Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus, Aila Paaso, OAMK

1. Ammatillisen opettajan osaamisen
tulevaisuus
Aila Paaso
KT, koulutuspäällikkö
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
aila.paaso@oamk.fi
1 15.4.2012 Aila Paaso

2. Ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksen ja
osaamisen kehittämisen askeleita 2005-2010:
•Osaava Opettaja koulutustapahtuma 2006-2011
•Esitutkimus ammatillisten opettajien osaamistarpeista 2006
•Kehittämishanke Osaava Opettaja 2010-2020, Toisen asteen
ammatillisenkoulutuksen opetushenkilöstön osaaminen. 2007-2008
2 15.4.2012 Aila Paaso

3. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä
Osaava ammatillinen opettaja 2020
Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden
työnkuvasta
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita
Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja
tulevaisuuden osaamiseen
Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen
mahdollistajana
3 15.4.2012 Aila Paaso

4. Tulevaisuuden ammatillista osaamista luovan ammatillisen koulutuksen haasteet
4 15.4.2012 Aila Paaso

5. Työelämän uudet osaamisvaatimukset
haastavat ammatillisen opettajan
tulevaisuuden osaamisen
Maistereita vaiko mestareita?
5 15.4.2012 Aila Paaso

6. Ammatillinen opettaja, mistä olet tullut,
kuka olet ja mihin olet menossa?
6 15.4.2012 Aila Paaso

7. Ammattikasvatus
– Ammattikasvatus, kasvatustieteen osa-alue, jossa tutkittaviin
ilmiöön vaikuttavat työelämänkehitys ja eri ammattien
kehityshistoria, ammattikulttuuri ja käytännön
osaaminen.
– Tuomisen ja Wihersaaren(2006) mukaan
ammattikasvatuksessa on keskeistä tiedostaa ammatin ja työn
yhteys. Ammatit kiinnittyvät työhön, ja työelämä on aina
läsnä, kun puhutaan ammattikasvatuksesta.
– Myös Ruohotie (2000) painottaa, että
ammattikasvatustutkimus ei rajoitu vain
koulujärjestelmässä tapahtuviin ilmiöihin, koska
tutkimuskohteena ovat usein muun muassa koulutuksen ja
työelämän suhteet, jotka edellyttävät poikkitieteellisyyttä.
7 15.4.2012 Aila Paaso

8. Ammattikasvatus
– Ammattikasvatus on organisoitua kasvatustoimintaa,
jonka avulla nuoret ja aikuiset voivat toteuttaa
tavoitteisesti etenevää oppimista
– päämääränä ammatissa tarvittavien valmiuksien
hankkiminen ja kehittäminen
– sekä edellytysten luominen itsenäiselle ammatilliselle
toiminnalle ja jatkuvalle kehitykselle ammatissa.
(Ruohotie 2000)
8 15.4.2012 Aila Paaso

9. Ammattikasvatus
– Ammattikasvatus voidaan jakaa kasvatukseen ja ammattiin
liittyviin käsitteisiin.
– Kasvatukseen liittyviä käsitteitä ovat ammattikasvatus ja
opettajuus ja identiteetti.
– Ammattien keskeisiä käsitteitä ovat ammatti, professio ja
dynaaminen ammatti, ammattitaito, kompetenssi sekä
kvalifikaatio.
– Kasvatustieteen tieto-opin mukaisia epistemologisia käsitteitä
ovat opetus ja oppiminen sekä ammatillinen kasvu ja
osaaminen.
Tuominen ja Wihersaari (2006)
9 15.4.2012 Aila Paaso

10. Professio vai dynaaminen ammatti ?
Professio:tieteellinen yhdistys, ammattieettinen säädöstö, akateeminen koulutus, autonomisuus. Autonomisen toimijuuden
rinnalle nousemassa vastuullinen työntekijyys. Organisaatiokansalaisuus ja alaistaidot myös opettajaprofession sisältämään
ammatillisuuteen.
Dynaamisessa määrittelyssä ammatteja tarkastellaan ihmisestä lähtien: lähtökohtana on ammattilainen itse ja kaikkiin
ammatteihin suhtaudutaan tasavertaisesti. Yksilö oppii ja kiinnittyy ammatillisen kasvun kautta tiettyyn ammatilliseen
identiteettiin. Ammatti on ihmisen kasvun kautta muuttuva ja dynaaminen.
Tuomisen ja Wihersaaren (2006) mukaan dynaamisen ammatin käsite painottaa yksilöä ja hänen ymmärrystään
ammatistaan ja yhteiskunta luo raamit ammateille ja niiden määrittelylle. Vuorovaikutus yksilön ja yhteiskunnan
välillä johtaa päätelmään, ettei ammatti voi olla muuttumaton käsite.
Ammatillisen opettajan työhön liittyvät identiteetit
Eteläpelto (2007) Työhön liittyvä identiteetti kuvaa monitasoisesti ja laajasti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Käsitteessä
liittyvät yhteen ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen käytäntö sekä yksilön rakentamat ja
muokkaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä. Myös työhön liittyvät arvot ja eettiset
sitoumukset kuuluvat työhön liittyvään identiteettiin.
Tätä suppeampi käsite on työidentiteetti, joka rakentuu henkilön oman henkilöhistorian perusteella. Siihen kuuluu myös
yksilön tulevaisuuden odotukset suhteessa työhön.
Spesifimpi käsite ammatillinen identiteetti tai ammatti-identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä
ammatillisena toimijana.
Identiteetin rakentuminen on vaikeutunut, identiteetit ovat tulleet epävakaiksi ja epävarmoiksi.
10 15.4.2012 Aila Paaso

