Ajankohtaista koulutuspolitiikasta 2018
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•416 visualizações
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa keväällä 2018 ja OAJ:n näkökulmia niihin. Katso tarkemmin www.oaj.fi
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (9)
Semelhante a Ajankohtaista koulutuspolitiikasta 2018
Semelhante a Ajankohtaista koulutuspolitiikasta 2018 (20)
Mais de Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Mais de Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (20)
Ajankohtaista koulutuspolitiikasta 2018
- 2. Varhaiskasvatus tiiviimmäksi osaksi koulutuspolkua uuden lakiesityksen myötä •OAJ:n pitkäaikaiset varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat askeleen lähempänä toteutumista, kun esitys uudeksi laiksi lähti lausunnolle. •Toteutuessaan laki on merkittävä askel kohti varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogiikan vahvistamista. •Uusi laki korostaa opettajan roolia ja varhaiskasvatusta osana koulutuspolkua. •OAJ on tehnyt sen eteen aktiivisesti töitä ja on monilta osin tyytyväinen annettuun esitykseen.
- 3. Varhaiskasvatuslaki muuttaisi henkilöstönimikkeitä vastaamaan koulutustaustaa • Laki selkeyttää henkilöstön nimikkeet päiväkodissa koulutustaustan mukaisiksi. • Siirtymäajan jälkeen varhaiskasvatuksen opettajiksi kelpoisia ovat kasvatustieteen kandidaatit. Siirtymäsäännökset turvaavat aiemmin tutkinnon suorittaneiden kelpoisuuden säilymisen. • Esitys lisää korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstössä. • Tulevaisuudessa päiväkodissa olisi 2/3 korkeakoulutettuja, joista vähintään puolella tulisi olla kasvatustieteen kandidaatin, varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. • Luonnoksen mukaan päiväkodilla pitää olla johtaja, jonka on tulevaisuudessa oltava varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen maisteri. • Salassapito- ja tietosuojasäädökset on koottu selkeämmäksi kokonaisuudeksi ja tiedonvaihto helpottuu. • Laissa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta. • Valitettavasti lapsen tuen järjestämistä koskevaiin säädöksiin ei toisi riittäviä parannuksia. • Pitkä kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskeva siirtymäaika (osin v. 2030 asti) on haastava, pitkällä aikavälillä muutoksen edellyttämät toimenpiteet saatava toteutumaan (mm. opettajankoulutusmäärissä, henkilöstön rekrytoinnissa)
- 4. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostettava • Varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettuja lastentarhanopettajia. OAJ pitää hyvänä, että hallitus päätti lisätä lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja tuhannella vuosina 2018-2021. Aloituspaikkojen lisäys pitäisi tehdä toistaiseksi pysyväksi sillä nykyinen lisäys ei ole riittävä. • Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kokeilun maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 5-vuotiaille lapsille • Kokeiluun on varattu 5 M€ rahoitus ja sen piiriin odotetaan jopa 19 000 lasta. • Kokeilu toteutetaan lukuvuonna 2018-2019. • Maksutonta varhaiskasvatusta on jo tarjolla joissakin edelläkävijäkunnissa. Nyt myös Helsinki päätti siirtyä 5-vuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatukseen. • Osallistumisaste varhaiskasvatukseen on liian heikko. Tällä hetkellä viisi vuotiaista lapsista yli 22 % on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jää erityisesti niiden perheiden lapset, joilla vanhemmat ovat työttömiä tai matalasti koulutettuja.
- 5. Ennen maailman paras peruskoulu on rapautumassa • Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut, samoin oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys tuloksiin. Alimman ja ylimmän sosioekonomisen neljänneksen keskituloksen ero vastaa jo kahta kouluvuotta. • Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi olla jopa yli puolen kouluvuoden mittainen ero perusopetuksen aikana. • Opetusryhmän enimmäiskoko kunnissa vaihtelee 14–38 oppilaan välillä. Uusi opetussuunnitelma edellyttää yhä yksilöllisempää opetusta. 4.1 % 5.9 % 4.8 % 6.0 % 8.0 % 8.0 % 12.3 % 11.0 % 11.5 % 13.6 % 11.0 % Luonnontiede Matematiikka Lukutaito Heikkojen osaajien määrä on moninkertaistunut 2006 2009 2012 2015 Kuvio: PISA-tutkimuksen suoritustasolle 1 tai sen alle jääneiden oppilaiden osuus eri tutkimusalueilla vuosina 2006-2015. Lähde: OECD, PISA-tutkimus.
