Liisa Saarenmaan loppusanat mmm biotalousseminaarissa 03 03 2020.docx
Kalmari biotalous 2019
1. BIOTALOUS
Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja
ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii
vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään
ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan
uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
ratsastusterapia Minna Wasenius
Kansanedustaja, MMV pj.
Anne Kalmari
Joensuu, 4.9.2019
2. Olemme jo Biotalouden aallossa
BKT ja
Hyvinvointi
Luontaistalous
Fossiilitalous
1900 2014 2030
Biotalous:
•Käyttää biologisia luonnonvaroja kestävästi tuotteiden, energian, ravinnon ja palveluiden
tuottamiseen
Pyrkii:
•vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista
•ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä
•edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja
5. Biotalouden merkitys Suomelle tunnistetaan
hallitusohjelmassa hyvin:
• Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen
ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia
ongelmia.
• Kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä
muutosta yhteiskunnassa.
• Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen
mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen vakaan ja
kestävän yhteiskuntarakenteen, koulutetun väestön ja korkean
teknologiaosaamisen maana.
6. Ei mikään pikkujuttu
• Suomen biotalouden tuotos on yli 64 miljardia euroa vuodessa
• Biotalous työllistää suoraan 285 000 henkeä (11 % työllisistä)
• Biotalouden viennin arvo yli 17 miljardia euroa (30 % viennistä)
7. Lähtötilanne biotaloudessa
• Puuta kasvaa 107 miljoonaa kuutiota
vuodessa ja käyttö tällä hetkellä on
74 miljoonaa.
• Metsistämme voidaan hakata puuta
kestävästi noin 10 miljoonaa
kuutiota nykyistä enemmän.
• Ruuan vientitase vuonna 2018 oli 3
miljardia euroa negatiivinen (Vienti 1,6
mrd ja tuonti 4,6 mrd)
• Viljelijöillä on kannattavuuskriisi
• peltomme ovat vajaakäytössä.
• kalan kotimaisuusaste 16%
• Jätteistä hyödynnämme vain noin
kolmanneksen tavoitellun 50 %
sijasta.
• Ravinteet eivät kierrä
• Uusiutuvan energian käytössä
olemme Euroopan kärkimaita lähes
40 prosentilla, linjauksia tariffista ja
energiatuista tehty, mutta
pienimuotoisen, hajautetun
energian tuotanto on vasta
aluillaan.
• Liikennepolttoaineissa on edelleen
kehitettävää.
8. Hallitusohjelma 2019, maatalous
Tilannekuva
• Maataloudella on runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisuun. Muuttuva ilmasto pakottaa
ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskeihin.
• Maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominaisuuksia,
satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin.
• Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan terve, kannattava ja uudistumiskykyinen kansallinen
maatila-, kala-, poro- ja riistatalous. Ne ovat osa laajempaa ruokajärjestelmää: niiden tehtävä ei ole
ainoastaan tuottaa ruokaa. Suomalaisen ruuan tuotantostandardit ovat erittäin korkeat, ja
tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta.
• Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta. Yrittäjätulo
heikkenee tilakoon kasvusta huolimatta. Omavaraisuuden kasvattaminen energian, lannoitteiden ja
valkuaisrehujen osalta on keskeistä paremman kannattavuuden saavuttamiseksi.
• Hyvin käyntiin lähteitä vientiponnisteluja jatketaan.
• Maatalouden biomassojen rooli biokaasutuotannon kasvattamisessa on erittäin tärkeää.
• Suomessa on tarve pitkän aikavälin kansalliselle biokaasuohjelmalle, jonka puitteissa voidaan edistää
biokaasun tuotantoa ja käyttöä.
9. Hallitusohjelma 2019, maatalous
Tavoite 1 Ilmasto- ja ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä
• Vähennetään maatalouden ilmastopäästöjä ja lisätään hiilinieluja maatalouden
toimintaedellytyksiä kehittäen.
• Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta. Edistään
peltojen hiilensidontaa lisäämällä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä ja säätösalaojitusta.
• Kohdennetaan tuet aktiiviviljelyyn. Suunnataan tulevia ympäristökorvausjärjestelmän
toimenpiteitä siten, että maatalouden päästöjä pienennetään.
• Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta maatalouspolitiikan keinoin. Toimenpiteinä ovat
muun muassa perinnebiotoopit, monimuotoisuuspellot, alkuperäisrodut ja -lajikkeet sekä
pölytyspalveluiden lisääminen. Tehostetaan vieraslajien torjuntaa.
• Biokaasu: Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen
biokaasuohjelma. Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita. Otetaan
käyttöön ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki. Järkevöitetään biokaasulaitosten
sääntelyä muun muassa luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.
• Lisätään kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa,
kotimaan kulutuksessa ja viennissä
10. Hallitusohjelma 2019, maatalous
• Pienennetään maatalouden vesistövaikutuksia: Tuetaan ravinteiden kierrätystä edistäviä
investointeja. Jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja ravinteiden kierrätyksen
kärkihanketta.
• Kehitetään poikkihallinnollisesti ravinteiden kierrätystä tukevaa sääntelyä ja
kierrätyslannoitemarkkinoiden toimivuutta.
• Edistetään tulvasuojelua ja peltojen vesienhallintaa. Vesitoimenpiteitä kohdennetaan
lisäämällä viljelijöiden välistä yhteistyötä vesistöratkaisuissa.
