Demos Helsinki esitelmä City 2.0 - Helsinki Metropolitan Region Vision 2050 kilpailussa palkittu työ.

1. City 2.0
1

2. Demos Helsinki
Suomen ensimmäinen itsenäinen ajatushautomo
•
Perustettu v. 2005
•
4 työntekijää
•
Laaja kansainvälinen think tank -verkosto
•
Ensimmäinen korkean tason tutkimus “Yksilön
•
ääni - Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla”
julkistettiin 2006, tilaaja SITRA
• Voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen,
yhdistysmuotoinen, tutkimusmenetelmiltään ja -
tuloksiltaan täysin avoin.

3. 3

4. Mihin think tankkejä tarvitaan?
• Riippumattomuus Suomessa harvinaista,
• Monimuotoisuus sinänsä arvokasta,
• Osaamisten kohtauspaikka:
– Eri alojen eri tasoiset asiantuntijat ja tekijät,
– Kansalaiset, kuluttajat, käyttäjät, erityisryhmät
– Yritysmaailman innovaattorit,
– Kansainvälinen verkosto.
• Thinking the unthinkable - poliittisesti vaikeiden
ideoiden esittäminen maltillisesta ja perustellusti
• Ei päätöksentekoa ohjaavaa vaan
demokratisoivaa tutkimusta.

5. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

6. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

7. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

8. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

9. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

10. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

11. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

12. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

13. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

14. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

15. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

16. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

17. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

18. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät

19. Perinteinen hyvinvointivaltio
(systeeminäkökulma)
Julkinen
sektori
Käyttäjät
Valtio

20. Suoritetalous
(systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Palvelun
tuottaja
Käyttäjä

21. Suoritetalous
(systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Palvelun
tuottaja
Käyttäjä

22. Suoritetalous
(systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Palvelun
tuottaja
Käyttäjä

23. Suoritetalous
(systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Palvelun
tuottaja
Käyttäjä

24. Osallistuva tuotanto
(systeeminäkökulma)
Käyttäjien yhteisöt Palvelun tuottaja
Julkinen sektori

25. Osallistuva tuotanto
(systeeminäkökulma)
Käyttäjien yhteisöt Palvelu Palvelun tuottaja
Julkinen sektori

26. Toimiva osallistuva tuotanto edellyttää
Käyttäjien yhteisöjen tunnistaminen ja tukeminen

Palautteen keräämistä riittävän suoraan ja matalalla

tasolla
Rohkeutta hyväksyä kokeileva asenne

Käyttäjien informoimista heille relevantilla toiminnan

tasolla.
Uutta roolia ammattilaisille: suunnittelijat, opettajat,

lääkärit jne eivät ole “oppineita” vaan palvelun kehittäjiä
yhdessä käyttäjän kanssa.

27. Suoritetaloudesta osallistuvaan tuotantoon (Leadbeater 2004, Mokka & Neuvonen 2006)
Perinteinen Suoritetalous Osallistuva tuotanto
hyvinvointivaltio
Palveluiden Poliitikkojen ja Asiakastutkimukset ja Dialogi palveluntarjoajien,
tavoitteet asiantuntijoiden kyselyt kertovat käyttäjien ja rahoittajien
määrittelemä välillä määrittää
Suorituskykyä Panosten hallinnalla, Tehokkuudella, panosten ja Käyttäjäkokemuksen
mitataan hyvän hallinnon tuotosten suhteella laadulla ja palvelun
periaatteilla yhteiskunnallisella arvolla
Johtavien Miellyttää poliittisia Urakoiden Käyttäjätyytyväisyys,
tavoitteet hallitsijoita tehokkuustavoitteista laajempi yhteiskunnallinen
huolehtiminen hyöty
Käyttäjä Auktoriteettia Itsepalveluun tottunut Osallistuva käyttäjä
kunnioittava kuluttaja ratkaisemassa ongelmia
ammattilaisen kanssa
Innovaatiot Institutionaalisia ja Keskittyvät suorituskyvyn Ruohonjuuritason arkisia
rakenteellisia parantamiseen innovaatioita
Eetos Teknokraattinen, Markkinoiden ohjaama Demokraattinen,
elitistinen personalisoitu,
käyttäjäkeskeinen

28. Demos NOW
Roope Mokka
•
Aleksi Neuvonen
•
Hans Park
•
Tuomas Toivonen
•

29. GHV 2050
• Kaikki työt perustuivat samoihin kolmeen
haastavaan trendiin
– ilmastonmuutos
– diversifikaatio
– yhdyskuntarakenteen hajaantuminen

30. City 2.0 peruskysymys
Kuinka me voimme rakentaa
inspiroivan ja motivoivan
kaupungin?
Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat
vaikuttaa elinympäristöönsä.

