Lukio 2.0 (Toinen aste 2.0)
•Transferir como PPT, PDF•
0 gostou•309 visualizações
Rehtorien visiopäivä Mediakeskuksessa 10.10.12
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Lukio 2.0 (Toinen aste 2.0)
Semelhante a Lukio 2.0 (Toinen aste 2.0) (20)
Mais de Hannu Linturi
Mais de Hannu Linturi (20)
Lukio 2.0 (Toinen aste 2.0)
- 1. Lukio 2.0 Toinen aste 2.0 Helsinki 10.10.2012
- 2. SKENAARIOTYPOLOGIA MUUTO S BAU ROFI KATAST PALUU MENNEE- SEEN HISTORY PRESENT FUTURE
- 3. SUHDE TULEVAISUUTEEN . Kysymys tulevai- Kysymys suuden luonteesta lähestymistavoista Passiivinen ei kiinnosta virran vietävänä Reaktiivinen eli millaiseksi maailma sopeutuminen, kuinka sopeutuva muuttuu? sopeudumme? Preaktiivinen eli säilyykö muutoksen ennaltavarautuminen, ennakoiva suunta? miten trendi vaikuttaa? Proaktiivinen eli luova mitkä ovat mahdolliset vaikuttaminen, kuinka maailmat? vaikutamme toteutuvaan tulevaisuuteen ja muutamme sitä? Godet 2000, http://en.laprospective.fr/dyn/anglais/articles/art_of_scenarios.pdf
- 4. SUUNTIMIA TULEVAISUUTEEN Reaktiivisesta ja ... proaktiiviseen ja luovaan sopeutuvasta ... tulevaisuuteen Kysymyksen Millainen maailmasta Millaisia ovat muut tulevaisuuden näyttää tulevan? mahdolliset maailmat? luonteesta Tulevaisuuden Kuinka sopeudumme Kuinka vaikutamme kartoittamisen tulevaan? Miten selviämme tulevaisuuteen? Kuinka lähestymistapoja tulevaisuuden haasteista? teemme siitä meille parhaan koskevat mahdollisen? kysymykset Michel Godet 2001 http://fr.wikipedia.org/wiki/Michel_Godet
- 5. ”IMPIVAARA” Jos käsitys tulevaisuudesta on tiedostamaton, hahmoton, epämääräinen, pelottava tai ahdistava, valintojen tekemisen motivaatio vähenee ja päätöksenteko vaikeutuu. Tekee mieli päästä pahasta maailmasta pois parempaan, esimerkiksi Impivaaraan!
- 8. TOINEN ASTE 2.0 / LUKIO 2.0 (2030) SUOMI 2.0 -> HELSINKI 2.0 Riston tulevaisuuskuva TOINEN ASTE 2.0 LUKIO 2.0
- 10. LÄHTÖKOHDAT TULEVAISUUS VALLOITETAAN HITAASTI MUTTA KIIHTYVÄSTI "Jotta teknologioilla olisi laaja vaikutus vuonna 2030, tulisi niiden olla oraalla jo nyt ja teknisesti kypsiä vuonna 2020.” Sama koskee sosiaalista organisoitumista ja taustalla kehkeytyvää ymmärrystä, jota voisi nimittää vaikka aikakauden käyttöjärjestelmäksi tai ohjaavaksi/johtavaksi ideaksi. Olennaista on muuttuva ympäristösuhde. TEOLLISESSA LOGIIKASSA ON AUKKOJA "Teollisessa logiikassa on hämmästyttävän suuria aukkoja. Tilaamisen, varastoinnin, toimitusten, hävikin ja esillepanon kustannukset ovat valtavat.” Vähemmästä saadaan enemmän, kun bittien ja atomien vaihtokeskukset hyrähtävät käyntiin. LÄPINÄKYVÄÄN TOIMINTAAN “Turvattomuus alkaa salaisuuksista.” Läpinäkyvä toiminta korvaa kontrollin. Jakamisen ja yhdessätuottamisen edut pakottavat miettimään tekijän- ja patenttioikeuden uusiksi.
