muuttamisen syitä, opiskelun sujumista ja kokemuksia opiskeluympäristöstä, työllisyyttä ja toimeen- tuloa, kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, näkemyksiä opiskeli- jakunnista sekä tulevaisuuden suunnitelmia. (Koivisto & Juusola 2008.) Teemoiltaan samantyylinen kyselytutkimus tehtiin samana vuonna myös yliopistojen kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille (Niemelä 2008a). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta erityisesti integraation näkökulmasta on aikaisemmin kartoittanut Taina Kinnunen (2003), jonka tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistojen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta on tehty myös joitakin suppeampia tilastollisia tutkimuksia (Kärki 2005; Ally 2002; Airisto & Kettunen 2007; Pulkkinen 2003). Lisäksi löytyy muutamia tutkimuksia, joissa kansainvälistymistä tar- kastellaan koko korkeakouluyhteisön eri osapuolten (Taajamo 2005; Niiniharju 2007) sekä opetushenkilökunnan (Valjus 2006) näkökulmasta. Suomalaisten opiskelijoiden osalta tutkimus on kohdistunut lähinnä liikkuvuustilastoihin (esim. Korkala 2008) sekä ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun ja harjoitteluun (esim. Garam 2000 ja 2003; Koski- nen & Tossavainen 2004; Rouhiainen 2003; Niskanen 2002; Koistinen 2002; Paasonen 2006). Korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevan tutkimuksen kentällä opiskelijanä- kökulma on siis paljolti keskittynyt ulkomailla opiskeluun. Opiskelijanäkökulmasta suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiä koulutusohjelmia on tutkittu lähinnä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevissa selvityksissä. Ne eivät kuitenkaan kos- ke yksipuolisesti englanninkielistä koulutusta, vaan mukana on ollut myös suomeksi ja ruotsiksi opiskelevia vastaajia. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole vertailtu opiskelijoiden kokemuksia opiskelukielen mukaan, eikä niissä yleensä ole ollut mukana koulutusohjel- mien suomalaisia osallistujia. 2.3 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tässä tutkimuksessa hyödynnetään hankkeessa aiemmin kerättyä tietoa korkeakoulu- opiskelijoiden kansainvälisyyttä koskevista käsityksistä sekä englanninkielisissä ohjel- missa opiskelusta. Tavoitteena on ensinnäkin kerätä tietoa siitä, miten englanninkielisis- sä ammattikorkeakouluohjelmissa opiskelevat ovat opiskelunsa kokeneet ja minkälaisia odotuksia he kohdistavat koulutukseensa. Opiskelijoiden kokemuksia tarkastellaan eri- tyisesti tekemällä aineiston sisäisiä vertailuja eri vastaajaryhmien kesken sekä toisaalta vertaillen muihin viimeaikaisiin ammattikorkeakouluopiskelua koskeviin tutkimuksiin. Toiseksi kiinnostus kohdistuu siihen, millä tavalla kansainvälisyys käytännössä toteutuu englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelijoiden näkökulmasta. Aihetta lähesty- tään hankkeen aikaisemmissa vaiheissa saatuja tutkimustuloksia hyödyntäen.
17 Edellisen vaiheen opiskelijahaastatteluissa kansainvälisyys määrittyi ennen kaikkea oppimiseksi ja osaamiseksi, joka sisältää kyvyn erilaisuuden kohtaamiseen, henkilökoh- taisen elämänhallinnan sekä oman alan kansainvälisten sisältöjen tuntemuksen. Työ- elämävalmiudet nousivat opiskelijoiden käsityksissä keskeiselle sijalle: kansainvälisenä pidettiin koulutusohjelmaa, joka mahdollistaa kansainvälisten valmiuksien saavuttami- sen ja antaa ohjelmasta valmistuneelle kilpailukykyisen aseman sekä suomalaisilla että kansainvälisillä työmarkkinoilla. Opiskelijat katsoivat kansainvälisen koulutusohjelman syntyvän monikulttuurisen korkeakouluyhteisön, kansainvälisten opetussisältöjen sekä monikulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollistavien opetusjärjestelyjen kautta. Kansainvälinen opiskeluympäristö on puolestaan sellainen, joka tukee kansain- välisten valmiuksien saavuttamista ja jossa opiskelijat voivat toimia yhdenvertaisesti. Käytännössä opiskeluympäristön kansainvälisyys kytkeytyy esimerkiksi palveluihin, tiedonkulkuun ja vapaamuotoisempaan toimintaan, joissa riittävä englanninkielisyys ja asenteellinen ilmapiiri ovat avaintekijöitä. (Niemelä 2009, 61–64.) Tältä pohjalta koulutuksen kansainvälisyyden ulottuvuuksia lähestytään tässä raportissa kahdesta eri näkökulmasta: opiskeluajan sekä tulevan työelämän kannalta. Molemmissa näkökulmissa kiinnostuksen kohteena on toisaalta korkeakouluyhteisöön ja toisaalta korkeakoulun vakiintuneisiin toimintoihin ja käytäntöihin perustuva kansainvälisyys. Tarkastelun kehys on havainnollistettu alla olevaan taulukkoon. LÄHDE PAINOTUS Ihmiset Korkeakoulu Kv.�opiskelijayhteisö Opetussuunnitelma Opettajien�kv.�kokemus�ja� monikultt.�kompetenssi Opetussisällöt�ja��järjestelyt (Opiskelijajärjestöt) Yhteistyökumppanit Asenteet,�ilmapiiri Palvelut Opiskelijajärjestöt Tiedonkulku Valmiudet Yhdenvertaisuus Taulukko 1. Korkeakoulujen kansainvälisyyden osatekijöitä
18 Tarkastelua taustoittavat koulutuspoliittiset keskustelut korkeakoulutuksen kansainvä- listymisestä sekä toisaalta ammattikorkeakoulujen kehittämisestä yleensä. Opetusminis- teriön kansainvälistymisstrategiassa (2009, 10–11 ja 17–18) puhutaan ”aidosti kansain- välisestä korkeakouluyhteisöstä”, jollaisen luominen on suomalaisten korkeakoulujen keskeinen päämäärä. OPM:n linjauksen mukaan aidosti kansainvälisessä korkeakoulu- yhteisössä kaikilla on ”mahdollisuus saavuttaa valmiudet kansainväliseen yhteistyöhön ja osallistua korkeakoulun kansainväliseen toimintaan”. Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta korkeakouluyhteisön kansainvälisyydessä on kyse myös opintojen aikai- sesta yhdenvertaisuudesta ja hyvinvoinnista. Kerätystä kyselyaineistosta etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: • Mikä motivoi hakeutumaan englanninkielisiin ohjelmiin? • Miten opinnot koetaan? • Miten kansainvälisyyden eri ulottuvuudet toteutuvat koulutusohjelmassa ja opiskeluympäristössä? • Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden näkemykset eroavat toisistaan?
19 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 3.1 KYSELY Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on tilastollinen, ja se kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin erityisesti Opiskelijajärjestöjen tutkimus- säätiön aikaisempaa, englanninkielisiä koulutusohjelmia koskevaa tutkimusta (Niemelä 2009), jonka pohjalta hahmoteltiin opiskelun kansainvälisyyttä, työelämäyhteyksiä sekä opiskelijatoimintaa käsittelevät kysymyskokonaisuudet. Lisäksi hyödynnettiin aikai- sempia, kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita (Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2008a) sekä suomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelun laadusta (Markkula 2006) koskevia tutkimuksia. Kysely rakentui seitsemästä osiosta, joiden teemat olivat 1) koulutukseen hakeutumisen vaikuttimet, 2) opintojen taso ja kansainvä- lisyys, 3) työelämäyhteydet, 4) ohjaus, tuki ja palaute, 5) opiskelijayhteisö ja ilmapiiri, 6) valmistuminen ja työelämä sekä 7) taustatiedot. Suomalaisille ja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille laadittiin hieman erilaiset lomakkeet, joissa koulutukseen hakeu- tumisen vaikuttimia sekä kieli- ja kulttuuriopintoja koskevat kysymykset oli räätälöity kohderyhmälle sopiviksi. Tutkimuksen kohderyhmän sähköpostiosoitteet koottiin ammattikorkeakoulujen englan- ninkielisten koulutusohjelmien opiskelijarekistereistä maalis-huhtikuussa 2009. Otok- seen poimittiin tasavälein joka kolmas opiskelija, ja lisäksi koonnissa tehtiin muutamia rajauksia. Mukaan valittiin nuorten koulutuksessa opiskelevat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien 2005 ja 2008 välillä. Heidän tuli lisäksi olla ilmoittautuneita läsnä oleviksi kevätlukukaudella 2009. Opiskelua koskevien rajausten tarkoituksena oli koh- dentaa otos niihin, jotka opiskelevat enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja jotka opiske- levat vähintään toista lukukautta. Opiskelijarekisterien otokset pyydettiin koostamaan niin, että äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset ovat omana ryhmänään ja muunkieliset omana ryhmänään. Ensin mai- nitulle ryhmälle lähetettiin linkki suomen- ja ruotsinkieliseen lomakkeeseen, toiselle ryhmälle linkki englanninkieliseen lomakkeeseen. Englanninkielisessä saatekirjeessä pyydettiin lisäksi ottamaan yhteyttä tutkijaan, mikäli kirje oli erehdyksessä tullut suo- mea puhuvalle opiskelijalle, jotta vastaanottaja voisi halutessaan täyttää suomenkielisen lomakkeen. Tarkoituksena oli välttää aikaisemmissa, kansainvälisiä tutkinto-opiske- lijoita koskevissa kyselyissä (Niemelä 2008a; Koivisto & Juusola 2008; Kinnunen 2003) kohdattuja ongelmia todellisen kohderyhmän tavoittamisessa. Mainituissa tut- kimuksissa kansalaisuuden ja kielen perusteella tehtyihin otoksiin päätyi kohtuullisen
20 paljon esimerkiksi sellaisia opiskelijoita, jotka olivat asuneet Suomessa suurimman osan elämästään ja puhuivat suomea. Kuitenkin ainoastaan yksi vastaaja pyysi lähettämään linkin suomenkieliseen lomakkeeseen, eikä otoksen koostamisehtoja koskevaa kriittistä palautetta tullut kuten aikaisemmissa tutkimuksissa. Syy tähän oli todennäköisesti tutki- muksen kohdistuminen englanninkielisiin koulutusohjelmiin. Mainittujen ehtojen pohjalta ammattikorkeakoulut lähettivät kaikkiaan 1979 henkilön sähköpostiosoitteet. Yhteystiedot saatiin Arcadaa lukuun ottamatta kaikista ammattikor- keakouluista, joihin oli otettu yhteyttä. Näistä osoitteista 67 osoittautui virheelliseksi tai käytöstä poistuneeksi. Lisäksi 4 vastaanottajaa poistettiin pyynnöstä otoksesta. Lopul- liseksi otokseksi jäi 1908 henkilöä, joille lähetettiin kyselylomake huhtikuussa 2009. Heistä 687 täytti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 36, joka on samaa luokkaa kuin viime vuosien ammattikorkeakouluopiskelua koskevissa selvityksissä: kansain- välisiä tutkinto-opiskelijoita koskevassa selvityksessä (Koivisto & Juusola 2008) vas- tausprosentti oli 33,8 ja suomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa (Markkula 2006) 37. Toisaalta vastausprosentti jäi huomattavasti alhaisemmaksi kuin viimeisimmissä Opis- kelijatutkimuksissa (Viuhko 2006; Berndtson 2004) ja Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009) , joissa kaikissa ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden vastausprosentti on ylittänyt 40 prosenttia. Tässä valossa näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat olisivat innokkaampia vastaamaan laajempiin, säännöl- lisesti toteutettaviin ja kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskeviin kyselytutkimuksiin kuin pienempiin, aiheeltaan rajatumpiin selvityksiin. Yksi syy tähän lienee toistuvien tutkimusten tunnettuus, jonka johdosta vastaaminen ehkä koetaan tärkeämmäksi kuin yksittäiseen kyselyyn osallistuminen. Tämän kyselyn alhaisempaan vastausprosenttiin saattaa vaikuttaa myös toteuttamisen ajankohta, joka oli lukuvuoden kestoon nähden myöhäisempi kuin yllä mainituissa tutkimuksissa. Huhtikuussa osa opiskelijoista on työharjoittelussa ja huonosti sähköpostin tavoitettavissa. Lisäksi opiskelukiireet saatta- vat kasaantua kevätlukukauden loppua kohden. Vertailun valossa vastausprosenttia voi- daan kuitenkin pitää tyydyttävänä ja aineistoa tarpeeksi edustavana antamaan viitteitä englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevien näkemyksistä. Tavoiteltua alhaisempi vastausprosentti saattaa liittyä myös muutoksiin sähköpostin käytössä. Kahdessa samoihin aikoihin toteutetussa ylioppilaskuntakyselyssä (Lavi- kainen & Nokso-Koivisto 2009a ja 2009b) vastausprosentit jäivät alhaisemmiksi kuin vastaavissa selvityksissä 2-3 vuotta aikaisemmin. On mahdollista, että oppilaitoksen tar- joama tai sinne ilmoitettu sähköpostiosoite on nykyään entistä harvemmin opiskelijalla aktiivisessa käytössä. Lisäksi tietoliikenteen lisääntyvä määrä on saattanut johtaa siihen, että tutkimuskutsut hukkuvat aikaisempaa helpommin muun postin joukkoon.
21 3.2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KESKEISET TAUSTAMUUTTUJAT Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti tilastollisia menetelmiä. Tilastollinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jokainen vastaaja sai henkilökohtaisen linkin. Kyselyaineisto analysointiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tulokset raportoi- daan pääosin ristiintaulukoina, joissa taustamuuttujana on käytetty vastaajien ryhmit- telyä suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin. Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu kahden tai kolmen muuttujan välisten ristiintaulukoiden avulla. Yhteyksien välisten tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen käytettiin khiin neliö -testiä. Jos testin antama arvo on pienempi kuin 0,05, ero on tilastollisesti melko merkit- sevä. Testin arvon ollessa 0,01 ero on tilastollisesti merkitsevä ja arvon ollessa alle 0,001 erittäin merkitsevä. Ristiintaulukointeja tehtiin erityisesti suomalaisten ja kansainvälis- ten tutkinto-opiskelijoiden vastausten vertailemiseksi. Lisäksi ristiintaulukoinneissa taustamuuttujina käytettiin sukupuolta, koulutusalaa, opiskeluvaihetta, kansalaisuutta ryhmiin luokiteltuna sekä Suomessa asuttua aikaa luokiteltuna. Kyselylomake sisälsi myös seitsemän avointa kysymystä, joihin osallistujat saivat kirjoittaa vastauksensa omin sanoin. Avoimet kysymykset käsittelivät koulutusohjel- man koettuja hyötyjä, vahvuuksia, haasteita ja heikkouksia sekä opiskelijatoimintaan kohdistuvia odotuksia. Lisäksi pyydettiin yleisiä kommentteja kyselyn teemoista sekä palautetta kyselylomakkeesta. Kysymyksestä riippuen vastausaktiivisuus oli noin 55–70 % kaikista lomakkeen täyttäneistä. Vastauksia analysoitiin luokittelemalla: vastauksista etsittiin usein toistuvia aiheita, perusteluja ja mielipiteitä, jotka jaoteltiin luokkiin. Aineistoa on analyysin yhteydessä vertailtu aikaisempiin korkeakouluopiskelua koske- viin tutkimuksiin (Niemelä 2008a; Koivisto & Juusola 2008; Markkula 2006; Viuhko 2006). Yhtenä tavoitteena on ollut tarkastella sitä, eroavatko englanniksi ja suomeksi opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemukset toisistaan. Toisaalta on vertailtu kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevia tutkimustuloksia.
22 3.3 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS Taulukossa 2 näkyy, kuinka paljon vastauksia saatiin kustakin ammattikorkeakoulusta ja kuinka suuren osuuden nämä vastaukset muodostavat koko aineistosta. Vasemmalla näkyvät vuonna 2008 tilastoidut, englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien ammattikorkeakoulukohtaiset kokonaismäärät. Taulukosta käy ilmi, että vastausaktiivi- suus on ollut erityisen suurta Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä Kajaanin, Saimaan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa. Selvimmin aliedustettuina olivat Haaga- Helia sekä Keski-Pohjanmaan ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. AMK AMKOTA % Otos % Vastanneet� % Diakonia�ammattikorkeakoulu 57 0,7 17 0,9 9 1,4 HAAGA�HELIA�ammattikorkeakoulu 1375 17,3 341 17,2 95 14,4 Hämeen�ammattikorkeakoulu 486 6,1 116 5,9 35 5,3 Jyväskylän�ammattikorkeakoulu 485 6,1 117 5,9 40 6,1 Kajaanin�ammattikorkeakoulu 138 1,7 38 1,9 18 2,7 Kemi�Tornion�ammattikorkeakoulu 297 3,7 74 3,7 20 3,0 Keski�Pohjanmaan�ammattikorkeakoulu 445 5,6 104 5,3 24 3,6 Kymenlaakson�ammattikorkeakoulu 155 2,0 34 1,7 8 1,2 Lahden�ammattikorkeakoulu 181 2,3 45 2,3 18 2,7 Laurea�amk 458 5,8 112 5,7 40 6,1 Metropolia�ammattikorkeakoulu 824 10,4 197 10,0 75 11,4 Mikkelin�ammattikorkeakoulu 151 1,9 35 1,8 6 0,9 Oulun�seudun�ammattikorkeakoulu 314 4,0 77 3,9 24 3,6 Pirkanmaan�ammattikorkeakoulu 99 1,2 24 1,2 11 1,7 Pohjois�Karjalan�ammattikorkeakoulu 99 1,2 27 1,4 14 2,1 Rovaniemen�ammattikorkeakoulu 261 3,3 72 3,6 22 3,3 Saimaan�ammattikorkeakoulu 168 2,1 47 2,4 24 3,6 Satakunnan�ammattikorkeakoulu 129 1,6 34 1,7 13 2,0 Savonia�ammattikorkeakoulu 347 4,4 95 4,8 37 5,6 Seinäjoen�ammattikorkeakoulu 100 1,3 27 1,4 13 2,0 Tampereen�amk 347 4,4 99 5,0 33 5,0 Turun�ammattikorkeakoulu 477 6,0 106 5,4 39 5,9 Vaasan�ammattikorkeakoulu 520 6,6 136 6,9 38 5,8 Yrkeshögskolan�Novia 14 0,2 5 0,3 4 0,6 7927 100,0 1979 100 660 100,0 Taulukko 2. Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain. Otoskoko jäi pienemmäksi kuin AMKOTAn tilastojen perusteella oli arvioitu. Tämän vuoksi useiden ammattikorkeakoulujen kohdalla vastaajamäärä jäi sangen pieneksi. Ammattikorkeakoulukohtaisia analyyseja ei tässä raportissa ole tehty, sillä tutkimuksen tavoitteena ei ole eri ammattikorkeakoulujen keskinäinen vertailu.
23 Taulukossa 1 näkyvä vastaajamäärä, 660 vastaajaa, on pienempi kuin vastaajien ko- konaismäärä, 687. Ero johtuu siitä, että 27 vastaajaa jätti lomakkeen taustatieto-osion kokonaan tai osittain täyttämättä. Samat vastaajat täyttivät lomakkeen muutenkin vain osittain. Kokonaan tyhjän lomakkeen lähettäneet vastaajat otoksesta on tietenkin poistet- tu, mutta koska lomakkeen enemmän tai vähemmän valikoidusti täyttäneitä vastaajia on mukana jonkin verran, yksittäisten kysymysten vastaajamäärä vaihtelee hieman. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita oli vastaajista 62 prosenttia ja suomalaisia 38 pro- senttia. Kaikista englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoista kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on koulutusohjelmavastaavien arvion mukaan noin 55 prosenttia (Garam 2009, 53), joten he olivat aineistossa yliedustettuina. Yliedustus ei kuitenkaan johdu vastausaktiivisuuden eroista, sillä ammattikorkeakoulujen toimitta- missa osoitteissa jakauma oli lähes sama.
24 4 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 4.1 SUKUPUOLI JA IKÄ Vastaajista naisia oli 51 prosenttia, miehiä 49 prosenttia. Taulukosta 3 näkyy, että suo- malaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä sukupuolijakaumat ovat päinvastaiset: suomalaisista naiset ovat selvänä enemmistönä, kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden joukossa miehet. AMKOTA-tietokannan mukaan kaikista englanninkie- listen koulutusohjelmien opiskelijoista miehiä on 54 prosenttia ja naisia 46 prosenttia. Naisten vastausaktiivisuuden on useissa tutkimuksissa havaittu olevan suurempi kuin miesten (esim. Viuhko 2006, 21). Sukupuoli�vastaajaryhmän�mukaan Vastaajaryhmä Mies Nainen Yhteensä Suomalaiset� 30 70 100 Kv.�tutkinto�op. 61 39 100 Kaikki 49 51 100 p=.000 Taulukko 3. Vastaajien sukupuoli vastaajaryhmän mukaan, % Vastaajilta tiedusteltiin syntymävuotta, jonka perusteella laskettiin ikä. Raportissa ikä tarkoittaa siis vastaajan ikää vuoden 2009 lopussa. Vanhin vastaaja ilmoitti syntymä- vuodekseen 1954, nuorin oli syntynyt vuonna 1991. 28 vastaajaa ei ilmoittanut synty- mävuottaan. Kuviosta 1 käy ilmi vastaajien ikäjakauma luokiteltuna. Noin kolme viidestä vas- taajasta oli korkeintaan 25-vuotiaita, yli 30-vuotiaita vastaajia on noin 14 prosenttia. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat keskimäärin hieman suomalaisia vanhempia: iän mediaani oli 25, suomalaisilla 24. Kaikkien vastaajien iän mediaani oli tasan 24 vuotta. Kyselyyn vastanneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa on yli kaksi kertaa enemmän vanhimpaan ikäryhmään kuuluvia vastaajia kuin suomalaisten ja selvästi enemmän myös toiseksi vanhimman ryhmän edustajia.
25 Kuvio 1. Vastaajien ikä luokiteltuna sekä vastaajaryhmän mukaan, % Kaiken kaikkiaan sekä suomalaiset että kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat tässä tutkimuksessa hiukan vanhempia kuin aikaisempien tutkimusten vastaajat. Esimerkiksi Koiviston ja Juusolan (2008) tutkimukseen vastanneista kansainvälisistä tutkinto-opis- kelijoista 64 prosenttia oli korkeintaan 25-vuotiaita. Markkulan (2006) tutkimuksessa suomalaisista ammattikorkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia oli korkeintaan 25-vuo- tiaita ja viimeisimmässä Opiskelijatutkimuksessa (Viuhko 2006) taas ammattikorkea- kouluopiskelijoiden iän mediaani oli noin 23 vuotta. Toisin sanoen englanninkielisissä ohjelmissa opiskelee tämän aineiston perusteella keskimääräistä hieman vanhempia opiskelijoita. Korkeampi ikä liittynee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla siihen, että huomattavalla osalla opiskelijoista on jo jonkinlainen korkeakoulututkinto suoritettuna ennen nykyisiä opintoja (ks. tarkemmin jäljempänä). Suomalaisten opiske- lijoiden kohdalla aikaisempi tutkimus antaa viitteitä siitä, että englanninkielisiin ohjel- miin ei välttämättä tulla aivan suoraan toiselta asteelta, vaan monilla ammattikorkeakou- luopintoja edeltää työskentely ulkomailla (Niemelä 2009, 42). 16 58 17 9 20 36 25 19 19 45 22 15 0 10 20 30 40 50 60 70 18�21 22�25 26�29 30� Ikäluokka Suomalaiset Kv.�tutkinto�op. Kaikki
26 4.2 KANSALAISUUS JA SUOMESSA ASUTTU AIKA Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille lähetetyssä lomakkeessa tiedusteltiin vastaajan kansalaisuutta. Kansalaisuudet luokiteltiin edelleen maanosiin. Taulukosta 3 ilmenee, että suurimman ryhmän muodostavat aasialaiset opiskelijat, joita oli 38 prosenttia kan- sainvälisistä tutkinto-opiskelijoista. Heistä runsas puolet oli kiinalaisia, jotka muodosti- vat myös selkeästi suurimman yksittäisen kansalaisuusryhmän (20 %) koko aineistossa. Toiseksi suurimman aasialaisten ryhmän muodostivat vietnamilaiset, joita oli kansain- välisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa noin 6 %. Kansainväliset�tutkinto�opiskelijat�maanosittain N % EU/ETA�maat 48 12 Muu�Eurooppa 42 10 Aasia 152 38 Afrikka 141 35 Latinalainen�Amerikka 6 2 USA/Kanada 9 2 Oseania 2 0 Muu� 5 1 Yhteensä 405 100 Taulukko 4. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat maanosaryhmän mukaan Toiseksi suurin ryhmä oli afrikkalaiset opiskelijat, joita oli 35 %. Maista parhaiten edus- tettuina olivat Nigeria (11 %) ja Etiopia (8 %). Yhteensä 22 prosenttia vastaajista oli eurooppalaisia. Heistä hieman yli puolet oli kotoisin Euroopan Unionin ja ETA:n jäsen- maista. EU:n ja ETA:n ulkopuolisesta Euroopasta oli kotoisin joka kymmenes vastaaja. Heistä lähes kaikki olivat venäläisiä. Latinalaisesta Amerikasta, USA:sta ja Kanadasta sekä Oseaniasta oli molemmista kotoisin pieni määrä vastaajia. Suomen kansalaisuus oli 12 vastaajalla. Viidellä oli kahden maanosan kansalaisuus ja 24 vastaajaa ei ilmoittanut kansalaisuuttaan lainkaan. Aasialaiset muodostivat suurimman ryhmän myös edellisessä ammattikorkeakoulujen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevassa selvityksessä, jossa heidän osuutensa oli jotakuinkin samansuuruinen kuin nyt (Koivisto & Juusola 2008, 29–30). Sen sijaan afrikkalaisten opiskelijoiden osuus oli nyt kerätyssä aineistossa huomattavasti edellistä selvitystä suurempi. Koiviston ja Juusolan selvityksen aineistossa afrikkalaisia oli noin 20 prosenttia kaikista vastaajista, kun taas eurooppalaiset muodostivat toiseksi suurim-
27 alle 1 v 30 % 1-2 v 32 % 5 tai enemmän 11 % 3-4 v 27 % man vastaajaryhmän 35 prosentilla. Afrikkalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä am- mattikorkeakouluissa onkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvun jälkipuoliskolla. Kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta tiedusteltiin myös Suomessa asuttua aikaa. Ku- viosta 2 ilmenee, että enemmistö oli asunut Suomessa korkeintaan neljä vuotta ja vajaa kolmasosa vasta alle yhden vuoden. Vain noin joka kymmenes kansainvälinen tutkinto- opiskelija oli asunut Suomessa viisi vuotta tai kauemmin. Havainto on linjassa opiskelu- vuotta koskevien tulosten kanssa, sillä suurin osa vastaajista ilmoitti olevansa opintojen alkuvaiheessa. Kuvio 2. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomessa asuma aika luokiteltuna, % 4.3 KOULUTUSALA, KOULUTUSTAUSTA JA OPISKELUVAIHE Vastaajien koulutusalaa kartoitettaessa käytettiin opetusministeriön koulutusalaluokitus- ta. Taulukosta 4 käyvät ilmi eri koulutusaloja edustavien opiskelijoiden määrät aineistos- sa sekä heidän osuutensa kaikista englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevista. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala on molemmissa vastaajaryhmissä selvästi suurin, mikä vastaa perusjoukkoa. Suurin ero perusjoukkoon verrattuna on luonnontieteiden alan selvä aliedustus aineistossa. Muuten perusjoukon ja aineiston erot koulutusalajakaumassa ovat pienehköjä, joskin kaksi suurinta alaa ovat hieman ali- edustettuja ja sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala vastaavasti hieman yliedustettuja.
