Osallisuuden pedagogiikka, Reijo Kupiainen, Aalto yliopisto

1. Osallisuuden pedagogiikka
Reijo Kupiainen

2. Osallisuus, perusjakoja
• Minimaalinen demokraattinen osallisuus
• makro-osallisuus, kapea
politiikkakäsitys
• Maksimaalinen demokraattinen osallisuus
(aktivismi)
• makro – mikro -osallisuus, laaja
politiikkakäsitys
• Täysosallisuus / osaosallisuus
• Autenttinen osallisuus / pseudo-osallisuus

3. Äänen periaate
• Jaques Rancière: ääni luo edellytykset
osallisuudelle
• Aristoteles: phone, logos
• secessio plebis. Aventinuksen kukkula
eaa 494 ja äänettömien ääni.
• Ääni kuuluu ihmisyyteen ja sen
kieltäminen on ihmisyyden kieltämistä.

4. Rancière ja radikaali tasa-arvo
• Tietämätön opettaja, Joseph Jacotot 1818
• Oppimista tapahtuu kun oppilaita
kohdellaan puhuvina olentoina
• Opetusmenetelmä: tasa-arvo
• Emansipaatio: äly tottelee itseään eikä
toisen älyä

5. Oppimisen uusi kulttuuri (Thomas &
Brown)
“Professor, I know we need to do the lecture and
discussion, but we were all in the game last night and
found the perfect example for class today, so can we
please start with it and then do the lecture after?”
Doug agreed, though he couldn’t help feeling that his
class was now slipping away from him. In one sense
that was true. But he had missed a far more
important message: Students were getting together,
outside of the class, and discussing how they might
make the class itself better. (Thomas & Brown, 2011,
Teaching in a Galaxy Far, Far Away, para. 4)

6. Oppimisen uusi kulttuuri
• Oppiminen on kaikkialla, se edellyttää
rikkaan informaatioympäristön ja
ihmiset kollektiivisina toimijoina, jossa
kaikki huomioidaan.
Douglas Thomas & John Seely Brown,
New Culture of Learning

7. Edellytykset uudelle oppimisen
kulttuurille?

8. “Kaksi eetosta”
“Vanha eetos” “Uusi eetos”
Arvo on niukkuuden funktio. Arvo on leviämisen funktio.
Yksittäinen persoona on tuotannon, taidon ja ”Kollektiivit” ovat keskeisiä tuotannon, taidon ja
älyn yksikkö – “minä luen” älyn yksiköitä – “me luemme”
Asiantuntemus on jaettu ja kollektiivinen; hybridit
Asiantuntemus on yksilöillä ja instituutioilla. asiantuntijat.
Tila on suljettu ja käyttötarkoitukseltaan
Tila on avoin, jatkuva ja muuttuva
määrätty.
Sosiaaliset suhteet rakentuvat ”digitaalisesta
”Kirjamaailman” sosiaaliset suhteet ovat
media ympäristöstä”, ovat läpinäkyviä; tekstit
vallalla; stabiili ”tekstuaalinen järjestys”. muutoksessa.
Colin Lankshear & Michelle Knobel (2006), New Literacies: Everyday Practices & Classroom Learning

9. We-think
• Massatuotannosta
massainnovaatioon
• “You are what you
share”: we-think
• Moniarvoisuus+yhteist
oiminnallisuus+riippu
mattomuus=
LUOVUUS

10. “Me-periaate”
• Tunnustaminen
• Osallisuus
• Yhteistoiminnallisuus
• Low we-think: blogit, osallisuus ei
yhteistoiminnallisuutta
• Medium we-think: verkkoyhteisöt, asioiden
jakaminen suoraan muille
• Full we-think: Wikipedia, yhteistoiminnallisuus

11. Full we-think:
• (Avoin) ydin (Core), “tiedon lahja”,
houkutteleva perusta kuten Linux.
• Työpanos (Contribution): kuka, mihin, miksi,
miten
• Kytkeminen (Connect), uusien asioiden
yhdistäminen
• Yhteistyö (Collaborate)
• Luovuus (Create)

12. ”Osallisuuden kulttuuri”

13. Yhteisöistä jaettuihin tiloihin

14. “Mieltymystila”
(James Paul Gee, 2004: Situated Language and Learning)
(James Paul Gee, 2004: Situated Language and Learning)
• Lähtökohta: Käytäntöyhteisö
(Community of practice, Etienne Wenger)
• Gee: ei yhteisö vaan tila:
• sisällön rakentuminen
• osallistujien välinen interaktio
• Portaalit, joilla päästään tekemisiin
sisällön kanssa ja ollaan interaktiossa
• Generaattorit, jotka tuottavat em.