- 11. KAUPUNKI KUKOISTAVA KAUPUNKI "Kukoistava kaupunki yhdistää kulttuureja, arvoja ja osaamisia, metropolit ja maaseudun. Moniarvoisuus on yhtä tärkeää kuin lentokenttä tai konttiliikenne.” PÄÄMÄÄRÄT JA KEINOT "Keinot ovat muuttuneet päämääriksi ja todelliset päämäärät unohtuneet. Kaupungin tulee mukautua ihmisten yleisesti käyttämiin systeemeihin, ei toisin päin.” HAAVEITA PITÄÄ OLLA "Kaupungilla pitäisi olla haaveita - haaveet yhdistävät ihmisiä ja käynnistävät erikoistumista ja vaihdantaa."
- 12. School of One lähde: http://schoolofone.org/concept.html
- 13. School of One
- 14. School of One
- 18. Teesi ja kiistakysymys Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
- 20. IV Lukion tulevaisuus 2030
- 23. OECD:n osaamiset
- 28. KANTAMEEMIT VERKOSTO KLUSTERI
- 29. TULEVAISUUDESTA TULEVAISUUTTA EI VOI ENNUSTAA •Voimme vain luoda mielikuvia ja kehittää ajatuksia siitä, millaisia asioita tulevaisuus voi tuoda tullessaan. •Sen vuoksi tulevaisuudentutkijat käyttävät käsitettä "monet mahdolliset tulevaisuudet" (futuribles) TULEVAISUUS EI OLE ENNALTAMÄÄRÄTTY •Voimme päätellä, mitä todennäköisesti tapahtuu ja tarkastella erilaisten tulevaisuuksien toteutumisen ehtoja, kun mietimme eri vaihtoehtoja. TULEVAISUUTEEN VAIKUTETAAN VALINNOIN, SUUNNITELMIN JA PÄÄTÖKSIN •On tärkeää tietää todennäköisen lisäksi, mikä on toivottavaa ja vältettävää. Se ei selviä ilman merkityspohdiskelua ja -keskustelua.
- 30. TULEVAISUUSTIETO TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN ONTOLOGIA (OPPI OLEVASTA) •tulevaisuus koostuu monista mahdollisista maailmoista, joista yksi toteutuu •menetelminä mallintaminen, trendianalyysi, skenaariotekniikka, delfoi TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN EPISTEMOLOGIA (OPPI TIEDOSTA) •mitä ihmiset uskovat mahdolliseksi ja todennäköiseksi •menneisyys on olemassa historiana, artefakteina, kirjoitettuna tai muistettuna tietona •nykyisyys on olemassa aistihavaintojen kautta •tulevaisuus on olemassa odotuksina, pelkoina, toiveina, aikomuksina ja todennäköisyyksinä •tulevaisuudenkuvat, skenaariot (tulevaisuuden käsikirjoitukset), asiantuntijamenetelmät
Notas do Editor
- Risto väittää, että “ Jotta teknologioilla olisi laaja vaikutus vuonna 2030, tulisi niiden olla oraalla jo nyt ja teknisesti kypsiä jo 2020. ” Minä väitän että sama koskee sosiaalista organisoitumista ja sen takana kehkeytyvää ymmärrystä, jota voisi nimittää vaikka aikakauden käyttöjärjestelmäksi tai ohjaavaksi/johtavaksi ideaksi.
- Ennustus (prediction) on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää ainoana kaikista mahdollisuuksista. Ennuste (forecast) on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää todennäköisimpänä kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista. Se perustuu menneisyydestä ja nykyisyydestä kerättyyn tietoon ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin tulevaisuudesta. Skenaario (scenario - ennakoitu tulevaisuus, tulevaisuuden käsikirjoitus, mahdollinen maailma) on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien joukossa. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on odotettavissa ja mikä on eri skenaarioiden todennäköisyyden (toivottavuuden) taso.