28 Koulutusala�vastaajaryhmän�mukaan,�% Koulutusala Suomalaiset� Kv.�tutkinto�op. Kaikki Yhteiskuntatieteiden,�liiketalouden� ja�hallinnon�ala 53 45 48 Tekniikan�ja�liikenteen�ala 10 34 25 Sosiaali�,�terveys��ja�liikunta�ala 14 10 12 �Matkailu,�ravitsemis��ja�talousala 17 7 11 Luonnontieteiden�ala� 2 3 2 Kulttuuriala 3 1 2 Kaikki 100 100 100 p=.000 Taulukko 5. Koulutusala vastaajaryhmän mukaan sekä eri koulutusalojen edustavuus ai- neistossa, % Koulutusalojen tarkastelussa vastaajaryhmien välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat opiskelevat suomalaisia yli kolme kertaa use- ammin tekniikan ja liikenteen alalla; suomalaiset ovat puolestaan valinneet kansainvä- lisiä tutkinto-opiskelijoita useammin matkailu- ja ravitsemus- ja talousalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tai yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan. Suo- malaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden väliset erot olivat tilastollisesti mer- kitseviä myös sukupuolittain tarkasteltuna, joskin miesvastaajilla ryhmien väliset erot olivat jonkin verran pienempiä. Toisin sanoen esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alan suurempi suosio kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa ei selity vastaaja- ryhmän miesvaltaisuudella vaan he opiskelivat alaa sukupuolesta riippumatta keskimäärin suomalaisia useammin. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan korkein nykyisiä opintoja edeltävä koulutus. Tau- lukosta 5 näkyy, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kyselyn perusteella jo valmiiksi korkeasti koulutettuja: peräti 43 prosentilla oli korkeakoulututkinto ennen nykyisten opintojen aloittamista. Ero suomalaisiin on huomattava, sillä suomalaisilla yleisin pohjakoulutus oli ylioppilastutkinto ja vain pieni osa ilmoitti suorittaneensa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkeakoulujen kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden korkea pohjakoulutustaso on havaittu aikaisemmissakin tutkimuksissa (esim. Kinnunen 2003; Niemelä 2008a). Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla koulutustaso selittyy suureksi osaksi sillä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat opiskelevat useim- miten englanninkielisissä maisteriohjelmissa, mutta tämän aineiston perusteella myös ammattikorkeakouluihin hakeutuu jo valmiiksi korkeasti koulutuettuja opiskelijoita. Kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta ei tosin kysytty, missä maassa pohjakoulutus on suoritettu, joten vastaavuus suomalaisten nimikkeiden kanssa ei välttämättä ole aivan täsmällistä.
29 Taulukko 6. Koulutustausta vastaajaryhmän mukaan, % Kuviossa 3 on puolestaan esitetty vastaajien opiskeluvaihe. Suurimman ryhmän muo- dostivat ensimmäisen vuoden opiskelijat, joita oli 40 prosenttia kaikista vastaajista. Val- taosa (64 %) opiskeli ensimmäistä tai toista vuotta, suomalaisten ollessa opinnoissaan keskimäärin hieman kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita pidemmällä. Opiskeluvaiheen painottuminen opintojen alkuvaiheessa oleviin on huomioitu opiskelukokemusten ana- lyysissa. Kuvio 3. Opiskeluvuosi vastaajaryhmän mukaan, % Koulutusalan tai oppilaitoksen vaihtaminen oli vastaajien joukossa melko harvinaista. Vaihtaminen oli tapahtunut useimmiten ammattikorkeakoulusektorin sisällä. Suoma- laiset olivat vaihtaneet alaa tai oppilaitosta hieman kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita useammin. Suomalaiset� Kv.�tutkinto�op. Ylioppilastutkinto 74 32 Ammatillinen�tutkinto 7 11 Ylioppilas��ja�ammatillinen�tutkinto 13 14 Ammattikorkeakoulututkinto�(tai�opistotason�tutkinto) 4 15 Alempi�yliopistotutkinto�(kandidaatti) 1 23 Ylempi�yliopistotutkinto�(maisteri) 1 5 100 100 p=.000 31 27 26 16 45 23 19 13 40 24 22 14 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1. 2. 3. 4.�5. Opiskeluvuosi Suomalaiset Kv.�tutkinto� op. Kaikki
30 5 KOULUTUSVALINTOJEN VAIKUTTIMIA Tässä luvussa tarkastellaan niitä tekijöitä, joiden johdosta opiskelija on hakeutunut englanninkieliseen tai ulkomailla tapahtuvaan koulutukseen. Kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden motiiveja hakeutua Suomeen opiskelemaan on viime vuosina selvitetty melko perusteellisesti (Niemelä 2008a; Koivisto & Juusola 2008; Kärki 2005; Kinnunen 2003; Ally 2002). Tietoa löytyy myös siitä, miksi suomalaiset opiskelijat hakeutuvat ulkomaille suorittamaan korkeakoulututkintoa (Garam 2003). Sen sijaan suomalaisten opiskelijoiden syistä hakeutua englanninkielisiin koulutusohjelmiin tiedetään vain vähän. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön tuoreessa tutkimuksessa (Niemelä 2009) englanninkielisen koulutuksen sekä ulkomailla opiskelun vetovoimatekijöihin avattiin näkökulmaa laadullisten haastattelujen pohjalta; tässä tutkimuksessa tavoitteena on opiskelijoiden vaikuttimien selvittäminen suuremmalla otoksella. Koulutusuran muotoutumiseen vaikuttavat tekijät ovat tietysti hyvin moninaisia ja osittain vaikeasti arvioitavissa. Koulutusvalintojen syitä ja taustoja ei pyrittykään sel- vittämään tyhjentävästi, vaan kyselyssä painottuivat syyt, joita voidaan pitää erityisesti kansainväliseen opiskeluun liittyvinä vetovoimatekijöinä. Esimerkiksi opiskelijan aikai- semman kansainvälisen kokemuksen vaikutuksesta oltiin tutkimuksessa kiinnostuneita erityisesti siksi, että aikaisemmissa tutkimuksissa on noussut esiin kansainvälisen ko- kemuksen kasautuminen taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan tietynlaisille opiskelijaryh- mille. Ulkomailla korkeakoulututkintoaan suorittavien suomalaisten on todettu olevan jo valmiiksi kansainvälisesti sangen kokeneita, sillä enemmistö heistä on esimerkiksi asunut ulkomailla jo ennen nykyisiä opintojaan. (Saarikallio ym. 2008; Garam 2003; vrt. Wiers-Jenssen 2008). On myös saatu viitteitä siitä, että englanninkielisiin maiste- ri- ja ammattikorkeakouluohjelmiin hakeutuvilla opiskelijoilla on tyypillisesti takanaan kokemusta joko ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä (Niemelä 2009, 45). Tällainen kansainvälisen kokemuksen ”kasautuminen” on siinä mielessä mielenkiintoista, että englanninkielisten ohjelmien yhtenä lähtökohtana on kansainvälistymisen mahdolli- suuksien tarjoaminen myös sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole tilaisuutta tai halua hankkia kokemusta ulkomailta. Koulutusvalintojen vaikuttimia koskevat kysymykset räätälöitiin vastaajaryhmille erik- seen. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tavoitteena oli selvittää erityisesti ulkomaille opiskelemaan vetäviä tai työntäviä tekijöitä. Heiltä ei siis kysytty erityisesti Suomen tai tietyn ammattikorkeakoulun valinnan vaikuttimista. Suomalaisilta opiske- lijoilta puolestaan kysyttiin, mitkä asiat vaikuttivat nykyiseen, englanninkieliseen kou- lutusohjelmaan hakeutumiseen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri syiden vaikutusta asteikolla, jonka ääripäinä olivat vaihtoehdot erittäin paljon – ei lainkaan ja lisäksi mu- kana oli ”en osaa sanoa” -vaihtoehto. Eri tekijöille laskettiin koettua tärkeyttä kuvaava
31 keskiarvo niin, että ”ei lainkaan tärkeä” -vastaus sai arvon yksi, jossain määrin tärkeä arvon kolme ja erittäin tärkeä arvon viisi. Toisin sanoen tekijä sai sitä korkeamman arvon, mitä suuremmaksi kunkin tekijän vaikutus omaan koulutusvalintaan arvioitiin. ”En osaa sanoa” -vaihtoehto poistettiin analyysista. Kyseisen vaihtoehdon valinneita oli hyvin vähän. Taulukkoihin 7 ja 8 on koottu molempien vastaajaryhmien arviot eri tekijöiden vaiku- tuksesta. Tärkeimmiksi arvioidut vaikuttimet ovat listassa kärkipäässä. Taulukko 7. Eri tekijöiden merkitys englanninkieliseen koulutusohjelmaan hakeutumiselle suomalaisten vastaajien keskuudessa Suomalaisten opiskelijoiden kohdalla vaikuttimet voidaan jakaa karkeasti ottaen niihin, jotka liittyvät nimenomaan koulutusohjelman englanninkielisyyteen sekä muihin syihin, esimerkiksi tietyn koulutusalan tai oppilaitoksen vetovoimaan. Englanninkielisyys ja sii- hen kohdistuvat odotukset näyttävät odotetusti houkuttelevan ohjelmiin selvästi enem- män kuin muut tekijät. Selvästi tärkeimmäksi tekijäksi koettiin englanninkielisen tut- kinnon hyödyt ulkomaisilla työmarkkinoilla. Muutenkin työmarkkinoihin liittyvät syyt korostuivat suomalaisten vastaajien keskuudessa. Toiseksi tärkeimmäksi sijoittunut halu opiskella kansainvälisessä opiskelijaryhmässä voidaan tulkita osittain työmarkkinoihin liittyväksi syyksi, sillä korkeakouluopiskelijoiden on todettu pitävän monikulttuurista Arvelin,�että�englanninkielisestä�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�ulkomaisilla� työmarkkinoilla�kuin�suomenkielisestä� 4,5 Halusin�opiskella�kansainvälisessä�opiskelijaryhmässä� 4,0 Haluan�työskennellä�tulevaisuudessa�ulkomailla� 3,9 Halusin�parantaa�kielitaitoani� 3,7 Arvelin,�että�englanninkielisestä�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�Suomen� työmarkkinoilla�kuin�suomenkielisestä� 3,7 Arvelin,�että�englanninkielinen�koulutusohjelma�on�korkeatasoisempi�kuin� suomenkielinen� 3,2 Halusin�opiskella�nimenomaan�tällä�paikkakunnalla� 3,2 Halusin�opiskella�nimenomaan�tässä�ammattikorkeakoulussa� 2,6 Opiskelu�englanniksi�on�minulle�helpompaa�kuin�suomeksi� 2,6 Englanninkieliseen�ohjelmaan�oli�helppo�päästä�sisään� 2,6 Olen�asunut�aikaisemmin�ulkomailla� 2,5 Olen�opiskellut�aikaisemminkin�(esim.�peruskoulu,�lukio,�ammattioppilaitos)� englanniksi� 1,8 Perheen�ja/tai�kaverien�suositus� 1,7 Koulutusohjelmaa�ei�ollut�tarjolla�suomeksi/ruotsiksi� 1,4 En�päässyt�suomenkieliseen�koulutusohjelmaan� 1,4
32 korkeakouluyhteisöä tärkeänä kansainvälisten työelämävalmiuksien saavuttamisessa (esim. Niemelä 2009, 23). Taulukon keskivaiheille sijoittuivat koulutusohjelmalta odotettu laatu sekä halu opis- kella tietyllä paikkakunnalla. Muut vaikuttimet koettiin keskimäärin selvästi vähemmän tärkeiksi. Englanninkielisyyteen liittyvistä syistä opiskelun ja sisäänpääsyn helppous suomenkieliseen ohjelmaan verrattuna sekä aikaisempi ulkomailla asuminen saivat enemmistön vastauksissa melko vähän painoarvoa ja vielä vähemmän aikaisempi opis- kelu englanniksi. Halu opiskella tietyllä paikkakunnalla sekä aikaisempi asuminen ulkomailla jakoivat vastaajien mielipiteitä muita vaikuttimia enemmän eli vastaukset olivat painottuneet as- teikon ääripäihin. Vastaajista 36 prosenttia piti aikaisempaa ulkomailla asumista erittäin tai melko paljon vaikuttaneena syynä; runsas puolet vastaajista taas ilmoitti, ettei vai- kutusta ollut lainkaan. Englanninkielisten ohjelmien suomalaisopiskelijoiden joukossa on siis kohtuullisen paljon niitä, joilla aikaisempi kansainvälinen kokemus on myötä- vaikuttanut koulutusvalintaan, mutta runsaasti myös niitä, joilla tällaista taustaa ei ole. Tarkkoja päätelmiä siitä, kuinka suuri osa vastaajista tai kaikista opiskelijoista oli joskus elämässään asunut ulkomailla, ei kyselyn perusteella tietenkään voida tehdä. Kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmat vetävät puoleensa jo valmiiksi jollakin tavalla kansainvälistyneitä opiskelijoita. Vain pieni osa vastaajista koki suositusten vaikuttaneen koulutusvalintaan eikä englan- ninkielistä ohjelmaa ollut kovin usein valittu myöskään siksi, ettei suomen- tai ruotsin- kielistä vastaavaa ollut tarjolla tai opiskelija ei ollut päässyt sellaiseen sisään. Vähiten vaikutusta koettiin siis olleen syillä, jotka eivät varsinaisesti liittyneet englanninkieli- syyteen.
33 Talukko�8.�Eri�tekijöiden�merkitys�ulkomaille�opiskelemaan�hakeutumiselle� kansainvälisten�tutkinto�opiskelijoiden�keskuudessa Halusin�opiskella�kansainvälisessä�opiskelijaryhmässä� 4,2 Halusin�kokea�vieraan�maan 4,1 Haluan�työskennellä�tulevaisuudessa�ulkomailla� 4,0 Arvelin,�että�ulkomaisesta�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�ulkomaisilla� työmarkkinoilla�kuin�kotimaisesta 4,0 Halusin�itsenäistyä 3,9 Arvelin,�että�ulkomaisesta�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�kotimaani� työmarkkinoilla�kuin�kotimaisesta 3,9 Arvelin,�että�ulkomainen�koulutusohjelma�on�korkeatasoisempi�kuin�kotimainen 3,8 Olen�opiskellut�aikaisemminkin�(esim.�peruskoulu,�lukio,�ammattioppilaitos)� englanniksi� 3,7 Halusin�parantaa�kielitaitoani� 3,5 Korkea�asteen�koulutus�on�kotimaassani�maksullista 3,1 Yksinkertainen�hakuprosessi 2,8 Suosittelut 2,7 Sosiaaliset�siteet 2,5 Olen�asunut�aikaisemmin�ulkomailla� 2,3 Kotimaassani�ei�ollut�tarjolla�sopivaa�koulutusta 2,2 Taulukko 8. Eri tekijöiden merkitys ulkomaille opiskelemaan hakeutumiselle kansainvälis- ten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa suurimpana ulkomaille hakeutu- misen vaikuttimena pidettiin kansainvälistä opiskelijaryhmää ja toiseksi tärkeimpänä vieraan maan kokemista. Lähes yhtä merkittäviksi nousivat työmarkkinoihin liittyvät syyt sekä itsenäistymishalun vaikutus. Kuten suomalaistenkin vastaajien kohdalla kär- kipäähän sijoittuneiden tekijöiden yhteisenä nimittäjänä voidaan nähdä työelämäval- miudet. Kansainvälisen liikkuvuuden ns. kokemuksellisten etujen, kuten omien siipien kokeilemisen ja vieraaseen kulttuuriin tutustumisen, on katsottu vahvistavan opiskelijan henkilökohtaisen kehityksen lisäksi niin sanottuja yleisiä työelämävalmiuksia kuten viestintä- ja sosiaalisia taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä (Niemelä 2009, 55–56; Wiers-Jenssen 2005, 21–22; Garam 2003, 58). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa nimenomaan ulkomailla opiskeluun liittyvät odotetut hyödyt koettiin yleisesti tärkeämmiksi kuin opiskelijan omaan taustaan liittyvät syyt tai kotimaahan liittyvät työntävät tekijät. Koulutuksen maksullisuus koti- maassa sijoittui taulukossa keskivaiheen alapuolelle. Kun jakaumia tarkasteltiin tarkem- min, kävi ilmi, että sitä piti erittäin paljon vaikuttaneena tekijänä 30 prosenttia vastaajista ja toisaalta ei lainkaan vaikuttaneena 24 prosenttia. Näkemysten epätasainen jakautumi- nen kertoo kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden taustojen heterogeenisyydestä: kor- keakoulutuksen maksullisuus kotimaassa on heistä huomattavalle osalle ratkaiseva syy lähteä ulkomaille, mutta paljon on myös niitä, joilla mahdolliset lukukausimaksut eivät
34 ratkaise päätöstä. Jälkimmäiseen ryhmään kuulunee sekä maksullisen että maksuttoman korkeakoulutuksen maista tulevia opiskelijoita, jotka ovat syystä tai toisesta halunneet ulkomaille opiskelemaan, vaikka siihen olisi varaa kotimaassakin. Ulkomailla työskentely nousi vahvasti esiin molempien vastaajaryhmien näkemyksissä. Mahdollisuudet kansainväliseen työuraan houkuttelevat opiskelijoita siis sekä vieraskie- liseen koulutukseen kotimaassa että ulkomaille opiskelemaan. Lisäksi kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta tiedusteltiin ensisijaista syytä Suomeen muuttamiselle. Tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osa heistä oli tullut maahan ni- menomaan tutkintoa suorittamaan ja minkälaiset muut syyt olivat tuoneet opiskelijoita Suomeen. Eri syiden ensisijaisuus näkyy kuviossa 4. Odotettu ja aikaisempia tutki- muksia (Koivisto & Juusola 2008; Kinnunen 2003) myötäilevä tulos oli, että valtaosa vastaajista oli muuttanut Suomeen ensisijaisesti korkeakoulututkintoa suorittamaan. Toiseksi yleisin syy liittyi sosiaalisiin siteisiin, eli maahan oli tultu esimerkiksi puolison takia tai yhdessä vanhempien kanssa. Yhdeksän prosenttia ilmoitti tärkeimmäksi syyksi halun kokea vieras maa. Halu työskennellä Suomessa sekä vaikeudet kotimaassa olivat maahanmuuton ensisijaisina syinä harvinaisia, sillä vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti niistä jommankumman tärkeimmäksi vaikuttimekseen. Vielä harvinaisempi syy oli työllistyminen Suomeen ja vain prosentti ilmoitti syntyneensä Suomessa. Kuvio 4. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ensisijainen syy muuttaa Suomeen, % 64 14 4 1 5 9 3 1 0 20 40 60 80 Korkeakoulututkinnon suorittaminen� Puoliso/kumppani/muut sosiaaliset�siteet Muutin�vanhempieni kanssa Sain�töitä�Suomesta Halusin�työskennellä Suomessa Halusin�kokea�vieraan maan Vaikeudet�kotimaassa Olen�syntynyt�Suomessa
35 6 OPISKELU ENGLANNINKIELISESSÄ AMMATTI- KORKEAKOULUOHJELMASSA 6.1 OPINTOJEN TASO JA KANSAINVÄLISYYS Tässä alaluvussa luodaan katsaus opiskelijoiden opiskelutyytyväisyyteen. Aluksi ana- lysoidaan opiskelua koskevien odotusten täyttymistä, minkä jälkeen edetään yksityis- kohtaisempaan tarkasteluun. Näkemyksiä opintojen laadusta ja kansainvälisyydestä tarkastellaan useiden eri ulottuvuuksien kautta. 6.1.1 Opiskelua koskevien odotusten täyttyminen Lomakkeessa opiskelijoita pyydettiin arvioimaan, miten hyvin opintoihin kohdistuvat odotukset olivat täyttyneet tähänastisissa opinnoissa. Vastaajista 58 prosenttia ilmoitti, että odotukset ovat täyttyneet erittäin hyvin tai hyvin. Kolmasosa vastaajista koki odo- tustensa täyttyneen keskinkertaisesti ja noin joka kymmenennellä odotusten täyttyminen oli huonoa tai erittäin huonoa. Vastaajaryhmien väliset erot olivat huomattavia. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat arvioivat odotustensa täyttymisen myönteiseksi keskimäärin huomattavasti useammin kuin suomalaiset, jotka taas katsoivat odotustensa täyttyneen yhtä usein keskikertai- sesti kuin hyvin tai erittäin hyvin. Myös odotusten huono täyttyminen oli suomalaisten joukossa hieman yleisempää kuin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla. Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita suuremmasta kriittisyydestä on saatu viitteitä aikaisemminkin (ks. Koivisto ja Juusola 2008, 41). Nyt eroja vastaajaryhmien näkemyksissä analysoitiin tarkemmin. "Miten�ammattikorkeakouluopinnot�ovat�kokonaisuudessaan�vastanneet�odotuksiasi?",�% Erittäin� hyvin� Hyvin� Keskinkertaisesti Huonosti Erittäin� huonosti Yhteensä Suomalaiset� 5 39 44 10 2 100 Kv.�tutkinto�op. 21 46 24 8 1 100 Kaikki 15 43 32 9 1 100 p=.000 Taulukko 9. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin vastaajaryhmän mukaan, %
36 Sukupuolten välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja odotusten täyttymisessä. Naiset kokivat odotustensa täyttyneen keskimäärin heikommin kuin miespuoliset vas- taajat. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suurempi tyytyväisyys ei kuitenkaan selity vastaajaryhmien sukupuolijakaumilla eikä myöskään opiskeluvaiheen jakaumilla. Tarkasteltaessa kysymystä sukupuolittain (taulukko 10) erikseen, kävi ilmi, että suoma- laiset vastaajat katsoivat sukupuolesta riippumatta odotustensa täyttyneen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita heikommin. Lisäksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden käsi- tykset olivat suomalaisia keskimäärin myönteisempiä opiskeluvaiheesta riippumatta. Myöskään koulutusalojen välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja, kun odo- tuksia tarkasteltiin vastaajaryhmittäin. "Miten�ammattikorkeakouluopinnot�ovat�kokonaisuudessaan�vastanneet�odotuksiasi?",�% Sukupuoli Nainen Otos Erittäin� hyvin� Hyvin� Keskin� kertaisesti Huonosti Erittäin� huonosti Yhteensä Suomalaiset� 4 38 44 11 3 100 Kv.�tutkinto�op. 15 48 28 8 2 100 Kaikki 9 42 36 10 3 100 p=.000 Mies Otos Erittäin� hyvin� Hyvin� Keskin� kertaisesti Huonosti Erittäin� huonosti Yhteensä Suomalaiset� 8 42 44 6 0 100 Kv.�tutkinto�op. 24 45 22 7 1 100 Kaikki 20 45 27 7 1 100 p=.001 Taulukko 10. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin sukupuolen ja vastaajaryhmän mukaan, % Maanosan mukaan tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että parhaiten ovat täyttyneet Afrikasta sekä USA:sta tai Kanadasta tulevien kansainvälisten opiskelijoiden odotukset. EU- maista tulevien odotukset ovat täyttyneet keskimäärin huonoimmin ja myös aasialaiset vastaajat ovat hiukan keskimääräistä kriittisempiä. Kaikissa kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden maanosittaisissa ryhmissä tyytyväisyys erosi tilastollisesti merkitseväl- lä tavalla suomalaisten vastaajien näkemyksistä eron ollessa maanosasta riippumatta samankaltainen eli suomalaisten mielipiteet olivat kriittisempiä kuin muilla. Tulosta on kuitenkin pidettävä suuntaa antavana, sillä osa solufrekvensseistä oli varsin pieniä – USA:sta tai Kanadasta, Latinalaisesta Amerikasta sekä Oseaniasta tulevia opiskelijoita oli kussakin ryhmässä alle kymmenen. Ristiintaulukoinneissa koulutusalojen mukaan kävi ilmi, että vastaajaryhmien sisällä koulutusalojen välillä ei ollut tilastollisesti mer- kitseviä eroja odotusten täyttymisessä. Vastaajien arviot odotusten täyttymisestä olivat molemmissa vastaajaryhmissä jonkin verran kielteisempiä kuin muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Markkulan (2006,
37 27–28) suomalaisiin opiskelijoihin kohdistuneessa tutkimuksessa noin puolet ilmoitti odotusten toteutuneen erittäin hyvin tai hyvin ja noin joka kymmenes huonosti. Nyt saadut suomalaisten opiskelijoiden tulokset olivat kriittisempiä, mikä voidaan tulkita niin, että englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien suomalaisten kohdalla odotukset ja todellisuus ovat useammin ristiriidassa kuin suomen- ja ruotsinkielisissä ohjelmissa opiskelevilla. Koiviston ja Juusolan (2008) tutkimuksessa odotusten täyttymistä kysyttiin neliluokkai- sella kysymyksellä, jolloin kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista noin kaksi kolmesta ilmoitti odotusten täyttyneen oikein hyvin tai melko hyvin eli määrä oli samaa luokkaa kuin käsillä olevassa tutkimuksessa. Sen sijaan nyt kerätyssä aineistossa oli lähes kaksi kertaa enemmän niitä kansainvälisiä opiskelijoita, joiden odotukset olivat täyttyneet huonosti. Koska kysymys oli hieman erilainen, eivät tulokset ole täysin vertailukelpoi- sia.1 6.1.2 Opetuksen taso ja opettajien valmiudet Opetuksen taso. Odotusten täyttymisen lisäksi selvitettiin vastaajien arviota opetuk- sen tasosta omassa ammattikorkeakoulussa. Arvioinnissa käytettiin viisiluokkaista asteikkoa (1 = erittäin hyvä, 5 = heikko). Kuviossa 5 näkyvien jakaumien perusteella voidaan todeta, että englanninkielisten ammattikorkeakouluohjelmien opiskelijat eivät ole opetuksen tasoon täysin tyytyväisiä. Vain runsas puolet vastaajista piti tasoa hyvänä tai erittäin hyvänä ja kolmannes keskinkertaisena; noin joka seitsemännen vastaajan mielestä taso oli välttävä tai heikko. Tässäkin kohdassa suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden arviot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista 17 prosenttia piti opetuksen tasoa erittäin hyvänä ja 47 prosenttia hyvänä, kun suomalaisilla vastaavat luvut olivat 5 ja 35 prosenttia. 1 Koiviston ja Juusolan (2008) tutkimuksessa kysymys esitettiin muodossa ”Have the studies in the university of applied sciences met your expectations?” ja vastausvaihtoehdot olivat ”Very well”, ”Quite well”, ”Average”, ”Poorly”
