MMMLuonnonvara- ja biotalouspäivät 2017

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Ilkka P. Laurila
Kehitysjohtaja
ilkka.p.laurila@luke.fi
Tutkimuslaitokset
alueyhteistyössä
@IPLaurila
Luonnonvara- ja biotalouspäivät
16.10.2017, Tahko

2. © Luonnonvarakeskus
Pohjois-Savosta Suomen 1. eurooppalainen ruokamaakunta
2020 (European Region of Gastronomy) / Eurooppalaisten
alueiden ja tutkijoiden ICGAT-verkosto, joka edistää
ruokakulttuurin, matkailun, taiteen ja kulttuurin yhteistyötä
2 24.10.2017Ilkka P. Laurila

3. © Luonnonvarakeskus
Korkeakoulujen pääkampuksista ja kenttäasemista sekä
Luken toimipisteistä muodostuva verkosto
3
Korkeakoulun
pääkampus, jossa ei
Luken toimipistettä:
Kouvola, Lahti,
Hämeenlinna,
Lappeenranta, Pori
Pääkampus+Luke:
Pääkaupunkiseutu, Turku,
Tampere, Mikkeli,
Jyväskylä, Joensuu,
Kuopio, Seinäjoki,
Kokkola, Kajaani, Oulu,
Rovaniemi
Suomessa on 18 korkeakoulun pääkampus-paikkakuntaa,
joista 12:ssa Luke on läsnä.
Luken muut toimi-
pisteet:
Jokioinen,
Haapastensyrjä,
Ypäjä, Savonlinna,
Enonkoski,
Parkano, Laukaa,
Suonenjoki,
Maaninka (Kuopio),
Paltamo, Paljakka,
Siikajoki, Taivalkoski,
Keminmaa, Inari, Utsjoki
Korkeakoulujen
kenttäasemat:
Kevo (UTU),
Kilpisjärvi (HY), Värriö
(HY), Sodankylä
(OY), Oulanka (OY),
Mekrijärvi
(UEF)(tutkimus
päättyi 2016),
Konnevesi (JY),
Hyytiälä (HY), Lammi
(HY), Husö (ÅA),
Tvärminne (HY)

4. © Luonnonvarakeskus
Uudistettu
toimipaikkarakenne 2018:
Pohjois-Savossa vahva läsnäolo
Toimipaikat
Helsinki ja Espoo, Jokioinen, Joensuu,
Oulu, Turku, Jyväskylä, Savonlinna,
Seinäjoki, Kokkola, Maaninka (Kuopio),
Paltamo, Rovaniemi
Koetoiminta-asemat
Piikkiö, Haapastensyrjä, Ypäjä, Parkano,
Suonenjoki, Paljakka, Siikajoki, Utsjoki
Vesiviljelypaikat
Enonkoski, Laukaa, Taivalkoski, Keminmaa,
Inari
Tutkimusyhteistyöpaikat
Tampere, Mikkeli, Kuopion kampus, Kajaani
Ilkka P. Laurila4
Toimipaikka
Koetoiminta-asema
Vesiviljelypaikka
Tutkimusyhteistyöpaikka
Inari
Rovaniemi
Keminmaa
Paljakka
Oulu
Siikajoki
Kokkola
Paltamo
Kajaani
Seinäjoki
Maaninka
(Kuopio)
Kuopio
Tampere
Mikkeli
Parkano
Joensuu
Enonkoski
Savonlinna
Helsinki ja
Espoo
Haapastensyrjä
(Loppi)
Jokioinen
Ypäjä
Turku Piikkiö
(Kaarina)
Jyväskylä
Laukaa
Suonenjoki
Taivalkoski
Utsjoki

5. © Luonnonvarakeskus
Lukella on pitkä historia
5 Ilkka P. Laurila
1898
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus (MTT) perustetaan
1917
1971
1993
Metsäntutkimuslaitos (Metla)
Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL)
Maa- ja metsätalousministeriön
tietopalvelukeskus (Tike)
2015
MTT, Metla, RKTL ja Tiken
tilastopalvelut yhdistyvät.
Luonnonvarakeskus (Luke) syntyy.