15. Mieltymystilan periaatteet
(Gee)
(Gee)
• Yhteinen pyrkimys on ensisijaista, ei tausta tms.
• Aloittelijat ja edistyneet jakavat saman tilan
• Jotkut portaalit ovat vahvoja generaattoreita
• Sisällöt muuttuvat interaktiossa
• Tiloissa rohkaistaan intensiiviseen (spesiaaliin) ja
ekstensiiviseen (vähemmän spesiaaliin) tietoon
• Tiloissa rohkaistaan yksilölliseen ja jaettavaan tietoon
• Tiloissa rohkaistaan hajautettuun tietoon
• Osallistumiseen on monia mahdollisia muotoja ja tapoja
• Tiloissa on mahdollisuuksia erilaisiin toiminnan
muotoihin
• Johtajuus on huokoista, johtajat ovat resursseja

16. Osallisuuden paradoksi

17. Mikä on tärkeää netissä?
Nuoret, lukutaidot ja muuttuva mediaympäristö, N=305

18. Luovat käytännöt, blogien kirjoittaminen,
nettikeskustelut, virtuaalimaailmat
Pelaaminen muiden
kanssa, elokuvien ja
musiikin lataaminen Myyttejä diginatiiveista
netistä, sisällön
jakaminen
Yhteisöpalvelut, sähköposti,
uutiset, kommunikointi
kavereiden kanssa
Videoiden katselu,
tiedon etsintä, Koulutyö ja yksin
viihde pelaaminen
www.eukidsonline.net
Final Report

19. Oppiminen
• Koulun mikroekonomia: teknologian käyttöön oppimisessa
ei vaikuta vain teknologian saatavuus, vaan erilaiset
oppilaan kannalta merkitsevät ja rakenteelliset tekijät: ajan
käyttö, omistajuus, tuotosten estetiikka jne. (Neil Selwyn 2011,
Schools and Schooling in Digital Age. A Critical Analysis.)
• Oma tuottaminen edelleen vaikeata koulussa:
Opettaja1: “Usein on niin, että vaikein asia on tuottaminen. Kyllä ne teknisesti mutta sitten se
tuottaminen. Vaikka olisi kuinka kivoja töitä, vaikka sarjakuvaa, niin ne ei välttämättä innostu niistä, kun
ne ei keksi mitä tehdä.”
Opettaja2 elokuvakurssilla: “Useana vuonna on ollut ryhmä, jonka kanssa ei pääse tekemään.
katsoisivat mielummin elokuvia ja söisivät popcornia.”
Nuoret, lukutaidot, ja muuttuva mediaympäristö 2009-2010

20. Koulutila
• Virallinen koulutila: formaalisen oppimisen tiloja, joissa
aktiviteetit on hajotettu erillisiin oppiaineisiin, jotka on
sidottu erillisiin aikasekvensseihin, usein eri paikoissa, eri
opettajien ja oppikirjojen kanssa.
• Epävirallinen koulutila: informaalisen oppimisen tiloja,
jotka on usein tuotettu mediakäytännöissä, jotka rikkovat
julkisen ja yksityisen rajoja ja kääntävät koulun
valtahierarkiat.

21. Päätelmiä
• Osallisuuden pedagogiikka ponnistaa
radikaalista tasa-arvosta.
• Digitaalisessa kulttuurissa piilee potentiaali,
joka tulisi hyödyntää: yhteistoiminnallisuus,
osallisuus, vertaistuottaminen…
• Osallisuuden pedagogiikka muokkaa
oppimisen rakenteita ja tiloja.

22. Kiitos!