- 6. Peruskoululle yhteinen tavoitekuva • Valtakunnallinen peruskoulufoorumi (OKM, OPH, OAJ jne. jne.) julkaisi yhteisen tavoitekuvansa peruskoululle 16.2. • OAJ osallistui aktiivisesti tavoitekuvan laadintaan ja pitää kuvaa onnistuneena. • Kuvassa mm. vaaditaan riittäviä resursseja perusopetukselle ja oppilaiden tarvitsemaan tukeen. • Ks. Minedu.fi/peruskoulufoorumi • Tavoitekuvan toteutuminen edellyttää kuitenkin vaikuttamista ja konkreettisia poliittisia päätöksiä, muuten se jää haavekuvaksi! • OAJ esittää mm: (seuraavat diat)
- 7. Peruskoulu on pelastettava! Perusopetuksen rahoitus pohjoismaiselle tasolle Suomen panostukset perusopetukseen ovat pohjoismaiden pienimmät. Pohjoismaiselle keskitasolle yltäminen edellyttäisi 1 Mrd. lisärahoitusta. Vain nostamalla panostuksia perusopetukseen voidaan turvata koulutuksen hyvä laatu koko maassa. Lainsäädäntöä täsmennettävä laadun turvaamiseksi Oppilaiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen voidaan turvata säätämällä sitovista laatukriteereistä (sisältäen opettajamitoitukset) ja antamalla Aluehallintovirastoille oma-aloitteinen puuttumisoikeus. Kuntapäättäjien on huolehdittava että oman kunnan koulu on maailman paras Jokaisessa kunnassa tulisi tehdä suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi ja lyhytjänteisestä hankerahoituksesta pitäisi siirtyä koordinoituun pitkäkestoiseen kehittämistyöhön. Opettajarekisteri turvaamaan kelpoisten opettajien saatavuus Opettajarekisterin avulla voidaan aiempaa paremmin ennakoida opettajankoulutus- ja työvoimatarpeita ja varmistaa jokaiselle kelpoinen opettaja. 16.3.2018 | OAJ | 7
- 8. OAJ haluaa opettajamitoituksen kuntoon
- 9. Kaikki lapset eivät saa riittävästi tukea oppimiseensa, sillä resursseja ei ole Ainoastaan 3 % opettajista ja rehtoreista pitää oppilaan tuen resursseja riittävinä. Opettajat uskovat, että moni oppilas tarvitsisi nykyistä enemmän opetusta pienryhmässä. Lapsen saaman tuen määrä ja tukimuodot riippuvat suuresti siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan. Opettajia on oltava riittävästi suhteessa oppilaiden määrään. Pienryhmäopetus on taattava lailla jokaiselle sitä tarvitsevalle oppilaalle. Erityis- ja erityisluokanopettajia on koulutettava lisää. Kaikkien opettajien erityispedagogista perustaitoja pitää vahvistaa. Luokan-, aineen-, ja erityisopettajien yhteistyön mahdollisuuksia ja taitoja pitää parantaa. 9
- 10. Oppivelvollisuuden lyhyt historia OAJ julkaisee oman mallinsa uudeksi oppivelvollisuudeksi 14.3.2018
- 11. Eduskuntavaaleista 2019 osaamisvaalit! • Eduskuntavaalit pidetään 14.4.2019 • Ehdokasasettelu on monissa puolueissa ja alueilla jo käynnistynyt • Poliittiset ohjelmat ovat puolueilla valmisteilla • Eduskunta päättää kansallisista koulutuksen kehittämislinjauksista, rahoituksesta ja lainsäädännöstä. • OAJ haluaa • Vahvistaa yleistä kuvaa opettajan profession merkityksestä ja koulutukseen panostamisen tärkeyttä. • Tarjota puolueille konkreettisia työvälineitä edistää opetusalalle tärkeitä asioita. • Edistää, sitä että opetusalan ääni tulee kuuluviin kansallisessa politiikassa ja koulutus nousee vahvasti esiin puolueiden eduskuntavaalitavoitteissa. • OAJ:n tavoitteena on, että koulutuksen resursseja vahvistetaan ja koulutukseen tehdään uudistuksia, jotka parantavat opetusalan työoloja, työllisyyttä ja työsuhteen ehtoja.