- Freire kuvaa runollisemmin sen, minkä tulevaisuuksientutkija kuvaa hieman analyyttisemmin.
- Erik Johansson http://erikjohanssonphoto.com/ . Anita Rubinin väitöskirja nuorten tulevaisuuskuvista.
- Mitä pinnan alla saattaa olla mahdollisuutena, toiveina, pelkoina ja todennäköisyyksinä on tulevaisuuksientutkijan kannalta kiinnostavaa. Ristolla on mainio esimerkki siitä, miten eräs ihmiskunnalle rakas myyttinen tarina on syntynyt sangen pragmaattisesti proteiinin tarpeesta. Säästetään se kuitenkin Riston radikaalin innovaation koulutuksiin. Erik Johansson: I’m a photographer and retouch artist from Sweden. I use photography as a way of collecting material to realize the ideas in my mind.
- Decision App
- Tehtäväksianto: oletetaan että Riston mahdollinen maailma pääpiirteissään (jonkun sietämättömän piirteen osalta voidaan antaa periksi) toteutuu ja luodaan tulevaisuuskuva sen kanssa koherentista a) toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta (toinen aste) tai b) toisen asteen yleissivistävästä koulutuksesta, jonka tunnemme nimellä lukio.
- Intitute for the Future http://www.iftf.org/ Lähde on arvostettu yhdysvaltalainen tulevaisuudentutkimuskeskus Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020 Global connectivity, smart machines, and new media are just some of the drivers reshaping how we think about work, what constitutes work, and the skills we will need to be productive contributors in the future. This report analyzes key drivers that will reshape the landscape of work and identifies key work skills needed in the next 10 years. It does not consider what will be the jobs of the future. Many studies have tried to predict specific job categories and labor requirements. Consistently over the years, however, it has been shown that such predictions are difficult and many of the past predictions have been proven wrong. Rather than focusing on future jobs, this report looks at future work skills—proficiencies and abilities required across different jobs and work settings. DRIVERIT Pitkaikaistyminen: Pitkaikaistyminen muuttaa kauttaaltaan elinkaaren kulkua, tyouria ja oppimisen tarpeita. Alykkaiden koneiden ja systeemien nousu: Tyopaikkojen automaatio syrjayttaa ihmiset toistuvista rutiinitoista. Tietokoneistuva maailma: Sensoreitten ja prosessointivoiman massiivinen lisaantyminen muuttaa maailman ohjelmoitavaksi systeemiksi. Uusi mediaekologia: Uudet mediavalineet vaativat uutta medialukutaitoa. Monistrukturoidut (hybridi)organisaatiot: Uudet sosiaaliteknologiat muuttavat tapoja organisoida tuotantoa ja rakentaa arvoketjuja. Globaali keskinaisriippuvuus: Lisaantyva globaali vuorovaikutus vaatii organisaatioilta monikulttuurisuustaitoja kuten toleranssia erilaisuuteen ja joustavuuteen. TAIDOT Jarjen kaytto ja naytto: Kyky antaa (syva)merkitys tai tarkoitus sille mita sanoo tai muulla tavalla ilmaisee. Luova ajattelu: Kyky ratkoa asioita ja pulmia tavalla, johon saannon- tai norminmukainen toimintatapa ei riita. Sosiaalinen aly: Kyky yhdistaa ihmisia kestavalla ja suoralla tavalla vuorovaikuttamaan keskenaan haluttuun suuntaan. Monikulttuurisuus: Kyky tulla toimeen ja tyoskennella erilaisissa kulttuurisissa ymparistoissa. Data-ajattelu: Kyky muuntaa valtavat maarat dataa kasitteiksi ja ymmartaa miten dataperustainen tieto muodostetaan. Uusmedialukutaito: Kyky kriittisesti arvioida ja luoda sisaltoja, joissa kaytetaan uuden median muotoja ja muodostaa siita toimivaa kommunikaatiota. Monialaisuus: Kyky ymmartaa ja hallita useiden alojen kasitteita ja toimintatapoja. Suunnittelutaito: Kyky mallintaa ja kehittaa tehtavia ja tyoprosesseja toivottujen tulosten saavuttamiseksi. Kognitiivinen (mielen)hallinta: Kyky suodattaa informaatiota tarkeyden perusteella ja osata tehostaa kognitiivisia toimintojaan erilaisten tyokalujen ja tekniikoiden avulla. Virtuaalinen yhteistyo: Kyky tyoskennella tuottavasti, sitoutuneesti ja lasnaolevasti virtuaalitiimin jasenena.