31. David Miliband: “We can -politics”
“I call it the politics of quot;I canquot;. It represents
a desire for people to not just have access
to material goods, but greater power,
control and choice over all aspects of their
life, from the jobs they do, the relationships
they enter, the services they use, the
products they buy.
[...] It is an age where people want to be
players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to
transcend the limits of consumerism, and
become a mass movement for cooperation.
“

32. City 2.0
Encyclopedia Modernistinen
Britannica kaupunkisuunnittelu
Wikipedia Ihmisten
suunnittelema
kaupunki

33. City 2.0 trendianalyysi
Ikääntyminen
Ageing

34. City 2.0 trendianalyysi
Ilmastonmuutos
Climate change

35. City 2.0 trendianalyysi
Liikkuvuus
Mobility

36. City 2.0 trendianalyysi
Itsensä rakentavat kaupungit
The Rise of Self-Built Cities

37. City 2.0 trendianalyysi
Yksilöllistyminen
Individualisation

38. City 2.0 trendianalyysi
Vertaisuus
Peer Power

39. City 2.0 peruskysymys 1.
Kuinka me voimme tuottaa näin
valtavan muutoksen?
Ilmastonmuutos vaati disruptiivista muutosta,
inkrementaalisuus ei riitä.

40. City 2.0 peruskysymys 2.
Kuinka me voimme rakentaa
inspiroivan ja motivoivan
kaupungin?
Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat
vaikuttaa elinympäristöönsä.

41. “We-Can” aikakausi

42. “We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio

43. “We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi

44. “We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi
• 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta

45. “We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi
• 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta
• 2010 -luku We can vertaisyhteiskunta

46. David Miliband: “We can -politics”
“I call it the politics of quot;I canquot;. It represents
a desire for people to not just have access
to material goods, but greater power,
control and choice over all aspects of their
life, from the jobs they do, the relationships
they enter, the services they use, the
products they buy.
[...] It is an age where people want to be
players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to
transcend the limits of consumerism, and
become a mass movement for cooperation.
“

47. Arjen Demokratia
Sosiaalisten innovaatioiden
järjestelmä
Sääntöjen ja työkalun muodostama toiminta-alusta

48. City 2.0 työkalut
-Julkisesta tilasta “yksityiseen julkiseen” tilaan
-Yhteiskunnallinen yrittäjä-malli
-Monimuotoiset toiminnan tilat
-Jaettu luksus
-Wikidemokratia
-Avoin päivä
-Hajautettu koti

49. City 2.0 säännöt
-Sissikansalaisten verkostot
-Verovapaat ihmisten väliset tukipalvelut
-Henkilökohtaiset päästöpisteet ja -kauppa
-etc.

50. City 2.0 hallinnonrakenteet
-Yhteiskunnallinen riskirahoitus
-Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto
-Pitkän aikavälin ennakointi

51. David Miliband: “We can -politics”
“I call it the politics of quot;I canquot;. It represents
a desire for people to not just have access
to material goods, but greater power,
control and choice over all aspects of their
life, from the jobs they do, the relationships
they enter, the services they use, the
products they buy.
[...] It is an age where people want to be
players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to
transcend the limits of consumerism, and
become a mass movement for cooperation.
“

52. City 2.0 hallinnonrakenteet
Yhteiskunnallinen
riskirahoitus
-Yhteiskunnallinen riskirahoitus
-Yhteiseen hyvään perustuva
tuotanto
-Pitkän aikavälin ennakointi

53. Yhteiseen hyvään
perustuva
tuotanto

54. Ennakointi

55. David Miliband: “We can -politics”
“I call it the politics of quot;I canquot;. It represents
a desire for people to not just have access
to material goods, but greater power,
control and choice over all aspects of their
life, from the jobs they do, the relationships
they enter, the services they use, the
products they buy.
[...] It is an age where people want to be
players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to
transcend the limits of consumerism, and
become a mass movement for cooperation.
“

56. City 2.0 peruskysymys
Kuinka me voimme rakentaa
inspiroivan ja motivoivan
kaupungin?
Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat
vaikuttaa elinympäristöönsä.

