Sinisen biotalouden työpajat - Taustamateriaali työpajaan 8.11.
•
0 gostou•2,579 visualizações
Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty sinisen biotalouden valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tietoa ja näkymyksiä strategiaa varten kerätään työpajoissa syksyllä 2017.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Sinisen biotalouden työpajat - Taustamateriaali työpajaan 8.11.
Semelhante a Sinisen biotalouden työpajat - Taustamateriaali työpajaan 8.11. (20)
Mais de Maa- ja metsätalousministeriö
Mais de Maa- ja metsätalousministeriö (20)
Sinisen biotalouden työpajat - Taustamateriaali työpajaan 8.11.
- 1. Tutkimuksesta ja osaamisesta vauhtia siniselle biotaloudelle Taustamateriaali työpajaan 8.11.2017 1
- 2. Tämän työpajan tavoitteet 1. Ymmärtää sinisen biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia arvonluonnin tapoja sekä tutkimuksen ja osaamisen roolia näiden mahdollistajana 2. Tunnistaa tältä pohjalta tutkimuksen ja osaamisen vahvistamistarpeita 3. Konkretisoida yhteisiä tavoitteita sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiselle Rinnalla avoin kysely tutkimus- ja osaamistarpeista MMM:n verkkosivuilla Työ jatkuu 22.11. tutkimuksen ja osaamisen lyhyen ja pitkän aikavälin painopisteiden kirkastamisella ja sen konkretisoimisella, miten näitä painopisteitä viedään eteenpäin ja päivitetään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä
- 3. Työpajan ohjelma 8.11.2017 Lounas klo 11.00 alkaen 12.00 Tervetuloa, Riitta Rahkonen, MMM 12.10 Tavoitteet ja keskeiset näkökulmat, Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy Tehtävä 1: Sinisen biotalouden kasvun ja uuden arvonluonnin mahdollisuudet Tehtävä 2:Tutkimuksen ja osaamisen kehittämistarpeet 14.00 Tauko 14.15 Tehtävä 2 jatkuu Tehtävä 3: Tavoitteet sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiselle 15.45 Yhteenveto ja seuraavat askeleet 16.00 Työpajan päätös 3
- 4. Lähtökohdat • Tutkimuksen ja osaamisen vahvistamisen keskeinen tavoite on yritysten liiketoiminnan kasvu, erityisesti kansainvälisesti • Sinistä biotaloutta pitää katsoa laajasti ja monipuolisesti toimijoiden ja osaamisen rajapinnat ja uudet avaukset huomioiden • Parhaimmillaan tutkimus asiakaslähtöisesti ja ennakoivasti antaa yrityksille eväitä tarttua mahdollisuuksiin ja haasteisiin • Myös julkinen hallinto haluaa haastaa itseään innovatiivisiin ja vaikuttaviin toimintatapoihin • Kaikkien toimijoiden kontribuutiota ja sitoutumista yhteistyöhön tarvitaan • Kts. myös sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma 2025 4
- 5. Määrittelyt • Sininen biotalous: uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävä hoito, käyttö ja kestävä arvonluonti uusiutuvista vesiluonnonvaroista* • Arvonluonti: yritysten liiketoiminnan kautta tai muulla tavoin vesiluonnonvaroista ja niiden kestävästä hoidosta ja käytöstä syntyvä hyöty asiakkaille/ihmisille/yhteiskunnalle • Tutkimus: monipuolisesti vesiluonnonvaroihin ja niiden käyttöön, hallintaan ja liiketoimintaan liittyvä tai sitä tukeva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja muissa organisaatioissa • Osaaminen: monipuolisesti vesiluonnonvaroihin ja niiden käyttöön, hallintaan ja liiketoimintaan liittyvä tai sitä tukeva osaaminen yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja muissa organisaatioissa • Painopiste: strategisesti tärkeä sisällöllinen tai toiminnallinen kokonaisuus, jota on tarpeen kehittää/vahvistaa • Pitkä aikaväli: 5-10 vuotta • Lyhyt aikaväli: 0-4 vuotta 5 * Esim. EU käyttää myös termiä sininen kasvu, mikä pitää sisällään sinisen biotalouden lisäksi meriin ja veteen liittyvät mahdollisuudet laajemmin ml. meri-, öljy- ja kaasu- sekä kaivosteollisuuden.
