Opetusalan täydennyskoulutuksen julistusta ja konseptointia

1. 22:n pajaetapintoivioretki Pedagoginentäydennyskoulutus 2011-12

2. konteksti

3. Staattisetjadynaamiset G-kriteerit 1988-1993

5. Liberonakoulutuksenpelikentillä

7. Tulevaisuusbarometri 2030

8. Laadullinenennakointi Etsitääntrendikehityksentakaaepäjatkuvuuksia Heikotsignaalit - muutoksenensioireet Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialektiikka Laadullinenlähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti Kvantitatiivinen ennakointi on Suomessa hyvässä jamassa, OPM, TEM ja Tilastokeskus tekevät pitkäkaarista yhteistyötä

9. OPH:nlaadullinenennakointi OPM:nsivistysbarometri 1996-2007 - Suomenpolku, elinikäinenoppiminen, tietoyhteiskunta, avaintaidot, mediat, viestintäympäristö, sivistyskäsitys Perusopetuksentuntijakotyöryhmä (pj. TimoLankinen) - OPH-tilaus - päämäärät - oppiminen - koulu - toimintaympäristö Barometrinrakentaminen - 3 Delfoi-kierrosta 1-3/2010 Paneelitäänestävätjaargumentoivat - anonyymisisä- jaulkopaneeli Barometrin juuret edellisessä lamassa ja Suomi tietoyhteiskuntaan -strategiossa

10. Oppimisentulevaisuus -teemat Toiminta, yhteisö, koulu (Otava) Tieto, taito, oppiminen (Otava) Arvot, päämäärät jatavoitteet (Tutu) Toiminta- ympäristö (Demos)

11. Paneelit 2030 Paneelit kiistaan ja dialogiin myös keskenään yhteisellä kyselyalueella

12. Teesienkolmijako Teesit eri vaiheessa, nähtäväksi jää miten väitteet matkustavat kategoriasta toiseen (malli on kehitetty tähän barometriin)

14. konSEPTI

15. Pajakonsepti Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt pedagogiikka) Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg) Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi (”learningwebs”, vertaisoppiminen) Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet), Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen media) Itse- jakauko-oppimisentuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen) Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike” M E T O D I

16. Pajaformaatti

17. ORGANISAATIO

19. Pedagoginenpolitbyroojakomiteat Johtoryhmä Kati Jordan, Sanna Brauer, Minna Vähämäki, Anita Rubin, Jari Sarja, Tiina Airaksinen, Jounin Karnasaari, Mauri Laakso, Hannu Linturi Verkko Kati Jordan, Tiina Airaksinen, Jari Sarja Sosiaalinen media Sanna Brauer, Tiina Airaksinen, Mauri Laakso Vaihtoehto Minna Vähämäki, Jari Sarja, Hannu Linturi Tulevaisuus Anita Rubin, Mauri Laakso, Hannu Linturi Tekniikka Jouni Karnasaari, Jari Sarja, Tiina Airaksinen, Mauri Laakso, Hannu LInturi

20. Pajakohtaisetvastuut 2011

21. Pajakohtaisetvastuut 2012

22. REKRYTOINTIMarkkinointi

23. Rekrytointi 1200 oV = 6000 op M E T O D I

24. Simultaanipajat M E T O D I

25. Koulutettavapäiviä 2012 Tavoitetaso

26. Koulutettavapäiviä 2012 Tavoitetaso

27. Grundtvigilainen learning café 2011-12?

28. PAJAT

35. PEDAKOULUTUS 2011

36. PEDAKOULUTUS 2012

37. Pajaformaatti

38. Talous per paja

39. Täydennyskoulutuksenbudjetti 2011-12

40. OtavanOpistonpilotit

41. Kehittämistarpeet Yhteispeli tiimien välillä Yhteispeli Mikkelin ja alueen koulutoimen ja seudun kanssa Verkostoituva yhteistyö muiden oppilaitosten (G-opistot, ammatilliset, Mikkelin koulut, osuuskunnan toimijat) ja toimijaverkostojen (Sometu) kanssa Pedagogiset kokeilut Toiminta kukoistavan kampuksen kehittämiseksi Verkkokampuksen kehittäminen ja sosiaalinen rikastaminen Internetin ja internaatin integroiminen Kansanopiston/vapaan sivistystyön toiminta-ajatusten ja arvojen työstäminen tämän ajan teemoihin Yhteistoiminta osuuskunnan omistajien kanssa Resurssipoolin ja verkosto-organisaation kehittäminen Itseorganisoitumisenkehittäminen (muurahaispesä)

42. Soft Systems Method-ology

43. G-PEDAGOGIIKKA 2011-12 ?

44. Vähän, uutta, vähänvanhaa, paljonlainattua ”Lopuksi nostan mielestäni merkittävimmän ajatuksen. Kaikki nykyinen opetus tuntuu edistävän hierarkkista ajattelua, oli opetettava aihe sitten tietotekniikka, psykologia, liiketalous, matematiikka, historia tai jopa biologia. Maailma on kuitenkin rinnakkainen ja itseorganisoituva. Kompleksisuuden teorian mallit ja sovellukset – itseorganisoituvuuden kautta syntyvät ajatukset – niiden kautta ovat syntyneet tietotekniikan viimeaikaiset läpimurrot. Itsenäiset ajattelijat ovat muutoksen takana. Oppilaitokset eivät ole olleet tehtävänsä tasalla. Tätä olen itse opiskellut viimeiset viisitoista vuotta ja muutaman vuoden voisin niistä puhua. Tässä on uusi rajaseutu! Kaikki merkittävät uudistukset tulevaisuudessa rakentuvat tietotekniikan varaan. Tämä on rohkea väite, mutta oikea. Tietotekniikka kuuluu edelleen pioneereille, toivottavasti oppilaitokset antavat vastuullaan oleville nuorille hyvät eväät tähän.” - Risto Linturi 15.10.2001 Rovaniemen ammattikorkeakoulu