2. Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaa
Sackmanin (1975) Delfoi-menetelmän
murhaavan kritiikin jälkeen
Sackmanin (1975) pääkritiikki: ”Delfoi-tutkimukset huonoa
survey-tutkimusta”.
1) Tehdään Delfoista kelvollista survey-tutkimusta. Asiantuntijat
edustavat tilastollisesti perusjoukkoaan. Jatketaan Klassisen
Delfoin linjalla: Pyritään asiantuntijoiden yksimieliseen,
”arvovaltaiseen” näkemykseen.
2) Pieneen paneeliin perustuvat Policy Delphi -tutkimukset:
pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta,
erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin. Delfoi-menetelmä
tulkitaan skenaariomenetelmäksi. Paneelin valintaa voi
rinnastaa komitean jäsenten valintaan. Anonymiteetti
keskeisin ero.
3. Delfoi -menetelmän suomalainen
kehittäjäyhteisö
1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi-
menetelmän kehittäjien ja soveltajien yhteisö, joka
käsitykseni mukaan kuuluu menetelmän kehittäjien
kärkeen maailmassa.
Yhteistä tälle ”suomalaiselle Delfoi- koulukunnalle” ainakin
väitöskirjatasolla on ollut, että se on ottanut hyvin
vakavasti Sackmanin (1975) Delfoi-menetelmän kritiikin.
Useimmat yhteisön jäsenet ovat valinneet
päänäkökulmakseen tulevaisuutta kartoittavan pienten
paneelien Policy Delphi –suuntauksen. eDelfoi- on
Suomen erityinen vahvuus.
4. Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjoja
Suomessa
Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa
väitöskirjoissa: Kuusi 1999, Tapio 2002, Rikkonen
2005, Myllylä 2008, Paakkonen 2008, Pätäri 2009,
Paaso 2010, Laakso 2011.
Yhtenä päämenetelmistä: Vinnari 2010, Valtonen 2010,
Raasumaa 2010, Korhonen-Yrjänheikki 2011, Anttila
2012
Lisäksi tekeillä on useita Delfoi-menetelmään
perustuvia väitöstutkimuksia. Monissa tutkimuksissa on
lisäksi sovellettu Delfoi –menetelmän olennaisia piirteitä,
vaikkei niitä ei ole kutsuttu Delfoi –tutkimuksiksi.
5. Googlaamalla Delphi Method, emme
(vielä?) edusta valtavirtaa
Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä paljon:
100:ssa ensimmäisessä osumassa hakusanalla ”delphi study’
(helmikuu 2012 ) jopa lievä enemmistö piti konsensuksen
tavoittelua edelleen Delfoi-menetelmän olennaisena piirteenä.
Menetelmän huippusoveltaja kansainvälinen Millennium-projektin
löytyi vasta sijalta 27.
Erityisesti menetelmän käytön uudet tulokkaat näyttävät usein
tulkitsevan konsensuksen tavoittelun menetelmän olennaiseksi
piirteeksi. Suomessa näin menettelevät harvat tulevaisuuksien
tutkijat, mutta näin tulkitsevia näyttää olevan paljon
informaatiotieteiden edustajissa.
6. Pienen paneelin15-40 perusteelliseen
kuulemiseen perustuvat Argument Delphi-
tutkimukset (Kuusi 1999)
Ensisijainen tavoite kerätä perusteluja erilaisille
näkemyksille tai skenaarioille
Paneelin valinta ratkaisevan tärkeää. Komplekseihin
ongelmiin kohdistuvissa tutkimuksissa on hyvin tärkeää
ottaa huomioon panelistien yksilölliset näkemykset
heidän osaamis- ja intressitaustojensa rinnalla.
Yksilöllistä kokonaishahmotelmaa kompleksista
systeemistä/ongelmasta on lähes mahdoton tavoittaa
ilman aluksi tehtävää perusteellista paneutumista.