38 p=.000 Kuvio 5. Vastaajien näkemykset opetuksen tasosta omassa ammattikorkeakoulussa vastaa- jaryhmän mukaan, % Suomalaisten opiskelijoiden arviot ovat jonkin verran kriittisempiä kuin Markkulan (2006, 56–57) tutkimuksessa, jossa runsas puolet vastaajista piti opetuksen tasoa hyvänä tai erittäin hyvänä ja vain kahdeksan prosenttia välttävänä tai heikkona. Eron taustalla saattaa vaikuttaa opetuskieli; kuten jäljempänä käy ilmi, suomalaiset opiskelijat suh- tautuvat opettajien englannin kielen taitoon kriittisesti ja näkemysten voidaan olettaa heijastuvan myös käsitykseen opetuksen yleisestä tasosta. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden käsitykset ovat puolestaan hieman myöntei- sempiä kuin Markkulan (mt.) tutkimilla suomalaisopiskelijoilla. Vertailun tulokset ovat samankaltaisia kuin opintoja koskevien odotusten kohdalla: englanniksi opiskelevat suomalaiset vaikuttavat opintojen tasoa kohtaan kriittisemmiltä kuin suomen- ja ruotsin- kielisten ohjelmien opiskelijat, kun taas kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden arviot ovat myönteisempiä kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Opintoja koskevien odotusten täyttymisen ja opetuksen tason ohella kiinnostus koh- distui siihen, miten koulutuksen kansainvälisyyden eri osatekijät toteutuvat opinnoissa opiskelijoiden näkökulmasta. Opiskelijoiden kokemuksia kansainvälisyyden tasosta selvitettiin opetusta, opintosisältöjä ja koulutusohjelmaa koskevien väittämien avulla. Väittämät liittyivät erityisesti niihin asioihin, joita opiskelijoiden on havaittu pitävän oleellisina koulutuksen kansainvälisyyden kriteereinä (Niemelä 2009). 5 17 12 35 47 42 43 26 32 14 7 10 3 3 4 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset� Kv.�tutkinto�op. Kaikki Erittäin�hyvä Hyvä Keskinkertainen Välttävä Heikko�
39 Opettajien kielitaito. Suomalaisten opettajien englannin kielen taidon riittävyys oli väitteistä se, johon vastaajat suhtautuivat molemmissa ryhmissä kaikkein kielteisimmin. Kaikista vastaajista vain hieman yli puolet (53 %) oli väitteen kanssa samaa mieltä. Erityisen varauksellisia väitettä kohtaan olivat suomalaiset vastaajat, joista peräti 58 prosenttia ei pitänyt kielitaitoa riittävänä, kun kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista eri mieltä oli 23 prosenttia. Opettajien kielitaito on noussut opiskelijoiden kritiikin kohteeksi muissakin selvityk- sissä. Koiviston ja Juusolan (2008, 53–54) raportissa näkemyksiä kartoitettiin tieduste- lemalla tyytyväisyyttä opettajien kielitaitoon. Vain yhdessä ammattikorkeakoulussa yli puolet vastaajista oli opettajien kielitaitoon tyytyväisiä. Asia sai muutenkin osakseen kritiikkiä. Äidinkielenään englantia puhuvia opettajia toivottiin lisää. Samankaltaista palautetta on saatu ammattikorkeakouluopiskelijoilta aiemminkin. (Niemelä 2009, 25; Hirvonen 2007; Kinnunen 2003). Sen sijaan Garamin (2009) tutkimien koulutusohjelmavastaavien keskuudessa opetuk- seen ja koulutuksen järjestämiseen ei koeta liittyvän kovin merkittäviä ongelmia, kuten ei myöskään opettajien kieli- ja kulttuurivalmiuksiin. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelun järjestämistä pidettiin kyseisessä selvityksessä jonkin verran ongelmal- lisempana kuin muita asioita, mutta sitäkään ei arvioitu kovin suureksi ongelmaksi. Ylipäätään selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden arviot ovat kriitti- sempiä kuin ohjelmien järjestäjien. (Garam 2009, 67–68). Ero saattaa johtua siitä, että opiskelijat arvioivat valmiuksia oman kokemuksensa perusteella, kun taas ohjelmista vastaavien käsitykset voivat perustua enemmän mielikuviin. Lisäksi opiskelijoiden ase- ma ”asiakkaina” tekee heistä ehkä lähtökohtaisesti kriittisempiä. Samanlainen epäsuhta opiskelijoiden ja järjestävän tahon käsitysten välillä on havaittu esimerkiksi korkeakou- luharjoittelua koskevissa selvityksissä, joissa opettajien ja ohjaajien on todettu arvioivan työssä oppimista opiskelijoita myönteisemmin (ks. Tynjälä ym. 2005, 205). Yhtäältä myös korkeakouluista on saatu erilaisia tuloksia. Esimerkiksi Aallon (2003) selvityksessä vieraskielisen koulutustarjonnan kriittisiksi pisteiksi osoittautuivat kor- keakoulujen edustajien näkökulmasta tehtävään sopivan opetushenkilöstön saatavuus ja motivointi. Ammattikorkeakouluissa ongelmana nähtiin nimenomaan opettajien kieli- ja kulttuuritaitojen ylläpito (Mt., 55). Opettajien kielitaidon ja ohjausvalmiuksien paran- tamista pitivät tärkeänä kehittämiskohteena myös ne korkeakoulujen edustajat, joita haastateltiin koulutuksen ja opiskeluympäristön kansainvälisyyden kriteereitä koskevaa tutkimusta varten (Niemelä 2008b). Siinä missä suomalaisten opettajien kielitaito ei täysin tyydyttänyt vastaajia, ulkomaa- laisten opettajien englannin kielen taito sai väitekokonaisuuden myönteisimmät arviot. Kaikista vastaajista 78 prosenttia piti kielitaitoa riittävänä, eri mieltä väitteen kanssa oli
40 vain seitsemän prosenttia. Tässä asiassa suomalaiset olivat arvioissaan vielä kansainvä- lisiä tutkinto-opiskelijoitakin myönteisempiä: 82 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä. Ero suomalaisten opettajien kielitaitoa koskeviin arvioihin on huomattava. Taus- talla saattaa vaikuttaa korkeatasoisemman kielitaidon ohella se, että ulkomaalaisten jou- kossa on paljon äidinkielenään englantia puhuvia. Toisaalta voi olla niinkin, että ainakin suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suhtautuminen ulkomaalaisten opettajien mah- dollisiin aksentteihin on toisenlaista kuin suomalaisten opettajien kohdalla. Opettajien monikulttuuriset valmiudet. Kielitaidon ohella opetushenkilökunnan kansainvälisiin valmiuksiin kuuluu kyky opettaa ja ohjata monikulttuurista ryhmää. Opettavan tai ohjaavan tahon osaaminen on tärkeää, sillä tutkimusten valossa opintoihin liittyvä yhteistyö monikulttuurisessa ryhmässä koetaan usein vaativaksi. Vaikeudet tai jopa vastahakoisuus monikulttuurisessa ryhmässä työskentelyä kohtaan voivat johtua vuorovaikutusongelmista, ennakkoluuloista tai siitä, että ryhmätyöt koetaan ylipäätään työläiksi ja kulttuurierot edellyttävät ylimääräistä panostusta työskentelyyn. (Esim. Ip- polito 2007; De Vita 2005; Carroll 2005; Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2009.) Vastaajat olivat opettajien monikulttuurisiin valmiuksiin yleisesti melko tyytyväisiä, sillä 64 prosenttia piti valmiuksia riittävinä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemykset olivat tässäkin suomalaisia selvästi myönteisempiä, mutta toisaalta astetta kriittisempiä kuin Koiviston ja Juusolan (2008, 54) tutkimilla kansainvälisillä tutkinto- opiskelijoilla, joista puolet oli valmiuksiin tyytyväisiä ja kymmenen prosenttia tyyty- mättömiä. Vertailua voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa antavana, sillä Koiviston ja Juusolan tutkimuksessa asiaa selvitettiin kolmiluokkaisella tyytyväisyyttä mittaavalla kysymyksellä. Suomalaisista vastaajista opettajien valmiuksia piti riittämättöminä lähes neljännes (24 %), jota voidaan pitää verraten korkeana määränä. Taustalla saattaa vaikuttaa suo- malaisten opiskelijoiden avovastauksissa (ks. luku 6.1.4) esiin nousseet kokemukset monikulttuurisen opiskelijaryhmän asettamista haasteista, jotka liitettiin erityisesti ryhmätöiden tekemiseen. Usein kulttuurieroista johtuviksi tulkitut vaikeudet voivat johtaa myönteiseen oppimiskokemukseen, mutta myös turhautuneisuuteen ja kielteiseen suhtautumiseen ryhmätöitä kohtaan. Tällöin opettajan mahdollisuuksiin taata yhteistyön onnistuminen olisi kiinnitettävä huomiota. Monikulttuurisen korkeakouluopetuksen ja ryhmätyöopiskelun haasteita tutkinut Carroll (2005, 90–91; vrt. Ippolito 2007, 756– 760) toteaakin, että tehostettu ohjaus ryhmätyön tekoon on tärkeää, koska käsitykset ryhmätyöstä vaihtelevat kulttuurista toiseen. Myös opetuksen kansainvälisyyttä pohti- nut Teekens (2000, 30–31) korostaa opettajan roolia ja katsoo, että kansainvälistetyn opetussuunnitelman onnistunut käytännön toteuttaminen edellyttää opettajalta erityistä asiantuntemusta, kulttuurienvälisiä taitoja ja oikeanlaista asennetta.
41 Suomessa opettajien kansainväliset valmiudet on jo pitkään tunnistettu yhdeksi korkea- koulujen vieraskielisten koulutusohjelmien ydinhaasteeksi. Korkeakoulutuksen uudessa kansainvälistymisstrategiassa (OPM 2009) korkeakouluja velvoitetaankin huolehtimaan opettajien kieli- ja kulttuuriosaamisesta. Kehityspyrkimykset näkyvät myös käytännös- sä. Garamin (2009, 38–39) selvityksessä kävi ilmi, että varsinkin englannin kielessä on opetushenkilökunnalle tarjolla runsaasti koulutusta: sitä järjestetään 79 prosentissa ky- selyyn vastanneista ammattikorkeakouluohjelmista. Pedagogista koulutusta on tarjolla 60 prosentissa. Sen sijaan monikulttuurisuuteen tai kansainväliseen opetukseen liittyvää koulutusta on tarjolla selvästi harvemmin eli alle puolessa kyselyyn osallistuneista kou- lutusohjelmista. 6 13 11 41 33 36 12 24 19 33 48 42 41 42 42 46 44 45 6 15 12 4 12 9 17 18 17 41 19 27 7 5 6 23 12 16 14 4 8 0 1 1 1 3 2 0 0 0 5 6 6 1 0 1 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.008 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaisten opettajien�englannin taito�on�riittävä Ulkomaalaisten opettajien�englannin taito�on�riittävä Opettajilla�on�riittävät valmiudet monikulttuurisen ryhmän�opettamiseen ja�ohjaukseen Täysin�samaa�mieltä� Jokseenkin�samaa�mieltä� Ei�samaa,�eikä�eri�mieltä Jokseenkin�eri�mieltä Täysin�eri�mieltä� EOS Kuvio 6. Näkemykset opettajien valmiuksista vastaajaryhmän mukaan, %
42 6.1.3 Opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyys Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen nykyiset määrittelyt korostavat systemaat- tisuutta ja jatkuvuutta sekä kansainvälisyyden kokonaisvaltaista ulottamista kaikkiin korkeakoulun toimintoihin. (Esim. Knight 2004; Huang 2006.) Yksi keino pysyväis- luonteisen kansainvälisyyden lisäämiseen on koulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien sisällöllinen kansainvälistäminen, jonka on katsottu jääneen eurooppalaisissa korkeakou- luissa pitkään liikkuvuuden varjoon (Nilsson 2000, 21). Nykyään opetussuunnitelman sisältöjen kansainvälisyyttä pidetään kuitenkin keskeisenä osana korkeakoulujen kan- sainvälistymistä ja esimerkiksi opetusministeriön uudessa kansainvälistymisstrategiassa vieraskielisen opetuksen aito kansainvälisyys sekä muun opetustarjonnan kansainväliset elementit mainitaan yhtenä kehittämisen kohteena, johon panostamalla voidaan parantaa opetuksen laatua (OPM 2009, 17–18). Myös tuoreessa, englanninkielisiä korkeakou- luohjelmia koskevassa haastattelututkimuksessa (Niemelä 2009, 26–27) havaittiin, että opiskelijat odottivat kansainväliseltä koulutusohjelmalta kansainvälisyyttä myös muulla kuin kielen ja liikkuvuuden tasolla: he pitivät tärkeänä jollakin tavalla kansainvälisiä opetussisältöjä, kuten esimerkkejä, materiaaleja ja näkökulmia. Opetussisällöt. Vastaajien tyytyväisyys oman koulutusohjelman sisällölliseen kansain- välisyyteen oli myös tyydyttävällä tasolla, sillä väitteen ”Opetuksen sisällöt ovat tar- peeksi kansainvälisiä” allekirjoitti kolme viidestä vastaajasta. Kriittisiäkin näkemyksiä löytyi, erityisesti suomalaisten joukosta, sillä heistä runsas neljännes oli väitteen kanssa eri mieltä. Vastaajaryhmien eroa saattaa osittain selittää se, että opintosisältöjen kansain- välisyyden kriteerit ovat erilaisia. Esimerkiksi Suomea koskevat esimerkit tai suoma- laiset opetusmateriaalit näyttäytyvät varmasti eri tavalla kotimaassaan kuin ulkomailla opiskelevalle. Opiskelijaryhmän kansainvälisyys. Edellä todettiin opiskelijaryhmän kansainvälisyy- den olevan yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka houkuttelee opiskelijoita valitsemaan tutkinnon suorittamisen ulkomailla tai vieraalla kielellä kotimaassa. Aikaisemmissa tutkimuksissa opiskelijoiden on havaittu pitävän ryhmän vaihtelevia taustoja tärkeänä laatutekijänä (esim. Hirvonen 2007) sekä koulutusohjelman kansainvälisyyden yhtenä oleellisena kriteerinä (Niemelä 2009, 23). Kansainvälisyyden ajateltiin nousevan mo- nikulttuurisen ryhmän keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja sen tarjoamista oppimisen mahdollisuuksista (mt, 28). Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden näkemykset opiskelijaryhmästä olivat sangen myönteisiä, sillä kaksi kolmesta koki opiskelijaryhmän kansainvälisyyden vastaavan odotuksiaan. Molemmissa vastaajaryhmissä selkeä enemmistö koki odotustensa täytty- neen. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat hieman suomalaisia kriittisempiä, mutta ryhmien erot olivat pienempiä kuin muissa kohdissa (p=.015).
43 Kuvio 7. Näkemykset opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyydestä, vastaaja- ryhmän mukaan, % 6.1.4 Opetustarjonta, tutkinnon työmäärä sekä työelämävalmiudet Kansainvälisyyteen kytkeytyvien teemojen lisäksi mukana oli muutamia yleisluontoi- sempia väitteitä opetustarjonnasta sekä opintopisteiden ja opintojen edellyttämän työ- määrän vastaavuudesta. Opetustarjonta. Runsas puolet vastaajista piti opetustarjontaa monipuolisena. Suoma- laisista opetustarjontaa piti monipuolisena noin puolet vastaajista, mikä on jonkin verran vähemmän kuin Markkulan (2006, 34) tutkimuksessa. Eri mieltä olevien suomalaisten osuus oli kohtalaisen korkea: peräti 31 prosenttia suomalaisista vastaajista ei allekirjoit- tanut väitettä, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin kansainvälisten tutkinto-opiske- lijoiden joukossa. Joka neljäs vastaaja ei ottanut asiaan kantaa, mikä saattaa johtua siitä, ettei opiskelijoilla välttämättä ole kokemusta muista korkeakouluista eikä näin ollen sopivia vertailukohteita. Opiskelijan saavuttamat valmiudet ammatissa toimimiseen. Ammattikorkeakou- lututkinnon työelämäläheisyyttä pidetään yhtenä koulutuksen vahvuutena ja vetovoi- matekijänä. Toisaalta englanninkielisten ohjelmien haasteena on nähty opiskelijoiden työelämää koskevien tavoitteiden vaihtelu, jonka taustalla vaikuttaa kansainvälisen opiskelijakunnan heterogeenisyys (Niemelä 2009, 64). Vastaajien kuva tutkinnon an- 13 28 22 29 29 29 42 36 38 44 32 36 17 21 19 12 18 16 23 11 16 11 13 12 4 3 3 4 7 6 2 1 2 1 0 1 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.015 Opetuksen�sisällöt�ovat�tarpeeksi kansainvälisiä Opiskelijaryhmän�kansainvälisyys vastaa�odotuksiani Täysin�samaa�mieltä� Jokseenkin�samaa�mieltä� Ei�samaa,�eikä�eri�mieltä Jokseenkin�eri�mieltä Täysin�eri�mieltä� EOS
44 tamista ammatillisista valmiuksista oli keskimäärin myönteinen, sillä kolme viidestä oli väittämän kanssa samaa mieltä. Erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa luottamus tutkinnon tarjoamaan ammattitaitoon oli korkealla suomalaisten ollessa epävarmempia. Tutkinnon työmäärä. Näkemykset opintojen ja opintopisteiden vastaavuudesta vaih- telivat. Vajaa kolmannes vastaajista piti opintoja opintopisteisiin nähden liian työläinä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden arvioidessa opinnot liian työläiksi keskimäärin useammin kuin suomalaiset. Toisaalta viidennes vastaajista piti opintoja liian helppoina opintopisteisiin nähden, ja molemmissa kohdissa yli kolmannes vastaajista ei ottanut asiaan kantaa.
45 10 20 16 11 31 23 3 8 6 3 5 4 39 43 41 37 38 37 22 28 25 18 15 16 20 26 24 26 16 20 34 37 36 34 38 36 28 6 14 16 11 13 26 16 20 27 23 24 3 3 3 5 3 4 12 9 10 17 7 17 0 2 1 6 1 3 2 2 2 1 2 1 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.003 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.324� Opetustarjonta�on�monipuolista �Opinnot�antavat�riittävät�valmiudet�toimia tulevassa�ammatissaniOpiskelu�on�opintopisteisiin�nähden�liian�työlästä Opiskelu�on�opintopisteisiin�nähden�liian helppoa Täysin�samaa�mieltä� Jokseenkin�samaa�mieltä� Ei�samaa,�eikä�eri�mieltä Jokseenkin�eri�mieltä Täysin�eri�mieltä� EOS Kuvio 8. Näkemykset opetustarjonnan monipuolisuudesta, opintojen tarjoamista valmiuk- sista toimia ammatissa sekä tutkinnon työmääristä vastaajaryhmän mukaan, %
46 Kansainväliset tutkinto-opiskelijat suhtautuivat opintojen tasoon ja kansainvälisyyteen liittyviin väitteisiin yleisesti melko myönteisesti. Lukuun ottamatta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden useammin kokemaa työläyttä sekä näkemyksiä opiskelijaryh- män kansainvälisyydestä suomalaiset vastaajat valitsivat hanakammin ”eri mieltä” -vaihtoehtoja eli olivat väitteitä kohtaan kriittisempiä. Ryhmien väliset erot olivat suuria etenkin suomalaisten opettajien kielitaitoa, opetussisältöjen kansainvälisyyttä sekä opetustarjonnan monipuolisuutta koskevissa kysymyksissä. Vertailun perusteella englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevat suomalaiset näyttäisivät olevan kriittisem- piä verrattuna sekä kansainvälisiin kurssikavereihinsa että suomenkielisten ohjelmien opiskelijoihin. Eroja syntyi myös siitä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat valitsivat neutraalin vastausvaihtoehdon useammin kuin kriittisen vaihtoehdon ja myös useammin kuin suomalaiset. 6.1.5 Koulutusohjelman suurimmat vahvuudet ja heikkoudet avoimien kysy- mysten valossa Koska opiskelijoiden kokemuksista saadaan väittämäkysymysten avulla vain rajallista tietoa, kyselylomakkeessa oli myös muutamia avoimia kysymyksiä. Vastaajilta tie- dusteltiin oman koulutusohjelman vahvuuksia ja myönteisiä puolia sekä heikkouksia ja kielteisiä puolia. Lisäksi pyydettiin kertomaan, mitä etuja ja hyötyjä sekä toisaalta haasteita liittyy tutkinnon suorittamiseen ulkomailla tai englanniksi. Koulutusohjelman suurimmista vahvuuksista ja myönteisistä puolista erottui kaksi tee- maa, jotka sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijat että suomalaiset vastaajat nostivat esiin kaikkein useimmin. Teemakokonaisuudet liittyivät opetuksen eri puoliin sekä toisaalta kansainvälisyyteen tai monikulttuurisuuteen. Kansainvälisten tutkinto-opis- kelijoiden vastauksissa viitattiin pääosin kansainvälisyyteen yleisellä tasolla tai kulttuu- rienvälisen oppimisen tilaisuuteen. Suomalaiset vastaajat nostivat mainittujen seikkojen ohella esiin myös kansainvälisen liikkuvuuden sekä verkostoitumisen mahdollisuudet. Know more intercultural knowledge cause we are a big multi-group, know more languages The positive aspesct of my Degree Programme is that it is Internationaly oriented. It adds other international experiences to the actual studies we normally have. The main strengths of my degree program are that it gives insides into international business environment. It is very beneficial if you want to get an experience of studying and working in multicultural groups. Luokkatovereissa löytyy ainakin muutamaa vierasta kulttuuria joitten kanssa oppii toimimaan.
47 Englanninkielentaitoni on todennäköisesti kehittynyt enemmän kuin vastaavassa suomenkielises- sä koulutusohjelmassa olevilla. Ryhmän monikulttuurisuus otetaan mielestäni hyvin huomioon ja sitä hyödynnetään muun muas- sa luomalla koulu- ja verkkoympäristössä paljon keskusteluja siitä miten asiat eroavat eri (kult tuuri)konteksteissa. Se, että monikulttuurisuudelle ja oman kulttuurin esiin tuomiselle annetaan tilaa, on mielestäni hyvin myönteistä. Ihana kansainvälinen luokka, mahdollisuus lähteä viikon ja kahden viikon vaihtoon/ koulun jär- jestämälle kurssille ulkomaille Opetukseen liittyvät myönteiset asiat ja vahvuudet mainittiin lähes yhtä usein kuin kansainvälisyysasiat. Opetus- ja kurssisisältöjä kehuttiin monipuolisiksi ja opettajia am- mattitaitoisiksi. Myös opetusmenetelmiin liittyviä mainintoja kertyi jonkin verran. Ryh- mien välillä ilmeni hienoisia eroja siinä, mitkä opetukseen liittyvät seikat vastauksissa painottuivat: suomalaisilla vastaajilla eniten kiitosta sai opetuksen laatu, kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla puolestaan sisällöt. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vasta- uksissa erityisesti kurssien käytännönläheisyys miellytti vastaajia. Ilmapiiri on erittäin avoin ja rentoutunut. Osa opettajista on ammattitaitoisia, asiastaan innos- tuneita ja motivoivia. Henkilökohtaisen ohjauksen saanti, opettajilla ja ohjaajilla on tarpeeksi aikaa. Flexible on study program + Quite focusing program, giving a lot of courses around the major + International enough + Teachers are quite practical oriented Some teachers are very professional and open minded! They make the lectures very interesting and motivating. Combination of a lot of useful coures, and they are well arranged. Muista ohjelmien vahvuuksiksi koettuja asioita olivat kielen oppiminen, hyvä opis- keluilmapiiri, työelämävalmiudet sekä muutamat itse oppilaitokseen liittyvät asiat. Suomalaisten vastauksissa oli enemmän kielen oppimiseen sekä sosiaaliseen ilma- piiriin liittyviä mainintoja kuin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat puolestaan painottivat työelämävalmiuksia ohjelman vahvuutena suomalaisia useammin. Heidän vastauksissaan oli jonkin verran mainintoja myös am- mattikorkeakoulun tarjoamista resursseista ja palveluista, joita taas suomalaisten opis- kelijoiden vastauksissa ei noussut esiin. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vastauksissa koulutusohjelman heikkouksista ja kielteisistä puolista vahvimmin esiin nousivat opetukseen liittyvät tekijät. Eniten mainintoja liittyi opetuksen sisältöihin: moitittiin turhia tai epäkiinnostavia kursse- ja, liiallisia tai liian vähäisiä kursseja tai opetuksen liikaa teoreettisuutta. Toiseksi
48 useimmin mainittiin opettajien kielitaidon puutteet, joka esiintyi vastauksissa suurin piirtein yhtä usein kuin muuhun opetuksen laatuun liittyvät asiat. Opetuksen toteuttami- nen ja menetelmät sen sijaan mainittiin kielteisessä yhteydessä vain harvoin. There are quite a lot of unnecessary courses, which kind of demotivated me. I did not see how they play any role in boosting my professional competence. I do not see anything negative in the programme itself but the lecturers have to improve both in communication skills and teaching methods. It is quite ridiculous to demand TOEFL from stu- dents while the so-called teachers do not reflect good understanding of the language. Passive, old fashion program, teachers are boring and lack of language skills. Repetition of similar companies and cases throughout studies. Too many courses use the same companies and it often seems repetitious. Opetuksen puutteiden jälkeen seuraavaksi suurin määrä mainintoja koski työllistymis- tä tai harjoittelupaikan löytämistä. Vastauksista ei juurikaan käynyt ilmi, koettiinko työllistymisvaikeuksien johtuvan nimenomaan kyseisen koulutusohjelman puutteista vai jostakin muusta, esimerkiksi työnantajapuolen asenteista. Parissakymmenessä vasta- uksessa esiintyi jollain tavalla koulutusohjelman organisointiin liittyviä seikkoja: kan- sainväliset tutkinto-opiskelijat moittivat muun muassa koulutusohjelman joustamatto- muutta, byrokratiaa, huonoa tiedonkulkua ja päällekkäisiä kursseja. Suurin piirtein saman verran mainintoja keräsivät sekä opintojen liika vaativuus että liika helppous. Vain pienessä määrässä vastauksia mainittiin huonona pidetty sosiaalinen ilmapiiri tai suomen kielen kurssien laatu tai määrä. I can not use it or be pround of it when i am trying to find a job or even a training in Finland. Scheduling time is a big problem in my degree programme. Sometimes lectures are cancelled and students know about after one hour waiting for the lecturer. Myös suomalaiset opiskelijat pitivät avovastausten perusteella ohjelmien suurimpina puutteina opetukseen liittyviä asioita. Suurin osa mainintoja liittyi kansainvälisten tut- kinto-opiskelijoiden tapaan opetuksen sisältöihin, toiseksi eniten opettajien englannin kielen taitoon ja kolmanneksi useimmin vastauksissa mainittiin muu kuin kieleen liitty- vä opetuksen laatu. Suomalaisilla vastausten hajonta oli kansainvälisiä tutkinto-opiske- lijoita pienempi ja opetukseen liittyviä mainintoja oli suhteellisesti suuremmassa osassa vastauksia. Toisin sanoen suomalaiset vastaajat näyttivät olevan ohjelman heikkouksista yksimielisempiä. Suurin heikkous on opetuksen taso, johon lasken tässä yhteydessä molemmat kurssien sisällön sekä opettajien puutteellisen kielitaidon. Myös englanninkielisten materiaalien vähäisyys tuottaa paljon ongelmia opinnoissa.
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat
2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat

Recomendados

2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa
2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa
2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml
2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml
2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 opiskelijan yliopisto
2008 opiskelijan yliopisto2008 opiskelijan yliopisto
2008 opiskelijan yliopisto
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 20062006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 2006
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena
Research Foundation for Studies and Education Otus
 

Recomendados

2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa
2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa
2009 kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml
2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml
2006 vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 - lml
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 opiskelijan yliopisto
2008 opiskelijan yliopisto2008 opiskelijan yliopisto
2008 opiskelijan yliopisto
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
2004 ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 20062006 opiskelijatutkimus 2006
2006 opiskelijatutkimus 2006
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena2003 opiskelijoiden äänitorvena
2003 opiskelijoiden äänitorvena
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013
SYL
 
Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013
SYL
 
Etäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-Lapissa
Etäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-LapissaEtäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-Lapissa
Etäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-Lapissa
Anu Pruikkonen
 
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoistaOBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
Finanssi
 
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 20122013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön
Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhönEtäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön
Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön
Anu Pruikkonen
 
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminenOppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Rea Tuominen
 
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerotLukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
SYL
 
kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011
SYL
 
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
SYL:n poliittinen linjapaperi
SYL:n poliittinen linjapaperiSYL:n poliittinen linjapaperi
SYL:n poliittinen linjapaperi
SYL
 
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot
SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot
SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot
SYL
 
Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKM
Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKMKoulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKM
Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKM
Uusi koulutus -foorumi
 
Kansainvälisyyspäivät 2013
Kansainvälisyyspäivät 2013Kansainvälisyyspäivät 2013
Kansainvälisyyspäivät 2013
Rea Tuominen
 
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
Krista Kauppinen
 
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
IirisNii
 
Tiina Karro diat 3 5 2011
Tiina Karro diat 3 5 2011Tiina Karro diat 3 5 2011
Tiina Karro diat 3 5 2011
Pyhäjoen lukio
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
Opiskelukykykaytannot
SYL
 
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
Research Foundation for Studies and Education Otus
 

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a 2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat

Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013
SYL
 
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoistaOBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
Finanssi
 
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminenOppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Rea Tuominen
 
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerotLukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
SYL
 
Kansainvälisyyspäivät 2013
Kansainvälisyyspäivät 2013Kansainvälisyyspäivät 2013
Kansainvälisyyspäivät 2013
Rea Tuominen
 
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
IirisNii
 
Tiina Karro diat 3 5 2011
Tiina Karro diat 3 5 2011Tiina Karro diat 3 5 2011
Tiina Karro diat 3 5 2011
Pyhäjoen lukio
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
Opiskelukykykaytannot
SYL
 

Semelhante a 2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat (20)

Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013Kyky kuulumiset 1{2}2013
Kyky kuulumiset 1{2}2013
 
Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013Kyky kuulumiset 3 2013
Kyky kuulumiset 3 2013
 
Etäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-Lapissa
Etäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-LapissaEtäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-Lapissa
Etäopetuksen mahdollisuudet Tunturi-Lapissa
 
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoistaOBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
OBS kysely 2014 - raportti kieliopinnoista
 
2013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 20122013 Opiskelijabarometri 2012
2013 Opiskelijabarometri 2012
 
Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön
Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhönEtäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön
Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön
 
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminenOppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
Oppilaitoksen henkilöstön kv-osaaminen
 
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerotLukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
Lukukausimaksuissa 11 000 euron hintaerot
 
kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011
 
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
 
SYL:n poliittinen linjapaperi
SYL:n poliittinen linjapaperiSYL:n poliittinen linjapaperi
SYL:n poliittinen linjapaperi
 
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
2005 esteetön opiskelu yliopistoissa
 
SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot
SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot
SYL:n poliittinen linjapaperi ja toiminta-arvot
 
Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKM
Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKMKoulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKM
Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet, Ilkka Turunen, OKM
 
Kansainvälisyyspäivät 2013
Kansainvälisyyspäivät 2013Kansainvälisyyspäivät 2013
Kansainvälisyyspäivät 2013
 
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
 
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013
 
Tiina Karro diat 3 5 2011
Tiina Karro diat 3 5 2011Tiina Karro diat 3 5 2011
Tiina Karro diat 3 5 2011
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
Opiskelukykykaytannot
 
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
 

Mais de Research Foundation for Studies and Education Otus

Mais de Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
 
Toimitusehdot
ToimitusehdotToimitusehdot
Toimitusehdot
 
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 20132014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
 
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina 2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
 
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-finalOpiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
 
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikkiOtuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
 