57. David Miliband: “We can -politics”
“I call it the politics of quot;I canquot;. It represents
a desire for people to not just have access
to material goods, but greater power,
control and choice over all aspects of their
life, from the jobs they do, the relationships
they enter, the services they use, the
products they buy.
[...] It is an age where people want to be
players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to
transcend the limits of consumerism, and
become a mass movement for cooperation.
“

58. Kehitysjohtaja Roope Mokka roope.mokka@demos.fi
Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen aleksi.neuvonen@demos.fi
www.demos.fi
www.demos.co.uk

59. Kehitysjohtaja Roope Mokka roope.mokka@demos.fi
Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen aleksi.neuvonen@demos.fi
www.demos.fi
www.demos.co.uk

60. Energian tarve

61. Autojen määrä

62. Lentokilometrit

63. Globaalit materiaalivirrat

64. Eläinproteiinien kulutus

65. Hiilidioksidipäästöt

66. “Forecasting” menetelmä
perustuu tähän päivään
eikä saa aikaiseksi
vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

67. Entä jos aloittaisimme
tulevaisuudesta?

68. Forecasting Backcasting
Toimijan
Toimintaympäristön
Tutkimuskohde vaikutuskeinojen
analyysi
tutkiminen
Skenaariot Strategioiden testaus
Asema taustamateriaalia skenaarioiden sisällä
strategiaprosessissa strategioille
Laaja toimijaryhmä,
Suppea, yhtenäiseen
jonka intressejä pyritään
Kohderyhmä toimintaan kykenevä
yhteensovittamaan
toimijaryhmä
Yleensä tarve suureen
Yleensä strateginen
Tavoite muutokseen
voitontavoittelu
Pyrittäessä toteuttamaan
visio, johon liittyvät
Keskeinen Haluttaessa selviytyä
vaihtoehdoista, joihin ei vaikutusmahdollisuudet
valintakriteeri ovat suuret toteuttamaan
voi vaikuttaa
jokin visio, johon liittyvät

69. 2050
Forecasting
Intia
Demokratian muuttuminen
Yksilöllistyminen Kiina
Vertaisyhteisöt
Geopolitiikka
Ikääntyminen
Väestönkasvu
Ubicomp Ilmastonmuutos
2008

70. Counting backwards
Helsingin metropolialue 2050
co2-päästöt -80%
2050 2048204520422039203620332030202720252023202120192017201520132011 20102009 2007
2008
Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta
100% 0-päästöistä uudisrakentamista
Salmisaaren fuusiovoimala Viimeinen hiilivoimala suljetaan
Ruuhkamaksut
Kiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä Henkilökohtaiset päästökiintiöt
Gazprom Fortum Helsinki-Pietari maglev-rata
rakentaa 1. fuusiovoimalan Länsiväylästä pyörätie
HKI keke-ohjelma

71. Counting backwards
Helsingin metropolialue 2050
co2-päästöt -80%
2020
2050 2048204520422039203620332030202720252023202120192017201520132011 20102009 2007
2008
Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta
100% 0-päästöistä uudisrakentamista
Salmisaaren fuusiovoimala Viimeinen hiilivoimala suljetaan
Ruuhkamaksut
Kiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä Henkilökohtaiset päästökiintiöt
Gazprom Fortum Helsinki-Pietari maglev-rata
rakentaa 1. fuusiovoimalan Länsiväylästä pyörätie
CO2 -30%
HKI keke-ohjelma

73. Teollinen
massatuotanto
No CO2

74. Teollinen Design,
massatuotanto kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen
No CO2
tuotanto, pro-am

75. Teollinen Design,
massatuotanto kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen
No CO2
tuotanto, pro-am

76. Teollinen Design,
massatuotanto kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen
No CO2
tuotanto, pro-am

77. Teollinen Design,
massatuotanto kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen
No CO2
tuotanto, pro-am

78. Teollinen Design,
massatuotanto kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen
No CO2
tuotanto, pro-am

79. Counting Backwards
A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures

80. Counting Backwards
A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat
meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30%
2020)

81. Counting Backwards
A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat
meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30%
2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa
tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen

82. Counting Backwards
A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat
meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30%
2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa
tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida
prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja
roolijaoista

83. Counting Backwards
A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat
meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30%
2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa
tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida
prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja
roolijaoista
•Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä,
kunnissa ja etujärjestöissä

84. Counting Backwards
A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat
meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30%
2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa
tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida
prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja
roolijaoista
•Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä,
kunnissa ja etujärjestöissä
•Eri ryhmien skenaarioiden taustaoletukset helposti
vertailtavia