6. © Luonnonvarakeskus6 Ilkka P. Laurila
Uusiutuvien
luonnon-varojen
kärkitutkimus
Syvä ymmärrys
biotalouden
arvoverkoista
Tutkimuksesta hyvinvointia
ja kestävää kasvua
Yhdessä teemme
tutkimuksesta enemmän
Kokonais-näkemys
biotalouden
kestävyydestä
Ainutlaatuiset
infrastruktuurit ja
tutkimusalustat
Laadukkaat ja avoimet
tietovarannot
Monialainen osaaminen ja
systeeminen ymmärrys

7. © Luonnonvarakeskus7 24.10.2017
120 M€
Liikevaihto
1300
Työntekijää
25
Toimipaikkaa Suomessa
Pääkonttori Helsingissä
Läsnä 12 kampuksella
yliopistojen, tutkimus-
laitosten ja ammatti-
korkeakoulujen kanssa.
30 M€
Viranomais- ja
asiantuntijapalvelut
Olemme yksi Suomen neljästä
tilastoviranomaisesta.
90 M€
Tutkimus- ja asiakastoiminta
50 tutkimusprofessoria
650 tutkijaa
MMM, Johtokunta
Luonnon-
varat
Tuotanto-
järjestelmät
Biotalous
ja
ympäristö
Tilasto-
palvelut
InnoFood
Johanna Vilkki
Blue
Petri Suuronen
BioSociety
Pasi Rikkonen
Viranomaistehtävät
Sirpa Thessler
Yleisjohto
Tutkimusinfrastruktuuripalvelut
Jutta Kauppi
Tutkimuksen tukipalvelut
Tiina Mellas
Green
Antti Asikainen
Eeva-Liisa
Ryhänen
Leena
Paavilainen
Sari
Forsman-Hugg
Johanna
Laiho-
Kauranne

8. © Luonnonvarakeskus
Mitä alueellisuus merkitsee tutkimuslaitokselle?
Läsnäolo ja toiminta alueen toimijaverkostoissa
tukee tutkimusta ja alueellista vaikuttavuutta
Alueen käyttöön kanavoidaan laaja osaaminen
riippumatta missä asiantuntijat fyysisesti istuvat –
väylä kaksisuuntainen
Alueellinen fokusoituminen
Rahoitus
Seurannat8 24.10.2017Ilkka P. Laurila

9. © Luonnonvarakeskus9 24.10.2017
MAA- JA
ELINTARVIKE-
TALOUS
KALA
JA RIISTAMETSÄ
Metsävarat
(VMI)
Metsätalouden
ympäristö-
vaikutukset
Metsätuhot ja
niiden torjunta
Kalastoseurannat
Hirvieläin- ja
pienriistaseurannat
Suurpeto-
seurannat
Porolaidun-
inventoinnit
Pelto- ja
puutarhakasvit
Kasvinsuojelu
Rehut
Ruokinta-
suositukset
Maa- ja puutarhatalouden
kannattavuuslaskenta
Kasvihuone-
kaasuinventaario
Geenivarat
Vieraslajit
Tilastot

10. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyöstä kilpailuetu
Organisaatio- ja sektorirajat ylittävä strateginen
(riippuvuussuhteita luova) yhteistyö on edelleen liian
harvinaista - sen kehittämisestä on ulosmitattavissa
merkittäviä hyötyjä
Yhteistyöalueita:
– Alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen
– Infrojen yhteishankintojen ja -käytön lisääminen
– Luonnonvaratiedon tuottaminen (seurannat), yhteiskäyttö
ja avaaminen (avoin data)
– Tutkimustiedon tehokkaampi siirto yritysten käyttöön,
matalampi kynnys
– Innovaatioiden kaupallistaminen
– Kansainvälistyminen
10 24.10.2017Ilkka P. Laurila

11. © Luonnonvarakeskus
Luke tuo yhteistyöhön
Monialainen osaaminen
Ainutlaatuiset infrastruktuurit ja
tutkimusympäristöt (kansallista verkostoa
voimakkaasti supistettu)
100 vuoden tietovarannot
Laajat kansainväliset ja kansalliset verkostot
(ml. Tutkimuslaitosten yhteenliittymä, Tulanet)
Alueellinen läsnäolo: 13 + 25 + 70%
Matala kynnys
11 24.10.2017Ilkka P. Laurila

12. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Savossa 1
• Metsätalous
– Suonenjoella ja Kuopiossa osaaminen ja yhteistyömahdollisuudet
erityisesti viljelymetsätalouden tutkimuksessa siemenestä
ensiharvennukseen.
– Joensuun ja Savonlinnan laaja-alainen metsätalouden osaaminen
lähellä
• Puunjalostus: rakentaminen, tuotteet, energia, saatavuus ja
logistiikka
• Maitotalous
– Maaningalla Suomen ainoa maatilamittakaavan tutkimusnavetta, jossa
voidaan elaboroida muutokset maidontuotannon ympäristössä:
maaperä, vesistö, ilmastonmuutos, ravinnekierrot,
maidontuotosvasteet, lannankäsittely, teknologia ja management
– Elinkeinoyhteistyö, liiketalous-, ympäristö- ja energiaosaaminen
12 24.10.2017Ilkka P. Laurila

13. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Savossa 2
• Biojalostus
– Biopolttoaineet, biokaasu, uudet biotuotteet, lääkeaihiot,
sivuvirtojen hyödyntäminen
• Elintarvikejalostus
– Terveysvaikutukset, ravitsemus ja turvallisuus, lähiruoka
• Maatalouden työ- ja tuotantoprosessit
– Investointien ja työtapojen kehittäminen, verkottuminen,
ilmastonmuutos
– Olosuhdesäädeltävä pintavaluntasimulaattori SIMU
13 24.10.2017Ilkka P. Laurila

14. © Luonnonvarakeskus
Yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Savossa 3
• Sininen biotalous
– Kalankasvatus, kirjolohi- ja siikaemokalakannat
- Kalantuotanto-osaaminen ja koulutus (UEF-yhteistyö)
- Valumavesien ja ravinnehuuhtoumien hallinta
- Ympäristöpolitiikka (uuden maakunnan)
- Biotalousosaamista pelillistämiseen?
- Infrat
- P-Savossa vahva pyrkimys kehittää yhteistyötä TKI-
infrasruktuurien hyödyntämisessä ja saada infrat pk-
yritysten tietoon ja käyttöön (työpajatyö)
14 24.10.2017Ilkka P. Laurila

15. © Luonnonvarakeskus
Tieteellinen toiminta
• 715 meneillään olevaa tutkimushanketta,
joista 66 kansainvälistä EU-hanketta
• 570 tieteellistä, kansainvälisesti referoitua
artikkelia vuonna 2016
• Korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa
• Ylen kanavissa lähes joka päivä
• Suomen suurimassa mediassa, Helsingin
Sanomissa, kahdesti viikossa
• Kahdesti jokaisessa Maaseudun
Tulevaisuudessa
• Maakunnissa ja alueellisissa
toimijaverkostoissa
Luke näkyy
Ilkka P. Laurila

16. Tarkkaa tietoa
päätöksenteon pohjaksi
24.10.2017
Nim
i
Kuva: Harri Lehtonen
BIOMASSA-ATLAS
Paljonko
maakunnassani
on raaka-
aineita?
Mitä
vaihtoehtoisia
materiaaleja
lähistöltä
löytyy?
Mihin levitän
käsittely-
jäännöksen?
tutkimus,
yhteiskunta,
hallinto
kansalaisjärjestöt
biotalousstrategia,
kiertotalous
laitos-investoijat,
biomassojen hankinta ja prosessointi,
energia-asiantuntijat,
lämpöyrittäjät, korjuu-urakoitsijat,
biomassojen jalostajat,
Tarve:
Muutos
fossiilisesta
biotalouteen
• Energia
• Liikenne
• Kemia

17. Biomassa-atlas parantaa biotalouden tietopohjaa:
Uusi avoin palvelu ja dataa julkisista tietolähteistä
16.5.2017
• Metsä- ja maatalouden biomassojen sekä yhdyskuntien ja
teollisuuden biojätteiden määrät ja sijainnit paikkatietona
• Tietoa urakoinnin, investointipäätösten, suunnittelun, energia- ja
ympäristöpolitiikan tueksi
• Avoin karttakäyttöliittymä, analyysityökalut ja raportointi
• Jatkossa rajapintoja tiedonsiirtoon ja mallintamiseen
www.biomassa-atlas.fi
Palvelu avattu 14.6.2017
Lisätietoja: Eeva Lehtonen, Luke, 029 5326 317

18. Biomassoja mm. metsistä, pelloilta ja
teollisuudesta
Biomassat 1 km2 paikkatietona
 Metsäbiomassat (metsävaratieto, metsähakkeen korjuupotentiaali)
 Peltopinta-ala
 Maatalousbiomassat (peltokasvit & sivuvirrat, lanta)
 Biojäte yhdyskunnista
 Teollisuuden orgaaniset jätteet
Täydentävät tiedot taustakarttoina
 Luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet, maankäyttötietoja ym.

19. Uutta tietoa
• Kokonaan uutta tietoa,
jota ei aiemmin
saatavilla tässä
laajuudessa ja
tarkkuudessa
• Pelto- ja lantatiedot?
24.10.2017Eeva Lehtonen 28.2.201719
Parempi
saatavuus
• Toimii selaimessa,
aiemmin on tarvittu
paikkatieto-ohjelmia ja
korkeaa osaamista tiedon
hankintaan ja laskemiseen
• Visualisointi, analyysit ja
raportit
Yhdisteltävyys
• Ainutlaatuinen
yhdistelmä
biomassatietoa:
• Metsä, pelto, jätteet
• Varannot ja
sivuvirrat
Alusta
• Tietopohja ja alusta
jolle voi rakentaa
biotalouden
sovelluksia ja
malleja
Biomassa-atlas parantaa biotalouden tietopohjaa

20. Lisätietoja Biomassa-atlaksesta
www.biomassa-atlas.fi
Tutkija Eeva Lehtonen, Luke
puh. 029 5326 317
eeva.lehtonen@luke.fi
24.10.201720

21. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
24.10.201721