11. Asiantuntijuus
Hakkarainen, Palonen ja Paavola (2002) asiantuntijuuden näkökulma
Perinteisen kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöllisenä
tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuprosessina. Tynjälä (2004, 176) jakaa näkökulman mukaiset asiantuntijuuden
komponentit formaaliin tietoon, käytännölliseen eli kokemukselliseen tietoon ja itsesäätelytietoon. Formaalitieto sisältää
alan perustiedon eli faktatiedon ja käsitteellisen tiedon elementit. Käytännöllinen tieto, taitotieto sisältää sen, kuinka jokin
asia tehdään. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoa ja kriittistä reflektiota joka ulotetaan koko ammattikäytäntöön, myös
kollektiiviseen toimintaan.
Osallistumisnäkökulman mukainen asiantuntijuus syntyy parhaiten oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja
työssäoppimisen yhdistävässä mallissa silloin, kun oppimista ei nähdä erillisenä asiana. Opettajan asiantuntijuudessa
osallistumisnäkökulma painottuu opetuskulttuurin murrokseen. Tiedon nopea lisääntyminen ja uusiutuminen,
oppimiskäsityksen muutos tietoa jakavasta opettajasta oppimisen ohjaajaksi ja opetussuunnitelma-ajattelun uudistuminen
keskusjohtoisesta yksityiskohtaisesta asiakirjasta opetuksen yleiset tavoitteet linjaavaksi asiakirjaksi ovat tekijöitä, jotka
muuttavat opetuskulttuurin luonnetta individualistisesta opetuskulttuurista kohti Hargreavesin (1994) kollaboratiivista
yhteistyön kulttuuria.
Opettajan asiantuntijuuden tiedon luomisen näkökulmassa yhdistyvät kognitiivisen näkökulman yksilöllistä
eksperttiyttä korostava ja osallistumisnäkökulman kollektiivisen eksperttiyden ja yhteisöllisyyden aspektit. Tynjälän (2006)
mukaan asiantuntija ei rutinoidu, vaan kehittää jatkuvasti osaamistaan. Ekspertit kehittävät jatkuvasti työtään ja
ammattitaitoaan, ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät saamisensa rajoja,
oppivat sekä virheistään että onnistumisistaan ja luovat uutta tietoa. Tutkijat korostavat yhteisön merkitystä tiedon
luomisen asiantuntijuudessa. Professioiden tutkimuksessa opetusalan uuden tiedon tuottamisen, välittämisen ja
soveltamisen nopeus, laatu ja menestyksellisyys on heikompaa kuin muilla aloilla. Opettajat luottavat omaan
kokemukseensa enemmän kuin tietoon, joten opetustyö ei ole sellainen professio, joka jatkuvasti kehittyisi tiedon
luomisen kautta. Opettajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita oman alansa tutkimuksesta.
11 15.4.2012 Aila Paaso

12. Osaava Opettaja 2020 työnkuva
Osaava opettaja 2010-2020 tutkimushankkeessa toteutettujen nykytila-
ja tulevaisuuskyselyjen avulla, eDelfoi verkko-ohjelmalla koottua
aineistoa käytettiin tutkimuksen aineistona.
Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen
Pedagoginen osaaminen
Työyhteisöosaaminen
Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen
Loppuraportti: http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja
12 15.4.2012 Aila Paaso

