1. Delfoista
ja ennakoinnista
OOO 20.10.2009
Hannu Linturi

2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus

3. Tulevaisuuden VerkostoAkatemia

4. Tulevaisuuden tutkimuksen seura

5. Demos www.demos.fi

6. eDelfoi www.edelphi.fi

7. Delfoi –yhteisö eDelfoi.ning.com

8. Futures Research Methodology
V2.0
1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
3. Delphi 17. Normative Forecasting
4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
8. Systems Perspectives 22. SOFI
9. Decision Modeling 23. SOFI Software
10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

9. Tulevaisuusmetodit
Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa
menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään
tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että
mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön
(exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.
Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät
ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative).
Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset
mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on
laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset,
joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa
(technology forecasting).
Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.
Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

10. Delphi method
The Delphi method is a systematic, interactive forecasting
method which relies on a panel of independent experts.
The carefully selected experts answer questionnaires in
two or more rounds.
After each round, a facilitator provides an anonymous
summary of the experts’ forecasts from the previous round
as well as the reasons they provided for their judgments.
Thus, experts are encouraged to revise their earlier
answers in light of the replies of other members of their
panel.
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi

11. Delphi method
“A technique of structuring a communication process of a
group in order to help to understand and deal with the
future development of a complex problem.” (Linstone &
Turoff )
Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille
valistuneita ja perusteltuja argumentteja tulevaisuuden
mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.
Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti
tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat
ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi

12. Tunnusmerkit
1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät
parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia
2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu
tiedonmuodostusyhteisö
3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat
anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin
4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely-
ja argumentointikierroksia
5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston
rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa
6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten
välissä ja mahdollisesti myös aikana

13. Prosessi
1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys
(kiistakysymys)
2. Tutkimusryhmän kokoaminen
3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)
4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)
5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)
6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)
7. Analyysi (argumenteista teesejä)
8. Toinen kierros (argumentointi)
9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)
10. Kolmas kierros (fokusointi)
11. Analyysi ja raportointi
12. Julkaisu

14. Variaatioita
• Consensus Delphi (Olaf Helmer)
• Technology (quantitative) Delphi
• Policy Delphi (Murray Turoff)
• Argumentative Delphi (Osmo Kuusi)
• Disaggregative Delphi (Petri Tapio)
• Feedback Delphi (Yrjö Myllylä)
• TechCast Delphi www.techcast.org
• Real Time Delphi (Millennium Project)
• Communicative, Dialogical, Structured, Social, …

15. Kiistakysymys
• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in
dispute between two or more” ) 1
• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or
unsettled matter”)
• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun
lopputulema (outcome)
• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a
discourse or of a section of a discourse”)
1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

16. Väite, arvio ja perustelu
• Tulevaisuusväite, teesi (statement)
• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,
avoimet kysymykset
• Argumentti, syy (argument, reason)
• Vasta-argumentti, lisäperustelu

17. Paneli
• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää),
spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko
(soveltaa) (vaihtuvat roolit)
• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta,
sitoutuminen
• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys
• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,
mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja,
sivustaseuraaja (Amaran roolit)

18. eDelfoi 3.0

19. eDelfoi 3.0

22. Education and Learning: Possibilities by 2030
Possible Development Likelihood by 2030 (%)
National programs for improving collective intelligence Likelihood by 2030
• Some richer as well as lower income countries have (by this year of
2030) made improving collective intelligence a national goal; this The average group answer: 63.6
includes improving individual as well as intelligence for their Respondents: 189
nations-as-whole.
Just in time knowledge and learning Likelihood by 2030
• Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous
computing and education for life-long learning, 'just in time The average group answer: 72.7
knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and Respondents: 181
learning strategies form the core focus of public educational
systems.
Individualized education Likelihood by 2030
• Through tests of various sorts, including simulations, the needs of
individual students are being assessed and curricula and The average group answer: 65.0
instructional methods are tailored to individual students. Twenty Respondents: 179
years ago this used to be called 'special needs' but now it is
recognized that all students have special needs and those needs are
being largely met in many places in the world.

23. Valtavirta ja vaihtoehdot
– metsäsektorin strategiset valinnat
Suomessa
Jakob Donner-Amnell
Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

24. Sisältö
• Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä
eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
• Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit
ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
• Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen
metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?
Tausta
• Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin
menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin
työhön
• Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52
osallistujaa)
• Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

25. Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin
Globaalikehityksen Analyysi Suomen metsäsektorin
ennakointi menestystekijöistä
Haastattelut,
selvitykset ym.
(ennen ja nyt)
Delfoi-kysely
(tulevaisuus)
Metsäsektorin
Globalisaatio- menestystekijät
skenaariot ennen, nyt ja
S1..S4 tulevaisuudessa
M1 .. Mn
Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

26. • Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
• T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka
Laaja ja Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
asiantunteva • Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri
Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno
joukko ihmisiä Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja
metsäalan sisältä ja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist
(Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan
liepeiltä osallistui verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)
aktiivisesti delfoi- • Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola
(Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen
kyselyyn Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki
(MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),
• Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti
Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
• Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström
(VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius
(Metsähallitus)
• Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy),
Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP
Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)
• Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo
(Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
• Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

28. FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
Rohkeat • Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja
panostukset painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun
nostivat Suomen lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa
metsäsektorin • ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret
johtavaan asemaan koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas
1980-90-luvuilla puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen,
kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan
tuki
• Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen
metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja
Missä nyt mättää –
metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
purevatko omat
koirat, netti, jenkit
vai kiinalaiset? • Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista,
USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai
maailman metsäsektorin murroksesta?

29. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin
tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030
mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

30. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään
tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely
12/2006, 43 vastaajaa)
1 = erittäin
7%
todennäköistä
2 = todennäköistä 32 %
3=
43 %
epätodennäköistä
4 = erittäin
18 %
epätodennäköistä
0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

31. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?
- alan uusiutumisen esteitä Suomessa:
Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole
mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta
Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei
varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt
pysy/kasva
Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan
liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on
Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille,
yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä
Välitilinpäätös uusiutumisesta:
Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein
Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

32. • Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
Maailman ja
metsäalan tuleva • Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset
kehitys: paljon taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn
vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus -
epävarmuutta ja
ovat epävarmalla pohjalla
yllätystekijöitä
ilmassa • Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista
kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin
noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka),
kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka),
energian/biomassan ja ympäristöasioiden
korostumisesta
• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin
toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan
nykylinja osoittautua riskialttiiksi
• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin
”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

33. Kotipesä Maailmanparlamentti
(eristäytyminen) (globaali sopimuksellisuus)
McWorld Zapatista
(taloudellinen avoimuus) (tempoilevuus)

34. Onko tempoileva globalisaatio:
1 = todennäköinen 34 %
2 = mahdollinen 61 %
3 = epätodennäköinen 5%
4 = mahdoton 0%
0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

35. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri
Moniarvoiset: kestävä kehitys Markkinahenkiset uudistajat:
korostuu jatkossa, metsäsektori voi metsäsektorin mahdollisuudet ovat
pärjätä jos muokkautuu tätä uusilla markkinoilla ja uudessa
tukevaksi alaksi; metsien käyttöä liiketoiminnassa, johon on siirrettävä
pitää avartaa ja tuotteiden pitää voimavaroja ja jonka tieltä on
olla pitkäikäisiä purettava esteitä. Takertuminen
vanhaan on suurin riski.
Näkökulma metsäsektoriin Näkökulma metsäsektoriin
yhteiskunnallinen liiketaloudellinen
Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta Maltilliset kehittäjät: maailma on kova,
maailmalla on epävarmalla pohjalla, mutta ennakoitava paikka, Suomen
vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektori pärjää lisäämällä
metsäsektorin ”strategiset resurssit” tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-
on pidettävä omissa käsissä panoksia
Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

36. Mihin on syytä jatkossa varautua?
Eri • Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa
kehityskuluista kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös
löytyy samojakin metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
tekijöitä • Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös
epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
Onko Suomella ja • Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa
syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi
metsäsektorilla
muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
malttia varautua?
• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja
politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän
paperilta”
• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä
tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien
monopolisointia on hillittävä
• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista
kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia
kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

37. HSE: Cemat

39. Suomen polku 1997

40. Suomen polku 2007

41. Tietoyhteiskunta
1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.
2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.
3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.
4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.
5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla
6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.
7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja
luovaa toimintaa.
8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.
9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,
osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti
vireillä olevaan kansanäänestykseen.
10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.
11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja
yhteiskuntavetoisesti.
12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.
13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

42. Tietoyhteiskunta

43. Elinikäinen oppiminen
1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot,
kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.
2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.
3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.
4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien,
muun yhteisön ja valtion välillä.
5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.
6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen
vahvistumisen turvaaminen.
7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen
tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.
8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.
9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.
10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.
11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.
12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.
13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.
14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.

44. Elinikäinen oppiminen

45. Avaintaidot
1. Kommunikaatiovalmiudet?
2. Muutoksen sietokyky?
3. Oppimiskyky?
4. Ekologisuus?
5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?
6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?
7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?
8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?
9. Usean kielen hallinta?
10. Ammatti- ja alaspesifi tietotaito
11. Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?
12. Tiedeosaaminen?
13. Fyysinen kuntoisuus?
14. "Käden taidot”
15. Esteettisyys?

46. Avaintaidot

47. Sivistys

48. Viestintäympäristö

49. Asiantuntijuus?
• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta,
erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti,
varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”.
Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta
Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan
tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija
(expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee
ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on
maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös,
että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat
murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön
kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa
staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen.
Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan,
käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

50. MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
• Verkostoituminen (yhteispeli)‫ • ‏‬Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat
Tulevaisuustermit ja -metodit
• Teknologinen kehitys (the • ideat
Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,
net, tietokoneet)‫‏‬ verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
• Individualismi ja • Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt
privatisoituminen (the self)‫‏‬ palvelut
• Monitieteisyys ja • Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan
tieteidenvälisyys useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
• Informaation lisääntyminen, • Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki,
nopeutuminen, reaaliaikais- infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja
tuminen, mediallistuminen valintakriteerien tarve
• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet
työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja
• Joustavuus, säätelyn purku • raha
Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen
• Suureneminen ja integraatio • poistuminenkulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‫‏‬
Alueiden ja
• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia
• Simuloituminen, • Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
• abstraktisuus
Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan
ympäristökestävyys