Mitä ohjaus on, opettajan työn ohjauksellinen luonne, ohjauksen mahdollisuudet ja tulevaisuus. Yliopettaja Heikki Pasanen, Haaga-Helia, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

1. Mitä ohjaus on
- opetustyön muutos
ohjaukselliseksi
Otavan opisto
14.04.2011
Heikki Pasanen
heikki pasanen 1

2. Teemat ja luentotapahtuman
tavoite
• Tavoite
– Tunnistetaan mitä ohjaus on
– Osataan määritellä ja käsitellä ohjauksen termiä
– Ohjauksen työvälineisiin tutustuminen
– Keskustelun herättäminen
• Luentokeskustelu
heikki pasanen 2

3. Ohjauksen eritasoiset merkitykset
• ohjaus professiona ja ammattina
• opinto-ohjaajat
• nyt myös muu (opetus- ja ohjaus-)henkilöstö
• ohjaus toiminta- ja ohjausympäristönä;
• opetusympäristöstä oppimis- ja tiedonrakentamisympäristöön
• oppimisympäristöissä runsaat mahdollisuudet ohjaamiseen,
monipuolinen konteksti/alusta
• ohjaus ammatillisen vuorovaikutuksen tuottamisen muotona
• episteemisesti hyvin tärkeä taso (kommunikaatio, kohtaamiset,
osallisuus)
• merkitysten välittyneisyys
• ohjaus ammatillisen auttamisen metodologiana
• poikkeaa muista (terapia, opetus, neuvonta, poliisityö ym.)
• primaarin asiakkaan asianajaja (counsellor)
• etiikka
• ohjaus prosesseina
• tiedon, taidon oppiminen, ammatillinen kehittyminen,
tiedonrakentelun, elämänsuunnittelun prosessit
• yksittäisen opiskelijan prosessit
• ryhmien prosessit
• ”rytmien prosessit” (oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen
dramaturgia)
• yksittäisten tapahtumien prosessit
heikki pasanen 3

4. Ohjauksen tarvepohjia
• ”Epävarmuuden paluu”
– Transmoderni
• Työelämämuutokset
– Kompetenssit
• Henkilökohtaistuminen
– General Intellect
• Koulutusmaailma
– Informaalit ja formaalit
• Merkitykset
– Merkit, mielet ja kehot
heikki pasanen 4

5. Asiantuntijatiedon muodostuminen ja muutos hiljaisen tiedon kautta
- tapahtuu oman kokemusmaailman ja arkipäivän oppimisen läpi
- ammatillinen osaaminen ja uusi identiteetti luodaan työskentelyn kulussa (Kvale 1990)
- informaalin oppimisen muodot ja hiljaisen tiedon avaaminen muodostuu tärkeäksi (Alanko-
Turunen, Pasanen 2008)
kokemus-
maailma
metatieto eli arkipäivän
itsesäätelytieto tieto
ohjaajuus
opettaja ohjaajuus
vaikutelma-
ohjaaja
tieto
(impressio-
epämuodollinen
nistic)
tieto
seuraa
muuntaminen informaali
myös muodolliseksi tieto tacit
tiedoksi, joka knowledge
käyttökelpoinen muussa
kommunikaatiossa; arkipäivän tietoa voidaan identifioida ja
käsitellä
heikki pasanen 5

6. Tutkinnon prosessit ja ohjauksen paikat
Erimuotoisten ohjausten
paikkoja prosessissa
-Orientaatiot
-Oppimiskansioiden, portfolioiden käyttäminen
-Tiedonhankinnan ja –rakentelun ohjaus
-Verkko- ja ICT-välineiden käyttäminen
-Projektien ja ryhmien prosessien ohjaus
-Henkilökohtaisen kehittymisen ohjaus (hops,
heks)
-Opinnäytetöiden ohjaus
-Harjoittelun ohjaus
-Opetuskäytännöistä johtuva oppimisen ohjaus
-Valmennus?
-Uraohjaus?
-OPISKELUN OHJAUS (opinto-ohjaajien
toimintaa)
heikki pasanen 6

7. Perinteinen (aine)opettajan orientaatio
-aihe, teema, aine, substanssi, sisältö, aihekokonaisuus tärkein
-annetaan opetuksia
- opiskelijan ajattelun, toiminnan, kontekstin, ajan ja
tarinan kehittymisen logiikka on sivussa ja enimmäkseen muodollisen
hallinnan kohde
opiskelija
opettaja
teema
heikki pasanen 7

8. Opettajan orientaatiot
(ks. Bereiter 2002)
• teaching orientation – introducing facts
– oman käsityksen esitys; suora selittäminen
– monologinen
– tiedon välittäminen
– valmiit tehtävät ja tehtävien arviointi
• learning orientation – learning activities
– sosiaalinen osallistaminen; prosessi-näkökulma
– dialogit
– oppijoiden ymmärryksen/käsitteiden prosessointi
– tehtävien prosessoiva luonne
• knowledge creating – creating new ideas
– todellinen hanke, projekti (osallistaminen sisältyy)
– reflektiot; käsitteellisen muutoksen tuottaminen
– teoriatieto+käytäntö, käsitteelliset luomukset
• tyypillinen opettajan orientaatio (Bereiter) : ”instruction picks up that
part of teaching that is concerned with the achievement of learning
objectives” (”opetusten antaminen on se osa opettamista, joka on
keskittynyt oppimisen kohteiden tavoittelemiseen”)
©pasanen
heikki pasanen 8

