3. GRAALIN MALJA, josta seuraa menestys:
Unelma täydellisestä organisaatiosta:
•toimii kitkatta
•täyttää toiminnan tavoitteet laatu, tulos, tehokkuus, maine…
•käyttää tehokkaasti hyväksi kaikkien osaamiset
Unelma onnesta työyhteisössä:
•on hyvä olla
•välitetään, huomataan
•on ystäviä
•saa tunnustusta
Unelma jalostavasta työstä:
•opitaan, viisastutaan
•kehitytään, kasvetaan Minäksi
•toteutetaan itseä ja omaa missiota
4. Tekemisen mieli syntyy
Suostumisesta:
- asiassa on järkeä ja merkityksiä
- tekemisen malli on uskottava, se voi toimia käytännössä
- toiminnan arvot hyväksytään
Innostumisesta:
- nousee toiminnan sisällöstä, ryhmästä, palkkiosta
Sopivuudesta:
- valmiudet riittävät toiminnan vaatimuksiin, mutta tekeminen on
riittävän haastavaa
Hohdosta:
- ihmisyyteen kuuluvat tarpeet on otettu huomioon: Minua
arvostetaan ja minut hyväksytään!
5. SENGEN TEESIT OPPIVASTA ORGANISAATIOSTA:
• Systeemisyys:
Ymmärretään kokonaisuutta, osien suhteita ja merkityksiä.
•Suuntautuminen:
Taitoa valita ja kohdistaa omia voimavaroja. Kiteytetään!
•Osaamisen mittailu:
Rakennetaan uutterasti parempia ajattelu- ja toimintamalleja.
Vastavuoroisuus oppimisessa – oppiva verkosto.
•Yhteinen visio:
Syntyy yksilön oman elämän vision sovittamisen tuella.
”Kuntopiirit” ovat kunnossa!
•Tiimioppiminen:
Neuvotellaan uusista ja vanhoista merkityksistä, joita tiimin
jäsenillä on työstään ja siinä esiintyvistä ilmiöistä.
Kumppanuustaidot.
6. Joseph Jacotot (1770-1840)
ja oppivat organisaatiot:
-Kaikki älyt ovat yhdenvertaisia
-Oppimisen lähtökohtana on tasa-arvo ja luottamus tahtoon
-Ihmisiä ei tuo yhteen yhteinen totuus tai yhteinen kieli, vaan
tahto ja vaikeus ymmärtää toisia
-Oma järjenkäyttö loppuu, kun toinen ryhtyy selittämään
-Opettaminen voi johtaa oppimisen sijasta tyhmistymiseen
-Ymmärtämisessä ei ole kyse perustelemisesta, vaan kääntämisestä
kielestä toiseen, omasta kertomisesta
7. Eksistenssin ja ontologian symbioottinen suhde
AJANKOHTAISTIETO
-Ilmiöt
-Nykyisyys
-Odotukset
PAIKALLINEN TIETO
MINÄTIETO
-Oma työ
-persoona
TIETO YMMÄRRYKSEN -Työyhteisö
-merkitykset
JA OSALLISUUDEN -Toimintaympäristö
-elämäntilanne
PORTAANA -Verkostot
-mukavuusalueet
VIITEKEHYS
Tutkittua ja
kokemuksellista
tietoa maailmasta
8. Asiantuntijuus oppimisen metodina
Asiantuntijuus on kudelma, joka syntyy usean
kutojan toimesta. Se ei ole ihmisessä itsessään, vaan
vuorovaikutuksessa.
Asiantuntijuuden laadun ratkaisee keskinäinen
kommunikaatio, jossa ”oma äly tottelee vain
itseään eikä toisen ihmisen älyä”.
9. Eksistenssin ja ontologian symbioosi työyhteisössä
AJANKOHTAISTIETO
-Systeemi
-Vaihtoehdot
-Kehitys
TIETO
TYÖYHTEISÖSSÄ PAIKALLINEN TIETO
-Perustehtävä TIETO -Toimintaympäristö
-Prosessit YMMÄRRYKSEN -Tilanne
-Rakenteet JA OSALLISUUDEN -Asiakas
-Vuorovaikutus PORTAANA -Verkostot
-Oppiminen
VIITEKEHYS
Tutkittua ja
kokemuksellista
yhteistä tietoa työn
ilmiöistä
11. Hyvään vuorovaikutukseen tarvittavan
yhteisöälyä:
1. itsensä näkeminen joukossa: Millaista on oma toiminta muiden silmin
ja osana koko yhteisöä?
2. Oman toiminnan seuraamusten ymmärtäminen
3. Yhteisöälyn hallinta ja ohjaus: Kyky säädellä omaa käyttäytymistä niin,
että se on tarkoituksenmukaista ja ”tuottavaa”.
4. Yhteisöälyn ylläpitäminen: Kyky tutkia, vahvistaa ja sovittaa
”tuottavasti” omaa yhteisöälykästä käyttäytymisosaamista uusissa
vuorovaikutustilanteissa
5. Yhteisöälykäs johtaminen: Kyky vahvistaa ja vaalia älykästä
yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta hankkeissa ja verkostoissa
12. OPPIMISEN ESTEITÄ
(Juch 1983)
• Pieni ikkuna, joka rajoittaa havaintojen määrää.
• Paksu nahka, joka torjuu uuden mahdollisuuden.
• Suljettu portti, joka rakenteellisena kahleena estää toiminnan.
• Vuolas virta, joka hajottaa voimat ja pinnallistaa toiminnan.