Haastattelut.
7. Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka”
Sackmanin (1975) kritiikki toi erityisesti esiin sen, kuinka
asiantuntijoiden intressit vaikuttavat heidän välittämiinsä
arvioihin.
Kullakin asiantuntijalla on tietojen ohella hänen
intresseihinsä liittyvä tiedon luovuttamisen politiikka
(information policy, Kuusi 1999).
Informaatiopolitiikan ottaminen huomioon paneelia
valittaessa on erityisen tärkeää, koska näkemyksen
esittäjää ei voida tunnistaa. Hänen on houkuttelevaa
esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä
hänen toivomaansa suuntaan.
8. Keskiarvot ja asiantuntijan yleinen arvostus eivät takaa
osuvia ennakointeja eivätkä varsinkaan monipuolista
tulevaisuuskarttaa
Kärki kulkee erityisesti uusien teknologioiden ja niiden
sovellutusten osalta ja yleisemminkin perusjoukkojen edellä
Näkemysten "demokraattinen" huomioonotto ei erityisesti
aiemmasta poikkeavien tulevaisuuksien tunnistamisessa tuo esille
parhainta näkemystä yhtä vähän kuin vain arvotettujen
asiantuntijoiden kuuleminen
Suuri kysymys: kuinka tunnistaa muutosgeneraattorit ja arvioida
heidän ideoidensa kantavuutta
Suuret joukot sopivat ehkä paremmin arvioijiksi ja täydentäjiksi kuin
ideoijiksi
9. Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohella
muita keskeisiä Policy Delphi – menetelmän
soveltamismalleja Suomessa
Disaggregative Policy Delphi: Menetelmä korostaa erilaisten
näkökulmien avaamista skenaarioiden muodostamiseksi.
Erityisesti siinä käytetään esitettyjen arvioiden ja argumenttien
klusterointia eri skenaarioiden muodostamiseksi(Tapio 2002),
Kellokäyrän hajoittaminen moniin maksimeihin(Tapio ym. 2011).
Palaute –Delfoi: Menetelmässä on otettu vaikutteita myös
konsensusta hakevasta Delfoista, Palaute -Delfoilla on
erityisesti haluttu tukea ja aktivoida alueellista päätöksentekoa,
minkä johdosta annettavaan palauteinformaatioon on kiinnitetty
erityistä huomiota (Myllylä 2008)
10. Otavan Opisto Delfoin käytännön soveltajien
”kotipesä”, Tulevaisuuden tutkimuksen
VerkostoAkatemia kouluttaja ja ”tieteistäjä”
Varhain aloitettu Internetin ja sosiaalisen median systemaattinen
hyödyntäminen. Jo vuonna 1996 Otavan Opisto otti käyttöön
Millennium-projektissa 2000-luvun alkuvuosina kehitetyn RT-
Delphi –sovelluksen kaltaisen Professional Delphi Scan –
työkalun. Alkuperäistä versiota on sen jälkeen jatkuvasti
monipuolistettu nykyiseen eDelfoi –muotoonsa (http://edelfoi.fi).
Kehittäjäyhteisön Otavan Opistossa säännöllisesti kuukausittain
järjestämät Delfoi-työpajat. Ainutlaatuista maailmankin tasolla.
Menetelmän koulutuksessa Tulevaisuuden tutkimuksen
VerkostoAkatemialla keskeinen rooli. Tutu-keskuksen kautta
kansainväliset yhteydet.
11. Delfoi-menetelmän kehittämisen erityisiä
haasteita Suomessa
Millaiseen ennakointiin tarvitaan anonymiteettiä?