9. Ohjaajan orientaatio
-opiskelijan reflektiot, konteksti, toiminta ja tarina sekä materiaalit
yhteisenä kohteena
-yhteistyösuhde: opiskelija on oman tilanteensa asiantuntija
ja ohjaaja vuorovaikutusosaamisen ja kommunikaation asiantuntija
- kvalifioimistavoite syrjässä; opetusten antamisesta pidättäydytään
opinnäytetyö
Opiskelijan
“kontekstit” ja
merkitysperspektiivi
ohjaaja
heikki pasanen 9

10. Mitä ohjaus on
• ei terapiaa
• ei opetusta
• ei neuvontaa onko kasvatusta?
• vuorovaikutuksena
– ei käskytystä, määräystä
– ei neuvontaa, opastusta
– ei indoktrinaatiota
heikki pasanen 10

11. Ohjaus vuorovaikutuksena
– ohjaus = neuvotteleva työtapa
» neuvottelu (ks. enemmän Vähämöttönen 1998)
» ei mikä hyvänsä keskustelu tai jutustelu
» vuoropuhelu eli dialogi
heikki pasanen 11

12. “ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen
antamista määräaikaisesti asiakkaan roolissa
olevalle henkilölle” (ks. enemmän Onnismaa ym. 2000)
- vapaata muista sitoumuksista
- ei tuomitsevaa
- counselling, counsellor (1. ohjaaja, 2. asianajaja)
- ohjaus on elämänsuunnittelun metodologiaa
- ohjaus on neuvottelua, dialogia, tehtäviä ja toimintaan aktivoimista asiakkaan
voimavaraistamiseksi
- oppimisen ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista oppijan
oppimiselle = oppimisen kohteiden käsittelyä ja reflektointia yksilöllisesti tai
ryhmässä
- muuten mietittäväksi: ajasta ja paikasta riippumattomaan, rajattomaan
opiskeluun ohjaus palauttaa ajan ja paikan – aloittaa merkitysten rakentamisen!
heikki pasanen 12

13. Ohjauksessa on ”koko opiskelija”
kulttuurinen,
yhteiskunnallinen
 opiskelija/tutkinnon suorittaja ei tule
ammatilliseen koulutukseen ”oppivana päänä”,
vaan kokonaisena ihmisenä suhteissaan,
joissakin prosesseissaan, tarinallaan, kehollaan
ja kysymyksillään
 opiskelijan ja hänen mukanaan tuomansa asian tuleva
mennyt
paikantaminen on aina tärkeää kulloisenkin
ohjausintervention tekemiseksi
materiaalinen
heikki pasanen 13

14. Ohjauskeskustelun konstruktiivisuus
- mitä voidaankaan konstruoida?
Kognitiivinen
konstruktiivisuus
Dialoginen konstruktiivisuus
Sosiaalinen
konstruktiivisuus
Sosiokulttuurinen
konstruktiivisuus
- kulttuuri-historiallinen
kirves
heikki pasanen 14

15. Ohjauskeskustelun erilaiset kontekstit
• Oppilaitos, kirkko, tehdas,
työvoimatoimisto, vankila tai
Trainers’ House ovat erilaisia
ohjausympäristöjä
• Oppilaitos on ”oppimista” varten
• Mitä varten ohjaustilanteet ovat
oppilaitoksessa? - verkossa?
– ovat edelleen hyviä kysymyksiä
heikki pasanen 15

16. Ohjauskeskustelu kehyksenä
• Erilaiset puhetilanteet tapahtuvat
erilaisissa ”kehyksissä” (ks. Vehviläinen
2001)
• Kehykset ovat raamit, joiden puitteissa
on oikeutettua ja mahdollista ottaa
puheeksi
– kehyksen sallimia asioita
– kehyksen normeihin kuuluvasti
• Kehys jäsentää
– Vuorovaikutusta
– Identiteettejä
– Todellisuudesta saatavia käsityksiä
heikki pasanen 16

17. Ohjauskeskustelu tilana, suhteena ja
vastuuna
• Yhteinen tila (”space”)
– onko sitä tai päästäänkö siihen?
– ”feeling together” (Peavy 1999)
• Vuorovaikutus - suhteessa ovat:
– Ihmiset
– Tunteet
– Asiat
• Vastuut (esim. Malinen 2002):
– Eettinen
– Eksistentiaalinen
– Epistemologinen
heikki pasanen 17