2009 ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat

  • 1. 33 / 2009 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ENGLANNINKIELISET KOULUTUS- OHJELMAT OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia Anna Niemelä ���
  • 2. Anna Niemelä Ammattikorkeakoulujen englanninkieliset koulu- tusohjelmat opiskelijoiden näkökulmasta Suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 33/2009
  • 3. 2 Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Anna Niemelä Taitto: Pekka Holopainen Kannen kuva: iStockphoto Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-23-8 ISSN: 1456-9353 Juvenes Print Tampere 2009
  • 4. 3 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen englanninkielisissä kou- lutusohjelmissa opiskelevien suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia opinnoistaan. Tutkimus toteutettiin internet-lomakekyselynä ja se suunnat- tiin vuosina 2005 - 2008 opintonsa aloittaneille perustutkinto-opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 687 opiskelijaa, joista 38 % oli suomalaisia ja 62 % kansainvälisiä tutkinto-opis- kelijoita. Kyselyn teemoja olivat englanninkieliseen ohjelmaan tai ulkomaille opiskele- maan hakeutumisen vaikuttimet, näkemykset opintojen tasosta ja kansainvälisyydestä sekä käsitykset ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksistä ja tulevasta työelämästä. Tilastollisessa analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen khiin neliö -testiä. Koulutusvalintojen vaikuttimissa painottuvat syyt, joita voidaan pitää erityisesti kan- sainväliseen opiskeluun liittyvinä vetovoimatekijöinä. Molemmissa vastaajaryhmissä kärkipäähän sijoittuvat työmarkkinoihin liittyvät syyt sekä halu opiskella kansainvä- lisessä opiskelijaryhmässä. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat arvioivat merkittäviksi myös ns. kokemukselliset syyt kuten vieraan maan kokemisen ja itsenäistymisen. Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista valtaosa oli hakeutunut ulkomaille ensisijaisesti suorittaakseen tutkinnon. Kyselyn valossa ohjelmien kansainvälisyys toteutuu opiskelijoiden näkökulmasta vah- vimmin opiskelijayhteisön monikulttuurisuuden sekä kansainvälisten työelämävalmiuk- sien saavuttamisen kautta. Myös palvelujen ja tiedon saavutettavuus kaikille opiskeli- joille äidinkielestä tai taustasta riippumatta näyttää toimivan melko hyvin. Opetussisältöjen kansainvälisyys sekä opettajien monikulttuuriset valmiudet näyttä- vät olevan kohtalaisella tasolla, vaikka kriittisyyttäkin opiskelijoiden joukosta löytyy. Osallistumisaktiivisuutta koskevien tulosten nojalla opiskelijatoiminnan kansainvälistä- misessä on menty eteenpäin, mutta opiskelijoiden keskuudessa toivotaan edelleen lisää kansallisuus- ja koulutusohjelmarajat ylittävää toimintaa. Selvimmin kehittämisen kohteeksi nousee suomalaisten opettajien englannin kielen taito. Jonkin verran kritiikkiä kohdistuu myös monikulttuuristen ryhmätöiden puut- teelliseen koordinointiin. Lisäksi työelämäyhteyksiin tulisi kyselyn valossa kiinnittää enemmän huomiota siitä huolimatta, että opiskelijoiden enemmistö uskoo tutkinnon kilpailu- ja erottautumiskykyisyyteen työmarkkinoilla. Myöskään opintojen ohjauksen ja neuvonnan määrä ei tulosten perusteella täysin vastaa englanninkielisten koulutusoh- jelmien opiskelijoiden tarpeita. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkökulmasta kehittämisen varaa olisi myös harjoittelupaikkojen saatavuudessa, englanninkielisen
  • 5. 4 opiskelun tukemisessa, suomen kielen alkeiskurssien tarjonnassa sekä suomalaiseen yhteiskuntaan integroivan kieli- ja kulttuuriopetuksen määrässä. Yleisesti ottaen suomalaiset opiskelijat arvioivat koulutusohjelmaa ja opiskeluympäris- töä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita kriittisemmin. Toisaalta kansainväliset tutkinto- opiskelijat ovat suomalaisia opiskelukavereitaan tyytymättömämpiä ammattikorkeakou- lun työelämäyhteyksiin sekä omiin sosiaalisiin suhteisiinsa oppilaitoksessa. Heillä on myös suomalaisia enemmän opiskeluvaikeuksia.
  • 6. 5 SUMMARY The purpose of this study is to examine the study experiences of Finnish and interna- tional degree students who are enrolled in a study programme conducted in English at a university of applied sciences. The research was conducted through an electronic survey questionnaire and it was directed to bachelor level students who have begun their stu- dies between 2005 and 2008. 687 students submitted their answers. 38 % of them were Finnish and 62 % were international degree students. The survey consisted of several themes: motives for taking a degree abroad or choosing an English-language degree pro- gramme at home; views on quality and internationality of studies; and views on working life connections at one’s own university of applied sciences and forthcoming working life. Cross-tabulation was used in the statistical analysis and the statistical significance was determined by using a chi-square test. Factors of attraction that can be regarded as especially related to international studying are emphasized among students’ motives for educational choices. In both respondent groups, labour market related factors and the wish to study in an international group of students are considered top priorities. International degree students also valued highly the so-called experience-related factors, such as experiencing a new country and beco- ming independent, to be remarkable. Majority of the international degree students had moved abroad primarily to pursue a degree. In light of the survey, a multicultural student community and a possibility to achieve international working life competences are the strongest areas when it comes to the programmes’s internationality from the students’ point of view. Accessibility of services and information to all students regardless of language and background seems to work fairly well. Internationality of teaching contents and teachers’ intercultural skills appear to be on a reasonably good level, though there are some critical voices among the students as well. Based on the results regarding participation activity, internationalization of student ac- tivities has made some progress, but the students still wish for more activities between different nationalities and degree programmes. Finnish teachers’ English skills stand out to be the clearest target of development. The inadequate coordination of multicultural group work is also criticized to some extent. In the light of the survey, more attention should also be paid to working life connections, despite the fact that, according to the results, the majority of the respondents have confi- dence in degree’s competitiveness and ability to stand out in the labour market. Based on the survey, the amount of study guidance and counseling does not completely
  • 7. 6 meet the needs of students of the English degree programmes. From an international degree students’ point of view, there is also some need to improve the availability of internships, support offered to studying in English, number of basic level Finnish langu- age courses and language and cultural courses that facilitate integration into the Finnish society. Compared to international degree students, Finnish students’ evaluations of the degree programmes and study environments are generally more critical. On the other hand, international degree students are more dissatisfied than their Finnish fellow students on working life connections and their own social relationships in their university of applied sciences. They also encounter more study related difficulties than Finnish students.
  • 8. 7 ESIPUHE Suomi on vieraskielisen korkeakoulutuksen tarjoajana Euroopan aktiivisimpia maita. Ammattikorkeakoulujen englanninkielisten koulutusohjelmien on tarkoitus palvella korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteita, työelämän osaamistarpeita sekä kansalli- sia koulutuspoliittisia päämääriä. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden lisäämisen ohella ohjelmien yhtenä tavoitteena on suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistäminen. Käsillä oleva tutkimus avaa uusia, opiskelijalähtöisiä näkökulmia ammattikorkeakou- luopiskeluun sekä korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa suomalaisia ja ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita on tutkittu lähinnä erillisissä hankkeissa. Nyt tehdyn vertailun kautta saadaan aikaisempien tutkimustulosten rinnalle uudenlaista tietoa. Opiskelijoiden näkökulmasta ohjelmien yhdeksi selkeäksi vetovoimatekijäksi ja vah- vuudeksi nousee opiskelijaryhmän monikulttuurisuus, johon liittyy sekä potentiaalia että haasteita. Yksi tutkimuksen herättämistä kysymyksistä on, miten opiskelijaryhmän mo- ninaisuutta voitaisiin ottaa huomioon ja hyödyntää ohjelmien suunnittelussa ja toteutta- misessa. Toivomme, että tutkimus tarjoaa virikkeitä niin englanninkielisten ohjelmien kuin opiskelijakuntien toiminnankin kehittämiseen! Tutkimusraportti on syntynyt monipuolisen yhteistyön tuloksena. Hankkeen toteutta- misen mahdollisti opetusministeriön rahoitus. Tutkimuksen tukena toimi ohjausryhmä jäseninään asiantuntija Irma Garam CIMOsta, kansainvälisten suhteiden päällikkö Tarja Hoyer Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, asiantuntija Henna Juusola Suomen am- mattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKista, kansainvälisen toiminnan johtaja Arja Majakulma Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä toiminnanjohtaja Aleksis Nok- so-Koivisto Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä. Hyödyllisiä kommentteja antoivat hankkeen eri vaiheissa myös Otuksen tutkijat Elina Lavikainen ja Johanna Penttilä. Kyselyaineiston analyysiin osallistui tutkimusavustaja Jussi Koivisto. Raportin oikoluki Suvi Hurme ja englanninkielisen tiivistelmän tarkisti Sari Nurmilaakso. Pekka Holopai- nen vastasi raportin taitosta. Kiitos kaikille hedelmällisestä yhteistyöstä! Kiitokset myös tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. Helsingissä lokakuussa 2009 Anna Niemelä Aleksis Nokso-Koivisto Tutkija Toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
  • 9. 8 Sisällys TIIVISTELMÄ 3 SUMMARY 5 ESIPUHE 7 1 JOHDANTO 13 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 14 2.1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ENGLANNINKIELISET KOULUTUSOHJELMAT OSANA KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ 14 2.2 OPISKELIJANÄKÖKULMIA KANSAINVÄLISYYTEEN 15 2.3 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 16 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 19 3.1 KYSELY 19 3.2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KESKEISET TAUSTAMUUTTUJAT 21 3.3 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS 22 4 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 24 4.1 SUKUPUOLI JA IKÄ 24 4.2 KANSALAISUUS JA SUOMESSA ASUTTU AIKA 26 4.3 KOULUTUSALA, KOULUTUSTAUSTA JA OPISKELUVAIHE 27 5 KOULUTUSVALINTOJEN VAIKUTTIMIA 30 6 OPISKELU ENGLANNINKIELISESSÄ AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMASSA 35 6.1 OPINTOJEN TASO JA KANSAINVÄLISYYS 35 6.1.1 Opiskelua koskevien odotusten täyttyminen 35 6.1.2 Opetuksen taso ja opettajien valmiudet 37 6.1.3 Opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyys 42 6.1.4 Opetustarjonta, tutkinnon työmäärä sekä työelämävalmiudet 43
  • 10. 9 6.1.5 Koulutusohjelman suurimmat vahvuudet ja heikkoudet avoimien kysymysten valossa 46 6.2 ERI OPPIMIS- JA OPETUSMENETELMÄT 54 6.3 OPISKELUVAIKEUDET JA NIIDEN RATKAISUKEINOT 58 6.4 KIELI- JA KULTTUURIOPINNOT 65 6.5 OSALLISTUMINEN OPISKELIJAVAIHTOON 71 6.6 OHJAUS, NEUVONTA JA TIEDONKULKU 72 6.7 VAIKUTTAMINEN JA PALAUTE 80 6.8 OPISKELIJAYHTEISÖ JA ILMAPIIRI 84 6.9 OPISKELIJATOIMINTA 93 7 TYÖHARJOITTELU JA TYÖELÄMÄYHTEYDET 102 7.1 TYÖHARJOITTELU 102 7.2 AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEYDET TYÖNANTAJIIN 109 7.3 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT 111 8 TULEVA TYÖELÄMÄ 114 8.1 KANSAINVÄLISET TYÖELÄMÄVALMIUDET 114 8.2 TUTKINNON TUNNETTUUS JA TYÖMARKKINA-ARVO 118 8.3 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT 122 9 YHTEENVETO JA POHDINTA 126 LÄHTEET 134 LIITTEET: KYSELYLOMAKKEET 143
  • 11. 10 Taulukot Taulukko 1. Korkeakoulujen kansainvälisyyden osatekijöitä 17 Taulukko 2. Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain. 22 Taulukko 3. Vastaajien sukupuoli vastaajaryhmän mukaan, % 24 Taulukko 4. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat maanosaryhmän mukaan 26 Taulukko 5. Koulutusala vastaajaryhmän mukaan sekä eri koulutusalojen edustavuus aineistossa, % 28 Taulukko 6. Koulutustausta vastaajaryhmän mukaan, % 29 Taulukko 7. Eri tekijöiden merkitys englanninkieliseen koulutusohjelmaan hakeutumiselle suomalaisten vastaajien keskuudessa 31 Taulukko 8. Eri tekijöiden merkitys ulkomaille opiskelemaan hakeutumiselle kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa 33 Taulukko 9. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin vastaajaryhmän mukaan, % 35 Taulukko 10. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin sukupuolen ja vastaajaryhmän mukaan, % 36 Taulukko 11. Erittäin tai melko paljon opiskeluvaikeuksia kokeneiden osuudet maanosaryhmän mukaan (neljä suurinta ryhmää), % 63 Taulukko 12. Ulkomaan vaihtoon osallistuminen vastaajaryhmän mukaan, % 71 Taulukko 13. Tyytyväisyys opintojen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen vastaajaryhmän mukaan, % 73 Taulukko 14. Tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin opiskelijayhteisössä vastaajaryhmän mukaan, % 85 Taulukko 15. Osallistuminen opiskelijatoimintaan opintojen aikana vastaajaryhmän mukaan, % 94 Taulukko 16. Osallistuminen työharjoitteluun vastaajaryhmän mukaan, % 103 Taulukko 17. Ura- ja rekrytointipalvelujen tarjonta omassa ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 111 Taulukko 18. Ura- ja rekrytointipalvelujen käyttö vastaajaryhmän mukaan, % 112 Taulukko 19. Käsitykset tutkinnon tunnettuudesta maanosan mukaan (neljä suurinta ryhmää), % 120 Taulukot 20 ja 21. Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat vastaajaryhmän mukaan, % 123
  • 12. 11 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien ikä luokiteltuna sekä vastaajaryhmän mukaan, % 25 Kuvio 2. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomessa asuma aika luokiteltuna, % 27 Kuvio 3. Opiskeluvuosi vastaajaryhmän mukaan, % 29 Kuvio 4. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ensisijainen syy muuttaa Suomeen, % 34 Kuvio 5. Vastaajien näkemykset opetuksen tasosta omassa ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 38 Kuvio 6. Näkemykset opettajien valmiuksista vastaajaryhmän mukaan, % 41 Kuvio 7. Näkemykset opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyydestä, vastaajaryhmän mukaan, % 43 Kuvio 8. Näkemykset opetustarjonnan monipuolisuudesta, opintojen tarjoamista valmiuksista toimia ammatissa sekä tutkinnon työmääristä vastaajaryhmän mukaan, % 45 Kuvio 9. Eri opiskelumenetelmien tärkeys omalle oppimiselle vastaajaryhmän mukaan, %. 55 Kuvio 10. Eri opiskelumenetelmien tärkeys omalle oppimiselle vastaajaryhmän mukaan (osa 2), %. 56 Kuvio 11. Opetuksen seuraamiseen, vieraskieliseen opiskeluun ja työelämäyhteistyöhän liittyvien opiskeluvaikeuksien kokeminen vastaajaryhmän mukaan, % 59 Kuvio 12. Itsenäiseen opiskeluun liittyvien opiskeluvaikeuksien kokeminen vastaajaryhmän mukaan, % 60 Kuvio 13. Ryhmätöihin ja vuorovaikutukseen liittyvien opiskeluvaikeuksien kokeminen vastaajaryhmän mukaan, % 61 Kuvio 14. Näkemykset kulttuurienvälisten taitojen opetuksen, muiden vieraiden kielten kuin englannin opetuksen sekä englanninkielisen opiskelun tuen riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 66 Kuvio 15. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä suomen kielen opetuksen riittävyydestä. 68 Kuvio 16. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä tutkinnon tarjoaman suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää koskevan tiedon riittävyydestä. 69 Kuvio 17. Näkemykset opintojen ohjauksen laadusta vastaajaryhmän mukaan, % 74 Kuvio 18. Näkemykset opintotoimiston palvelusta, apua tarjoavista tahoista sekä kirjastojen ja tietoverkkojen käytön opastuksen riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 76 Kuvio 19. Näkemykset tiedonkulusta vastaajaryhmän mukaan, % 78
  • 13. 12 Kuvio 20. Näkemykset opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista vastaajaryhmän mukaan, % 81 Kuvio 21. Näkemykset palautteen merkityksestä vastaajaryhmän mukaan, % 83 Kuvio 22. Näkemykset yhteisöllisyydestä ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 87 Kuvio 23. Näkemykset ryhmätöiden tekemisen helppoudesta ja opiskelijoiden kohtelun yhdenvertaisuudesta vastaajaryhmän mukaan, % 90 Kuvio 24. Näkemykset sosiaalisten kontaktien solmimisesta ammattikorkeakoulussa vastaajaryhmän mukaan, % 92 Kuvio 25. Näkemykset opiskelijatoiminnan tiedotuksesta ja avoimuudesta vastaajaryhmän mukaan, % 96 Kuvio 26. Näkemyksiä opiskelijatoiminnan vastaavuudesta omiin tarpeisiin sekä opiskelijakunnan ja -toiminnan roolista vastaajaryhmän mukaan, % 98 Kuvio 27. Eri syiden vaikutus päätökseen suorittaa harjoittelu ulkomailla vastaajaryhmän mukaan, % 104 Kuvio 28. Näkemykset ulkomaan harjoitteluun kannustamisesta sekä harjoittelun merkityksestä vastaajaryhmän mukaan, % 105 Kuvio 29. Näkemykset harjoittelupaikan löytämisen sujuvuudesta ja harjoittelun ohjauksen riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 107 Kuvio 30. Näkemykset työelämänyhteyksien riittävyydestä vastaajaryhmän mukaan, % 110 Kuvio 31. Ura- ja rekrytointipalveluja käyttäneiden näkemykset palveluista vastaajaryhmän mukaan, % 113 Kuvio 32. Näkemykset tutkinnon antamien kansainvälisten valmiuksien määrästä vastaajaryhmän mukaan, % 116 Kuvio 33. Näkemys oman ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuudesta vastaajaryhmän mukaan, % 119 Kuvio 34. Näkemykset tutkinnon työmarkkina-arvosta vastaajaryhmän mukaan. % 121 Kuvio 35. Tulevien työtehtävien kansainvälisten ulottuvuuksien tärkeys vastaajaryhmän mukaan, % 125
  • 14. 13 1 JOHDANTO Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat oleellinen osa suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Niiden avulla pyritään luomaan tarjontaa ja parantamaan Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Opiskelijoiden ja henkilö- kunnan liikkuvuuden lisäämisen ohella koulutusohjelmien kautta pyritään vastaamaan tutkimuksen ja työelämän uusiin vaatimuksiin niin alueellisella, kansallisella kuin kan- sainväliselläkin tasolla. Suomalaisille opiskelijoille ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen eli kansainvälisten kokemusten kartuttamiseen kotimaassa. Tämä selvitys liittyy laajempaan projektiin, jossa korkeakoulutuksen kansainvälistymis- tä lähestytään opiskelijanäkökulmasta vaihtelevin painopistein. Koko hankkeen tavoit- teena on tuoda opiskelijalähtöistä näkökulmaa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä koskevaan keskusteluun sekä toisaalta pohtia korkeakouluopiskelijoiden opiskeluolo- suhteita ja hyvinvointia kansainvälistymisen valossa. Hankkeen aikaisemmissa vaiheis- sa on selvitetty kyselytutkimuksella Suomen yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia (Niemelä 2008a) sekä haastattelujen avulla korkea- koulujen henkilökunnan (Niemelä 2008b) ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien (Niemelä 2009) näkemyksiä kansainvälisen koulutusohjelman ja opiskelu- ympäristön rakentumisesta. Hankeen tässä vaiheessa englanninkielisistä koulutusohjel- mista on kerätty tietoa opiskelijakyselyn avulla. Tutkimusraportin rakenne on seuraava: Tutkimuksen lähtökohdat hahmotellaan käymäl- lä lyhyesti läpi tutkimuksen taustalla vaikuttavia keskusteluja korkeakoulujärjestelmän kansainvälistymisestä sekä englanninkielisen koulutuksen merkityksestä osana kan- sainvälistymisprosessia (luku 2). Seuraavaksi (luku 3) esitellään tutkimuksen aineisto ja menetelmät. Luvussa 4 luodaan katsaus tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden taustatietoihin. Seuraavassa luvussa (5) pyritään vastaamaan ensimmäiseen tutkimus- kysymykseen tarkastelemalla vastaajien opiskelupaikan valinnan syitä. Luvussa 6 kä- sitellään opiskelukokemuksia liittyen opintojen kansainvälisyyteen ja laatuun, minkä jälkeen tarkastellaan työelämäyhteyksiin ja työharjoitteluun liittyviä kysymyksiä (luku 7). Luvussa 8 käsitellään tulevan työelämän teemoja ja luvussa 9 esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset sekä pohditaan niiden merkitystä.
  • 15. 14 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ENGLANNINKIELISET KOULUTUS- OHJELMAT OSANA KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ Vieraskieliset eli käytännössä englanninkieliset ohjelmat luotiin Suomessa 1990-luvun kuluessa aluksi opetusministeriön erillisrahoituksen turvin. Ammattikorkeakouluissa lähdettiin alun perin perustamaan koko tutkintoon johtavia englanninkielisiä koulutus- ohjelmia. Yhtenä vahvana motiivina oli kotikansainvälistyminen. Yliopistoissa englan- ninkielisen koulutuksen pääpaino oli aluksi lyhytkestoisissa, lähinnä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin räätälöidyissä opintokokonaisuuksissa, ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat opiskelivat suomen- tai ruotsinkielisissä koulutuksissa erilaisin jär- jestelyin. Bolognan prosessin myötä, kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen yhteydessä, suomalaiset yliopistot ovat kehittäneet englanninkielisiä maisteriohjelmia. Maisteriohjelmien kesto on yleensä kaksi vuotta ja ne johtavat ylempään korkeakoulu- tutkintoon. (Aalto 2003, 8–9; Valjus 2006, 6; Raivola ym. 2002, 116.) Bolognan prosessi sekä globalisaation myötä koulutukseen kohdistuvat paineet ovat tuoneet englanninkie- liset koulutusohjelmat Suomen ohella myös muihin pohjoismaihin, ja kehityssuunta on ollut vahva myös Alankomaissa (Wächter & Maiworm 2008, 10). Korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteiden, työelämän osaamistarpeiden sekä kan- sallisten koulutuspoliittisten päämäärien palveleminen ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisiä motiiveja englanninkielisten ohjelmien perustamiselle. Englannin- kielisen tutkintotarjonnan ajatellaan palvelevan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä korkeakoulun kansainvälistä verkostoitumista. Ammattikorkeakouluissa työelämään liittyvät motiivit sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistäminen ovat korostuneet yliopistoa enemmän; yliopistoilla taas tulevien jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden rek- rytointi on oleellisempi tavoite. (Garam 2009, 77.) Myös yleisten työelämävalmiuksien (transferable skills) parantaminen tutkintokoulutuksen osana ja muuten kuin opetuksen kautta opitun tunnustaminen liittyvät vieraskieliseen opetukseen. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 17.) Molemmilla korkeakoulusektoreilla englanninkieliset ohjelmat on tarkoitettu sekä suo- malaisille että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Vuonna 2009 tutkintoon johtavia vieraskielisiä koulutusohjelmia oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa CIMO:n Study in Finland -sivuston mukaan yhteensä 279 (alkuvuoden 2009 tilanne). Yliopis- toissa vieraskieliset tutkintoon johtavat ohjelmat ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta maisteriohjelmia, joita on yhteensä 168. Ohjelmia on tarjolla Suomen jokai-