- "Etäisyyksiä ei lasketa kilometreinä vaan euroina"
- Teknologia- avusteisen pedagogian ympäristö tulevaisuudessa
- Kerstin Cuhls, Human-technology boundary shifts – or cooperartion? JokuPoika valvoo –seminaari 17.8.2012 Eccerobot: http://www6.in.tum.de/Main/ResearchEccerobot Forest Walker: http://www.gizmag.com/raytheon-significantly-progresses-exoskeleton-design/16479/picture/121265/ E-Legs: http://blog.makezine.com/archive/2010/10/berkeley-bionics-introduces-elegs-e.html?pagewanted=all Wirbelsturm: http://www.geodz.com/deu/d/tropischer_Wirbelsturm Ambient Intelligence: http://www.acatech.de/fileadmin/user_upload/Baumstruktur_nach_Website/Acatech/root/de/Publikationen/Stellungnahmen/acatech_bezieht_Position_intelligente_Objekte_web.pdf VI-Bot: http://robotik.dfki-bremen.de/de/forschung/projekte/unterwasserrobotik/vi-bot.html BMBF-Foresight-Prozess: BMBF: http://www.bmbf.de/de/12673.php Fraunhofer-ISI: http://isi.fraunhofer.de/isi-de/v/projekte/bmbf-foresight.php Zukunftsfelder neuen Zuschnitts http://isi.fraunhofer.de/isi-de/v/download/publikationen/_Foresight-Prozess_BMBF_Zukunftsfelder_neuen_Zuschnitts.pdf Etablierte Zukunftsfelder: http://isi.fraunhofer.de/isi-de/v/download/publikationen/_FP_BMBF_Etab_Zukunftsf_Zukunftst.pdf
- Yritys pelkistää olennaisinta kehityshaastetta. Näytämme olevan matkalla suljetusta avoimeen ja hieman vähemmän ilmeisesti yksintekemisestä yhdessätekemiseen. Mitä se merkitsee?
- Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen odottaa vuoroaan vielä nykyisen hallituksen aikana. Kun perusopetustyön suunnittelu pääsee täyteen vauhtiin valtioneuvosto antanee kehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeesta ollaan laajalti yhtä mieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettama kehittämisryhmä ovat sanoneet samansuuntaiset sanansa. Muutosvalmius näkyy myös barometripaneeliston näkemyksissä. Sekä opettajuuden uudistumiseen että monipuolistuvan arvioinnin toteutumiseen uskotaan leveästi. Enemmän pohdintaa ja tuntemuksia herättää valinnaisuus ja tavat, joilla yleissivistystä tulevaisuudessa aikaansaadaan. Huoli lukioverkon kattavuudesta ja luonteesta käy ilmi panelistien kommenteista.
- Launched in 2009, the NMC Horizon Report > K-12 Edition broadened the reach of the NMC Horizon Report series to include primary, middle, and high schools. The K-12 Edition examines emerging technologies for their potential impact on and use in teaching, learning, and creative inquiry in pre-college education environments.
