Esitys yhteisömanagerikurssilla, Mikkeli 27.8.2015. Pikakatsaus siihen, mitä ovat tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen, ja miten ne eroavat toisistaan? Tieto ja oppiminen yhteisömanagereiden työn näkökulmasta.
Miia KosonenResearch Manager, South-Eastern Finland University of Applied Sciences em South-Eastern Finland University of Applied Sciences
2. Määritellä mahdollisimman selkeästi, mitä
tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen ovat, ja miten
ne eroavat toisistaan.
Herättää pohtimaan yhteisöjen, tiedon ja oppimisen
suhdetta – jokainen yhteisömanageri törmää tähän
työssään! CM:n arki ei koskaan ole ”vain” viestintää
tai markkinointia, koska yhteisö on itsessään tapa
oppia.
Esityksen tavoite
4. Johtamisen suuntaus, joka sai alkunsa
informaatiovallankumouksen myötä
1980-1990 –luvuilla.
Arvon luomista, joka perustuu
aineettomiin resursseihin kuten tietoon
ja osaamiseen.
Tästä seuraa, että tietojohtamista
tarvitaan kaikkialla, missä ihmiset
toimivat yhdessä jonkin tavoitteen eteen
– ei pelkästään yritysmaailmassa.
Mitä on tietojohtaminen?
5. Tänä päivänä tietojohtaminen ei ole pelkkää ”tiedonhallintaa”
kuten varhaisella knowledge management -sukupolvella, vaan
tiedon luomiselle ja jakamiselle otollisten olosuhteiden luomista.
Kaikkea tietoa ei voi hallita, sen voi ainoastaan saattaa
virtaamaan.
Tulevaisuudessa tuskin enää puhutaan tietojohtamisesta vaan
yleisesti johtamisesta – kun ymmärrys aineettomien resurssien
erityisluonteesta lisääntyy, voi tarve erilliselle käsitteelle kadota.
Mitä on tietojohtaminen?
6. Saavuttaa pysyvää kilpailuetua yhdistelemällä tietoa
ja osaamista verkostoissa (Blomqvist & Kianto, 2007)
Kehittää tuottavuutta ja uudistumiskykyä (Ståhle,
2005)
Luoda avoimia tietoympäristöjä, joiden avulla
tehdään yhteistyötä, käsitellään, analysoidaan,
yhdistellään ja sovelletaan tietoa (Ståhle, 2015)
Tietojohtamisen tavoite
7. 1) Verkostojen, informaation ja palvelujen
vallankumous: arvoa luodaan yhä enemmän
aineettomista voimavaroista.
2) Myös muuttunut johtamiskäsitys: pitkän aikaa
ihminen oli helposti korvattavissa oleva koneen
osa, nyt johdetaan osaamista ja ainutlaatuista
kokemuksellista tietoa.
3) Kaiken toiminnan ytimessä on oltava oppiminen ja
kyky jatkuvaan uudistumiseen! Mikään yhteisö,
organisaatio tai toimiala ei voi jäädä odottamaan
valmista maailmaa, jota ei koskaan tule.
Miksi tietojohtamista tarvitaan?
8. Yhteisö on edellä kuvatun kaltainen avoin tietoympäristö.
Pohdi, millaiset ovat oman yhteisösi oppimistavoitteet
- lyhyellä aikavälillä? (1-2 kk)
- pitkällä aikavälillä? (3-5 vuotta)
Kuinka tuet tavoitteisiin pääsemistä?
Miten yhteisömanagereina estämme sen, ettei yhteisö jämähdä
totuttuihin rutiineihin vaan uudistuu jatkuvasti?
Pohdinta
9. 1) Informaation vaihdanta
2) Transaktiivinen oppiminen: tietoa tiedosta, esimerkiksi
keskustelu siitä, kuka ryhmässä voisi tietää aiheesta lisää.
Auttaa määrittämään yhteisön rajat ja rakentaa sen
identiteettiä.
3) Sense-making: jaettujen ajatusmallien luominen, syvempi
dialogi (ajattelun rikastaminen), jonka avulla yhteisö
koordinoi ja kehittää omaa toimintaansa.
DeSanctis et al. (2003): Learning in Online Forums, European Management
Journal, Vol. 21, 5, 565-577.