  • 16. 15 sessa yliopistossa. Niiden lukumäärä vaihtelee Lapin yliopiston yhdestä maisteriohjel- masta Helsingin yliopiston 27 ohjelmaan. Ammattikorkeakouluissa bachelor-tason eli alempaan korkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia oli tarjolla 90 ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ohjelmia 19. Suomen on todettu olevan Euroopan kärkimaa vieraskielisen koulutuksen tarjonnas- sa, kun tarkastellaan tutkintoon johtavien koulutusohjelmien, niissä opiskelevien ja koulutusta tarjoavien korkeakoulujen määrää. Vieraskielisen koulutuksen tarjonta on kuitenkin edelleen haasteellista sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Ongelmia on havaittu kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta opetuksen organisointiin. Vieraskielinen opetus vaatii kotimaisilla kielillä annettavaa opetusta enemmän taloudellisia ja muita resursseja. (Aalto 2003, 35–36.) Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat eri selvityksissä ilmaisseet tyytymättömyyttä mm. englanninkielisen opetuksen ja suomen kielen kurssi- en tarjontaan sekä englanninkielisien tiedon ja palvelujen saatavuuteen korkeakouluym- päristössä (Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2008a; Kinnunen 2003; Ally 2002). Todetuista haasteita huolimatta vieraskielistä koulutusta koskevat arvioinnit kertovat positiivisesta kehityksestä. Ohjelmien kehittämiseen on satsattu ja korkeakoulujen nä- kökulmasta monessa asiassa on 2000-luvun mittaan menty eteenpäin: englanninkielistä opetusta on tarjolla entistä runsaammin, opetushenkilökunnan kielitaito on parantunut, englanninkielisiä materiaaleja on paremmin saatavilla ja kansainvälisten tutkinto-opis- kelijoiden integraatioon on kehitetty tukitoimia. (Ks. Garam 2009, 8–9; Lahtonen & Pyykkö 2005, 25–32.) 2.2 OPISKELIJANÄKÖKULMIA KANSAINVÄLISYYTEEN Opiskelijaliikkuvuutta pidetään oleellisena osana suomalaisten korkeakoulujen kan- sainvälistymistä; myös englanninkielistä koulutusta pidetään merkittävänä. Tätä taustaa vasten englanninkielisissä koulutusohjelmissa tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden rooli muodostuu kahdenlaiseksi: opiskelijat voidaan nähdä vauhdittajina ja yhtenä toi- mijana suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisprosessissa mutta samalla myös kansainvälistämisen kohderyhmänä, jonka opiskelukokemuksiin koulutuspoliittiset lin- jaukset välittyvät. (ks. Niemelä 2009, 14.) Ulkomailla opiskelua ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sopeutumista uuteen ympäristöön on tutkittu kansainvälisellä tasolla vuosikymmenten ajan (Otten 2000, 17). Suomalaista tutkimusta, joka edustaa opiskelijanäkökulmaa korkeakoulujen kansainvälistymiseen, löytyy jonkin verran. Opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta alettiin tutkia 1990-luvulla lähinnä vaihto-opiskelun osalta, ja 2000-luvulla on tehty myös tutkinto-opiskelijoita koskevia tutkimuksia. Näistä viimeisin ammattikorkea- kouluja koskeva tutkimus on SAMOKin toteuttama kysely, jossa selvitetään Suomessa
  • 17. 16 opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden taustoja ja Suomeen muuttamisen syitä, opiskelun sujumista ja kokemuksia opiskeluympäristöstä, työllisyyttä ja toimeen- tuloa, kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, näkemyksiä opiskeli- jakunnista sekä tulevaisuuden suunnitelmia. (Koivisto & Juusola 2008.) Teemoiltaan samantyylinen kyselytutkimus tehtiin samana vuonna myös yliopistojen kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille (Niemelä 2008a). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta erityisesti integraation näkökulmasta on aikaisemmin kartoittanut Taina Kinnunen (2003), jonka tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistojen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta on tehty myös joitakin suppeampia tilastollisia tutkimuksia (Kärki 2005; Ally 2002; Airisto & Kettunen 2007; Pulkkinen 2003). Lisäksi löytyy muutamia tutkimuksia, joissa kansainvälistymistä tar- kastellaan koko korkeakouluyhteisön eri osapuolten (Taajamo 2005; Niiniharju 2007) sekä opetushenkilökunnan (Valjus 2006) näkökulmasta. Suomalaisten opiskelijoiden osalta tutkimus on kohdistunut lähinnä liikkuvuustilastoihin (esim. Korkala 2008) sekä ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun ja harjoitteluun (esim. Garam 2000 ja 2003; Koski- nen & Tossavainen 2004; Rouhiainen 2003; Niskanen 2002; Koistinen 2002; Paasonen 2006). Korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevan tutkimuksen kentällä opiskelijanä- kökulma on siis paljolti keskittynyt ulkomailla opiskeluun. Opiskelijanäkökulmasta suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiä koulutusohjelmia on tutkittu lähinnä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevissa selvityksissä. Ne eivät kuitenkaan kos- ke yksipuolisesti englanninkielistä koulutusta, vaan mukana on ollut myös suomeksi ja ruotsiksi opiskelevia vastaajia. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole vertailtu opiskelijoiden kokemuksia opiskelukielen mukaan, eikä niissä yleensä ole ollut mukana koulutusohjel- mien suomalaisia osallistujia. 2.3 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tässä tutkimuksessa hyödynnetään hankkeessa aiemmin kerättyä tietoa korkeakoulu- opiskelijoiden kansainvälisyyttä koskevista käsityksistä sekä englanninkielisissä ohjel- missa opiskelusta. Tavoitteena on ensinnäkin kerätä tietoa siitä, miten englanninkielisis- sä ammattikorkeakouluohjelmissa opiskelevat ovat opiskelunsa kokeneet ja minkälaisia odotuksia he kohdistavat koulutukseensa. Opiskelijoiden kokemuksia tarkastellaan eri- tyisesti tekemällä aineiston sisäisiä vertailuja eri vastaajaryhmien kesken sekä toisaalta vertaillen muihin viimeaikaisiin ammattikorkeakouluopiskelua koskeviin tutkimuksiin. Toiseksi kiinnostus kohdistuu siihen, millä tavalla kansainvälisyys käytännössä toteutuu englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelijoiden näkökulmasta. Aihetta lähesty- tään hankkeen aikaisemmissa vaiheissa saatuja tutkimustuloksia hyödyntäen.
  • 18. 17 Edellisen vaiheen opiskelijahaastatteluissa kansainvälisyys määrittyi ennen kaikkea oppimiseksi ja osaamiseksi, joka sisältää kyvyn erilaisuuden kohtaamiseen, henkilökoh- taisen elämänhallinnan sekä oman alan kansainvälisten sisältöjen tuntemuksen. Työ- elämävalmiudet nousivat opiskelijoiden käsityksissä keskeiselle sijalle: kansainvälisenä pidettiin koulutusohjelmaa, joka mahdollistaa kansainvälisten valmiuksien saavuttami- sen ja antaa ohjelmasta valmistuneelle kilpailukykyisen aseman sekä suomalaisilla että kansainvälisillä työmarkkinoilla. Opiskelijat katsoivat kansainvälisen koulutusohjelman syntyvän monikulttuurisen korkeakouluyhteisön, kansainvälisten opetussisältöjen sekä monikulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollistavien opetusjärjestelyjen kautta. Kansainvälinen opiskeluympäristö on puolestaan sellainen, joka tukee kansain- välisten valmiuksien saavuttamista ja jossa opiskelijat voivat toimia yhdenvertaisesti. Käytännössä opiskeluympäristön kansainvälisyys kytkeytyy esimerkiksi palveluihin, tiedonkulkuun ja vapaamuotoisempaan toimintaan, joissa riittävä englanninkielisyys ja asenteellinen ilmapiiri ovat avaintekijöitä. (Niemelä 2009, 61–64.) Tältä pohjalta koulutuksen kansainvälisyyden ulottuvuuksia lähestytään tässä raportissa kahdesta eri näkökulmasta: opiskeluajan sekä tulevan työelämän kannalta. Molemmissa näkökulmissa kiinnostuksen kohteena on toisaalta korkeakouluyhteisöön ja toisaalta korkeakoulun vakiintuneisiin toimintoihin ja käytäntöihin perustuva kansainvälisyys. Tarkastelun kehys on havainnollistettu alla olevaan taulukkoon. LÄHDE PAINOTUS Ihmiset Korkeakoulu Kv.�opiskelijayhteisö Opetussuunnitelma Opettajien�kv.�kokemus�ja� monikultt.�kompetenssi Opetussisällöt�ja��järjestelyt (Opiskelijajärjestöt) Yhteistyökumppanit Asenteet,�ilmapiiri Palvelut Opiskelijajärjestöt Tiedonkulku Valmiudet Yhdenvertaisuus Taulukko 1. Korkeakoulujen kansainvälisyyden osatekijöitä
  • 19. 18 Tarkastelua taustoittavat koulutuspoliittiset keskustelut korkeakoulutuksen kansainvä- listymisestä sekä toisaalta ammattikorkeakoulujen kehittämisestä yleensä. Opetusminis- teriön kansainvälistymisstrategiassa (2009, 10–11 ja 17–18) puhutaan ”aidosti kansain- välisestä korkeakouluyhteisöstä”, jollaisen luominen on suomalaisten korkeakoulujen keskeinen päämäärä. OPM:n linjauksen mukaan aidosti kansainvälisessä korkeakoulu- yhteisössä kaikilla on ”mahdollisuus saavuttaa valmiudet kansainväliseen yhteistyöhön ja osallistua korkeakoulun kansainväliseen toimintaan”. Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta korkeakouluyhteisön kansainvälisyydessä on kyse myös opintojen aikai- sesta yhdenvertaisuudesta ja hyvinvoinnista. Kerätystä kyselyaineistosta etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: • Mikä motivoi hakeutumaan englanninkielisiin ohjelmiin? • Miten opinnot koetaan? • Miten kansainvälisyyden eri ulottuvuudet toteutuvat koulutusohjelmassa ja opiskeluympäristössä? • Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden näkemykset eroavat toisistaan?
  • 20. 19 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 3.1 KYSELY Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on tilastollinen, ja se kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin erityisesti Opiskelijajärjestöjen tutkimus- säätiön aikaisempaa, englanninkielisiä koulutusohjelmia koskevaa tutkimusta (Niemelä 2009), jonka pohjalta hahmoteltiin opiskelun kansainvälisyyttä, työelämäyhteyksiä sekä opiskelijatoimintaa käsittelevät kysymyskokonaisuudet. Lisäksi hyödynnettiin aikai- sempia, kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita (Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2008a) sekä suomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelun laadusta (Markkula 2006) koskevia tutkimuksia. Kysely rakentui seitsemästä osiosta, joiden teemat olivat 1) koulutukseen hakeutumisen vaikuttimet, 2) opintojen taso ja kansainvä- lisyys, 3) työelämäyhteydet, 4) ohjaus, tuki ja palaute, 5) opiskelijayhteisö ja ilmapiiri, 6) valmistuminen ja työelämä sekä 7) taustatiedot. Suomalaisille ja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille laadittiin hieman erilaiset lomakkeet, joissa koulutukseen hakeu- tumisen vaikuttimia sekä kieli- ja kulttuuriopintoja koskevat kysymykset oli räätälöity kohderyhmälle sopiviksi. Tutkimuksen kohderyhmän sähköpostiosoitteet koottiin ammattikorkeakoulujen englan- ninkielisten koulutusohjelmien opiskelijarekistereistä maalis-huhtikuussa 2009. Otok- seen poimittiin tasavälein joka kolmas opiskelija, ja lisäksi koonnissa tehtiin muutamia rajauksia. Mukaan valittiin nuorten koulutuksessa opiskelevat, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosien 2005 ja 2008 välillä. Heidän tuli lisäksi olla ilmoittautuneita läsnä oleviksi kevätlukukaudella 2009. Opiskelua koskevien rajausten tarkoituksena oli koh- dentaa otos niihin, jotka opiskelevat enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja jotka opiske- levat vähintään toista lukukautta. Opiskelijarekisterien otokset pyydettiin koostamaan niin, että äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset ovat omana ryhmänään ja muunkieliset omana ryhmänään. Ensin mai- nitulle ryhmälle lähetettiin linkki suomen- ja ruotsinkieliseen lomakkeeseen, toiselle ryhmälle linkki englanninkieliseen lomakkeeseen. Englanninkielisessä saatekirjeessä pyydettiin lisäksi ottamaan yhteyttä tutkijaan, mikäli kirje oli erehdyksessä tullut suo- mea puhuvalle opiskelijalle, jotta vastaanottaja voisi halutessaan täyttää suomenkielisen lomakkeen. Tarkoituksena oli välttää aikaisemmissa, kansainvälisiä tutkinto-opiske- lijoita koskevissa kyselyissä (Niemelä 2008a; Koivisto & Juusola 2008; Kinnunen 2003) kohdattuja ongelmia todellisen kohderyhmän tavoittamisessa. Mainituissa tut- kimuksissa kansalaisuuden ja kielen perusteella tehtyihin otoksiin päätyi kohtuullisen
  • 21. 20 paljon esimerkiksi sellaisia opiskelijoita, jotka olivat asuneet Suomessa suurimman osan elämästään ja puhuivat suomea. Kuitenkin ainoastaan yksi vastaaja pyysi lähettämään linkin suomenkieliseen lomakkeeseen, eikä otoksen koostamisehtoja koskevaa kriittistä palautetta tullut kuten aikaisemmissa tutkimuksissa. Syy tähän oli todennäköisesti tutki- muksen kohdistuminen englanninkielisiin koulutusohjelmiin. Mainittujen ehtojen pohjalta ammattikorkeakoulut lähettivät kaikkiaan 1979 henkilön sähköpostiosoitteet. Yhteystiedot saatiin Arcadaa lukuun ottamatta kaikista ammattikor- keakouluista, joihin oli otettu yhteyttä. Näistä osoitteista 67 osoittautui virheelliseksi tai käytöstä poistuneeksi. Lisäksi 4 vastaanottajaa poistettiin pyynnöstä otoksesta. Lopul- liseksi otokseksi jäi 1908 henkilöä, joille lähetettiin kyselylomake huhtikuussa 2009. Heistä 687 täytti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 36, joka on samaa luokkaa kuin viime vuosien ammattikorkeakouluopiskelua koskevissa selvityksissä: kansain- välisiä tutkinto-opiskelijoita koskevassa selvityksessä (Koivisto & Juusola 2008) vas- tausprosentti oli 33,8 ja suomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa (Markkula 2006) 37. Toisaalta vastausprosentti jäi huomattavasti alhaisemmaksi kuin viimeisimmissä Opis- kelijatutkimuksissa (Viuhko 2006; Berndtson 2004) ja Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009) , joissa kaikissa ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden vastausprosentti on ylittänyt 40 prosenttia. Tässä valossa näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat olisivat innokkaampia vastaamaan laajempiin, säännöl- lisesti toteutettaviin ja kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskeviin kyselytutkimuksiin kuin pienempiin, aiheeltaan rajatumpiin selvityksiin. Yksi syy tähän lienee toistuvien tutkimusten tunnettuus, jonka johdosta vastaaminen ehkä koetaan tärkeämmäksi kuin yksittäiseen kyselyyn osallistuminen. Tämän kyselyn alhaisempaan vastausprosenttiin saattaa vaikuttaa myös toteuttamisen ajankohta, joka oli lukuvuoden kestoon nähden myöhäisempi kuin yllä mainituissa tutkimuksissa. Huhtikuussa osa opiskelijoista on työharjoittelussa ja huonosti sähköpostin tavoitettavissa. Lisäksi opiskelukiireet saatta- vat kasaantua kevätlukukauden loppua kohden. Vertailun valossa vastausprosenttia voi- daan kuitenkin pitää tyydyttävänä ja aineistoa tarpeeksi edustavana antamaan viitteitä englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevien näkemyksistä. Tavoiteltua alhaisempi vastausprosentti saattaa liittyä myös muutoksiin sähköpostin käytössä. Kahdessa samoihin aikoihin toteutetussa ylioppilaskuntakyselyssä (Lavi- kainen & Nokso-Koivisto 2009a ja 2009b) vastausprosentit jäivät alhaisemmiksi kuin vastaavissa selvityksissä 2-3 vuotta aikaisemmin. On mahdollista, että oppilaitoksen tar- joama tai sinne ilmoitettu sähköpostiosoite on nykyään entistä harvemmin opiskelijalla aktiivisessa käytössä. Lisäksi tietoliikenteen lisääntyvä määrä on saattanut johtaa siihen, että tutkimuskutsut hukkuvat aikaisempaa helpommin muun postin joukkoon.
  • 22. 21 3.2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KESKEISET TAUSTAMUUTTUJAT Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti tilastollisia menetelmiä. Tilastollinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jokainen vastaaja sai henkilökohtaisen linkin. Kyselyaineisto analysointiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tulokset raportoi- daan pääosin ristiintaulukoina, joissa taustamuuttujana on käytetty vastaajien ryhmit- telyä suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin. Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu kahden tai kolmen muuttujan välisten ristiintaulukoiden avulla. Yhteyksien välisten tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen käytettiin khiin neliö -testiä. Jos testin antama arvo on pienempi kuin 0,05, ero on tilastollisesti melko merkit- sevä. Testin arvon ollessa 0,01 ero on tilastollisesti merkitsevä ja arvon ollessa alle 0,001 erittäin merkitsevä. Ristiintaulukointeja tehtiin erityisesti suomalaisten ja kansainvälis- ten tutkinto-opiskelijoiden vastausten vertailemiseksi. Lisäksi ristiintaulukoinneissa taustamuuttujina käytettiin sukupuolta, koulutusalaa, opiskeluvaihetta, kansalaisuutta ryhmiin luokiteltuna sekä Suomessa asuttua aikaa luokiteltuna. Kyselylomake sisälsi myös seitsemän avointa kysymystä, joihin osallistujat saivat kirjoittaa vastauksensa omin sanoin. Avoimet kysymykset käsittelivät koulutusohjel- man koettuja hyötyjä, vahvuuksia, haasteita ja heikkouksia sekä opiskelijatoimintaan kohdistuvia odotuksia. Lisäksi pyydettiin yleisiä kommentteja kyselyn teemoista sekä palautetta kyselylomakkeesta. Kysymyksestä riippuen vastausaktiivisuus oli noin 55–70 % kaikista lomakkeen täyttäneistä. Vastauksia analysoitiin luokittelemalla: vastauksista etsittiin usein toistuvia aiheita, perusteluja ja mielipiteitä, jotka jaoteltiin luokkiin. Aineistoa on analyysin yhteydessä vertailtu aikaisempiin korkeakouluopiskelua koske- viin tutkimuksiin (Niemelä 2008a; Koivisto & Juusola 2008; Markkula 2006; Viuhko 2006). Yhtenä tavoitteena on ollut tarkastella sitä, eroavatko englanniksi ja suomeksi opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemukset toisistaan. Toisaalta on vertailtu kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevia tutkimustuloksia.
  • 23. 22 3.3 KYSELYAINEISTON EDUSTAVUUS Taulukossa 2 näkyy, kuinka paljon vastauksia saatiin kustakin ammattikorkeakoulusta ja kuinka suuren osuuden nämä vastaukset muodostavat koko aineistosta. Vasemmalla näkyvät vuonna 2008 tilastoidut, englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien ammattikorkeakoulukohtaiset kokonaismäärät. Taulukosta käy ilmi, että vastausaktiivi- suus on ollut erityisen suurta Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä Kajaanin, Saimaan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa. Selvimmin aliedustettuina olivat Haaga- Helia sekä Keski-Pohjanmaan ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. AMK AMKOTA % Otos % Vastanneet� % Diakonia�ammattikorkeakoulu 57 0,7 17 0,9 9 1,4 HAAGA�HELIA�ammattikorkeakoulu 1375 17,3 341 17,2 95 14,4 Hämeen�ammattikorkeakoulu 486 6,1 116 5,9 35 5,3 Jyväskylän�ammattikorkeakoulu 485 6,1 117 5,9 40 6,1 Kajaanin�ammattikorkeakoulu 138 1,7 38 1,9 18 2,7 Kemi�Tornion�ammattikorkeakoulu 297 3,7 74 3,7 20 3,0 Keski�Pohjanmaan�ammattikorkeakoulu 445 5,6 104 5,3 24 3,6 Kymenlaakson�ammattikorkeakoulu 155 2,0 34 1,7 8 1,2 Lahden�ammattikorkeakoulu 181 2,3 45 2,3 18 2,7 Laurea�amk 458 5,8 112 5,7 40 6,1 Metropolia�ammattikorkeakoulu 824 10,4 197 10,0 75 11,4 Mikkelin�ammattikorkeakoulu 151 1,9 35 1,8 6 0,9 Oulun�seudun�ammattikorkeakoulu 314 4,0 77 3,9 24 3,6 Pirkanmaan�ammattikorkeakoulu 99 1,2 24 1,2 11 1,7 Pohjois�Karjalan�ammattikorkeakoulu 99 1,2 27 1,4 14 2,1 Rovaniemen�ammattikorkeakoulu 261 3,3 72 3,6 22 3,3 Saimaan�ammattikorkeakoulu 168 2,1 47 2,4 24 3,6 Satakunnan�ammattikorkeakoulu 129 1,6 34 1,7 13 2,0 Savonia�ammattikorkeakoulu 347 4,4 95 4,8 37 5,6 Seinäjoen�ammattikorkeakoulu 100 1,3 27 1,4 13 2,0 Tampereen�amk 347 4,4 99 5,0 33 5,0 Turun�ammattikorkeakoulu 477 6,0 106 5,4 39 5,9 Vaasan�ammattikorkeakoulu 520 6,6 136 6,9 38 5,8 Yrkeshögskolan�Novia 14 0,2 5 0,3 4 0,6 7927 100,0 1979 100 660 100,0 Taulukko 2. Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain. Otoskoko jäi pienemmäksi kuin AMKOTAn tilastojen perusteella oli arvioitu. Tämän vuoksi useiden ammattikorkeakoulujen kohdalla vastaajamäärä jäi sangen pieneksi. Ammattikorkeakoulukohtaisia analyyseja ei tässä raportissa ole tehty, sillä tutkimuksen tavoitteena ei ole eri ammattikorkeakoulujen keskinäinen vertailu.
  • 24. 23 Taulukossa 1 näkyvä vastaajamäärä, 660 vastaajaa, on pienempi kuin vastaajien ko- konaismäärä, 687. Ero johtuu siitä, että 27 vastaajaa jätti lomakkeen taustatieto-osion kokonaan tai osittain täyttämättä. Samat vastaajat täyttivät lomakkeen muutenkin vain osittain. Kokonaan tyhjän lomakkeen lähettäneet vastaajat otoksesta on tietenkin poistet- tu, mutta koska lomakkeen enemmän tai vähemmän valikoidusti täyttäneitä vastaajia on mukana jonkin verran, yksittäisten kysymysten vastaajamäärä vaihtelee hieman. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita oli vastaajista 62 prosenttia ja suomalaisia 38 pro- senttia. Kaikista englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoista kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on koulutusohjelmavastaavien arvion mukaan noin 55 prosenttia (Garam 2009, 53), joten he olivat aineistossa yliedustettuina. Yliedustus ei kuitenkaan johdu vastausaktiivisuuden eroista, sillä ammattikorkeakoulujen toimitta- missa osoitteissa jakauma oli lähes sama.
  • 25. 24 4 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 4.1 SUKUPUOLI JA IKÄ Vastaajista naisia oli 51 prosenttia, miehiä 49 prosenttia. Taulukosta 3 näkyy, että suo- malaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä sukupuolijakaumat ovat päinvastaiset: suomalaisista naiset ovat selvänä enemmistönä, kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden joukossa miehet. AMKOTA-tietokannan mukaan kaikista englanninkie- listen koulutusohjelmien opiskelijoista miehiä on 54 prosenttia ja naisia 46 prosenttia. Naisten vastausaktiivisuuden on useissa tutkimuksissa havaittu olevan suurempi kuin miesten (esim. Viuhko 2006, 21). Sukupuoli�vastaajaryhmän�mukaan Vastaajaryhmä Mies Nainen Yhteensä Suomalaiset� 30 70 100 Kv.�tutkinto�op. 61 39 100 Kaikki 49 51 100 p=.000 Taulukko 3. Vastaajien sukupuoli vastaajaryhmän mukaan, % Vastaajilta tiedusteltiin syntymävuotta, jonka perusteella laskettiin ikä. Raportissa ikä tarkoittaa siis vastaajan ikää vuoden 2009 lopussa. Vanhin vastaaja ilmoitti syntymä- vuodekseen 1954, nuorin oli syntynyt vuonna 1991. 28 vastaajaa ei ilmoittanut synty- mävuottaan. Kuviosta 1 käy ilmi vastaajien ikäjakauma luokiteltuna. Noin kolme viidestä vas- taajasta oli korkeintaan 25-vuotiaita, yli 30-vuotiaita vastaajia on noin 14 prosenttia. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat keskimäärin hieman suomalaisia vanhempia: iän mediaani oli 25, suomalaisilla 24. Kaikkien vastaajien iän mediaani oli tasan 24 vuotta. Kyselyyn vastanneiden kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa on yli kaksi kertaa enemmän vanhimpaan ikäryhmään kuuluvia vastaajia kuin suomalaisten ja selvästi enemmän myös toiseksi vanhimman ryhmän edustajia.
  • 26. 25 Kuvio 1. Vastaajien ikä luokiteltuna sekä vastaajaryhmän mukaan, % Kaiken kaikkiaan sekä suomalaiset että kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat tässä tutkimuksessa hiukan vanhempia kuin aikaisempien tutkimusten vastaajat. Esimerkiksi Koiviston ja Juusolan (2008) tutkimukseen vastanneista kansainvälisistä tutkinto-opis- kelijoista 64 prosenttia oli korkeintaan 25-vuotiaita. Markkulan (2006) tutkimuksessa suomalaisista ammattikorkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia oli korkeintaan 25-vuo- tiaita ja viimeisimmässä Opiskelijatutkimuksessa (Viuhko 2006) taas ammattikorkea- kouluopiskelijoiden iän mediaani oli noin 23 vuotta. Toisin sanoen englanninkielisissä ohjelmissa opiskelee tämän aineiston perusteella keskimääräistä hieman vanhempia opiskelijoita. Korkeampi ikä liittynee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla siihen, että huomattavalla osalla opiskelijoista on jo jonkinlainen korkeakoulututkinto suoritettuna ennen nykyisiä opintoja (ks. tarkemmin jäljempänä). Suomalaisten opiske- lijoiden kohdalla aikaisempi tutkimus antaa viitteitä siitä, että englanninkielisiin ohjel- miin ei välttämättä tulla aivan suoraan toiselta asteelta, vaan monilla ammattikorkeakou- luopintoja edeltää työskentely ulkomailla (Niemelä 2009, 42). 16 58 17 9 20 36 25 19 19 45 22 15 0 10 20 30 40 50 60 70 18�21 22�25 26�29 30� Ikäluokka Suomalaiset Kv.�tutkinto�op. Kaikki
  • 27. 26 4.2 KANSALAISUUS JA SUOMESSA ASUTTU AIKA Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille lähetetyssä lomakkeessa tiedusteltiin vastaajan kansalaisuutta. Kansalaisuudet luokiteltiin edelleen maanosiin. Taulukosta 3 ilmenee, että suurimman ryhmän muodostavat aasialaiset opiskelijat, joita oli 38 prosenttia kan- sainvälisistä tutkinto-opiskelijoista. Heistä runsas puolet oli kiinalaisia, jotka muodosti- vat myös selkeästi suurimman yksittäisen kansalaisuusryhmän (20 %) koko aineistossa. Toiseksi suurimman aasialaisten ryhmän muodostivat vietnamilaiset, joita oli kansain- välisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa noin 6 %. Kansainväliset�tutkinto�opiskelijat�maanosittain N % EU/ETA�maat 48 12 Muu�Eurooppa 42 10 Aasia 152 38 Afrikka 141 35 Latinalainen�Amerikka 6 2 USA/Kanada 9 2 Oseania 2 0 Muu� 5 1 Yhteensä 405 100 Taulukko 4. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat maanosaryhmän mukaan Toiseksi suurin ryhmä oli afrikkalaiset opiskelijat, joita oli 35 %. Maista parhaiten edus- tettuina olivat Nigeria (11 %) ja Etiopia (8 %). Yhteensä 22 prosenttia vastaajista oli eurooppalaisia. Heistä hieman yli puolet oli kotoisin Euroopan Unionin ja ETA:n jäsen- maista. EU:n ja ETA:n ulkopuolisesta Euroopasta oli kotoisin joka kymmenes vastaaja. Heistä lähes kaikki olivat venäläisiä. Latinalaisesta Amerikasta, USA:sta ja Kanadasta sekä Oseaniasta oli molemmista kotoisin pieni määrä vastaajia. Suomen kansalaisuus oli 12 vastaajalla. Viidellä oli kahden maanosan kansalaisuus ja 24 vastaajaa ei ilmoittanut kansalaisuuttaan lainkaan. Aasialaiset muodostivat suurimman ryhmän myös edellisessä ammattikorkeakoulujen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevassa selvityksessä, jossa heidän osuutensa oli jotakuinkin samansuuruinen kuin nyt (Koivisto & Juusola 2008, 29–30). Sen sijaan afrikkalaisten opiskelijoiden osuus oli nyt kerätyssä aineistossa huomattavasti edellistä selvitystä suurempi. Koiviston ja Juusolan selvityksen aineistossa afrikkalaisia oli noin 20 prosenttia kaikista vastaajista, kun taas eurooppalaiset muodostivat toiseksi suurim-