- Nykykoulu tekee töitä lähinnä työkalujen kanssa. Murroseroosio on kalvanut kaksi muuta, jotka aikaisemmin syntyivät sosialisaation kautta itsestään siinä määrin kuin tarvittiin. Kun pääsuunta oli operoida samuuksilla ei syntynyt painetta erilaisten ryhmien huomioonottamiseen tai maailmankuvan kyseenalaistamiseen. A. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto, teknologia) 1 A Kyky käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä vuoro-vaikutteisesti 1 B Kyky käyttää tietoa ja informaatiota vuorovaikutteisesti 1 C Kyky käyttää teknologiaa vuoro-vaikutteisesti B. Vuorovaikutus heterogeenisten ryhmien kanssa 2 A Kyky tulla hyvin toimeen toisten kanssa 2 B Kyky tehdä yhteistyötä toisten kanssa 2 C Kyky hoitaa ja ratkoa risti-riitoja C. Autonominen toiminta 3 A Kyky muodostaa kokonaiskuva ja toimia sen mukaan 3 B Kyky suunnitella ja toteuttaa elämän-suunnitelmia ja henkilökohtaisia projekteja 3 C Kyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoja ja tarpeita.
- Otavan Opiston menoillaan ja tuloillaan olevat oppimiskokeilut sijoitettuna osaamispohjaiseen karttaan.
- Ks. http://p21.org/overview/skills-framework F he Framework presents a holistic view of 21st century teaching and learning that combines a discrete focus on 21st century student outcomes(a blending of specific skills, content knowledge, expertise and literacies) with innovative support systems to help students master the multi-dimensional abilities required of them in the 21st century. The key elements of 21st century learning are represented in the graphic and descriptions below. The graphic represents both 21st century skills student outcomes (as represented by the arches of the rainbow) and 21st century skills support systems (as represented by the pools at the bottom). While the graphic represents each element distinctly for descriptive purposes, the Partnership views all the components as fully interconnected in the process of 21st century teaching and learning. The elements described below are the critical systems necessary to ensure 21st century readiness for every student. Twenty-first century standards, assessments, curriculum, instruction, professional development and learning environments must be aligned to produce a support system that produces 21st century outcomes for today ’ s students. Twenty-First Century Student Outcomes and Support Systems Download the Framework for 21st Century Learning 2-page PDF Download the full P21 Framework Definitions document Twenty-First Century Student Outcomes The elements described in this section as “ 21st century student outcomes ” (represented by the rainbow) are the skills, knowledge and expertise students should master to succeed in work and life in the 21stcentury. 1. Core Subjects and 21st Century Themes 2. Learning and Innovation Skills Creativity and Innovation Critical Thinking and Problem Solving Communication and Collaboration 3. Information, Media and Technology Skills Information Literacy Media Literacy ICT Literacy 4. Life and Career Skills Twenty-First Century Support Systems The elements described below are the critical systems necessary to ensure student mastery of 21st century skills. 21st century standards, assessments, curriculum, instruction, professional development and learning environments must be aligned to produce a support system that produces21st century outcomes for today ’ s students. 1. Twenty-First Century Standards 2. Assessment of 21st Century Skills 3. Twenty-First Century Curriculum and Instruction 4. Twenty-First Century Professional Development 5. Twenty-First Century Learning Environments
- Suomen Kuvalehti 10.8.2012, Uhanalainen (Pauliina Penttilä, Hannu Kyyriäinen)
- KESUn työelämäpainotus, järjestelmätasolla toisen asteen erillisyys (ks. Lukiomittari), oppilaitosmuotojen väliset relaatiot, jatkumot
- Kantasolut - kantameemit
- Jos käsitys tulevaisuudesta on pelottava, ahdistava, epämääräinen tai hahmoton, valintojen tekemisen motivaatio vähenee ja päätöksenteko vaikeutuu.
