Kalvosotku maailman menosta ja tulosta

2. Metodix http://www.metodix.com

3. Internetix -työpajat http://paja.internetix.fi

4. Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com

5. eDelfoi http://www.edelphi.fi

6. Nettilukio http://www.nettolukio.fi

7. Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi

8. Blogi http://oraakkeli.blogspot.com

9. Flickr http://www.flickr.com/photos/oraakkeli/Hannu Linturi 12.10.2009

10. Mielenmaisema

11. Mielenmaisema

14. Mielenmaisema

18. Laadullinenennakointi (barometrit)

19. Ammattikeittiöntulevaisuus

20. Asiantuntijuus

22. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

23. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

24. Delfoi –kehittäjäyhteisö

26. Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

27. Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

30. Mitäkummaa on tapahtunutjatapahtumassamaataloudessa, kun se on niinmeilläkuinmuuallakinmoninkertaistanuttuotantonsasotienjälkeensamaanaikaan, kun maataloudenelättämäväki on supistunutmurto-osaanentisestä?Siltimaatalouselää vain tukiaistenvoimin!

32. Kainja Abel

33. Kainja Abel Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/

34. Pantheon

35. Kruppinvaltakuntaa

36. Teollistavapaa-aikaa

37. n. 1970 n. 2020-40 Murroksen kehityskaari Tuotannon periaate Yhteiskunnantoimintalogiikka Yhteiskunnanmalli Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän enemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INFORMATIONALISMI INDUSTRIALISMI Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Tieto-yhteiskunta Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius2002, Linturi 2008

38. Rakenneideat

39. Järkienpyramidi

41. Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen on hukka

42. Materiaalinen: luonnonvarat perustana, tavaran logiikka ja logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi

43. Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot

44. Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka, illichlainen paradoksi

46. Standardi: antiteesi?

47. Materiaalinen: antiteesi?

48. Luokkaidentiteetti: antiteesi?

49. Asiantuntijuus: antiteesi?

51. Standardi: samuuden standardista erilaisuuden standardiin

52. Materiaalinen: aineeton, simuloituminen jatkuu

53. Luokkaidentiteetti: postmoderni yksilö/yhteisöidentiteetti

54. Asiantuntijuus: jakava ja yhteistuotannollinen asiantuntijuus

56. valintameemi (selecteme) ja

57. selitysmeemi (explaneme). Reseptimeemit kertovat, miten joku asia tehdään. Valintameemit tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat. Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat hyväksyttävät reseptimeemit. - John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes. Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavillainternetissä: http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html

61. Laadullinenennakointi (barometrit)

62. Ammattikeittiöntulevaisuus

63. Asiantuntjuus

65. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

66. 11.10.2009 32 Mahdollisetjatodennäköisettulevaisuudet Kaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella. Kaikki mikä on mahdollista (rajoina mm. luonnonlaitjne.) Kaikki mikä on todennäköistä Kaikki mitä voimme kuvitella(science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.) Neutraalit asiat NYKYHETKI Toivottavat asiat Vältettävät asiat

68. tarkastelunkohteenamyössisäisetjaulkoisetmuutosvoimat;

71. pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat myös olla megatrendien osia.

72. 11.10.2009 36 Syklit ja muutos MUTTA: Äkillinen muutos toimintaympäristössä Kun tunnetaan kehityskulku n määrätyssä ajassa, voidaan tulevaa kehitystä ennustaa puolet niin pitkä aika eteenpäin (n/2) x > kehitys muuttuu ennustamattomaksi Ennustettava aika n/2 Mennyt aika n NYT Aika Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana): esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55 vuotta.

73. 11.10.2009 37 Trendien ennakointi Trendiekstrapolaatio on tulevaisuudenennakoimista, jokaperustuuoletukseen, ettätietytilmiöttodennäköisestijatkuvattulevaisuudessa. Ennakoimisessaselvitetäänmyösilmiönsuunnandynamiikkaa (suunnanjavauhdinmahdollisiamuutoksia). Trenditvoivat olla siisnousevia, laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia. Esim:Muotivirtaus, mm. minihame Uutiset joka puolen tunnin välein Väestön ikääntyminen

74. 11.10.2009 38 Trendien lajit x NOUSEVA VAKAA LASKEVA MURTUVA MUUTTUVA Aika

75. 11.10.2009 39 Heikot signaalit Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla.

76. 11.10.2009 40 Heikot signaalit ja tulevaisuudentutkimus Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emergingissues”

78. villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Esimerkki:äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York

79. 11.10.2009 Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia ja havaittavan historian omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on selkeä kehityssuunta. Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi. Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja. Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.

80. 11.10.2009 Megatrendin luonne Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.