  • 28. 27 alle 1 v 30 % 1-2 v 32 % 5 tai enemmän 11 % 3-4 v 27 % man vastaajaryhmän 35 prosentilla. Afrikkalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä am- mattikorkeakouluissa onkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvun jälkipuoliskolla. Kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta tiedusteltiin myös Suomessa asuttua aikaa. Ku- viosta 2 ilmenee, että enemmistö oli asunut Suomessa korkeintaan neljä vuotta ja vajaa kolmasosa vasta alle yhden vuoden. Vain noin joka kymmenes kansainvälinen tutkinto- opiskelija oli asunut Suomessa viisi vuotta tai kauemmin. Havainto on linjassa opiskelu- vuotta koskevien tulosten kanssa, sillä suurin osa vastaajista ilmoitti olevansa opintojen alkuvaiheessa. Kuvio 2. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomessa asuma aika luokiteltuna, % 4.3 KOULUTUSALA, KOULUTUSTAUSTA JA OPISKELUVAIHE Vastaajien koulutusalaa kartoitettaessa käytettiin opetusministeriön koulutusalaluokitus- ta. Taulukosta 4 käyvät ilmi eri koulutusaloja edustavien opiskelijoiden määrät aineistos- sa sekä heidän osuutensa kaikista englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevista. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala on molemmissa vastaajaryhmissä selvästi suurin, mikä vastaa perusjoukkoa. Suurin ero perusjoukkoon verrattuna on luonnontieteiden alan selvä aliedustus aineistossa. Muuten perusjoukon ja aineiston erot koulutusalajakaumassa ovat pienehköjä, joskin kaksi suurinta alaa ovat hieman ali- edustettuja ja sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala vastaavasti hieman yliedustettuja.
  • 29. 28 Koulutusala�vastaajaryhmän�mukaan,�% Koulutusala Suomalaiset� Kv.�tutkinto�op. Kaikki Yhteiskuntatieteiden,�liiketalouden� ja�hallinnon�ala 53 45 48 Tekniikan�ja�liikenteen�ala 10 34 25 Sosiaali�,�terveys��ja�liikunta�ala 14 10 12 �Matkailu,�ravitsemis��ja�talousala 17 7 11 Luonnontieteiden�ala� 2 3 2 Kulttuuriala 3 1 2 Kaikki 100 100 100 p=.000 Taulukko 5. Koulutusala vastaajaryhmän mukaan sekä eri koulutusalojen edustavuus ai- neistossa, % Koulutusalojen tarkastelussa vastaajaryhmien välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat opiskelevat suomalaisia yli kolme kertaa use- ammin tekniikan ja liikenteen alalla; suomalaiset ovat puolestaan valinneet kansainvä- lisiä tutkinto-opiskelijoita useammin matkailu- ja ravitsemus- ja talousalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tai yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan. Suo- malaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden väliset erot olivat tilastollisesti mer- kitseviä myös sukupuolittain tarkasteltuna, joskin miesvastaajilla ryhmien väliset erot olivat jonkin verran pienempiä. Toisin sanoen esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alan suurempi suosio kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa ei selity vastaaja- ryhmän miesvaltaisuudella vaan he opiskelivat alaa sukupuolesta riippumatta keskimäärin suomalaisia useammin. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan korkein nykyisiä opintoja edeltävä koulutus. Tau- lukosta 5 näkyy, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kyselyn perusteella jo valmiiksi korkeasti koulutettuja: peräti 43 prosentilla oli korkeakoulututkinto ennen nykyisten opintojen aloittamista. Ero suomalaisiin on huomattava, sillä suomalaisilla yleisin pohjakoulutus oli ylioppilastutkinto ja vain pieni osa ilmoitti suorittaneensa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkeakoulujen kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden korkea pohjakoulutustaso on havaittu aikaisemmissakin tutkimuksissa (esim. Kinnunen 2003; Niemelä 2008a). Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla koulutustaso selittyy suureksi osaksi sillä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat opiskelevat useim- miten englanninkielisissä maisteriohjelmissa, mutta tämän aineiston perusteella myös ammattikorkeakouluihin hakeutuu jo valmiiksi korkeasti koulutuettuja opiskelijoita. Kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta ei tosin kysytty, missä maassa pohjakoulutus on suoritettu, joten vastaavuus suomalaisten nimikkeiden kanssa ei välttämättä ole aivan täsmällistä.
  • 30. 29 Taulukko 6. Koulutustausta vastaajaryhmän mukaan, % Kuviossa 3 on puolestaan esitetty vastaajien opiskeluvaihe. Suurimman ryhmän muo- dostivat ensimmäisen vuoden opiskelijat, joita oli 40 prosenttia kaikista vastaajista. Val- taosa (64 %) opiskeli ensimmäistä tai toista vuotta, suomalaisten ollessa opinnoissaan keskimäärin hieman kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita pidemmällä. Opiskeluvaiheen painottuminen opintojen alkuvaiheessa oleviin on huomioitu opiskelukokemusten ana- lyysissa. Kuvio 3. Opiskeluvuosi vastaajaryhmän mukaan, % Koulutusalan tai oppilaitoksen vaihtaminen oli vastaajien joukossa melko harvinaista. Vaihtaminen oli tapahtunut useimmiten ammattikorkeakoulusektorin sisällä. Suoma- laiset olivat vaihtaneet alaa tai oppilaitosta hieman kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita useammin. Suomalaiset� Kv.�tutkinto�op. Ylioppilastutkinto 74 32 Ammatillinen�tutkinto 7 11 Ylioppilas��ja�ammatillinen�tutkinto 13 14 Ammattikorkeakoulututkinto�(tai�opistotason�tutkinto) 4 15 Alempi�yliopistotutkinto�(kandidaatti) 1 23 Ylempi�yliopistotutkinto�(maisteri) 1 5 100 100 p=.000 31 27 26 16 45 23 19 13 40 24 22 14 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1. 2. 3. 4.�5. Opiskeluvuosi Suomalaiset Kv.�tutkinto� op. Kaikki
  • 31. 30 5 KOULUTUSVALINTOJEN VAIKUTTIMIA Tässä luvussa tarkastellaan niitä tekijöitä, joiden johdosta opiskelija on hakeutunut englanninkieliseen tai ulkomailla tapahtuvaan koulutukseen. Kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden motiiveja hakeutua Suomeen opiskelemaan on viime vuosina selvitetty melko perusteellisesti (Niemelä 2008a; Koivisto & Juusola 2008; Kärki 2005; Kinnunen 2003; Ally 2002). Tietoa löytyy myös siitä, miksi suomalaiset opiskelijat hakeutuvat ulkomaille suorittamaan korkeakoulututkintoa (Garam 2003). Sen sijaan suomalaisten opiskelijoiden syistä hakeutua englanninkielisiin koulutusohjelmiin tiedetään vain vähän. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön tuoreessa tutkimuksessa (Niemelä 2009) englanninkielisen koulutuksen sekä ulkomailla opiskelun vetovoimatekijöihin avattiin näkökulmaa laadullisten haastattelujen pohjalta; tässä tutkimuksessa tavoitteena on opiskelijoiden vaikuttimien selvittäminen suuremmalla otoksella. Koulutusuran muotoutumiseen vaikuttavat tekijät ovat tietysti hyvin moninaisia ja osittain vaikeasti arvioitavissa. Koulutusvalintojen syitä ja taustoja ei pyrittykään sel- vittämään tyhjentävästi, vaan kyselyssä painottuivat syyt, joita voidaan pitää erityisesti kansainväliseen opiskeluun liittyvinä vetovoimatekijöinä. Esimerkiksi opiskelijan aikai- semman kansainvälisen kokemuksen vaikutuksesta oltiin tutkimuksessa kiinnostuneita erityisesti siksi, että aikaisemmissa tutkimuksissa on noussut esiin kansainvälisen ko- kemuksen kasautuminen taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan tietynlaisille opiskelijaryh- mille. Ulkomailla korkeakoulututkintoaan suorittavien suomalaisten on todettu olevan jo valmiiksi kansainvälisesti sangen kokeneita, sillä enemmistö heistä on esimerkiksi asunut ulkomailla jo ennen nykyisiä opintojaan. (Saarikallio ym. 2008; Garam 2003; vrt. Wiers-Jenssen 2008). On myös saatu viitteitä siitä, että englanninkielisiin maiste- ri- ja ammattikorkeakouluohjelmiin hakeutuvilla opiskelijoilla on tyypillisesti takanaan kokemusta joko ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä (Niemelä 2009, 45). Tällainen kansainvälisen kokemuksen ”kasautuminen” on siinä mielessä mielenkiintoista, että englanninkielisten ohjelmien yhtenä lähtökohtana on kansainvälistymisen mahdolli- suuksien tarjoaminen myös sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole tilaisuutta tai halua hankkia kokemusta ulkomailta. Koulutusvalintojen vaikuttimia koskevat kysymykset räätälöitiin vastaajaryhmille erik- seen. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla tavoitteena oli selvittää erityisesti ulkomaille opiskelemaan vetäviä tai työntäviä tekijöitä. Heiltä ei siis kysytty erityisesti Suomen tai tietyn ammattikorkeakoulun valinnan vaikuttimista. Suomalaisilta opiske- lijoilta puolestaan kysyttiin, mitkä asiat vaikuttivat nykyiseen, englanninkieliseen kou- lutusohjelmaan hakeutumiseen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri syiden vaikutusta asteikolla, jonka ääripäinä olivat vaihtoehdot erittäin paljon – ei lainkaan ja lisäksi mu- kana oli ”en osaa sanoa” -vaihtoehto. Eri tekijöille laskettiin koettua tärkeyttä kuvaava
  • 32. 31 keskiarvo niin, että ”ei lainkaan tärkeä” -vastaus sai arvon yksi, jossain määrin tärkeä arvon kolme ja erittäin tärkeä arvon viisi. Toisin sanoen tekijä sai sitä korkeamman arvon, mitä suuremmaksi kunkin tekijän vaikutus omaan koulutusvalintaan arvioitiin. ”En osaa sanoa” -vaihtoehto poistettiin analyysista. Kyseisen vaihtoehdon valinneita oli hyvin vähän. Taulukkoihin 7 ja 8 on koottu molempien vastaajaryhmien arviot eri tekijöiden vaiku- tuksesta. Tärkeimmiksi arvioidut vaikuttimet ovat listassa kärkipäässä. Taulukko 7. Eri tekijöiden merkitys englanninkieliseen koulutusohjelmaan hakeutumiselle suomalaisten vastaajien keskuudessa Suomalaisten opiskelijoiden kohdalla vaikuttimet voidaan jakaa karkeasti ottaen niihin, jotka liittyvät nimenomaan koulutusohjelman englanninkielisyyteen sekä muihin syihin, esimerkiksi tietyn koulutusalan tai oppilaitoksen vetovoimaan. Englanninkielisyys ja sii- hen kohdistuvat odotukset näyttävät odotetusti houkuttelevan ohjelmiin selvästi enem- män kuin muut tekijät. Selvästi tärkeimmäksi tekijäksi koettiin englanninkielisen tut- kinnon hyödyt ulkomaisilla työmarkkinoilla. Muutenkin työmarkkinoihin liittyvät syyt korostuivat suomalaisten vastaajien keskuudessa. Toiseksi tärkeimmäksi sijoittunut halu opiskella kansainvälisessä opiskelijaryhmässä voidaan tulkita osittain työmarkkinoihin liittyväksi syyksi, sillä korkeakouluopiskelijoiden on todettu pitävän monikulttuurista Arvelin,�että�englanninkielisestä�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�ulkomaisilla� työmarkkinoilla�kuin�suomenkielisestä� 4,5 Halusin�opiskella�kansainvälisessä�opiskelijaryhmässä� 4,0 Haluan�työskennellä�tulevaisuudessa�ulkomailla� 3,9 Halusin�parantaa�kielitaitoani� 3,7 Arvelin,�että�englanninkielisestä�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�Suomen� työmarkkinoilla�kuin�suomenkielisestä� 3,7 Arvelin,�että�englanninkielinen�koulutusohjelma�on�korkeatasoisempi�kuin� suomenkielinen� 3,2 Halusin�opiskella�nimenomaan�tällä�paikkakunnalla� 3,2 Halusin�opiskella�nimenomaan�tässä�ammattikorkeakoulussa� 2,6 Opiskelu�englanniksi�on�minulle�helpompaa�kuin�suomeksi� 2,6 Englanninkieliseen�ohjelmaan�oli�helppo�päästä�sisään� 2,6 Olen�asunut�aikaisemmin�ulkomailla� 2,5 Olen�opiskellut�aikaisemminkin�(esim.�peruskoulu,�lukio,�ammattioppilaitos)� englanniksi� 1,8 Perheen�ja/tai�kaverien�suositus� 1,7 Koulutusohjelmaa�ei�ollut�tarjolla�suomeksi/ruotsiksi� 1,4 En�päässyt�suomenkieliseen�koulutusohjelmaan� 1,4
  • 33. 32 korkeakouluyhteisöä tärkeänä kansainvälisten työelämävalmiuksien saavuttamisessa (esim. Niemelä 2009, 23). Taulukon keskivaiheille sijoittuivat koulutusohjelmalta odotettu laatu sekä halu opis- kella tietyllä paikkakunnalla. Muut vaikuttimet koettiin keskimäärin selvästi vähemmän tärkeiksi. Englanninkielisyyteen liittyvistä syistä opiskelun ja sisäänpääsyn helppous suomenkieliseen ohjelmaan verrattuna sekä aikaisempi ulkomailla asuminen saivat enemmistön vastauksissa melko vähän painoarvoa ja vielä vähemmän aikaisempi opis- kelu englanniksi. Halu opiskella tietyllä paikkakunnalla sekä aikaisempi asuminen ulkomailla jakoivat vastaajien mielipiteitä muita vaikuttimia enemmän eli vastaukset olivat painottuneet as- teikon ääripäihin. Vastaajista 36 prosenttia piti aikaisempaa ulkomailla asumista erittäin tai melko paljon vaikuttaneena syynä; runsas puolet vastaajista taas ilmoitti, ettei vai- kutusta ollut lainkaan. Englanninkielisten ohjelmien suomalaisopiskelijoiden joukossa on siis kohtuullisen paljon niitä, joilla aikaisempi kansainvälinen kokemus on myötä- vaikuttanut koulutusvalintaan, mutta runsaasti myös niitä, joilla tällaista taustaa ei ole. Tarkkoja päätelmiä siitä, kuinka suuri osa vastaajista tai kaikista opiskelijoista oli joskus elämässään asunut ulkomailla, ei kyselyn perusteella tietenkään voida tehdä. Kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmat vetävät puoleensa jo valmiiksi jollakin tavalla kansainvälistyneitä opiskelijoita. Vain pieni osa vastaajista koki suositusten vaikuttaneen koulutusvalintaan eikä englan- ninkielistä ohjelmaa ollut kovin usein valittu myöskään siksi, ettei suomen- tai ruotsin- kielistä vastaavaa ollut tarjolla tai opiskelija ei ollut päässyt sellaiseen sisään. Vähiten vaikutusta koettiin siis olleen syillä, jotka eivät varsinaisesti liittyneet englanninkieli- syyteen.
  • 34. 33 Talukko�8.�Eri�tekijöiden�merkitys�ulkomaille�opiskelemaan�hakeutumiselle� kansainvälisten�tutkinto�opiskelijoiden�keskuudessa Halusin�opiskella�kansainvälisessä�opiskelijaryhmässä� 4,2 Halusin�kokea�vieraan�maan 4,1 Haluan�työskennellä�tulevaisuudessa�ulkomailla� 4,0 Arvelin,�että�ulkomaisesta�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�ulkomaisilla� työmarkkinoilla�kuin�kotimaisesta 4,0 Halusin�itsenäistyä 3,9 Arvelin,�että�ulkomaisesta�tutkinnosta�on�enemmän�hyötyä�kotimaani� työmarkkinoilla�kuin�kotimaisesta 3,9 Arvelin,�että�ulkomainen�koulutusohjelma�on�korkeatasoisempi�kuin�kotimainen 3,8 Olen�opiskellut�aikaisemminkin�(esim.�peruskoulu,�lukio,�ammattioppilaitos)� englanniksi� 3,7 Halusin�parantaa�kielitaitoani� 3,5 Korkea�asteen�koulutus�on�kotimaassani�maksullista 3,1 Yksinkertainen�hakuprosessi 2,8 Suosittelut 2,7 Sosiaaliset�siteet 2,5 Olen�asunut�aikaisemmin�ulkomailla� 2,3 Kotimaassani�ei�ollut�tarjolla�sopivaa�koulutusta 2,2 Taulukko 8. Eri tekijöiden merkitys ulkomaille opiskelemaan hakeutumiselle kansainvälis- ten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa suurimpana ulkomaille hakeutu- misen vaikuttimena pidettiin kansainvälistä opiskelijaryhmää ja toiseksi tärkeimpänä vieraan maan kokemista. Lähes yhtä merkittäviksi nousivat työmarkkinoihin liittyvät syyt sekä itsenäistymishalun vaikutus. Kuten suomalaistenkin vastaajien kohdalla kär- kipäähän sijoittuneiden tekijöiden yhteisenä nimittäjänä voidaan nähdä työelämäval- miudet. Kansainvälisen liikkuvuuden ns. kokemuksellisten etujen, kuten omien siipien kokeilemisen ja vieraaseen kulttuuriin tutustumisen, on katsottu vahvistavan opiskelijan henkilökohtaisen kehityksen lisäksi niin sanottuja yleisiä työelämävalmiuksia kuten viestintä- ja sosiaalisia taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä (Niemelä 2009, 55–56; Wiers-Jenssen 2005, 21–22; Garam 2003, 58). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa nimenomaan ulkomailla opiskeluun liittyvät odotetut hyödyt koettiin yleisesti tärkeämmiksi kuin opiskelijan omaan taustaan liittyvät syyt tai kotimaahan liittyvät työntävät tekijät. Koulutuksen maksullisuus koti- maassa sijoittui taulukossa keskivaiheen alapuolelle. Kun jakaumia tarkasteltiin tarkem- min, kävi ilmi, että sitä piti erittäin paljon vaikuttaneena tekijänä 30 prosenttia vastaajista ja toisaalta ei lainkaan vaikuttaneena 24 prosenttia. Näkemysten epätasainen jakautumi- nen kertoo kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden taustojen heterogeenisyydestä: kor- keakoulutuksen maksullisuus kotimaassa on heistä huomattavalle osalle ratkaiseva syy lähteä ulkomaille, mutta paljon on myös niitä, joilla mahdolliset lukukausimaksut eivät
  • 35. 34 ratkaise päätöstä. Jälkimmäiseen ryhmään kuulunee sekä maksullisen että maksuttoman korkeakoulutuksen maista tulevia opiskelijoita, jotka ovat syystä tai toisesta halunneet ulkomaille opiskelemaan, vaikka siihen olisi varaa kotimaassakin. Ulkomailla työskentely nousi vahvasti esiin molempien vastaajaryhmien näkemyksissä. Mahdollisuudet kansainväliseen työuraan houkuttelevat opiskelijoita siis sekä vieraskie- liseen koulutukseen kotimaassa että ulkomaille opiskelemaan. Lisäksi kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta tiedusteltiin ensisijaista syytä Suomeen muuttamiselle. Tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osa heistä oli tullut maahan ni- menomaan tutkintoa suorittamaan ja minkälaiset muut syyt olivat tuoneet opiskelijoita Suomeen. Eri syiden ensisijaisuus näkyy kuviossa 4. Odotettu ja aikaisempia tutki- muksia (Koivisto & Juusola 2008; Kinnunen 2003) myötäilevä tulos oli, että valtaosa vastaajista oli muuttanut Suomeen ensisijaisesti korkeakoulututkintoa suorittamaan. Toiseksi yleisin syy liittyi sosiaalisiin siteisiin, eli maahan oli tultu esimerkiksi puolison takia tai yhdessä vanhempien kanssa. Yhdeksän prosenttia ilmoitti tärkeimmäksi syyksi halun kokea vieras maa. Halu työskennellä Suomessa sekä vaikeudet kotimaassa olivat maahanmuuton ensisijaisina syinä harvinaisia, sillä vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti niistä jommankumman tärkeimmäksi vaikuttimekseen. Vielä harvinaisempi syy oli työllistyminen Suomeen ja vain prosentti ilmoitti syntyneensä Suomessa. Kuvio 4. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ensisijainen syy muuttaa Suomeen, % 64 14 4 1 5 9 3 1 0 20 40 60 80 Korkeakoulututkinnon suorittaminen� Puoliso/kumppani/muut sosiaaliset�siteet Muutin�vanhempieni kanssa Sain�töitä�Suomesta Halusin�työskennellä Suomessa Halusin�kokea�vieraan maan Vaikeudet�kotimaassa Olen�syntynyt�Suomessa
  • 36. 35 6 OPISKELU ENGLANNINKIELISESSÄ AMMATTI- KORKEAKOULUOHJELMASSA 6.1 OPINTOJEN TASO JA KANSAINVÄLISYYS Tässä alaluvussa luodaan katsaus opiskelijoiden opiskelutyytyväisyyteen. Aluksi ana- lysoidaan opiskelua koskevien odotusten täyttymistä, minkä jälkeen edetään yksityis- kohtaisempaan tarkasteluun. Näkemyksiä opintojen laadusta ja kansainvälisyydestä tarkastellaan useiden eri ulottuvuuksien kautta. 6.1.1 Opiskelua koskevien odotusten täyttyminen Lomakkeessa opiskelijoita pyydettiin arvioimaan, miten hyvin opintoihin kohdistuvat odotukset olivat täyttyneet tähänastisissa opinnoissa. Vastaajista 58 prosenttia ilmoitti, että odotukset ovat täyttyneet erittäin hyvin tai hyvin. Kolmasosa vastaajista koki odo- tustensa täyttyneen keskinkertaisesti ja noin joka kymmenennellä odotusten täyttyminen oli huonoa tai erittäin huonoa. Vastaajaryhmien väliset erot olivat huomattavia. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat arvioivat odotustensa täyttymisen myönteiseksi keskimäärin huomattavasti useammin kuin suomalaiset, jotka taas katsoivat odotustensa täyttyneen yhtä usein keskikertai- sesti kuin hyvin tai erittäin hyvin. Myös odotusten huono täyttyminen oli suomalaisten joukossa hieman yleisempää kuin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla. Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita suuremmasta kriittisyydestä on saatu viitteitä aikaisemminkin (ks. Koivisto ja Juusola 2008, 41). Nyt eroja vastaajaryhmien näkemyksissä analysoitiin tarkemmin. "Miten�ammattikorkeakouluopinnot�ovat�kokonaisuudessaan�vastanneet�odotuksiasi?",�% Erittäin� hyvin� Hyvin� Keskinkertaisesti Huonosti Erittäin� huonosti Yhteensä Suomalaiset� 5 39 44 10 2 100 Kv.�tutkinto�op. 21 46 24 8 1 100 Kaikki 15 43 32 9 1 100 p=.000 Taulukko 9. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin vastaajaryhmän mukaan, %
  • 37. 36 Sukupuolten välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja odotusten täyttymisessä. Naiset kokivat odotustensa täyttyneen keskimäärin heikommin kuin miespuoliset vas- taajat. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suurempi tyytyväisyys ei kuitenkaan selity vastaajaryhmien sukupuolijakaumilla eikä myöskään opiskeluvaiheen jakaumilla. Tarkasteltaessa kysymystä sukupuolittain (taulukko 10) erikseen, kävi ilmi, että suoma- laiset vastaajat katsoivat sukupuolesta riippumatta odotustensa täyttyneen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita heikommin. Lisäksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden käsi- tykset olivat suomalaisia keskimäärin myönteisempiä opiskeluvaiheesta riippumatta. Myöskään koulutusalojen välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja, kun odo- tuksia tarkasteltiin vastaajaryhmittäin. "Miten�ammattikorkeakouluopinnot�ovat�kokonaisuudessaan�vastanneet�odotuksiasi?",�% Sukupuoli Nainen Otos Erittäin� hyvin� Hyvin� Keskin� kertaisesti Huonosti Erittäin� huonosti Yhteensä Suomalaiset� 4 38 44 11 3 100 Kv.�tutkinto�op. 15 48 28 8 2 100 Kaikki 9 42 36 10 3 100 p=.000 Mies Otos Erittäin� hyvin� Hyvin� Keskin� kertaisesti Huonosti Erittäin� huonosti Yhteensä Suomalaiset� 8 42 44 6 0 100 Kv.�tutkinto�op. 24 45 22 7 1 100 Kaikki 20 45 27 7 1 100 p=.001 Taulukko 10. Ammattikorkeakouluopintojen vastaaminen omiin odotuksiin sukupuolen ja vastaajaryhmän mukaan, % Maanosan mukaan tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että parhaiten ovat täyttyneet Afrikasta sekä USA:sta tai Kanadasta tulevien kansainvälisten opiskelijoiden odotukset. EU- maista tulevien odotukset ovat täyttyneet keskimäärin huonoimmin ja myös aasialaiset vastaajat ovat hiukan keskimääräistä kriittisempiä. Kaikissa kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden maanosittaisissa ryhmissä tyytyväisyys erosi tilastollisesti merkitseväl- lä tavalla suomalaisten vastaajien näkemyksistä eron ollessa maanosasta riippumatta samankaltainen eli suomalaisten mielipiteet olivat kriittisempiä kuin muilla. Tulosta on kuitenkin pidettävä suuntaa antavana, sillä osa solufrekvensseistä oli varsin pieniä – USA:sta tai Kanadasta, Latinalaisesta Amerikasta sekä Oseaniasta tulevia opiskelijoita oli kussakin ryhmässä alle kymmenen. Ristiintaulukoinneissa koulutusalojen mukaan kävi ilmi, että vastaajaryhmien sisällä koulutusalojen välillä ei ollut tilastollisesti mer- kitseviä eroja odotusten täyttymisessä. Vastaajien arviot odotusten täyttymisestä olivat molemmissa vastaajaryhmissä jonkin verran kielteisempiä kuin muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Markkulan (2006,
  • 38. 37 27–28) suomalaisiin opiskelijoihin kohdistuneessa tutkimuksessa noin puolet ilmoitti odotusten toteutuneen erittäin hyvin tai hyvin ja noin joka kymmenes huonosti. Nyt saadut suomalaisten opiskelijoiden tulokset olivat kriittisempiä, mikä voidaan tulkita niin, että englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien suomalaisten kohdalla odotukset ja todellisuus ovat useammin ristiriidassa kuin suomen- ja ruotsinkielisissä ohjelmissa opiskelevilla. Koiviston ja Juusolan (2008) tutkimuksessa odotusten täyttymistä kysyttiin neliluokkai- sella kysymyksellä, jolloin kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista noin kaksi kolmesta ilmoitti odotusten täyttyneen oikein hyvin tai melko hyvin eli määrä oli samaa luokkaa kuin käsillä olevassa tutkimuksessa. Sen sijaan nyt kerätyssä aineistossa oli lähes kaksi kertaa enemmän niitä kansainvälisiä opiskelijoita, joiden odotukset olivat täyttyneet huonosti. Koska kysymys oli hieman erilainen, eivät tulokset ole täysin vertailukelpoi- sia.1 6.1.2 Opetuksen taso ja opettajien valmiudet Opetuksen taso. Odotusten täyttymisen lisäksi selvitettiin vastaajien arviota opetuk- sen tasosta omassa ammattikorkeakoulussa. Arvioinnissa käytettiin viisiluokkaista asteikkoa (1 = erittäin hyvä, 5 = heikko). Kuviossa 5 näkyvien jakaumien perusteella voidaan todeta, että englanninkielisten ammattikorkeakouluohjelmien opiskelijat eivät ole opetuksen tasoon täysin tyytyväisiä. Vain runsas puolet vastaajista piti tasoa hyvänä tai erittäin hyvänä ja kolmannes keskinkertaisena; noin joka seitsemännen vastaajan mielestä taso oli välttävä tai heikko. Tässäkin kohdassa suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden arviot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista 17 prosenttia piti opetuksen tasoa erittäin hyvänä ja 47 prosenttia hyvänä, kun suomalaisilla vastaavat luvut olivat 5 ja 35 prosenttia. 1 Koiviston ja Juusolan (2008) tutkimuksessa kysymys esitettiin muodossa ”Have the studies in the university of applied sciences met your expectations?” ja vastausvaihtoehdot olivat ”Very well”, ”Quite well”, ”Average”, ”Poorly”