- 12. Mutta välissä on vielä maakuntavaalit! Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä muuttuu:
- 13. Koulupudokkuuden kitkemiseksi tarvitaan tekoja • Liian moni jää nykyisin ilman toisen asteen tutkintoa. • Koulupudokkuutta koskevissa tutkimuksissa ovat erottuneet erityisesti ryhmät, joilla oppimisvaikeuksien tai muun syyn takia on muita heikommat oppimistulokset yläkoulussa. • Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret ovat valtaosin (n. 80 %) myös työelämän ulkopuolella. • Taloustieteellinen tutkimustieto antaa tukea oppivelvollisuuden pidentämiselle keinona näiden nuorten auttamiseen.
- 14. Lukiolaki vahvistaa opinto-ohjausta ja erityisopetuksesta lakisääteistä • Keväällä 2018 päätetään uudesta laista ja asetuksesta. Uusi laki korvaa moneen kertaan paikatun lain ja vahvistaa lukion roolia korkeakouluopintoihin valmentavana oppilaitoksena ja osana 2. asteen duaalimallia. • Moni OAJ:n pitkäaikaiset tavoitteet etenevät, kuten oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen ja erityisopetukseen. Lukiodiplomit kirjataan lakiin. • Ei tulosrahoitusta tai muita muutoksia rahoitukseen, mutta ei myöskään saavutettavuuskorotusta pienten lukioiden lisän sijaan. • Kurssien sijaan tulevat opintopisteet, millä helpotetaan opintojaksojen uudistusta. • Lukion on järjestettävä osa opinnoista yhteistyössä korkeakoulun kanssa. • Ylioppilaskirjoitusten hyväksyttyjä kokeita saisi uusia rajoituksetta, mitä OAJ pitää ongelmallisena.
- 15. Kielenopetuksen vahvistaminen ja varhentaminen ovat tärkeitä tavoitteita OKM julkaisi selvityksen Monikielisyys vahvuudeksi, joka sisältää ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Selvityksessä esitetään mm. kielenopetuksen varhentamista. OAJ kannattaa kieltenopetuksen varhentamista ja kielten opiskelun monipuolistamisesta. Seuraaviin seikkoihin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota: • A1 -kielen opetusta antavan opettajan tulee olla perusopukseen kelpoinen opettaja. Opettajille on tarjottava alkuopetuksen kielenopetukseen täydennyskoulutusta. • Suunnittelussa pitää huomioida erityisen ja tehostetun tuen oppilaat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat. Maahanmuuttajalapsi käy ensimmäisellä luokalla oman äidinkielen opetuksessa ja S2 opetuksessa oman luokan äidinkielen opiskelun ohessa. • Alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen ja mahdollisen etäopetuksen toteuttaminen laadukkaasti • Riittävä rahoituksen varmistaminen kaikkien ehdotettujen uudistusten tekemiseen
- 16. Ammatillista reformia toimeenpannaan ristiriitaisissa tunnelmissa OAJ:n monet tavoitteet toteutuivat ammatillisessa reformissa: • Opettajan tehtävistä on kirjattu lakiin: HOKS, palaute, arviointi, opetus, tuki, opinto- ohjaus, työpaikalla tapahtuva oppiminen • Ohjaajaa ei mainita laissa, opettajan sijalla voi toimia toinen henkilö vain perustellusta syystä • Kiinteistöjen luopumista helpotettiin • Kelpoisuudet eivät laskeneet • OKM:n työvoimakoulutuksesta tehtiin järjestämisluvan varaista • Aikuisille suunnatut koulutusvaihtoehdot säilyvät • Työsuhteet muuttuivat virkasuhteisiksi kuntapuolella ilman julkista hakua Mutta: • Lain kirjaimen toteutumista kuitenkin vaikeuttavat, työnantajan erikoiset tulkinnat säädöksistä ja säännöksistä. • Lisäksi suuret rahoitusleikkaukset toteutettiin ja uusi rahoitusmalli lisää epävarmuutta. 16.3.2018 16
- 17. Ammatillisen koulutuksen ahdinkoon puututtava • Opettajan tehtävänä on opettaa, ohjata ja tukea opiskelijaa niin oppilaitoksessa oppitunneilla kuin työpaikoilla. Tätä työtä ei saa korvata tai halpuuttaa sillä, että pedagogisen koulutuksen saanut opettaja korvataan jollakin toisella henkilöllä tai opiskelija jätetään selviytymään opiskelusta yksin tai ilman tukea työpaikoilla. • Ammatillisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt yli viidenneksellä ja koulutuksen järjestäjät hakevat säästöjä opetusta ja opettajia vähentämällä. Tärkein asia ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseksi olisi rahoitustason korjaaminen. OAJ järjestää valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen kiertueen vuoden 2018 aikana. Kiertueella tapaamme koulutuksen järjestäjiä, median edustajia ja opettajia. Kiertueen tavoitteena on siis lisätä ammatillisen vetovoimaa, nostaa esiin opettajan roolia, tukea työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttavuutta ja lisätä kaikkien tietoisuutta uudesta ammatillisesta koulutuksesta.