82. Yritys- jakansalaistoiminnan & hallinnontavatjaohjaavatideat

83. Teknologinenkehitys (the net, tietokoneet)‏

84. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioidenkonvergenssi

85. Individualismijaprivatisoituminen (the self)‏

86. Identiteetinjatkuvatekeminen, räätälöidytjabrändätytpalvelut

87. Monitieteisyysjatieteidenvälisyys

88. Ongelmienratkaisuunjateorioidenkehittelyyntarvitaanuseidenasiantuntijuuksienjatiedonalojenyhdistelyä

89. Informaationlisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

90. Jatkuvainformaationjauutistenvirta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinenoppiminen, näkemystiedonjavalintakriteerientarve

91. Työnmurros, globalisaatio

92. Siirtymäteollisestainformaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdettyömarkkinat, osaamisenuudistumiskierre, glob. tuotantojaraha

93. Joustavuus, säätelynpurku

94. Suunnittelutalouksienhajoaminen, kaupanrajojenpoistuminen

95. Suureneminenjaintegraatio

96. Alueidenjakulttuurienintegroituminen (EU, tutkinnot)‏

97. Pieneneminen

98. Nanoteknologia, mobiili multimedia

99. Simuloituminen, abstraktisuus

100. Internet, simulaatiot, rooli- jaelämyspelit, chat

101. Läpinäkyvyys

102. Politiikanjatoiminnanavautuminen, subsidiariteettiperiaate

103. Turvattomuus

104. Ekologisetuhat, terrorismi, lähiturvattomuus

105. Globaalietiikka

106. Kulttuurisetjaideologisetarvokonfliktit

107. Kestäväkehitys

108. Ekologisen, sosiaalisenjataloudellisentoiminnanympäristökestävyysTulevaisuustermitja -metodit

110. Toimivatpääosintiedostamattomallatasollavalintojentaustalla.

111. Ääneenlausumattomia, yhteisestihyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.

112. Eivätkuitenkaanvälttämättäjatkutulevaisuudessa.

114. Trendit, megatrendit

115. Heikotsignaalit

116. VillitkortitTarkasteleympäristöäsi Havainnoimahdollisenmuutoksentarve Paikallistamahdollisenmuutoksenlähde Määritäjanimeämahdollinenmuutosilmiö Arvioisentapahtumisentodennäköisyys Monitoroisenkasvua Ennakoisenleviämistä

117. 11.10.2009 47 Heikon signaalin / villin kortin muuttuminen trendiksi Esiintymienlukumäärä; ilmiöstätietämisenmäärä globaalistilevinnytilmiö, muuttunuttrendiksija/tai osaksimegatrendiä hallinnon instituutiot useitahavaittujatapauksia, muuttumassatrendiksi sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet tieteenpopulaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit vain paripaikallistatapausta; VILLI KORTTI asiantuntijat, tieteellisetjulkaisutja web-sivut aika tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut

118. Delfoi -metodi The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

119. Tunnusmerkit Asiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajia Paneli: kommunikatiivinenasiantuntijoistakoostettutiedonmuodostusyhteisö Anonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti, vaikkatietävätketkäkuuluvatpaneliin Iteraatio; delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksia Managerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristonrooli on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissa Palaute: panelisaapalautettavastauksistaankierrostenvälissäjamahdollisestimyösaikana

120. Prosessi Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.) Tutkimusryhmän kokoaminen Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit) Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli) Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet) Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu) Analyysi (argumenteista teesejä) Toinen kierros (argumentointi) Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”) Kolmas kierros (fokusointi) Analyysi ja raportointi Julkaisu

122. Julkinenjaratkaisematonkeskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

123. Ratkaisuaanodottavaasia, ongelman tai ratkaisunlopputulema (outcome)

124. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)

125. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

127. Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimetkysymykset

128. Argumentti, syy (argument, reason)

130. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

131. Argumentoivuusjadialogisuus, katalyyttisyys

133. eDelfoi 3.0

136. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

137. Classic Herman Kahn Scenarios Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay Worst case scenario based on mismanagement and bad luck Best case scenario based on good management and good luck.

138. “Scenario Space” defined by Axes

139. 61 The world as a systemicmodel

143. Laadullinenennakointi (barometrit)

144. Ammattikeittiöntulevaisuus

145. Asiantuntijuus

147. Sisältö Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta? Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia? Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa? Tausta Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa) Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

148. Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt) Delfoi-kysely (tulevaisuus) Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa M1 .. Mn Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

149. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS) T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), ChristineHagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY) Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat) Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus) Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting) Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso) Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

151. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

152. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

153. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

154. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

156. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

157. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

158. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

159. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa

160. Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)

162. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski. Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

164. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

165. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

166. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

167. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

168. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

169. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?