13. Osaava ammatillinen opettaja, tulokset yhteenveto
Heikot signaalit Heikot signaalit Tulevaisuuskuvien Tulevaisuuskuvien Tulevaisuuskuvien Laadunhallinnan Kehitys-suunnan vahvuus Ammatillisen opettajan
Muutoksen ensioireet (ME) Aikainen informaatio tulevaisuustilat todennäköisyys toivottavuus erityispiirteet työnkuva
tulevasta (AI)
Työyhteisö-osaaminen Koulutusorganisaation ME/ nykytila 184 (40%) Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. Nyk.vaudilla, ei lainkaan johtajamis-osaaminen Keskisuuri Työyhteisöllinen osaaja
132 (31%) strategisen toiminnan ME/ uhka 183 2015 -49 ( 61%) toivott. 36 (44 %) ped.strategia, oppimis- 9-11 %
suunnittelu, kehittäminen ja ( 39%) 2020- 44 ( 54 %) ympäristöajattelu, toimivat
arviointi Uhka erittäin epätod.näk. Uhka, ei lainkaan toivott. 64 prosessit
44 (10,5 %) AI /uhka 33 (43%) 46% ( 79 %)
Koulutuksen ja työelämän Täydennyskoulutus ME/nykytila Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. Nyk.vaudilla, ei lainkaan työelämäläht. ops-prosessi Korkea Koulutuksen ja työelämän
yhteistyö-osaaminen työelämäyhteistyön 300 (54%) 2015 -49 ( 61%) toivott. 36 (44 %) alueel. tarpeet 12 -14 % verkosto-osaaja
102 (25%) osaamisessa ja 2020- 44 ( 54 %) kumppanuus
kehittämisessä AI/ nykytila palvelu ja kehittämistehtävä
59 (14%) 175 ( 52%)
Opettaja oman työnsä Ammattina opettaja ME/uhka 124 (41%) Uhka erittäin epätod.näk. Uhka, ei lainkaan toivott. 64 osaamisen kehittäminen, Matala Opiskelijan
taitajana 30 (7%) 46% ( 79 %) kannustava 6-8 % oppimisprosessin tukija ja
87 (21%) AI/uhka40 ( 61%) toimintakulttuuri ohjaaja
Pedagoginen osaaminen Taito kohdata opiskelijat ME /nykytila 278 (71%) Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. Nyk.vaudilla, ei lainkaan opisk. tarpeet Matala Opiskelijan kohtaaja ja
58 (14%) yksilönä AI/ nykytila 2015 -49 ( 61%) toivott. 36 (44 %) yksilöllistäminen 6-8 % kuuntelija
28 (7 %) 2020- 44 ( 54 %) osallisuuden lis.
yhteiskunnallinen
vastuu/tuloshak.
Ammatillinen osaaminen Ammattialan kehittäminen ME/nykytila 233 (69%) Nyk. vauhdilla, joks. tod.näk. Nyk.vaudilla, ei lainkaan tarvekartoitus, Matala Ammattialan vastuullinen
37 (9%) ja täydennyskoulutus AI/ uhka 10 (38%) 2015 -49 ( 61%) toivott. 36 (44 %) oppiminen, innovointi ja 6-8 % kehittäjä
26 (6%) AI/ toivottava 10 (38%) 2020- 44 ( 54 %) Uhka, ei lainkaan toivott. 64 parantaminen
Uhka eritt. epätod.näk. 46% ( 79 %) osaaminen
Toivottava alakohtaiset koulumuodot
2015- 44 (65%) Toivottava ylittävät osaamispolut
2020- 50 (62%) 62 (77%)
13 15.4.2012 Aila Paaso

14. 14 15.4.2012 Aila Paaso
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva.

15. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden
työnkuva
Yksintekijästä - Työyhteisölliseksi osaajaksi
Työssäoppimisen ohjaajasta – Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi
Didaktisesta osaajasta - Opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi
Oman työn taitajasta – Opiskelijan oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi
Ammattialan osaajasta – Alansa vastuulliseksi kehittäjäksi
15 15.4.2012 Aila Paaso

16. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva
Yksintekijästä - työyhteisölliseksi osaajaksi
Työyhteisöllisen osaajan identiteetti muotoutuu opettajan ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Kollegiaalisuus, työyhteisöllinen
osaaminen ja vastuullinen työntekijyys haastavat perinteisen opettajan professionaalisen autonomian. Työyhteisöllisen
osaajan identiteetissä yhdistyvät yksittäisen opettajan ja pedagogisen asiantuntijayhteisön opiskelijoiden oppimista tukevat
elementit.
Työyhteisöosaajan tehtävää voidaan kuvata aineistolähtöisesti tutkimuksen työyhteisöosaamisen toivottavan tulevaisuuden
tulosten perusteella seuraavasti:
- opettajat ovat mukana suunnittelemassa koulutusorganisaation toimintaa ja sitoutuvat synergiaa tuottavaan, palkitsevaan ja
joustavaan työelämälähtöiseen oppilaitoksen toimintakulttuuriin
- opettajat ymmärtävät kokonaisvaltaisen oppilaitoksen toimintajärjestelmän merkityksen ja toimivat joustavasti,
tarkoituksenmukaisten, opiskelijoiden oppimista tukevien prosessien mukaisesti
- opettajat ymmärtävät koulutusorganisaation talouden hallinnan merkityksen, sitoutuvat tavoitteisiin ja heillä on valtaa hoitaa ja
vastata talousasioista omalla vastuualueellaan
- moniasiantuntijuuteen perustuva opettajuus on toteutunut ja opettajat ovat yhteistyökykyisiä, kommunikaatiotaitoisia ja
tiimityökykyisiä
- opettajien henkinen hyvinvointi on tasapainossa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntouttavia palveluja on saatavilla
- opettajilla on mahdollisuus kehittää toimintaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
- opettajien työaikaan on sidottu kehittämistyötä
- opettajat osallistuvat työyhteisöosaamiseen liittyvään koulutukseen ja kehittämiseen
- opettajat arvostavat omaa ja kollegansa työtä ja
- opettamista ja oppimista tukevien resurssien suhteen vallitsee tasapaino vaatimusten, odotusten ja toteutuman kesken.
16 15.4.2012 Aila Paaso

17. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva
Työssäoppimisen ohjaajasta koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi
Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja työelämänedustajien vuorovaikutuksessa koulutuksen
ja työelämän verkostoissa ja rajapinnoilla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei koulutusjärjestelmä ole kyennyt
vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista ja yrityselämän tarpeisiin
suunnitellusta koulutuksesta. Tulokset osoittivat myös, että peräti neljäsosa ammatillisista opettajista ei toimi missään koulutuksen ja
työelämän verkostoissa. Tämä on huolestuttavaa ammatillisten opettajien osaamisen ajantasaistamisen ja tulevaisuuteen näkemisen
kannalta. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tuotanto-, palvelu- ja toimintatavat elävät, ja aidoissa työelämän oppimisympäristöissä
toimiminen on keskeistä ammattikäytäntöjen oppimisen ja ammattipedagogiikan näkökulmista
Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työnkuva muotoutuu aineistolähtöisesti koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaamisen
toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi:
- opettajilla on aitoa työelämätuntemusta ja työelämälähtöisen osaamisen ennakointivalmiuksia
- opettajien ohjausrooli opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä, aikuisopiskelijoiden yksilöllisten
oppimispolkujen henkilökohtaistamisessa ja työpaikkaohjaajien ohjaamisessa on vahva
- opettajat toimivat saumattomassa yhteistyössä työelämän verkostojen ja työpaikkaohjaajien kanssa
- opettajien ja työpaikkaohjaajien vaihdot, tet-jaksot, ammatinopetus työpaikoilla, kansainvälinen yhteistyö ja taitajakisat lisäävät
yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työpaikkojen välillä
- opettajat vastaavat työelämän tarpeisiin, suunnittelevat ja toteuttavat yrityskohtaista, alakohtaista koulutusta ja yhteisiä projekteja
työelämän kanssa.
17 15.4.2012 Aila Paaso

18. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva
Didaktisesta osaajasta opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi
Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuvan mukainen opettajan työidentiteetti vaatii opettajalta toisenlaista osaamista ja
vuorovaikutusta kuin perinteinen ammatillisen opettajan identiteetti. Ammatillisen opettajan osaamiseen liittyy kasvatuksellisuus
sekä yleisellä että ammattiin kasvattamisen tasolla. Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan identiteettiin liittyy aina opiskelijan
osallisuuden lisääminen ja dialoginen kohtaaminen opiskelijan kanssa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että opettajat
tiedostavat pedagogisen osaamisen kehittämisen sekä perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeen ja merkityksen hyvin vaihtelevasti.
Uhkatekijänä nähtiin myös opettajien ajan käyttäminen kasvattamiseen ammatinopetuksen sijasta. Kuvaavaa on, että tulosten
mukaan opettajista peräti 56 prosenttia ilmoitti, ettei toimi missään opiskelijoiden oppimista ja elämänhallintaa tukevissa
verkostoissa. Tulos kertoo ammatillisen koulutuksen ja ammattipedagogiikan suurista haasteista opiskelijoiden ammatinoppimisen
edistämisessä ja yksilöllisyyden huomioimisessa.
Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuva muotoutuu aineistolähtöisesti pedagogisen osaamisen toivottavan tulevaisuuden
mukaan seuraavaksi:
- opettajat ottavat huomioon monimuotoiset, erilaisten opiskelijoiden tarpeet
- opettajat tukevat oppijoita yksilöllisten oppimissuunnitelmien avulla
- opettajat hallitsevat pedagogisen oppimista tukevan ohjauksen erilaisissa oppimisympäristöissä
- opettajat luovat toiminnallaan turvallisen oppimisympäristön
- opettajat tukevat opiskelijaa yksilönä ryhmässä
- opettajat käyttävät oppimista edistäviä opetusmenetelmiä joustavasti erilaiset oppijat huomioiden
- opettajat ovat siirtyneet opettamisen suunnittelusta oppimisen mahdollistavaan suunnitteluun
- opettajat kehittävät pedagogista osaamistaan
- opettajat toimivat autenttisissa tilanteissa ja
- opettajat toimivat erilaisissa oppimisympäristöissä.
18 15.4.2012 Aila Paaso

19. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva
Oman työn taitajasta oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi
Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksessa, jossa huomioidaan opiskelijan
tarpeet ja odotukset. Kehityssuunta viittaa opettajien professionaalisen autonomian murrokseen. Ammatillisen opettajan opettajakeskeinen
ajattelu ja toiminta sekä etäisyys työelämästä on väistymässä oleva kehityssuunta.
Tulokset viittaavat siihen, että koulutusorganisaatioissa ei ole otettu riittävästi huomioon oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin
muutosten vaatimuksia. Ammatillisen opettajan työn kuvan perustehtävää ei myöskään ole selkiytetty riittävästi, eikä tehtävään
liittyvää ydinosaamista ole määritelty. Työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdyt tehtävän kuvaukset perustuvat opettajan
professionaaliseen autonomiaan ja valtaan, eivätkä vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia yhteisöllisen verkosto-osaajan, opiskelijan
kuuntelijan ja kohtaajan sekä opiskelijan oppimisprosessin tukijan osaamisesta. Tutkimustulosten ja työn vaativuuden arvioinnin
tehtäväkokonaisuuksien näkökulmasta näyttäisi siltä, että opettajan ammatin työnkuva ja osaaminen suhteessa opiskelijoihin, työyhteisöön ja
erilaisiin oppimisympäristöihin vaatisi syvällisempää dialogia ja selkiyttämistä. Näin voitaisiin myös vastata tutkimuksessa esiin nousseeseen
haasteeseen opettajan työn palkitsevuudesta.
Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työnkuva muotoutuu tutkimuksessa aineistolähtöisesti opettaja oman työnsä taitajana -osaamisen
toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi:
- opettajat ovat innostuneita opiskelijoiden oppimisen ohjaajia
- opettajilla on kulttuurien tuntemusta
- opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti
- opettajat tekevät kansainvälistä alojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä
- opettajat osallistuvat opettajavaihtoon
- opettajat osallistuvat kansainvälisiin projekteihin
- opettajat päivittävät osaamistaan ja osallistuvat täydennys- ja jatkokoulutuksiin
- opettajat osallistuvat ammatilliseen lisäkoulutukseen
- opettajat tiedostavat itsensä kehittämismahdollisuudet
- opettajat hyödyntävät mentoroinnin mahdollisuuksia opettajille
19
- opettajat ovat uusia ajatuksia ja kulttuureja edustavia osaajia
15.4.2012 Aila Paaso
- opettajat ovat verkostoituneita osaajia ja
- opettajat ovat monialaisia osaajia.

20. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva
Ammattialan osaajasta vastuulliseksi alansa kehittäjäksi
Ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetin jatkuva rakentaminen on välttämätöntä, koska ammatillinen taitotieto kehittyy ja
muuntuu koko ajan. Yksittäisten toimialojen osaamistarpeet laajenevat verkostojen ja verkostoissa toimijoiden osaamistarpeiksi.
Ammatillisen opettajan ammattiopetuksen vastuusta osa on siirtynyt työpaikoille työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä.
Kehittämissuunnitelmassa 2007–2012 esitetään vaatimus perustutkintojen työelämälähtöisyyden edelleen kehittämisestä.
Tutkimustulokset viittaavat ammatillisen opettajan ammatti-identiteetin ja ammattialojen kehityksen murrokseen. Opettajan
ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetti muodostuu opettajan ja kouluyhteisön, työpaikkojen ja alan alueellisten ja
kansainvälisten verkostojen vuorovaikutuksessa.
Ammattialan vastuullisen kehittäjän työnkuva, aineistolähtöisesti, ammatillisen osaamisen toivottavan tulevaisuuden mukaan:
- opettajalla on käytännön työkokemusta ja he hallitsevat opetettavan asia käytännössä
- opettajalla on vahva alan ammattitaito
- opettaja tekee vuoroin työtä oppilaitoksessa ja vuoroin työelämässä
- opettajat osallistuvat säännöllisin väliajoin työelämäjaksoille
- opettajat tekevät työelämälähtöisiä projekteja työelämän kanssa yhteistyössä
- opettajat osallistuvat kansainvälisiin vaihtoihin
- opettajilla on teknologiaosaamista
- opettajilla on yrittäjyysosaamista
- opettajat ovat asiakaspalveluhenkisiä
- opettajat osallistuvat ammatillisten aineiden lyhyt- ja pitkäkestoisiin täydennys- ja jatkokoulutuksiin
- opettajat osallistuvat alan kehittämishankkeisiin, 208
- opettajat osallistuvat uuden teknologian toteuttamishankkeisiin sekä
- opettajat osallistuvat Skills-toimintaan
20 15.4.2012 Aila Paaso

21. Mitä osaamista osaavan ammatillisen opettajan työnkuva 2020
edellyttää opetuksessa ja tki -toiminnassa?
Osaava Opetus/Yksilö Opetus/Yhteisö Tutkimus-, kehittämis- ja Tutkimus-, kehittämis- ja
ammatillinen innovaatiotoiminta/Yksilö innovaatio-toiminta/Yhteisö
opettaja 2020
Työyhteisöllinen yksintekijän autonomiasta kohti kollegiaalinen, pedagoginen ammatillisen opettajan ammatti, koulutusorganisaation strateginen ja
osaaja vastuullista yhteisöllisyyttä asiantuntijayhteisö professiosta kohti dynaamista toiminnallinen kehittäminen alueellisesti,
ammattia kansallisesti ja kansainvälisesti
Koulutuksen ja työssäoppimisen ohjaamisesta opettajayhteisön jäsenten työssä oppiminen asiakaslähtöinen työelämän palvelu- ja
työelämän kohti saumatonta työelämän toiminta aidoissa työelämän verkosto-oppiminen kehittämistehtävä
verkosto-osaaja verkostoyhteistyötä oppimisympäristöissä ja työelämän osaamistarpeiden ennakointi
verkostoissa ja työelämän tarpeisiin kohdistuva
koulutus
Opiskelijan didaktisesta osaamisesta toiminta opiskelijoiden ihmiskäsitys, yksilölliset oppijat, opettamisen kehittämisestä oppijan
kohtaaja ja opiskelijan osallisuuden oppimista tukevissa henkilökohtaistaminen oppimista mahdollistavaan tutkimukseen
kuuntelija lisäämiseen moniammatillisissa verkostoissa tuki oppijan identiteettityöhön ja kehittämiseen
oppijayhteisö/opettajayhteisö
Oppimisprosessin oman työn taitajasta opiskelijan opettajayhteisön perustehtävät ammatillisen opettajan opetuskulttuurin ja teknologian muutos
tukija ja ohjaaja ammatinoppimisen edistäjäksi ja ammatin työnkuva suhteessa osaaminen, kvalifikaatiot ja
opiskelijoihin ja erilaisiin kompetenssi
oppimisympäristöhin
Oman ammattialansa taitajasta opettajuus osana ammattialaa ja ammatillisen opettajan koulutusorganisaation ja työelämän
ammattialansa alansa asiantuntijaksi yrittäjämäisesti toimivaa ammatti-identiteetin murros, uudet toimintamallit
kehittäjä verkostokumppanuutta työidentiteetti, työhön liittyvät
identiteetit
21 15.4.2012 Paaso Aila