Tavoite 2 Elinvoimainen ja kannattava elintarviketalous
• Lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota
maatalousyrittäjille.
• Kohdennetaan tuet aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. Hillitään tukien
pääomittumista peltomarkkinoille uuden ohjelmakauden valmistelussa.
• Jatketaan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamista.
• Turvataan maatalouden tukitasot
• Turvataan kilpailukykyä, ympäristö- ja ilmastokestävyyttä ja eläinten hyvinvointia edistävät
investoinnit sekä sukupolvenvaihdokset (MAKERA)
• Parannetaan viljelijöiden asemaa ruokaketjussa ja edistetään ruokaketjun sisäistä
vuoropuhelua (private label suoramyynti)
11. Hallitusohjelma 2019, maatalous
• Kasvatetaan elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla (julkiset hankinnat)
• Elintarvikeviennin edistäminen
• Panostetaan maatalouden riskienhallintaan (antibiootit, eläintautien torjunta)
• Turvataan maatalouteen liittyvien julkisten palveluiden toimivuus (Ruokaviraston
resurssit, eläinlääkäripalveluiden lainsäädäntö, maatalouden ympäristöluvituksen
prosessit ja hyvät käytännöt
• Luodaan pitkän aikavälin kansallinen visio suomalaiseksi ruokajärjestelmäksi vuoteen
2030 (Ruokasali). Laaditaan kouluruuan kehittämisohjelma.
• Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi.
• Kielletään energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille.
12. Hallitusohjelma 2019, maatalous
Tavoite 3 Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista
• Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla
kotimaisen kalan edistämisohjelma
• Kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat
• Turvataan ammatillisen kalastuksen edellytykset ja vähennetään vahinkoja
• Vapaa-ajankalastus on suosittu ja kestävä harrastus. Kehitetään kalastusmatkailua
kestävästi.
• Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa (luonto, riistanhoito,
vieraslajien torjunta)
• Edistetään aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta
13. Hallitusohjelma 2019, ilmasto
Tavoite 1 Suomi on hiilineutraali vuonna 2035
- Lakien päivitykset, ilmastovaikutusten arviointi
- Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta
sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioonottaen.
- Sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-
alueet ovat mukana
Tavoite 2 Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi
hyvinvointiyhteiskunnaksi
- Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun
loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.
- Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä tukee
etenemistä hiilineutraaliin kiertotalouteen.
14. Hallitusohjelma 2019, ilmasto
Tavoite 3 Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
- Tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa. Nielujen kehittymistä ja toimien
vaikuttavuutta arvioidaan osana ilmastolain vuosittaista raportointia.
- Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteitä arvioidaan vaikuttavuuden ja
kustannustehokkuuden kannalta.
- Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien
jatkuvapeitteinen kasvatus, ilmastotavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioiden.
- Edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden
tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä.
- Biokaasun hyödyntämisen ja tuotannon lisääminen
Tavoite 4 Pienennetään asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä
- Joustavuus, älykkyys, tehokkuus, kiertotalous, peruskorjaus
15. Hallitusohjelma 2019
Tavoite 5 Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa
- Luonnonsuojelu, METSO-ohjelma, soidensuojelu, Metsähallituksen korjausvelan vähentäminen
- Luontomatkailu, kansallispuistot, Luontolahja Suomelle –kampanja
- Talousmetsien luonnonhoidon edistäminen (lahopuu, riistatiheiköt, suojavyöhykkeet)
- Vieraslajien torjunnan tehostaminen
- Vaelluskalakantojen elvytys
- Itämeren suojelu
Tavoite 6 Vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä
- Jätteiden kierrätyksen tehostaminen
- Julkisen ja yksityisen kuluttamisen ympäristöjalanjälki (hankintalaki)
Tavoite 7 Ilmastoystävällistä ruokapolitiikkaa
- Lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruoan osuutta.
- Lihan, kananmunien ja maidon osalta kuntia ohjataan suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa.
- Puolitetaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Laaditaan tiekartta hävikin vähentämiseksi ruokaketjun
jokaisessa vaiheessa.
16. Hallitusohjelma 2019
Tavoite 8 Parannetaan kaivosten ympäristönsuojelua
- Kaivoslainsäädäntö (kunnille lisää oikeuksia)
- Ympäristölupien ja –vaikutusten roolin parantaminen
Tavoite 9 Parannetaan eläinten hyvinvointia
- Viime vaalikauden lakiesitystä täydennetään eläimen itseisarvon ja lajityypillisen käyttäytymisen osalta
- Riittävä kivunlievityksen taso
- Uusien parsinavetoiden rakentamisesta luovutaan
- Kestävät tuotantotavat
- Antibiottien liikakäytön ehkäiseminen (antibioottiveron selvitys)
20. Tulevaisuus
• Biotalouden tuotos on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia
euroa (käyvin hinnoin)
• 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa,
45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Uusiutuvat
raaka-aineet ja kierrätys nousussa.
• Biotalouden ratkaisuille ja ympäristöliiketoiminnalle sekä
osaamiselle on kysyntää myös
maailmanlaajuisesti.
• Biotalouden päätökset
kasvu edellä!
Pidetään yhteyttä!
anne.kalmari@eduskunta.fi
3.9.2015