(Kati Korhonen-Yrjänheikki 2011)
Joukkojen kuuntelu ja joukkoistaminen Delfoi-
tutkimuksen tavoitteina (Fountain Park, Leena
Ilmola)
Yhteinen käsitteistö,kansainvälistä
vuorovaikutusta helpottamaan
12. Anonymiteetin vaikutuksia
Tulevaisuusverstaat, Open Cafe jne.
ennakointiympäristöinä – yhteishengen luonti, Ba,
sitouttaminen, repivät riidat (commitment reasonability,
Kuusi 1999)
Delfoi: vaihtoehtojen rikas tunnistaminen (option
reasonability), ei sitoutumista
(Trendianalyysi – prediction reasonability)
13. Joukkojen kuuntelu ja joukkoistaminen
Delfoi-tutkimuksen tavoitteina
Yksi tavoite Delfoissa on kuulla joukkoja tai
ainakin antaa mahdollisimman monelle tunne, että
he ovat tulleet kuulluksi.
Aidossa mielestä joukkoistamisesta voidaan
mielestäni puhua, jos joku joukosta tunnistaa
uuden näkökulman tai löytää ratkaisun asetettuun
ongelmaan.
14. Sidosryhmien (stakeholders) kuulemisen Delfoi-
tutkimukset – Fountain Park
Delfoi-menetelmän kaupallisesti menestynein sovellus
Suomessa: Fountain Park –yhtiön signaalityökalu
Yritysten tai järjestöjen johto kuulee työntekijöitään, jäseniään tai
muita sidosryhmiään. Signaalityökalun ehkä menestyksellisin
sovellus on ollut ”Uusi toimitusjohtaja kuulee työntekijöitä”.
Signaalityökalu valittiin keskeiseksi tavaksi, jolla valtioneuvosto
yhdessä Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa haki
kansalaisilta keväällä 2012 ajatuksia valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon pohjaksi.
Ongelmana kertyneen informaation puutteellinen analysointi.
Mahdollisuus heikkojen signaalien tunnistamiseen,
heikoimmillaan vain väärää mielikuvaa vaikuttamisesta.
15.
16. Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisi
avainkäsitettä:
(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE
Kaikilla panelisteilla on kyky
ymmärtää alalla käytettyjä
peruskäsitteitä (esim. ”geeni”,
”proteiini”) eli heidät voidaan
luokitella kohdealueen
yleisasiantuntijoiksi
Harvoja jos ketään voidaan
luokitella koko kohdealueen
erityisasiantuntijoiksi
17. ISSUE AREA
ONGELMA-ALUE
Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat
tämän alan erikoistuntijoita.
Heidän kompetenssiensa tulisi olla toisiaan
täydentäviä
Anonyymisyyden turvaamiseksi ryhmän koko
vähintään 5 ei koskaan kolmea vähemmän
Yli 10:n ryhmässä argumentointi kärsii
Ongelma-aluetta kommentoivat
erityisasiantuntijoiden ohella halukkaat muut eli
yleisasiantuntijat, usein suunnilleen yhtä moni
18. ISSUE
ONGELMA
Kysymys, johon ei ole
yksiselitteistä oikeaa vastausta
ainakaan ennen tutkimusta ja
arvovaraisissa kysymyksissä
harvoin sen jälkeenkään
Koetaan tärkeäksi
Asiantuntijoilla on ennen
argumentointia toisistaan
poikkeavia näkemyksiä ja
perusteluja
19. TOPIC
(TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE
Omaa periaatteessa
totuusarvon (tosi, epätosi),
mutta sitä ei voida sitovasti
ratkaista tulevaisuusväitteiden
tai arvoväitteiden tapauksessa
Voidaan esittää puolesta tai
vastaan näkökohtia
(argumentteja)
20. ARGUMENT
NÄKÖKOHTA
Topicin tavoin omaa
periaatteessa totuusarvon.
Näkökohdaksi voidaan kuitenkin
toisin kuin topiciksi hyväksyä
pelkkä hyväksymistä tai
hylkäämistä indikoiva lausahdus
(“vaikuttaa uskottavalta”, “täyttä
roskaa!”)
Voidaan kehittää topiciksi