22. Ammatillinen koulutusorganisaatio
opettajien osaamisen mahdollistajana
22 15.4.2012 Aila Paaso

23. Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden
kehittäminen ja täydennyskoulutus koulutusorganisaatiossa.
23 15.4.2012 Aila Paaso

24. Opettajien työssä oppiminen ja johtajuuden haasteet
Työssä oppimista kutsutaan myös informaaliksi oppimiseksi, koska sitä on vaikeaa erottaa työn tekemisestä.
Poikelan ja Järvisen (2007) työssä oppimisen prosessimallissa yhdistyvät yksilön, yhteisön ja organisaation työnkontekstit
Sosiaalisissa eli yhteisöllisissä prosesseissa yhdentyvät oppimisen, tiedon ja osaamisen jakaminen yksilön, ryhmän
ja organisaation työn välillä. Oppimisen lähtökohtana on henkilökohtainen kokemus, mutta kokemusten vaihto ryhmässä
vahvistaa intuition tärkeyden ja merkityksen koko organisaatiolle. Tässä prosessissa tarvitaan osallistavaa johtamista.
Ihmisille tulee antaa tilaa ja aikaa kokemusten jakamiseen ja ajatusten tuottamiseen työn, työyhteisön ja
työorganisaation kehittämiseksi.
Reflektiivisiin eli arvioiviin prosesseihin kuuluu henkilökohtaisten ja yhteisten kokemusten reflektointi sekä
intuitiivisen tiedon käsitteellistäminen, mikä tarkoittaa käytännössä palaute- ja arviointikäytäntöjen luomista,
ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Yksilöllisten ja yhteisten oppimisresurssien hyödyntäminen vaatii inhimillisten
voimavarojen ja oppimisen johtamista.
Kognitiivisissa prosesseissa yhdistyvät työkokemuksen tuottama tieto, ulkopuolelta hankittu uusi tieto ja
organisaatiossa oleva tieto. Työorganisaatiossa tarvitaan tiedon johtamista. Toimintaa jäsennetään mallien,
suunnitelmien, arvojen, kulttuurin, työilmapiirin ja yhteisön toimijoiden sekä muiden tiedon lähteiden ja resurssien kautta.
Työssä oppiminen ei voi kuitenkaan olla satunnaista, vaan tueksi tarvitaan operatiivista johtamista.
Operationaaliset eli toiminnalliset prosessit ovat osallistamiseen, oppimiseen ja tiedon organisointiin liittyvien
asioiden toimeenpanoa. Käytännössä kysymys on työssä oppimista ylläpitävien toimintojen suunnittelusta, kokeilemisesta,
toteuttamisesta ja vakiinnuttamisesta osaksi organisaation toimintaa. Perinteisesti osaamisen johtaminen on ollut
suoritusten johtamisesta, jolla on ollut oppimiseen vain satunnainen yhteys. Osaamisen johtaminen ei perustu
kuitenkaan vain tietoon ja tekemiseen, vaan osallistumiseen ja oppimiseen. Syvemmin ja laajemmin nähty osaamisen
johtaminen auttaa kehittämään ja johtamaan organisaation oppimista ja osaamista tuottavia prosesseja.
24 15.4.2012 Aila Paaso

25. Osaamisen johtaminen ja
opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen
ovat koulutusorganisaation suurimpia
tulevaisuuden haasteita
25 15.4.2012 Aila Paaso

26. Osaamisenkehittämisprosessi
5.11.2009
Tiina
Räisänen

27. Ammatillisen opettajan osaamisalueet
Kaikille yhteinen Kaikille yhteinen Kaikille yhteinen Opettajan oman alan
osaaminen: osaaminen: Elinikäisen osaaminen: Kielitaito substanssiosaaminen
Työyhteisöosaaminen oppimisen taidot
• Oppimistaidot
• OSEKK:n perustehtävään liittyvä os. • Englanti • Alakohtainen opetuksen sisältöosaaminen
• Ongelmanratkaisutaidot
• Yhteisöllisyysosaaminen • Ruotsi • Oman ammatin tieto- ja taitoperustan
• Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot mukainen osaaminen
• Lainsäädäntöosaaminen • Eettinen osaaminen • Venäjä
• Päätöksentekojärjestelmä osaaminen • Terveyteen ja työkykyyn liittyvä osaaminen • Saksa
• Strategiaosaaminen • Yrittäjyysosaaminen, aloitekyky
• Toimintajärjestelmäosaaminen • Ympäristöosaaminen
• Talousosaaminen • Viestintäosaaminen
• Henkilöstöhallinnon osaaminen • Monikulttuurisuus ja
• Turvallisuusosaaminen kansainvälisyysosaaminen
• Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen
• Tietojärjestelmä-osaaminen
Opettajan Opettajan pedagoginen Opettajan tutkimus-, Erityisosaaminen
työelämäyhteistyön osaaminen kehitys- ja
osaaminen innovaatiotoiminta-
osaaminen
• Yhteistyöosaaminen työelämän edustajien • Opiskelijan oppimiseen liittyvä osaaminen • Tutkimustyön osaaminen • Säädöksiin pohjautuva erityisosaaminen
kanssa • Opiskelijan kohtaamiseen liittyvä osaaminen • Tutkimus- ja kehittämishankkeiden • Alakohtainen erityisosaaminen
• Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja • Opetuksen suunnitteluosaaminen osaaminen
kouluttamisosaaminen • Opetuksen toteuttamisosaaminen • Innovaatiotoiminta –osaaminen
• Työelämän kehittämisosaaminen • Arviointi ja palauteosaaminen
• Opetuksen kehittämisosaaminen
• Yrittäjyyskasvatusosaaminen
• Erityispedagoginen osaaminen
• Näyttötutkinto-osaaminen
27 15.4.2012 Aila Paaso