18. Ohjauskeskustelu kohtaamisena
- kohtaamisen epätasapaino, tunteensiirto ja container-funktio
(mukaeltu psykodynaamisista ohjausteorioista)
- kohtaaminen on lähtökohdiltaan epätasapainossa ohjaajan ammatillisen vuorovaikutusvastuun vuoksi
- ohjaaja on tilanteessa vuorovaikutuksen asiantuntija ja ohjattava oman asiansa asiantuntija
- vuorovaikutus tapahtuu aina myös tunnemerkitysten välittämänä
- ohjaajan tehtävänä on prosessoida vuorovaikutus hallitusti eteenpäin niin, että haasteet siirtyvät aina
ohjattavalle tai ryhmälle takaisin sopivasti uudessa muodossa tehtävän tai tavoitteen mukaisesti
heik
ki
ohjaaja ohjattava pasa
nen
18

19. Ohjauskeskustelun ja dialogin perustaidot
(ks. esim. Pasanen 2003)
ohjaaja
käyttää auttaa asiakasta
vuorovaikutus-taitoja Kunnioitus
Empatia - kokemaan tulleensa
ymmärretyksi
- ymmärtämään enemmän
tutkimisen ja tunteitaan
selkiyttämisen taitoja
- tutkimaan ymmärrystään
- tutkimaan tunteitaan
- harkitsemaan vaihtoehtoja
- kokeilemaan vaihtoehtoja
- valitsemaan vaihtoehdon
toiminnallisia taitoja Tavoitteen - muotoilemaan
toimintasuunnitelmia
asettaminen
- tekemään tuetusti sitä,
Toiminnan mikä on tarpeen tehdä
suunnittelu
Ongelman ratkaisu
heikki pasanen 19

20. Konstruktiivisen ohjauskeskustelun
välineitä
• Välineitä asioiden ulkoistamiseen:
– Merkitysulottuvuudet
– Metaforat
– Elämänkartta
– Elämäntapahtumat
– Tarinat
– Toiminnalliset menetelmät
• Ohjauskeskustelun yleisten välineiden
lisäksi
– Interventiotyylit
– Hyväksyvä
– Katalysoiva
– Määräävä
– Konfrontoiva
heikki pasanen 20

21. Merkitysulottuvuudet
(ks. enemmän Pasanen 2007)
- identiteetti ja asioiden merkitykset rakentuvat aina
ajassa ja tilassa
- ohjauspuheella ja neuvottelulla on monta mahdollista
suuntaa, joita vuorotellaan asiakkaan tilanteen mukaan
yhteiskunta
kulttuuri
sosiaalinen
nykyisyys
tulevaisuus
menneisyys Yksilö/
asia
materiaalinen
ruumiillinen,
kehollinen
heikki pasanen 21

22. Interventiotyylit
(ks. enemmän Heikkilä-Heikkilä 2001)
• interventio: ”väliin tuleminen”, ”asioihin puuttuminen”
• interventiotyyli = käyttäytymisprosessi ohjaajan ja ohjattavan
välisenä vuorovaikutusprosessina
• ohjaajan tavoitteena kyky käyttää eri interventiotyylejä
joustavasti
• hyväksyvä interventiotyyli
• katalysoiva
• määräävä
• konfrontoiva
heikki pasanen 22

23. Ohjauksen termejä
• counselling, ohjaus (counsellor = 1. ohjaaja 2. asianajaja)
• guidance, neuvonta
• fasilitaattori, avustaja (myös scaffolder)
• mentori, neuvonantaja
• tuutori, oppimisen ohjaaja, neuvoja tai tukija
• animaattori (pbl), aktivoija, rohkaisija, elävöittäjä
• vertaisohjaaja
• (esimies)opastaja (supervisor)
• coach, valmentaja
• myös konsultointi (erityisesti prosessi-)
heikki pasanen 23

24. lähdekirjallisuus
• Alanko-Turunen M. & Pasanen H. (2008). Vangitusta tiedosta kehoon piirtyvään hiljaiseen tietoon.
Teoksessa Toom A. ym. (toim.) Hiljainen tieto. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja.
• Bereiter C. (2002). Education and Mind in the Knowledge Age. London: Lawrence Erlbaum Associates
Publishers.
• Heikkilä J. & Heikkilä K.(2001). Innovatiivisuutta etsimässä. Helsinki,Kauppakaari.
• Kvale S. (1990). Postmodern Psychology. The Humanist Psychologist 18 (1).
• Onnismaa J., Pasanen H., Spangar T. (2000). Johdanto. Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Juva: PS-
Kustannus.
• Malinen A. (2002). Opettajuus rakentuu ihmistuntijuudesta ja asiantuntijuudesta. Teoksessa Sallila P. &
Malinen A. (toim.) Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja.
• Pasanen H. (2003). Mitä ohjaus on? Teoksessa Matikainen J. (toim.): Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki,
Yliopistopaino.
• Pasanen H. (2007). Ohjaava koulutus merkitysten kenttänä. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä
julkaisuja n:o 121.
• Peavy V. (1999). Sosiodynaaminen ohjaus. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.
• Vehviläinen S. (2001). Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.
• Vähämöttönen T. (1998). Reframing career counselling in terms of counsellor-client negotiations. Joensuun
yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisija n.o 34.
heikki pasanen 24

25. Arviointia
Kiitos!
heikki pasanen 25