- 6. Ruokaturva Virkistys Uusiutuvat resurssit Puhdas vesi Jo käytössä olevaa hyödynnettävä kestävästi ja entistä paremmin Hyödynnettävä kestävästi vielä käyttämätön potentiaali Uudet resurssit Uudet palvelut ja liiketoimintamallit Parempi päätöksentekoUudet toimintamallit Vesiympäristön tila Päästöjen hallinta Ympäristön kunnostus Vesien biomassat Luontoperusteiset palvelut Vesivarat: Meret Sisävedet Pohjavedet Veden kierrot Globaalit ajurit Tutkimuksen ja osaamisen arvo Tutkimuksesta ja osaamisesta vauhtia siniselle biotaloudelle
- 7. TAUSTAA TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA MARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 8
- 8. Vesi vahvasti mukana kestävän kehityksen globaaleissa tavoitteissa 2.11.2017 9
- 9. Näkemys markkinatarpeesta ja kysyntäpotentiaalista Ravinnon tuotannon murros • Ruuan tarve lisääntyy 50 % vuoteen 2030 mennessä. Arvion mukaan kasvuun vastaaminen tapahtuu merkittävässä määrin vesiviljelyn avulla. • Globaali kalatalouden arvoketjun markkina nyt 1 000 miljardia euroa. Vesiviljely 100 mrd euroa • Vesiviljely on nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto (10%/vuosi). Se on yksi EU:n ja FAO:n sinisen kasvun painoisteistä. Uusiutuvan energian tarpeen lisääntyminen • Esim. aalto, merituuli, merigeolämpö, uusiutuvat biopolttoaineen raaka-aineet (erityisesti mikrolevät), levien tuotantopotentiaali erittäin suuri verrattuna terrestrisiin biomassoihin. Korkean lisäarvon tuotteet vesibiomassoista ja kalateollisuuden sivuvirroista. • Proteiini- ja öljyvalmisteet, lääkkeenkaltaiset tuotteet, kosmetiikka • Kasvaa ja kehittyy nopeasti Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto • Makean veden tarve lisääntyy 30 % vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen vauhdittaa kysyntää. • Merelliset yhteistoiminta-alustat (eri toimintojen yhdistäminen) • Ekosysteemipalvelut ja matkailu sekä hyvinvointipalvelut. WWF: terve Itämeri loisi 500 000 uutta työpaikkaa. 10 Pohjautuu Tekesin kokoamaan tietoon
- 10. Nordic Road Map for Blue Bioeconomy 2.11.2017 11 Water technology and know-how Value creation based on sustainable and smart use of renewable marine and freshwater resources Marine and freshwater resources for well-being Marine and freshwater biomasses Aquaculture production Strategic goal 1: Effective RDI, networks and platforms Strategic goal 2: Good governance supporting growth Vision 2025 The Blue Bioeconomy is a strong growth sector that generates jobs and competence in the Nordic countries and produces goods and services for the global market while maintaining good status of marine and freshwater environments and bioresources Strategic goal 3: Result oriented international collaboration
- 11. Valtioneuvoston näkymä luonnonvarojen käytön kestävyyteen vuonna 2030 Luonnonvarojen, puhtaan veden ja niihin liittyvien puhtaiden teknologioiden strateginen merkitys on kasvanut. Raaka- aineiden kysynnän kasvu ja hintojen nousu ovat kannustaneet kehittämään niiden entistä tehokkaampaa käyttöä, talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Tämä voi joskus edellyttää tasapainottelua luonnonvarojen käytön ja ympäristönsuojelun välillä. Luonnonvarojen epätasainen jakautuminen aiheuttaa lisääntyvästi konflikteja ja hallitsematonta