28. Opetushenkilöstön
koko
työuranaikainen
osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus
28 15.4.2012 Aila Paaso

29. Osaava Verme Ammatillinen mentorihyrrä
29
Nissilä & Paaso 2010

30. Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi ja kehittäminen
Valtakunnallinen
Ennakoiva Osaamisyhteisö, Osaamisen ennakointi Opetustoimen Osaava Ohjelma, Nappiparisto, Oph
Ammatillisen koulutuksen ja kuntapalveluissa, ESR / Oph/KT henkilöstökoulutus, Oph OKM/Verme -Vertaisvoimaa
aikuiskoulutuksen Hankkeessa kehitetään kunta-alalle Tavoitteena on vastata Tavoitteena tarjota oppimisympäristöjen
opetushenkilöstön osaamisen ennakointimalli .Hankkeen valtakunnallisesti työelämälähtöisen ammatillista tukea uudessa kehittämiseen
taso
osaamistarpeiden ennakointi- ja avulla saadaan tietoa kunta-alan ammatillisen koulutuksen työssä aloittaville opetusalan
osaamisen määrittäminen –hanke. tulevaisuuden osaamistarpeista sekä tulevaisuuden haasteisiin ja työntekijöille mentoroinnin ja Valtakunnallinen
Tavoitteena on luoda toimintamalli valtakunnallista että alueellista ammatillisten opettajien koko työuran vertais-tuen avulla sekä koordinointihanke
ammatillisten opettajien osaamisten koulutussuunnittelua varten. aikaiseen osaamisen kehittämiseen. täydentää ammatillista
kart oittamiseen ja OSEKK/ henkilöstöjohtaja Lankila OAMK/AMOK osaamista ja tukea OAMK/AMOK
osaamistarpeiden ennakointiin. verkostoitumista
OKM/OAMK/AMOK OAMK/AMOK
Osaava ohjelma Osaava opettaja - Pohjois-Pohjanmaan AVI
Alueellinen
Osaava Verso, AVI rahoitus/OSEKK/AMOK koulutustapahtuma koulutukset
•Tavoitteena kehittää Pohjois- Suomen alueen ammatillisten opettajien
taso
Koulutuksen järjestäjät
alueellisen osaamisen ennakoinnin ja osaamisen verkostomaisen OAMK/AMOK
kehittämisen toimintamalli sosiaalisen median (Ning)ympäristöissä ja
eDelfoi verkko-ohjelmassa.
• Mallintaa koulutuksen järjestäjän strategiaan kytkeytyvää ammatillisten
opettajien osaamisen kehittämisen kokonaisuutta
organisaatio
Koulutus-
Henkilöstöstrategia Osaamisalueet Kehityskeskustelut Kehittämissuunnitelmat Koulutussuunnitelmat
taso
OSEKK Osaamisprofiilit Osaamisen arviointi Kehittymissuunnitelmat
opettajakorkea
Ammatillinen
Ammatillinen opettajakoulutus Koko työuran aikainen osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus
koulutaso
Perusopinnot
AMOK Alumni –toiminta
AMOK
30 15.4.2012 Aila Paaso LUONNOS

31. Ammatillisen koulutuksen ja
aikuiskoulutuksen henkilöstön
osaamistarpeiden ennakointihanke
OKM
31 21.10.201
1

32. Hankkeen tavoitteet
•Luoda toimintamalli ammatillisten opettajien osaamistarpeiden
ennakointiin ja osaamisen kartoittamiseen
•Tuottaa tulevaisuustutkimuksen keinoin eDelfoi –menetelmällä
ennakointitietoa organisaatioiden käyttöön
•Mahdollistaa vuorovaikutteisen verkosto-oppimisen, uudenlaisen
työyhteisöjen kehittämisen, osaamistarpeiden ennakoinnin ja
osaamisen kehittämisen hyödyntämällä verkkoympäristöjä
yhteisöllisinä osaamis- ja ennakointifoorumeina
OKM
21.10.201 32
1

33. Hankkeen toteutus
•Suunnitteluvaihe 2011
•Osaamisen ennakointimallin
o rakentaminen kevät 2012
o pilotointi 8-10/2012
•Tulokset, ennakointimallin viimeistely ja
loppuraportointi 12/2012
•Valtakunnallinen käyttöönotto aikaisintaan 2013
OKM
21.10.201 33
1

34. Suunnitteluvaihe 2011
Tarkennettu
toiminta-
Ammatillisen suunnitelma
Toiminta: opettajan
Asiantuntija- 2012
paneelin keskeiset
Kehittämis- kokoaminen osaamisalueet
hankkeiden
kartoitus ja
Työryhmän arviointi
perustaminen
Ennakoiva osaamisyhteisö –kehittyvä ammatillinen opettajuus
–hankkeen suunnittelu 2011
OKM
21.10.201 34
1