171. Suomenpolku 1997

172. Suomenpolku 2007

173. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnantoteutuminenkärjistääeroamenestyjienjaputoajienvälillä. Tietoyhteiskuntaarakennetaanteknologianmarkkinoijienehdoilla. Tietoverkkojensisällötamerikanisoituvat. Opettajienammatinmerkitystietoyhteiskunnassalisääntyy. Teledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassapaikallisellatasolla Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmäneurooppalaisia. Tietoyhteiskunnanteknologiaennenmuutaavustaaihmisettiedollista, henkistä, eettistäjaluovaatoimintaa. Tietoyhteiskunnantietoverkkojenulkopuolellejääkokoajankasvavajoukkoihmisiä. Tietotekniikankehitysmahdollistuusiirtymisenedustuksellisestademokratiastakohtisuoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, jokaperustuutietoverkkojenavullatapahtuvaanjajatkuvastivireilläolevaankansanäänestykseen. Teledemokratianmahdollisuudettoteutuvatensisijassavaltakunnallisellatasolla. Tulevaatietoyhteiskuntaarakennetaanhumanisminjatekniikanyhdistävästänäkökulmastajayhteiskuntavetoisesti. Tietoverkkojensisällötovatyhäenemmänkansallisia, suomalaisia. Tietoyhteiskunnassakannetaanvastuutatietoverkkojenulkopuolellejäävienoikeuksista.

174. Tietoyhteiskunta

175. Elinikäinenoppiminen Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallistentaitojen" kehittäminen (oppimaanoppiminen, sosiaalisettaidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidotjne.) korostuu. Elinikäisenoppimisenperustaavahvistetaanparhaitensiten, ettäkouluttukevatyksilöllisiäoppimistyylejäja -tarpeita. Elinikäisenoppimisentoteutumisenkannaltaolennaista on rohkaisevanjapositiivisenmielipideilmastonsyntyminen. Elinikäisenoppimisentoteuttamiseksilöydetäänuusiayhteistyönmuotojaoppilaiden, heidänperheidensä, opettajien, muunyhteisönjavaltionvälillä. Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaaselvemminyksityisensektorinpanostuksin. Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologia on henkilökohtaisenkehittymisenjademokraattistenarvojenvahvistumisenturvaaminen. Pragmaattinen, käytännönläheinennäkökulmatietoonkorostuu: korostetaanaikaisempaaenemmänteoreettisentiedonkäytännöllisensoveltamisenmerkitystä. Elinikäisenoppimisenkeskeinentaustaideologia on innovaatioiden, tuottavuudenjataloudellisenkasvunedistäminen. Elinikäisenoppimisenydinkonteksti on työelämä, työssäoppiminen. Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussamennäänliiallisuuksiin. Ammatillistenkvalifikaatioidenmittaamisessajavertailussaedistytään. Elinikäinenoppiminenrajautuueliitinyksinoikeudeksi. Elinikäinenoppiminenjäätyhjäksiiskusanaksi. Elinikäisenoppimisenrahoitustoteutuutulevaisuudessaaikaisempaaselvemminjulkisensektorinpanostuksena.

176. Elinikäinenoppiminen

177. Avaintaidot Kommunikaatiovalmiudet? Muutoksensietokyky? Oppimiskyky? Ekologisuus? Erilaisuudensietokyky (kulttuurinkompetenssi)? Globaalivastuu- jatulevaisuusajattelu? Ihmissuhdetaitojenosaaminen? Tietointensiivinenammattiosaaminen? Useankielenhallinta? Ammatti- jaalaspesifitietotaito Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinensuhdeideologioihin, uskontoihin)? Tiedeosaaminen? Fyysinenkuntoisuus? "Kädentaidot” Esteettisyys?

178. Avaintaidot

179. Sivistys

180. Viestintäympäristö

182. Delfoi-käyttöönsopiihyvinsanakirjantarkentavamääre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkinkutsuttunaantamaanlausuntonsajostakinalaansakuuluvastaasiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoimuutosta.

183. Murtumastakertoojo se, että Wikipedia määritteleeasiantuntijuuden (expert) muttaEncyclopedia Britannica ei. Wikipediakinlähteeperinteisestisiitä, ettäasiantuntijantunnistaaluotettavantiedon, tekniikan tai taidonhallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaaspesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, ettäspesialistikykeneeratkaisemaanongelman, kun taaseksperttitietääratkaisun. Ekspertinvastakohta on maallikko (layman) jaspesialistinyleistietäjä (generalist). Wikipediantiedossa on myös, ettäyksilötovatuseinasiantuntijoitajoillakinaloillajamaallikkojatoisilla.

184. KiinnostavaaWikipedianmäärittelyssä on vihjesiitä, ettäasiantuntijuudenlaadutovatmurroksessa. Täydentävännäkökulmanmukaanasiantuntijuuseienää ole niinkäänyksilönkuinyhteisöjenjaverkostojenominaisuus. Tietoeiperimmiltään ole saavutettavissastaattisenavaan se kiinnittyyerottamattomastisosiokulttuuriseenkehitykseen. Tietäminen (tiedonmuodostus) on sosiaalinenilmiö, joka on sidottuyhteistoimintaan, käytäntöihinjakieleen. Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

185. ”Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

187. Kolme informaatiovirtaa