muuttoliikettä. Kehittyneissä ja kehittyvissä talouksissa on nähty mihin kestämätön fossiilisten raaka-aineiden ja energianlähteiden kasvanut käyttö on johtanut. Ratkaisut ja käytännön toimet ongelmien ratkaisemiseksi saavat alkunsa yhä useammin alueellisella ja paikallisella tasolla sekä yksittäisten kansalaisten aloitteesta kansainvälisten neuvotteluiden lisäksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen ohjaa kohti resurssitehokkaampaa materiaalin hyödyntämistä. Tuotantotavoissa suositaan suljettuja kiertoja ja sivuvirtoja, jätteitä ja tähteitä käytetään kasvavassa määrin uusien tuotteiden ja energian tuotannossa. Suomen korkeatasoinen osaaminen edesauttaa kestävien, puhtaiden ratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen edistämisessä. Suomessa metsävarojen kasvu jatkuu tulevina vuosikymmeninä, jos kestävään ja suunnitelmalliseen metsänhoitoon panostetaan jatkossakin. Aktiivinen panostaminen vesien- ja meren- sekä kalavarojen hoitoon ja suojeluun parantavat vesien tilaa ja luo mahdollisuuksia vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Digitalisaatiolla parannetaan luonnonvaratiedon käytettävyyttä. Tiedon hyödyntämisen uudet innovaatiot parantavat bio- ja kiertotalouden tuottavuutta ja luovat uutta liiketoimintaa. Suomen kallioperässä on runsaasti malmiesiintymiä, joskin malmipitoisuudet ovat usein alhaisia. Suomi on monien raaka-aineiden osalta riippuvainen muualta tuoduista kaivosteollisuuden raaka-aineista ja näiden saatavuuteen voi liittyä merkittäviä taloudellisia ja poliittisia riskejä. Yhä enemmän hyödynnetään ja uusiokäytetään teollisten prosessien metallisivuvirtoja. 12 Lähde: Valtioneuvoston yhteiset muutostekijät, 2017, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80753/J_14_2017.pdf?sequence=1
- 12. Näkemys suomalaisesta yrityskentästä • Vesiliiketoiminnan ja - osaamisen liikevaihto tällä hetkellä noin 4 mrd euroa • Vesistöihin perustuvan matkailun 2-3 mrd euroa • Kalatalouden arvoketjun noin 1 mrd euroa • Vesienergian 0,5 -1 mrd euroa • Vesiviljelyn noin 0,1 mrd euroa 2.11.2017 13 Finnish Water Forumin yritysjäsenten toiminnan fokus: • Konsultointi ja suunnittelu • Vedenlaatu, hydrologinen tarkkailu ja kaukokartoitus • Automaatio, kaukokäyttö, tiedonhallinta ja Smart Water • Tekniset ratkaisut ja laitteet • Urakoitsijat • Metsä • Kemikaalit • Energia ja vesivoima • Erikoispalvelut ja muut Lähde: www.finnishwaterforum.fi
- 13. Uusia palveluita Uusia tuotantomenetelmiä Uusia tuotteitaKumppanuuksia ja verkostoja Uusia liiketoiminta- mallejaInnovaatioita Synergioiden hyödyntämistä Uudet arvonluonnin tapoja Kehityksen ”lukkojen” avaamista Alueiden monikäyttöä Uusiutuva energia Hiilen sidonta Veden säästäminen Nollajäte Ravinteet talteen Luontopohjaiset ratkaisut Haitallisten aineiden poistaminen biomassoista Ruokaturva Terveellisyys Kriisin- hallinta Riskien hallinta Ravintolisät Uudet proteiinin- lähteet Avoin data Biomateriaalit Robotiikka Tekoäly Biomassan prosessointi ja fraktiointi Nanopartikkelit Mahdollistavat teknologiat Kestävyys, resurssitehokkuus, ilmastonmuutos Terveys, hyvinvointi, turvallisuus Uudistuminen ja kilpailukyky Mikrobiomit Tutkimusrahoittajien painopisteitä 2018-2020
- 14. TAUSTAA TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN NYKYTILASTA 2.11.2017 15