- 18. Opiskelijavalintojen uudistaminen kannatettavaa • 71 prosenttia uusista ylioppilaista jää lakkiaisvuonnaan vaille korkea-asteen opiskelupaikkaa. Välivuodet ovat lisääntyneet: kymmenen vuotta sitten sama osuus oli 58 prosenttia. • Nyt opiskelijavalintoja uudistetaan. Osa korkeakouluista tekee uudistuksen mukaisia muutoksia valintoihinsa jo tänä keväänä. • Lopulta vuonna 2020 pääväylä korkeakouluun on todistusvalinta eli lähinnä ylioppilastutkinnon mutta myös ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella tehtävä valinta. • Todistusvalinnassa valituille tai osana valintakoetta voidaan lisäksi järjestää soveltuvuuden arviointi, mikä on tärkeä osa esimerkiksi opettajankoulutuksessa. • Pääsykokeet säilyvät, mutta ne eivät jatkossa saa edellyttää nuorelta pitkää valmentautumista. Korkeakoulut kehittävät myös avoimen korkeakoulutuksen väylää ja siirto-opiskelijoiden valintoja. • OAJ pitää valintauudistuksen myönteisenä puolena tasa-arvon lisääntymistä. Valintakoeuudistuksen myötä lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajien työn merkitys kasvaa, mikä edellyttää riittävää resursointia opetukseen ja opinto- ohjaukseen. 18
- 19. Korkeakouluvisiossa paljon hyvää – päättäjien sitouduttava linjauksiin • Vision tavoitteena on, että • vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon • asiantuntijuuden kehittäminen on mahdollista elämän eri tilanteissa, • korkeakoulut keskittävät osaamistaan ja rakentavat vahvat globaalit verkostot. • Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan halutaan satsata yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän niin, että julkinen ja yksityinen panostus olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta – tällä hetkellä luku on vain 2,9 prosenttia. • Henkilöstön hyvinvointi ja opiskelijalähtöisyys ovat tärkeitä pointteja uudessa korkeakouluvisiossa. • OAJ:n mielestä visio on oikean suuntainen ja toivoo, että siihen panostetaan myös käytännön tasolla. Päättäjien on sitouduttava vision linjauksiin yli hallituskausien, ja tämän pitää näkyä korkeakoulutuksen ennustettavana rahoituksena.
- 20. YLL ja OAJ: Yliopistojen opetustehtäville tarvitaan urapolku • Koulutus ja tutkimus ovat yliopistojen kaksi toisiinsa lomittunutta päätehtävää. • Opetuksen ja tutkimuksen korkeaa laatua tulee tukea kaikin mahdollisin tavoin. Tässä koulutustehtävään sitoutuneen henkilöstön kannustaminen urapolun avulla on vielä hyödyntämätön keino. • Urapolun tarkoitus on tarjota yksilölle ennakolta määritetty ja motivoiva väylä kehittää osaamistaan. Kriteerien tulee palvella yliopistojen koulutustehtävää laajemminkin. • Opetushenkilöstön urapolkuun ei sisälly ajatus opetuksen ja tutkimuksen erottamisesta eri toimiin. Opetushenkilöstön urapolussa uutta on se, että ansiot voivat selkeämmin liittyä koulutustehtävään. • Tutustu urapolku -malliin: http://www.acatiimi.fi/8_2017/12.php 20
- 21. Korkeakoulujen rahoitus ennakoitavaksi ja opiskelijamääriä nostettava • Korkeakoulujen rahoitusmallin korjaaminen on yksi keskeisiä toimia, joilla voitaisiin vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen laatua. • Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen sekä perusrahoituksen on oltava ennakoitavaa. Rahoitusta yritystuista tulisi siirtää TKI-toimintaan. • Suomalaisen osaamistason nostamiseen tarvitaan korkeakouluihin enemmän aloituspaikkoja uusille opiskelijoille. • Lisäksi korkeakoulujen on palveltava kasvavassa määrin myös aikuisväestöä osaamisen kehittämisessä. Korkeakoulut tarvitsevat rahoitusta esimerkiksi erikoistumiskoulutusten järjestämiseen. • Korkeakouluja ja tutkintojärjestelmää kehittäessä on huomioitava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset osaamiset ja vahvuudet.