Kolmentasoista oppimista
12. Tietoa eri tasoilla
• Sosiaalinen
hiljainen
tieto
• Yksilön
hiljainen
tieto
• Sosiaalinen
näkyvä
tieto
• Yksilön
näkyvä
tieto
Tietoinen tieto,
”hauki on iso
kala”,
osaaminen
Kodifioitu tieto,
esim. yhteiset
tietojärjestelmät
Kollektiivinen
tieto,
sosiaalinen
pääoma,
käytännöt,
kulttuuri
Automaattinen
tieto,
”polkupyörällä
ajo”, kokemus,
intuitio
mm. Spender, 1996
13. Intellectual capital, strategisesti
tärkeät aineettomat voimavarat, joita
organisaatiolla tai yhteisöllä on
käytössään; myös kansallinen
tietopääoma
Inhimillinen pääoma – osaaminen,
taidot, innostus, draivi, kokemus,
motivaatio
Rakenteellinen pääoma – kulttuuri,
immateriaalioikeudet, järjestelmät,
prosessit
Suhdepääoma – maine, imago, brändit
Tietopääoma
14. Data on vain dataa ja sellaisenaan arvotonta, kun taas tietäminen
on inhimillinen ominaisuus (jota koneet voivat toki jäljitellä).
Emme ole ”tyhjiä tauluja”: uusi informaatio suhteutetaan
aiempaan, peilaten omiin tai ryhmän kokemuksiin ja arvoihin.
Aiemmin oppimamme vaikuttaa siihen, mitä kykenemme
havaitsemaan ja haluamme havaita ympäristöstä.
Kaikella tiedolla on aina myös hiljainen, vaikeasti artikuloitava
ulottuvuutensa.
Hiljainen tieto ilmenee toiminnassa.
Tiedon ominaisuuksia
16. Tiedolla johtaminen on tiedon hyödyntämistä ja analysoidun
tiedon saattamista osaksi päätöksentekoprosesseja.
Esimerkit:
Ennakoiva asiakaspoistuma-analyysi vs. kysytään palautetta jo
poistuneilta asiakkailta(!)
Tampereen kaupungin hoivastrategian uudistaminen sen
pohjalta, paljonko vanhusten kotihoidon todelliset kustannukset
ovat
Google-haut ennustavat työttömyyden kehityksen, jonka
pohjalta reaaliaikaista tietoa tarjoava palvelu
Tiedolla johtaminen
17. Mitä on big data ja miten se liittyy tiedolla johtamiseen?
Big data = suuret tietomassat ei-rakenteellista dataa
Variety, Volume, Velocity, Value
Dataa monista eri lähteistä: anturit, robotit, mobiililaitteet ja –
verkot, satelliitit, sovelluslokit, paikkatiedot, klikkauslokit, videot,
kuvat, tekstidokumentit, sosiaalisen median päivitykset…
Tiedolla johtamisen seuraava sukupolvi: todellisen käyttäytymisen
analysointi ja ennakoiva ote, ei pelkkää historiatietoa jonka varassa
päätökset tehdään
Keinoäly tueksi – ihmisten kognitiiviset rajoitteet tulevat nopeasti
vastaan
Tiedolla johtaminen
18. Data itsessään on arvotonta. Vastaavasti
tiedolla johtaminen kadottaa
merkityksensä, ellei datalta osata kysyä
oikeita kysymyksiä.
Vrt. Linnunradan käsikirja liftareille:
”Vastaus on 42”.
Tiedolla johtaminen
20. ”Hard”: mm.
verkkoliikenne ja -
käyttäytyminen
”Soft”: mm.
ihmisten
odotukset ja
mielipiteet
HISTORIA NYKYHETKI TULEVAISUUS
Observointi
Netnografia
Community logs
Membership
statistics
Kysely-
tutkimukset
Haastattelut
Jäsenpaneelit Skenaariotyöskentely
Focus groupit
Analytiikka Verkostoanalyysi Big data
Yhteisömanagereiden menetelmiä
tiedolla johtamiseen
21. Hyvä muistaa: silloinkin kun ajattelemme
johtavamme tiedolla, todennäköisesti johdamme
intuitiolla, tunteilla ja kokemuksella. Ja juuri se
tekee meistä ihmisiä
Lopuksi