35. Ennakointi- ja osaamiskartoitusmalli sisältää
1. ennakoivan osaamisyhteisön kuvaus, joka sisältää ennakointitiedon tuottajat ja
hyödyntäjätahot, sekä tiedon käytön kohteet joihin päätöksenteko kohdistuu
2. osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittavat menetelmät:
eDelfoilla toteutettu barometri
3. osaamistarpeiden ennakointitiedon tiedonkulkujärjestelmä
4. osaamistarpeiden ennakointiprosessin kuvaus, jossa yhdistyvät kansallinen,
alueellinen ja koulutusorganisaatioiden sekä työyhteisöjen ja sidosryhmien taso
5. tuottaa ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön
osaamistarpeiden ennakointitietoa
OKM
21.10.201 35
1

36. 2. Ennakoinnin ja osaamiskartoituksen
menetelmät ja välineet
Verkosto-eDelfoi:
• tavoitteena laaja-alaisen, moniammatillisen ja poikkihallinnollisen
panelistiverkoston kommunikaatio ja tulevaisuusvaihtoehtojen
tuottaminen ja perusteleminen
• eDelfoi-kierrokset (identifiointikierros, avoin kyselykierros,
iteraatio ja argumentointikierros ja palautekierros) tapahtuvat
verkossa
OKM
21.10.201 36
1

37. 2. Ennakoinnin ja osaamiskartoituksen
menetelmät ja välineet
Osaamisbarometri:
• Luodaan joustava mittaristo, joka tuottaa ajassa muuttuvaa
aikasarjatietoa asiantuntijoiden käsityksistä tulevaisuudesta
• Barometrin pohjalta laaditaan keskustelunavauksia ja
skenaarioita todennäköisistä, mahdollisista ja toivottavista
tulevaisuuksista
OKM
21.10.201 37
1

38. 3. Osaamistarpeiden ennakointitiedon
tiedonkulkujärjestelmät ja verkostotyökalut
•Tiedonkulkujärjestelmien kartoitus 2012
• Hyödynnettävyyden arviointi ja analysointi
•Pilotoinnin aikana kokeillaan sosiaalisen median työkaluja ennakointitiedon
kommentoinnissa ja tiedon levityksessä
• Kokemuksen pohjalta valitaan sopivimmat
OKM
21.10.201 38
1

39. 4. Ennakointiprosessin kuvaus lähtötilanne
OKM
21.10.201 39
1 Hannu Linturi

40. 4. Ennakointiprosessin mallintaminen
OKM
21.10.201 40
1 Hannu Linturi

41. 4. Ammatillisen opettajan
osaamisen kartoitus- ja kehittämisprosessin kuvaus
Ennakointityö Osaamisyhteisö
• EU
• Valtakunnallinen taso (OKM, TEM)
• Alueellinen taso/alakohtainen taso
Osaamisen arviointi Osaamisen
Osaamiskartta
Kehittämis- kehittämisen ja
-Osaamisalueet: •Itsearviointi
suunnitelmat ja kehittymisen
1. Pedagoginen
•Vertaisarviointi kehittäminen arviointi
osaaminen Osaamisen
• Valtakunnalliset • Prosessi
2. Koulutuksen ja kehittämisen •Esimiehen arviointi koulutus- ja • Vaikuttavuus
työelämän linjaukset ja tavoitteet
•Arviointi kehitys- kehittämis-ohjelmat
yhteistyö- • OKM • Työelämäjaksot
osaaminen • OPH keskustelussa
• Alueelliset ja
3. Alakohtainen • Ammatilliset •360° –arviointi organisaatio-
ammatillinen opettaja- kohtaiset
osaaminen korkeakoulut •Opiskelija palautteet kehittämis-ohjelmat
4. Työyhteisö- • Koulutuksen • Henkilökohtaiset
osaaminen kehittymis-
OKM järjestäjät
suunnitelmat
• Osaamistasot
21.10.201
1
41
sidosryhmineen
• Ammatillinen

42. 4. Ennakointitiedon tuottajien ja toimijoiden välisen
verkoston ja sen eri tasojen kuvaus
Valtakunnalliset Alueelliset
•Opetus- ja kulttuuriministeriö •Aluehallintovirasto
•Opetushallitus •Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
•Tutkintotoimikunnat •Maakuntaliitot
•Työ- ja elinkeinoministeriö
•Sosiaali- ja terveysministeriö
Työelämä
Koulutus- ja työorganisaatiot Järjestöt
• Opettajakoulutusorganisaatiot •Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt
•Ammatillisen koulutuksen •Opetusalan ammattijärjestö
koulutuksenjärjestäjät •Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE
•Opetushenkilöstö ry
• Työpaikat
OKM
21.10.201 42
1

43. II ENNAKOINTIMALLIN TOTEUTUS 2012
1 kk
Noin 2 kk Tulokset
ja
Noin 2 kk
raportointi
Noin 1 kk
Pilotointi
Muutos- Mukana 8
Noin 1 kk menettelyt koulutuksen
Ympäristön järjestäjää
testaaminen
sidosryhmineen
Sähköisen
osaamiskartoitus
ja ennakointi-
ympäristön KÄYTTÖÖNOTTO 2013
suunnittelu
•Tavoite: Ennakointimalli otetaan laajaan käyttöön kattavasti
OKM
21.10.201 43 •Mahdollisesti valtakunnallisia koulutuksia/infoja
1