- Asemoidaan kalvopikatulituksessa Suomen asema EU:ssa digitaalisten palveluiden käyttäjänä. Tilastotietojen lähde on Eurostat ja Digital Agenda for Europe . Tulevaisuusteesit on johdettu tietoyhteiskuntafoorumilta ja Risto Linturin kaupunkien tulevaisuutta käsittelevästä esitelmästä ( http://www.facebook.com/notes/risto-linturi/tietoyhteiskunnan-uudet-mahdollisuudet-ja-tulevaisuus-risto-linturi-muutosjohtaj/10150745642434602 ). ONLINE-HALLINTO 2020 Vuorovaikutteinen online-yhteys. Tarkastelussa ovat Eestin, Ruotsin, Suomen ja EU-maiden keskiarvo-osuus kaikista 16-74 -vuotiaista kansalaisista. Mukaan lasketaan kaikki, jotka ovat viimeisen 12 kuukauden aikana olleet tekemisissä verkon kautta julkishallinnon kanssa. Tilastotietojen lähde on Eurostat ja Digital Agenda for Europe. VERKKOASIOINTI 2020 16-74-vuotiaiden kansalaisten osuus, jotka täyttävät ja lähettävät internetin kautta viranomaislomakkeen (esim. vero, kela, ym) paperilomakkeen sijaan. ePROCUREMENT 2020 eProcurement-ratkaisuilla tarkoitetaan hyödykkeiden ja palvelujen hankkimista internetin kautta integroidusti siten, että sähköisen hankinnan järjestelmä automatisoi koko tilausprosessin hankintapyynnöstä tilaukseen ja hyväksynnästä vastaanottoon asti. ONLINE-SISÄLTÖJEN OSTAMINEN 2020 Niiden 16-74-vuotiaiden kansalaisista osuus, jotka tilaavat internetin kautta verkkosisältöjä tai ohjelmia (elokuvia, musiikkia, kirjoja, lehtiä, oppimateriaalia, pelejä, ohjelmia). Eestin, Ruotsin, Suomen ja EU-maiden vertailussa Suomi on kärkisijoilla reilun viidenneksen osuudella. ONLINE-PALVELUJEN MYYNTI 2020 Niiden yritysten osuus, jotka myyvät tuotteitaan tai palvelujaan internetin kautta vuosina. Eestin, Ruotsin, Suomen ja EU-maiden vertailussa Ruotsi on selvästi Suomea edessä kuten Eesti on perässä. Vertailussa ovat mukana yli 10 hengen yritykset kaikilta toimialoilta rahoitusta lukuunottamatta. ONLINE-PANKKI 2020 Eestin, Ruotsin, Suomen ja EU-maiden vertailussa Suomi on verkkopankin käytössä edelläkävijä. Onlin-pankin käyttäjiksi lasketaan kaikki 16-74-vuotiaat, jotka ovat viimeisen kolmen kuukauden aikana asioineet verkkopankissa. eOSAAMINEN 2020 Tietoyhteiskuntataidot ovat hallussa, kun henkilö hallitsee vähintään kolme taitoa seuraavista kuudesta: (1) internetin hakupalvelujen käyttö, (2) sähköpostin liitteen käyttö, (3) osallistuminen chat- tai keskusteluareenalla, (4) internetin käyttö puhelujen välityksessä (esim. Skype), (5) tiedostojen (musiikki, elokuva ym,) jakaminen vertaisverkostossa ja (6) kotisivun tekeminen. Vertailussa Ruotsiin, Eestiin ja Euroopan keskiarvoon Suomi menestyy ICT-taidoissa hyvin. TIETOYHTEISKUNTAIDOT KOULUSSA 2020 Tietoyhteiskuntataitojen osalta Suomen kouluopetus (16-24-vuotiaiden formaali koulutus) on vaatimatonta keskitasoa. Aikuiskoulutuksen (25-54-vuotiaat) osalta Suomi on jonkin verran edellä Ruotsia ja Eestin osalta jopa reippaasti. VERKKOKURSSI 2020 Verkkokurssien suorittamisessa Suomi on Euroopan kärkikaartia. VERKKOMEDIA Vertailuluvut lehtien verkkokäytöstä kertovat pohjoismaiden olevan Euroopan kärjessä kuten monissa muissakin tietoyhteiskunnan indikaattoreissa. PELIT JA MEDIAT 2020 Suomalaisten ja ruotsalaisten pelikehityksessä on kasvava ero.