- 15. Esimerkkejä tutkimuksen kärjistä Suomessa tällä hetkellä 2.11.2017 16 Pohjautuu Luken, Syken ja VTT:n analyysiin sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen nykytilasta. Veden puhdistusteknologiat ja puhtaan veden tuotto Vesivarojen käytön suunnittelu ja hallinta Luonnonkalavarojen hallinta ja hyödyntäminen Veden käytön optimointi ja veden sarjakäyttö Vesiluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset Luonnonvara- ja ympäristötiedon hallinta ja hyödyntäminen Sinisen biotalouden kestävyys ja systeemiset vaikutukset ICT ja digitalisaatio Kalanviljely ja muu vesibiotuotanto Sivuvirtojen hyödyntäminen ja integroidut ratkaisut
- 16. Esimerkkejä tutkimuksen kärjistä tällä hetkellä 2.11.2017 17 Vesivarojen käytön suunnittelu ja hallinta • Vesiekosysteemien hallinta • Vesialueiden käytön suunnittelu (esim. Baltic LINes -hanke parantaa Itämeren alueen merialuesuunnittelun yhdenmukaisuutta erityisesti merenkulun ja energiansiirron suhteen) • Vesivarojen käytön vaikutusten sekä riskien arviointi ja hallinta • Vesivarojen käytön systeeminen mallintaminen (esim. vesistömallit, vesitilannepalvelu, monitavoitteiset päätöksentekomallit, muut matemaattiset ja ennustemallit) • Vesitilanne-ennusteet, esim. SYKE ja Ilmatieteenlaitos vastaavat yhdessä ELYjen kanssa Tulvakeskuksen toiminnasta Esimerkkejä toimijoista: • ELYt, SYKE, LUKE, IL, MMM, • Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot • kunnat ja maakuntaliitot • yritykset esim. sähkö- ja vesivoimayhtiöt, ratkaisutarjoajat • Liikennevirasto, valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto ja muut vastaavat toimijat Pohjautuu Luken, Syken ja VTT:n analyysiin sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen nykytilasta. Veden puhdistusteknologiat • Puhdistusteknologiat – Erotustekniikat: membraaniteknologia, forward osmosis, biologinen raskametallien erotus – Liete: vaahtoavusteinen vedenpoisto, mineraalien talteenotto, – Monitorointi: on-line teknologiat, in-situ teknologiat esim patogeenien monitorointiin yms,. •Vedenpuhdistusprosessien optimointi •Teknologiakehitys voidaan skaalata laboratoriomitasta pilotmittakaavaan, esim. Bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja pilotointiympäristö Bioruukki, Biotekniikan ja elintarviketutkimuksen pilotointiympäristö sekä Etäohjauksen ja virtuaalitekniikoiden keskus ROViR Esimerkkejä toimijoista: • VTT, yliopistot ja korkeakoulut • Yritykset (metsäteollisuus, kaivosteollisuus, prosessiteollisuus)
- 17. Esimerkkejä tutkimuksen kärjistä tällä hetkellä 2.11.2017 18 Vesibiotuotanto • Vedessä tapahtuva kasvatustoiminta (kalat, levät, äyriäiset ym.) • Vedessä elävien luonnonresurssien (kalat, ravut, järviruoko, ym.) talteenotto ja hyödyntäminen mahdollisimman monipuolisesti • Akvaattisten biomassojen kehittäminen uusiksi tuotteiksi •Liiketoiminnan kohteena olevan akvaattisen tuotannon RDI, ml. rehujen kehittäminen ja kala-aineksen jalostus, kalaterveys •Tuotannollisten prosessien, symbioosien ja ekosysteemien tutkimus ja kehittäminen •Markkinoiden, kannattavuuden ja kuluttajakäyttäytymisen tutkimus ja ennakointi Esimerkkejä toimijoista: •Luonnonvarakeskus, VTT, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto •Aalto yliopisto, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto •Rehu-, teknologia- ja elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuus Sivuvirtojen hyödyntäminen ja integroidut ratkaisut •Veteen perustavan tuotannon sivuvirtojen hallinta •Teolliset ja tuotannolliset ekosysteemit •Veteen liuenneiden haitallisten aineiden talteenotto ja hyödyntäminen •Yhdyskuntajätevesien ja maatalouden valumien vuorovaikutus luonnonvesien/vesieliöstön kanssa sekä vuorovaikutusten hallinta – yhdyskuntapuolella esim mikromuovien (+ niiden sisältämien kemikaalien) sekä lääkeaine- ja hormonijäämien pääsy luonnonvesiin – maatalouden ravinnerikkaat valumat, jotka erityisesti vaikuttavat sisävesissä sekä Itämerellä •SYKEssä ja Lukessa tutkitaan ravinteiden kierrätystä alkutuotannossa ja sen vaikutuksia vesien tilaan sekä ravinteiden kierrätystä maataloudessa esim. KiertoVesi- ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeissa tarkastellaan kiertotalouden näkökulmasta erityisesti lannan laaja-alaisen ja optimaalisen peltoviljelykäytön mahdollisuuksia ja kuinka näin voitaisiin parantaa vesistöjen tilaa sekä vähentää mineraalilannoitteiden käyttöä. Esimerkkejä toimijoista: • Luonnonvarakeskus, VTT, Suomen ympäristökeskus • Aalto yliopisto, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto • Rehu-, teknologia- ja elintarviketeollisuus Pohjautuu Luken, Syken ja VTT:n analyysiin sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen nykytilasta.
- 18. Esimerkkejä tutkimuksen kärjistä tällä hetkellä 2.11.2017 19 Vesiluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset • metsien ja vesiympäristön vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu mm. Luonnonvarakeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa • LUKE:lla kolme keinoluontolaboratoriota, joissa testataan aistiärsykkeitä ja hyvinvointikokemuksia • Todetut vaikutukset ovat osin fysiologisia ja osin psyykkisiä • Suomen ympäristökeskuksessa on tutkittu keinoja luonto- ja vesiympäristön saavutettavuuden turvaamiseksi mm.. maankäytön suunnittelun ja merialuesuunnittelun avulla • Evira ja THL seuraavat luonnon- ja viljelykalojen haitta-aineita ja jäämiä Esimerkkejä toimijoista: • Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Elintarviketurvallisuusvirasto • Tampereen yliopisto, Aalto yliopisto • Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottajat • Terveys- ja hyvinvointisovellusten ja –laitteiden tuottajat • Kotouttamispalveluiden tuottajat Pohjautuu Luken, Syken ja VTT:n analyysiin sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen nykytilasta. Luonnonvara- ja ympäristötiedon hallinta ja hyödyntäminen • Luonnonvara- ja ympäristötiedon kerääminen ja hallinta (esim. big data, kansalaishavainnot, data mining) • Tietovarannot, -järjestelmät ja –palvelut • Ympäristöanalyysien ja –testien kehittäminen Esimerkkejä toimijoista: • Luke, Syke, VTT, Evira, THL • MMM, YM, Ely-keskukset • Vesi ja ympäristöluvalliset toiminnanharjoittajat ja konsultit • Kansalaiset • Vesisektorilla toimivat yhdistykset, säätiöt ja tutkimuslaitokset
- 19. 2.11.2017 20 Lisätietoja: Erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, puh. 0295 162 202 Erityisasiantuntija Timo Halonen, puh. 0295 162 411 etunimi.sukunimi@mmm.fi