- 22. Taitotakuu auttamaan ylös osaamiskuopasta • Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joiden osaaminen on pelkän peruskoulun varassa. • Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 43%. Toisen asteen koulutus puolittaa työttömyysriskin. • Moni aikuinen tarvitsee tutkinnon lisäksi koulutusta myös perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä digitallisen ongelmanratkaisutaidon vahvistamiseen. • OAJ:n mielestä tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin osaamiskuopassa olevien aikuisten tavoittamiseksi ja koulutuskokonaisuuksien räätälöimiseksi niin, että joustavia koulutusmahdollisuuksia on tarjolla myös työssäkäyville ja työttömyysriskissä oleville aikuisille. Tähän on osoitettava riittävät resurssit.
- 23. Suomeen tarvitaan opettajarekisteri • Opettajia koskevissa rekisteritiedoissa ja tietojen keräämisessä on tällä hetkellä merkittäviä puutteita. • Opettajarekisterin avulla olisi mahdollista tutkia paremmin mm. opetuskäytänteitä ja opettajien asenteita oppimistulosten erilaisissa arvioinneissa. • Myös opettajatarvetta on lähes mahdotonta ennakoida luotettavasti. • OAJ on yhdessä viiden valtakunnallisen tutkimuslaitoksen kanssa vaatinut opettajarekisterin hyötyjä, vaikuttavuutta, vaihtoehtoja ja kustannuksia koskevan selvitystyön tekemistä. • Toimenpidealoitteen luovutti ministerille Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja OAJ.
- 24. Neljällä kymmenestä terveyshaittoja • Tutkimuksen lähes 5 000 vastaajasta 85 % ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 %:lle vastaajista on aiheutunut terveydellistä haittaa sisäilmatekijöistä. • Opettajilla ja esimiehillä on tutkimuksen mukaan selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Suomalaisen koulurakentamisen heikko laatu, kehnosti tehdyt korjaukset, rakennusten ylläpidon puutteet ja riittämätön ilmanvaihto näkyvät selvästi OAJ:n ja Turun yliopiston tekemässä laajassa sisäilmatutkimuksessa.
- 25. OAJ lausui TERVEET TILAT 2028 - toimenpideohjelmasta Pitkäkestoinen, julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin ja sisäilmasairastuneiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä sosiaaliturvan parantamiseen tähtäävää toimenpideohjelma on äärimmäisen tarpeellinen hanke. Toimenpideohjelmassa pitäisi kuitenkin huomioida mm. seuraavat seikat: • Sisäilmaongelmien laajuudesta on jo kattavasti tutkittua tietoa, nyt olisi aika ryhtyä toimiin. • Tarvitaan selkeä ohjeistus siitä, mitä huonokuntoiselle rakennuskannalle kannattaa tehdä, ja miten toimitaan käytännössä rakennus- ja suunnitteluvirheiden estämiseksi. • Julkisille kiinteistön omistajille määräaika kiinteistöjen kunnon laaja- alaiseen selvittämiseen. • Sairastuneiden ja oireilevien tilanne tulee ottaa terveydenhuollossa vakavasti. Toimenpideohjelmaan tulee kirjata sisäilmasairastuneen työntekijän turvan kehittäminen.
- 26. Perhevapaauudistuksen kariutuminen iso pettymys • OAJ pitää erittäin harmillisena, että kauan suunnitteilla ollut ja tarpeellinen perhevapaauudistus ei toteudu. • Perhevapaauudistus olisi parantanut työllisyyttä ja tasa-arvoa sekä vahvistanut lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. • OAJ:n mielestä kotihoidontuen kestoa voitaisiin lyhentää OECD:n suositusten mukaisesti. Sisaruslisistä, joilla kannustetaan pitämään myös yli kolmevuotiaat lapset varhaiskasvatuksen ulkopuolella, tulisi luopua välittömästi. • Perhevapaauudistus on toteutettava seuraavalla hallituskaudella.