  • 39. 38 p=.000 Kuvio 5. Vastaajien näkemykset opetuksen tasosta omassa ammattikorkeakoulussa vastaa- jaryhmän mukaan, % Suomalaisten opiskelijoiden arviot ovat jonkin verran kriittisempiä kuin Markkulan (2006, 56–57) tutkimuksessa, jossa runsas puolet vastaajista piti opetuksen tasoa hyvänä tai erittäin hyvänä ja vain kahdeksan prosenttia välttävänä tai heikkona. Eron taustalla saattaa vaikuttaa opetuskieli; kuten jäljempänä käy ilmi, suomalaiset opiskelijat suh- tautuvat opettajien englannin kielen taitoon kriittisesti ja näkemysten voidaan olettaa heijastuvan myös käsitykseen opetuksen yleisestä tasosta. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden käsitykset ovat puolestaan hieman myöntei- sempiä kuin Markkulan (mt.) tutkimilla suomalaisopiskelijoilla. Vertailun tulokset ovat samankaltaisia kuin opintoja koskevien odotusten kohdalla: englanniksi opiskelevat suomalaiset vaikuttavat opintojen tasoa kohtaan kriittisemmiltä kuin suomen- ja ruotsin- kielisten ohjelmien opiskelijat, kun taas kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden arviot ovat myönteisempiä kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Opintoja koskevien odotusten täyttymisen ja opetuksen tason ohella kiinnostus koh- distui siihen, miten koulutuksen kansainvälisyyden eri osatekijät toteutuvat opinnoissa opiskelijoiden näkökulmasta. Opiskelijoiden kokemuksia kansainvälisyyden tasosta selvitettiin opetusta, opintosisältöjä ja koulutusohjelmaa koskevien väittämien avulla. Väittämät liittyivät erityisesti niihin asioihin, joita opiskelijoiden on havaittu pitävän oleellisina koulutuksen kansainvälisyyden kriteereinä (Niemelä 2009). 5 17 12 35 47 42 43 26 32 14 7 10 3 3 4 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset� Kv.�tutkinto�op. Kaikki Erittäin�hyvä Hyvä Keskinkertainen Välttävä Heikko�
  • 40. 39 Opettajien kielitaito. Suomalaisten opettajien englannin kielen taidon riittävyys oli väitteistä se, johon vastaajat suhtautuivat molemmissa ryhmissä kaikkein kielteisimmin. Kaikista vastaajista vain hieman yli puolet (53 %) oli väitteen kanssa samaa mieltä. Erityisen varauksellisia väitettä kohtaan olivat suomalaiset vastaajat, joista peräti 58 prosenttia ei pitänyt kielitaitoa riittävänä, kun kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista eri mieltä oli 23 prosenttia. Opettajien kielitaito on noussut opiskelijoiden kritiikin kohteeksi muissakin selvityk- sissä. Koiviston ja Juusolan (2008, 53–54) raportissa näkemyksiä kartoitettiin tieduste- lemalla tyytyväisyyttä opettajien kielitaitoon. Vain yhdessä ammattikorkeakoulussa yli puolet vastaajista oli opettajien kielitaitoon tyytyväisiä. Asia sai muutenkin osakseen kritiikkiä. Äidinkielenään englantia puhuvia opettajia toivottiin lisää. Samankaltaista palautetta on saatu ammattikorkeakouluopiskelijoilta aiemminkin. (Niemelä 2009, 25; Hirvonen 2007; Kinnunen 2003). Sen sijaan Garamin (2009) tutkimien koulutusohjelmavastaavien keskuudessa opetuk- seen ja koulutuksen järjestämiseen ei koeta liittyvän kovin merkittäviä ongelmia, kuten ei myöskään opettajien kieli- ja kulttuurivalmiuksiin. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelun järjestämistä pidettiin kyseisessä selvityksessä jonkin verran ongelmal- lisempana kuin muita asioita, mutta sitäkään ei arvioitu kovin suureksi ongelmaksi. Ylipäätään selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden arviot ovat kriitti- sempiä kuin ohjelmien järjestäjien. (Garam 2009, 67–68). Ero saattaa johtua siitä, että opiskelijat arvioivat valmiuksia oman kokemuksensa perusteella, kun taas ohjelmista vastaavien käsitykset voivat perustua enemmän mielikuviin. Lisäksi opiskelijoiden ase- ma ”asiakkaina” tekee heistä ehkä lähtökohtaisesti kriittisempiä. Samanlainen epäsuhta opiskelijoiden ja järjestävän tahon käsitysten välillä on havaittu esimerkiksi korkeakou- luharjoittelua koskevissa selvityksissä, joissa opettajien ja ohjaajien on todettu arvioivan työssä oppimista opiskelijoita myönteisemmin (ks. Tynjälä ym. 2005, 205). Yhtäältä myös korkeakouluista on saatu erilaisia tuloksia. Esimerkiksi Aallon (2003) selvityksessä vieraskielisen koulutustarjonnan kriittisiksi pisteiksi osoittautuivat kor- keakoulujen edustajien näkökulmasta tehtävään sopivan opetushenkilöstön saatavuus ja motivointi. Ammattikorkeakouluissa ongelmana nähtiin nimenomaan opettajien kieli- ja kulttuuritaitojen ylläpito (Mt., 55). Opettajien kielitaidon ja ohjausvalmiuksien paran- tamista pitivät tärkeänä kehittämiskohteena myös ne korkeakoulujen edustajat, joita haastateltiin koulutuksen ja opiskeluympäristön kansainvälisyyden kriteereitä koskevaa tutkimusta varten (Niemelä 2008b). Siinä missä suomalaisten opettajien kielitaito ei täysin tyydyttänyt vastaajia, ulkomaa- laisten opettajien englannin kielen taito sai väitekokonaisuuden myönteisimmät arviot. Kaikista vastaajista 78 prosenttia piti kielitaitoa riittävänä, eri mieltä väitteen kanssa oli
  • 41. 40 vain seitsemän prosenttia. Tässä asiassa suomalaiset olivat arvioissaan vielä kansainvä- lisiä tutkinto-opiskelijoitakin myönteisempiä: 82 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä. Ero suomalaisten opettajien kielitaitoa koskeviin arvioihin on huomattava. Taus- talla saattaa vaikuttaa korkeatasoisemman kielitaidon ohella se, että ulkomaalaisten jou- kossa on paljon äidinkielenään englantia puhuvia. Toisaalta voi olla niinkin, että ainakin suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suhtautuminen ulkomaalaisten opettajien mah- dollisiin aksentteihin on toisenlaista kuin suomalaisten opettajien kohdalla. Opettajien monikulttuuriset valmiudet. Kielitaidon ohella opetushenkilökunnan kansainvälisiin valmiuksiin kuuluu kyky opettaa ja ohjata monikulttuurista ryhmää. Opettavan tai ohjaavan tahon osaaminen on tärkeää, sillä tutkimusten valossa opintoihin liittyvä yhteistyö monikulttuurisessa ryhmässä koetaan usein vaativaksi. Vaikeudet tai jopa vastahakoisuus monikulttuurisessa ryhmässä työskentelyä kohtaan voivat johtua vuorovaikutusongelmista, ennakkoluuloista tai siitä, että ryhmätyöt koetaan ylipäätään työläiksi ja kulttuurierot edellyttävät ylimääräistä panostusta työskentelyyn. (Esim. Ip- polito 2007; De Vita 2005; Carroll 2005; Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2009.) Vastaajat olivat opettajien monikulttuurisiin valmiuksiin yleisesti melko tyytyväisiä, sillä 64 prosenttia piti valmiuksia riittävinä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemykset olivat tässäkin suomalaisia selvästi myönteisempiä, mutta toisaalta astetta kriittisempiä kuin Koiviston ja Juusolan (2008, 54) tutkimilla kansainvälisillä tutkinto- opiskelijoilla, joista puolet oli valmiuksiin tyytyväisiä ja kymmenen prosenttia tyyty- mättömiä. Vertailua voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa antavana, sillä Koiviston ja Juusolan tutkimuksessa asiaa selvitettiin kolmiluokkaisella tyytyväisyyttä mittaavalla kysymyksellä. Suomalaisista vastaajista opettajien valmiuksia piti riittämättöminä lähes neljännes (24 %), jota voidaan pitää verraten korkeana määränä. Taustalla saattaa vaikuttaa suo- malaisten opiskelijoiden avovastauksissa (ks. luku 6.1.4) esiin nousseet kokemukset monikulttuurisen opiskelijaryhmän asettamista haasteista, jotka liitettiin erityisesti ryhmätöiden tekemiseen. Usein kulttuurieroista johtuviksi tulkitut vaikeudet voivat johtaa myönteiseen oppimiskokemukseen, mutta myös turhautuneisuuteen ja kielteiseen suhtautumiseen ryhmätöitä kohtaan. Tällöin opettajan mahdollisuuksiin taata yhteistyön onnistuminen olisi kiinnitettävä huomiota. Monikulttuurisen korkeakouluopetuksen ja ryhmätyöopiskelun haasteita tutkinut Carroll (2005, 90–91; vrt. Ippolito 2007, 756– 760) toteaakin, että tehostettu ohjaus ryhmätyön tekoon on tärkeää, koska käsitykset ryhmätyöstä vaihtelevat kulttuurista toiseen. Myös opetuksen kansainvälisyyttä pohti- nut Teekens (2000, 30–31) korostaa opettajan roolia ja katsoo, että kansainvälistetyn opetussuunnitelman onnistunut käytännön toteuttaminen edellyttää opettajalta erityistä asiantuntemusta, kulttuurienvälisiä taitoja ja oikeanlaista asennetta.
  • 42. 41 Suomessa opettajien kansainväliset valmiudet on jo pitkään tunnistettu yhdeksi korkea- koulujen vieraskielisten koulutusohjelmien ydinhaasteeksi. Korkeakoulutuksen uudessa kansainvälistymisstrategiassa (OPM 2009) korkeakouluja velvoitetaankin huolehtimaan opettajien kieli- ja kulttuuriosaamisesta. Kehityspyrkimykset näkyvät myös käytännös- sä. Garamin (2009, 38–39) selvityksessä kävi ilmi, että varsinkin englannin kielessä on opetushenkilökunnalle tarjolla runsaasti koulutusta: sitä järjestetään 79 prosentissa ky- selyyn vastanneista ammattikorkeakouluohjelmista. Pedagogista koulutusta on tarjolla 60 prosentissa. Sen sijaan monikulttuurisuuteen tai kansainväliseen opetukseen liittyvää koulutusta on tarjolla selvästi harvemmin eli alle puolessa kyselyyn osallistuneista kou- lutusohjelmista. 6 13 11 41 33 36 12 24 19 33 48 42 41 42 42 46 44 45 6 15 12 4 12 9 17 18 17 41 19 27 7 5 6 23 12 16 14 4 8 0 1 1 1 3 2 0 0 0 5 6 6 1 0 1 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.008 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaisten opettajien�englannin taito�on�riittävä Ulkomaalaisten opettajien�englannin taito�on�riittävä Opettajilla�on�riittävät valmiudet monikulttuurisen ryhmän�opettamiseen ja�ohjaukseen Täysin�samaa�mieltä� Jokseenkin�samaa�mieltä� Ei�samaa,�eikä�eri�mieltä Jokseenkin�eri�mieltä Täysin�eri�mieltä� EOS Kuvio 6. Näkemykset opettajien valmiuksista vastaajaryhmän mukaan, %
  • 43. 42 6.1.3 Opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyys Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen nykyiset määrittelyt korostavat systemaat- tisuutta ja jatkuvuutta sekä kansainvälisyyden kokonaisvaltaista ulottamista kaikkiin korkeakoulun toimintoihin. (Esim. Knight 2004; Huang 2006.) Yksi keino pysyväis- luonteisen kansainvälisyyden lisäämiseen on koulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien sisällöllinen kansainvälistäminen, jonka on katsottu jääneen eurooppalaisissa korkeakou- luissa pitkään liikkuvuuden varjoon (Nilsson 2000, 21). Nykyään opetussuunnitelman sisältöjen kansainvälisyyttä pidetään kuitenkin keskeisenä osana korkeakoulujen kan- sainvälistymistä ja esimerkiksi opetusministeriön uudessa kansainvälistymisstrategiassa vieraskielisen opetuksen aito kansainvälisyys sekä muun opetustarjonnan kansainväliset elementit mainitaan yhtenä kehittämisen kohteena, johon panostamalla voidaan parantaa opetuksen laatua (OPM 2009, 17–18). Myös tuoreessa, englanninkielisiä korkeakou- luohjelmia koskevassa haastattelututkimuksessa (Niemelä 2009, 26–27) havaittiin, että opiskelijat odottivat kansainväliseltä koulutusohjelmalta kansainvälisyyttä myös muulla kuin kielen ja liikkuvuuden tasolla: he pitivät tärkeänä jollakin tavalla kansainvälisiä opetussisältöjä, kuten esimerkkejä, materiaaleja ja näkökulmia. Opetussisällöt. Vastaajien tyytyväisyys oman koulutusohjelman sisällölliseen kansain- välisyyteen oli myös tyydyttävällä tasolla, sillä väitteen ”Opetuksen sisällöt ovat tar- peeksi kansainvälisiä” allekirjoitti kolme viidestä vastaajasta. Kriittisiäkin näkemyksiä löytyi, erityisesti suomalaisten joukosta, sillä heistä runsas neljännes oli väitteen kanssa eri mieltä. Vastaajaryhmien eroa saattaa osittain selittää se, että opintosisältöjen kansain- välisyyden kriteerit ovat erilaisia. Esimerkiksi Suomea koskevat esimerkit tai suoma- laiset opetusmateriaalit näyttäytyvät varmasti eri tavalla kotimaassaan kuin ulkomailla opiskelevalle. Opiskelijaryhmän kansainvälisyys. Edellä todettiin opiskelijaryhmän kansainvälisyy- den olevan yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka houkuttelee opiskelijoita valitsemaan tutkinnon suorittamisen ulkomailla tai vieraalla kielellä kotimaassa. Aikaisemmissa tutkimuksissa opiskelijoiden on havaittu pitävän ryhmän vaihtelevia taustoja tärkeänä laatutekijänä (esim. Hirvonen 2007) sekä koulutusohjelman kansainvälisyyden yhtenä oleellisena kriteerinä (Niemelä 2009, 23). Kansainvälisyyden ajateltiin nousevan mo- nikulttuurisen ryhmän keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja sen tarjoamista oppimisen mahdollisuuksista (mt, 28). Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden näkemykset opiskelijaryhmästä olivat sangen myönteisiä, sillä kaksi kolmesta koki opiskelijaryhmän kansainvälisyyden vastaavan odotuksiaan. Molemmissa vastaajaryhmissä selkeä enemmistö koki odotustensa täytty- neen. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat olivat hieman suomalaisia kriittisempiä, mutta ryhmien erot olivat pienempiä kuin muissa kohdissa (p=.015).
  • 44. 43 Kuvio 7. Näkemykset opetussisältöjen ja opiskelijaryhmän kansainvälisyydestä, vastaaja- ryhmän mukaan, % 6.1.4 Opetustarjonta, tutkinnon työmäärä sekä työelämävalmiudet Kansainvälisyyteen kytkeytyvien teemojen lisäksi mukana oli muutamia yleisluontoi- sempia väitteitä opetustarjonnasta sekä opintopisteiden ja opintojen edellyttämän työ- määrän vastaavuudesta. Opetustarjonta. Runsas puolet vastaajista piti opetustarjontaa monipuolisena. Suoma- laisista opetustarjontaa piti monipuolisena noin puolet vastaajista, mikä on jonkin verran vähemmän kuin Markkulan (2006, 34) tutkimuksessa. Eri mieltä olevien suomalaisten osuus oli kohtalaisen korkea: peräti 31 prosenttia suomalaisista vastaajista ei allekirjoit- tanut väitettä, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin kansainvälisten tutkinto-opiske- lijoiden joukossa. Joka neljäs vastaaja ei ottanut asiaan kantaa, mikä saattaa johtua siitä, ettei opiskelijoilla välttämättä ole kokemusta muista korkeakouluista eikä näin ollen sopivia vertailukohteita. Opiskelijan saavuttamat valmiudet ammatissa toimimiseen. Ammattikorkeakou- lututkinnon työelämäläheisyyttä pidetään yhtenä koulutuksen vahvuutena ja vetovoi- matekijänä. Toisaalta englanninkielisten ohjelmien haasteena on nähty opiskelijoiden työelämää koskevien tavoitteiden vaihtelu, jonka taustalla vaikuttaa kansainvälisen opiskelijakunnan heterogeenisyys (Niemelä 2009, 64). Vastaajien kuva tutkinnon an- 13 28 22 29 29 29 42 36 38 44 32 36 17 21 19 12 18 16 23 11 16 11 13 12 4 3 3 4 7 6 2 1 2 1 0 1 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.015 Opetuksen�sisällöt�ovat�tarpeeksi kansainvälisiä Opiskelijaryhmän�kansainvälisyys vastaa�odotuksiani Täysin�samaa�mieltä� Jokseenkin�samaa�mieltä� Ei�samaa,�eikä�eri�mieltä Jokseenkin�eri�mieltä Täysin�eri�mieltä� EOS
  • 45. 44 tamista ammatillisista valmiuksista oli keskimäärin myönteinen, sillä kolme viidestä oli väittämän kanssa samaa mieltä. Erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa luottamus tutkinnon tarjoamaan ammattitaitoon oli korkealla suomalaisten ollessa epävarmempia. Tutkinnon työmäärä. Näkemykset opintojen ja opintopisteiden vastaavuudesta vaih- telivat. Vajaa kolmannes vastaajista piti opintoja opintopisteisiin nähden liian työläinä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden arvioidessa opinnot liian työläiksi keskimäärin useammin kuin suomalaiset. Toisaalta viidennes vastaajista piti opintoja liian helppoina opintopisteisiin nähden, ja molemmissa kohdissa yli kolmannes vastaajista ei ottanut asiaan kantaa.
  • 46. 45 10 20 16 11 31 23 3 8 6 3 5 4 39 43 41 37 38 37 22 28 25 18 15 16 20 26 24 26 16 20 34 37 36 34 38 36 28 6 14 16 11 13 26 16 20 27 23 24 3 3 3 5 3 4 12 9 10 17 7 17 0 2 1 6 1 3 2 2 2 1 2 1 0�% 20�% 40�% 60�% 80�% 100�% Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.003 Suomalaiset Kv.�tutkinto�opiskelijat Kaikki p=.324� Opetustarjonta�on�monipuolista �Opinnot�antavat�riittävät�valmiudet�toimia tulevassa�ammatissaniOpiskelu�on�opintopisteisiin�nähden�liian�työlästä Opiskelu�on�opintopisteisiin�nähden�liian helppoa Täysin�samaa�mieltä� Jokseenkin�samaa�mieltä� Ei�samaa,�eikä�eri�mieltä Jokseenkin�eri�mieltä Täysin�eri�mieltä� EOS Kuvio 8. Näkemykset opetustarjonnan monipuolisuudesta, opintojen tarjoamista valmiuk- sista toimia ammatissa sekä tutkinnon työmääristä vastaajaryhmän mukaan, %
  • 47. 46 Kansainväliset tutkinto-opiskelijat suhtautuivat opintojen tasoon ja kansainvälisyyteen liittyviin väitteisiin yleisesti melko myönteisesti. Lukuun ottamatta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden useammin kokemaa työläyttä sekä näkemyksiä opiskelijaryh- män kansainvälisyydestä suomalaiset vastaajat valitsivat hanakammin ”eri mieltä” -vaihtoehtoja eli olivat väitteitä kohtaan kriittisempiä. Ryhmien väliset erot olivat suuria etenkin suomalaisten opettajien kielitaitoa, opetussisältöjen kansainvälisyyttä sekä opetustarjonnan monipuolisuutta koskevissa kysymyksissä. Vertailun perusteella englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevat suomalaiset näyttäisivät olevan kriittisem- piä verrattuna sekä kansainvälisiin kurssikavereihinsa että suomenkielisten ohjelmien opiskelijoihin. Eroja syntyi myös siitä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat valitsivat neutraalin vastausvaihtoehdon useammin kuin kriittisen vaihtoehdon ja myös useammin kuin suomalaiset. 6.1.5 Koulutusohjelman suurimmat vahvuudet ja heikkoudet avoimien kysy- mysten valossa Koska opiskelijoiden kokemuksista saadaan väittämäkysymysten avulla vain rajallista tietoa, kyselylomakkeessa oli myös muutamia avoimia kysymyksiä. Vastaajilta tie- dusteltiin oman koulutusohjelman vahvuuksia ja myönteisiä puolia sekä heikkouksia ja kielteisiä puolia. Lisäksi pyydettiin kertomaan, mitä etuja ja hyötyjä sekä toisaalta haasteita liittyy tutkinnon suorittamiseen ulkomailla tai englanniksi. Koulutusohjelman suurimmista vahvuuksista ja myönteisistä puolista erottui kaksi tee- maa, jotka sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijat että suomalaiset vastaajat nostivat esiin kaikkein useimmin. Teemakokonaisuudet liittyivät opetuksen eri puoliin sekä toisaalta kansainvälisyyteen tai monikulttuurisuuteen. Kansainvälisten tutkinto-opis- kelijoiden vastauksissa viitattiin pääosin kansainvälisyyteen yleisellä tasolla tai kulttuu- rienvälisen oppimisen tilaisuuteen. Suomalaiset vastaajat nostivat mainittujen seikkojen ohella esiin myös kansainvälisen liikkuvuuden sekä verkostoitumisen mahdollisuudet. Know more intercultural knowledge cause we are a big multi-group, know more languages The positive aspesct of my Degree Programme is that it is Internationaly oriented. It adds other international experiences to the actual studies we normally have. The main strengths of my degree program are that it gives insides into international business environment. It is very beneficial if you want to get an experience of studying and working in multicultural groups. Luokkatovereissa löytyy ainakin muutamaa vierasta kulttuuria joitten kanssa oppii toimimaan.
  • 48. 47 Englanninkielentaitoni on todennäköisesti kehittynyt enemmän kuin vastaavassa suomenkielises- sä koulutusohjelmassa olevilla. Ryhmän monikulttuurisuus otetaan mielestäni hyvin huomioon ja sitä hyödynnetään muun muas- sa luomalla koulu- ja verkkoympäristössä paljon keskusteluja siitä miten asiat eroavat eri (kult tuuri)konteksteissa. Se, että monikulttuurisuudelle ja oman kulttuurin esiin tuomiselle annetaan tilaa, on mielestäni hyvin myönteistä. Ihana kansainvälinen luokka, mahdollisuus lähteä viikon ja kahden viikon vaihtoon/ koulun jär- jestämälle kurssille ulkomaille Opetukseen liittyvät myönteiset asiat ja vahvuudet mainittiin lähes yhtä usein kuin kansainvälisyysasiat. Opetus- ja kurssisisältöjä kehuttiin monipuolisiksi ja opettajia am- mattitaitoisiksi. Myös opetusmenetelmiin liittyviä mainintoja kertyi jonkin verran. Ryh- mien välillä ilmeni hienoisia eroja siinä, mitkä opetukseen liittyvät seikat vastauksissa painottuivat: suomalaisilla vastaajilla eniten kiitosta sai opetuksen laatu, kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla puolestaan sisällöt. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vasta- uksissa erityisesti kurssien käytännönläheisyys miellytti vastaajia. Ilmapiiri on erittäin avoin ja rentoutunut. Osa opettajista on ammattitaitoisia, asiastaan innos- tuneita ja motivoivia. Henkilökohtaisen ohjauksen saanti, opettajilla ja ohjaajilla on tarpeeksi aikaa. Flexible on study program + Quite focusing program, giving a lot of courses around the major + International enough + Teachers are quite practical oriented Some teachers are very professional and open minded! They make the lectures very interesting and motivating. Combination of a lot of useful coures, and they are well arranged. Muista ohjelmien vahvuuksiksi koettuja asioita olivat kielen oppiminen, hyvä opis- keluilmapiiri, työelämävalmiudet sekä muutamat itse oppilaitokseen liittyvät asiat. Suomalaisten vastauksissa oli enemmän kielen oppimiseen sekä sosiaaliseen ilma- piiriin liittyviä mainintoja kuin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat puolestaan painottivat työelämävalmiuksia ohjelman vahvuutena suomalaisia useammin. Heidän vastauksissaan oli jonkin verran mainintoja myös am- mattikorkeakoulun tarjoamista resursseista ja palveluista, joita taas suomalaisten opis- kelijoiden vastauksissa ei noussut esiin. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vastauksissa koulutusohjelman heikkouksista ja kielteisistä puolista vahvimmin esiin nousivat opetukseen liittyvät tekijät. Eniten mainintoja liittyi opetuksen sisältöihin: moitittiin turhia tai epäkiinnostavia kursse- ja, liiallisia tai liian vähäisiä kursseja tai opetuksen liikaa teoreettisuutta. Toiseksi
  • 49. 48 useimmin mainittiin opettajien kielitaidon puutteet, joka esiintyi vastauksissa suurin piirtein yhtä usein kuin muuhun opetuksen laatuun liittyvät asiat. Opetuksen toteuttami- nen ja menetelmät sen sijaan mainittiin kielteisessä yhteydessä vain harvoin. There are quite a lot of unnecessary courses, which kind of demotivated me. I did not see how they play any role in boosting my professional competence. I do not see anything negative in the programme itself but the lecturers have to improve both in communication skills and teaching methods. It is quite ridiculous to demand TOEFL from stu- dents while the so-called teachers do not reflect good understanding of the language. Passive, old fashion program, teachers are boring and lack of language skills. Repetition of similar companies and cases throughout studies. Too many courses use the same companies and it often seems repetitious. Opetuksen puutteiden jälkeen seuraavaksi suurin määrä mainintoja koski työllistymis- tä tai harjoittelupaikan löytämistä. Vastauksista ei juurikaan käynyt ilmi, koettiinko työllistymisvaikeuksien johtuvan nimenomaan kyseisen koulutusohjelman puutteista vai jostakin muusta, esimerkiksi työnantajapuolen asenteista. Parissakymmenessä vasta- uksessa esiintyi jollain tavalla koulutusohjelman organisointiin liittyviä seikkoja: kan- sainväliset tutkinto-opiskelijat moittivat muun muassa koulutusohjelman joustamatto- muutta, byrokratiaa, huonoa tiedonkulkua ja päällekkäisiä kursseja. Suurin piirtein saman verran mainintoja keräsivät sekä opintojen liika vaativuus että liika helppous. Vain pienessä määrässä vastauksia mainittiin huonona pidetty sosiaalinen ilmapiiri tai suomen kielen kurssien laatu tai määrä. I can not use it or be pround of it when i am trying to find a job or even a training in Finland. Scheduling time is a big problem in my degree programme. Sometimes lectures are cancelled and students know about after one hour waiting for the lecturer. Myös suomalaiset opiskelijat pitivät avovastausten perusteella ohjelmien suurimpina puutteina opetukseen liittyviä asioita. Suurin osa mainintoja liittyi kansainvälisten tut- kinto-opiskelijoiden tapaan opetuksen sisältöihin, toiseksi eniten opettajien englannin kielen taitoon ja kolmanneksi useimmin vastauksissa mainittiin muu kuin kieleen liitty- vä opetuksen laatu. Suomalaisilla vastausten hajonta oli kansainvälisiä tutkinto-opiske- lijoita pienempi ja opetukseen liittyviä mainintoja oli suhteellisesti suuremmassa osassa vastauksia. Toisin sanoen suomalaiset vastaajat näyttivät olevan ohjelman heikkouksista yksimielisempiä. Suurin heikkous on opetuksen taso, johon lasken tässä yhteydessä molemmat kurssien sisällön sekä opettajien puutteellisen kielitaidon. Myös englanninkielisten materiaalien vähäisyys tuottaa paljon ongelmia opinnoissa.