4. Johdanto
Tässä raportissa käsitellään Hangon tuloksia.
Länsi-Uudenmaan matkailustrategia on tehty yrittäjävetoisesti ja se on
hyväksytty Länsi-Uudenmaan kunnanhallituksissa (Raasepori, Inkoo, Lohja,
Siuntio, Karkkila, Kirkkonummi, Hanko). Strategian tavoite on luoda yhteiset
suuntaviivat koko alueen matkailulle.
Aluetta myydään ja markkinoidaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhteistyössä
kaikkien matkailutoimialalla olevien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa.
Länsi-Uudellamaalla on yhteinen matkailubrändi. Toimintaa varten on
perustettu Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy (Lumo). Alueen kunnista
Lumo matkailu Oy:n palveluita käyttävät Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja
Siuntio.
Strategian tavoite 2016: Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle
ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan matkailullisen kokonaisuuden joka on
helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa.
Strategian tavoite 2020: Matkailutulo on kaksinkertainen vuoden 2007
tasoon verrattuna.
5. Johdanto
• Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen
ymmärrys matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta Länsi-
Uudenmaan alueella sekä suhteessa koko Suomeen.
• Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli:
• selvittää Länsi-Uudenmaan matkailun volyymejä ja matkailijoiden
kulutuskäyttäytymistä
• määrittää edellisen avulla alueen saamaa matkailutuloa
• selvittää matkailun työllistävä vaikutus alueella
• Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä joulukuussa 2015 – syyskuussa 2016.
• Käytettävät käsitteet:
• Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella
sisältäen arvonlisäveron
• Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa
• Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä
• Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava
työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna
• Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille
6. Tutkimusmenetelmä
Menomenetelmä
• Matkailijoiden kohderyhmän muodostivat Länsi-Uudenmaan alueella matkailleet kuluttajat
(suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla
kohdealueella sekä nettilinkin kautta vastattavana sähköisenä tutkimuksena.
• Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta tai
matkusti tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-,
opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä
läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön
suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä.
• Tiedonkeruun henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin kahdessa osassa: joulukuussa 2015 –
helmikuussa 2016 matkustaneille sekä kesä-elokuussa 2016 pääasiassa erilaisten
tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös nettilinkin kautta sähköisenä
internetissä.
• Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa
noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm.
suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri
kellonaikoihin.
• Yhteensä vastauksia saatiin 772 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 602 kpl ja
sähköisiä vastauksia kertyi 170 kpl. Hangossa vierailleita matkailijoita oli tutkimuksessa
mukana 312 kpl.
• Analyysivaiheessa aineistosta jätettiin pois rahankäytöltään huomattavasti muista poikkeavia
vastauksia.
7. Tutkimusmenetelmä
Tulomenetelmä
• Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueella välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta
saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita tehtiin 120 kpl.
Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista.
• Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä
arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä.
• Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin
otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin.
• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus,
huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu
TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
• Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa;
esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Samoin
luokituksessa on mukana yrityksiä, joiden tulot tulevat muualta kuin matkailusta.
• Joillakin haastatelluista yrityksistä oli huomattavia vaikeuksia määritellä matkailutulon osuutta
liikevaihdostaan tai yritysten edustajat eivät sitä jostain muusta syystä halunnet tehdä.
Puutteellisten vastausten täydentämiseksi tehtiin uusi soittokierros syyskuussa, jossa kysyttiin
vielä tarkennuksia aikaisemmin saatuihin vastauksiin. Siitä huolimatta aineistoon jäi edelleen
vastauksia, joissa oli puutteita erityisesti matkailun liikevaihto-osuuden kohdalla. Tästä syystä
joitakin yrityksiä jätettiin laskennan ulkopuolelle, jotta niiden epävarmat arviot eivät
vaikuttaisi tuloksiin.
8. 1. Johdanto
2. Tutkimusalue
3. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
4. Matkailijat
5. Matkailualan yritykset
6. Yhteenveto
Tutkimusalue
9. Tutkimusalue
Länsi-Uudenmaan matkailustrategian toteuttamiseksi on perustettu Länsi-
Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Lumo on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö,
jonka tarkoituksen on edistää alueen matkailua. Lumon omistavat alueen
matkailuyritykset. Alueen kunnista Lumon mukana Lumon toiminnassa ovat
Hanko, Inkoo, Lohja Raasepori ja Siuntio.
Hanko:
Asukasluku 8863
Suomenkielisiä 53,1 %
Ruotsinkielisiä 42,5 %
Muita 4,4 %
Inkoo:
Asukasluku: 5 541
Suomenkielisiä 42,8 %
Ruotsinkielisiä 53,7 %
Muita 3,5 %
Lohja:
Asukasluku: 47 349
Suomenkielisiä 92,7%
Ruotsinkielisiä 3,5 %
Muita 3,8
Raasepori
Asukasluku: 28 404
Suomenkielisiä 30,8 %
Ruotsinkielisiä 65,0 %
Muita 4,2 %
Siuntio
Asukasluku: 6 182
Suomenkielisiä 66,6 %
Ruotsinkielisiä 29,1 %
Muita 4,3 %
Väestötiedot: Tilastokeskus – Väestö 31.12.2015
10. Matkailun taloudelliset
vaikutukset alueella
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset
vaikutukset alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto
11. Matkailun taloudelliset vaikutukset Suomessa
• Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa.
Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot
Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun
kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa.
• Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta
4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli
puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin
maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen.
• Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä 139 200 henkilöä.
• Matkailualalla toimii 28 900 yritystä. Uusia yrityksiä syntyy eniten
ohjelmapalveluihin. Yli 3 000 uutta yritystä vuosina 2007–2014.
Lähde: www.visitfinland .fi Tilastopalvelu Rudolfin viimeisimmät tiedot
matkailutasetta koskevat tiedot ovat vuodelta 2014.
12. Matkailun tunnusluvut Suomessa vuonna 2015
Infograafin lähde: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/Matkailun-luvut-infograafi-2015-fi.pdf
Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon tiedot Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014
13. Yöpymiset vuonna 2015 maakunnittain
Saapuneet 2015 Viipymisaika Yöpymiset 2015
N % VRK N %
KOKO MAA 10734841 100,0 % 1,8 19738123 100,0 %
Varsinais-Suomi 689986 6,4 % 1,7 1167867 5,9 %
Satakunta 223201 2,1 % 1,8 393049 2,0 %
Kanta-Häme 218902 2,0 % 1,6 356337 1,8 %
Päijät-Häme 271049 2,5 % 2,0 541074 2,7 %
Pirkanmaa 888 067 8,3 % 1,6 1 452 408 7,4 %
Kymenlaakso 172460 1,6 % 1,8 318130 1,6 %
Etelä-Pohjanmaa 383807 3,6 % 1,7 670916 3,4 %
Pohjanmaa 251225 2,3 % 1,7 420805 2,1 %
Keski-Pohjanmaa 87587 0,8 % 1,7 148862 0,8 %
Pohjois-Pohjanmaa 618361 5,8 % 1,8 1138580 5,8 %
Kuusamo 160 037 1,5 % 3,0 482 713 2,4 %
Ahvenanmaa 202198 1,9 % 2,0 404764 2,1 %
Etelä-Karjala 326947 3,0 % 1,8 590153 3,0 %
Etelä-Savo 360664 3,4 % 1,9 696938 3,5 %
Pohjois-Savo 455369 4,2 % 1,8 815940 4,1 %
Pohjois-Karjala 260369 2,4 % 1,8 481194 2,4 %
Keski-Suomi 537012 5,0 % 1,8 983229 5,0 %
Kainuu 293914 2,7 % 3,2 931917 4,7 %
Lappi 979360 9,1 % 2,4 2356847 11,9 %
Uusimaa (koko maakunta) 3 354326 31,2 % 1,6 5386400 27,3 %
Uusimaa- vain pääkaupunkiseutu 2 944 260 27,4 % 1,6 4693807 23,8 %
Uusimaa ilman pääkaupunkiseutua 410 066 3,8 % 1,7 692593 3,5 %
Koko Uudenmaan osuus koko maan yöpymisistä on 27 %. Valtaosa yöpyi kuitenkin pääkaupunkiseudulla, joten muun Uudenmaan osuus
jää alle 4 prosenttiin koko maan yöpymisistä.
Yllä olevat luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai
sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Alueella on runsaasti myös muuta pienimuotoista majoitustoimintaa, joka ei näy
majoitustilastossa. Muissa majoituksissa yöpyneiden määrä on jäljempänä tässä raportissa arvioitu matkailijakyselyn perusteella eri
tyyppisissä yöpymispaikoissa yöpyneiden suhteellisten osuuksien perusteella.
14. Tilastoidut yöpymiset vuonna 2015 maittain
Hangossa yöpyjistä valtaosa on suomalaisia (91,4 % %). Ulkomaisia matkailijoita on vain 9,6 % kaikista yöpyjistä.
Pääkaupunkiseudulla noin puolet yöpyjistä on ulkomaisia, mikä nostaa myös koko Uudenmaan osuutta. Suurimman
ulkomaisen matkailijaryhmän, venäläisten, osuus jää Hangossa muuta maata selvästi matalammaksi.
Inkoo ja Siuntio eivät ole omina kuntinaan mukana vertailussa, koska niissä on liian vähän majoitusta, jotta erillisen
tilaston voisi tuottaa.
Tammi-joulukuu
2015 Koko maa Uusimaa
Länsi-Uusimaa
(Hanko, inkoo,
Lohja, Raasepori,
Siuntio) Lohja Raasepori Hanko
N % N % N % N % N % N %
Yhteensä 19738123 100,0 % 5386400 100,0 % 323094 100,0 % 155585 100,0 % 67224 100,0 % 49146 100,0 %
Suomi 14227773 72,1 % 2956620 54,9 % 296738 91,8 % 142844 91,8 % 62040 92,3 % 44417 90,4 %
Ulkomaiset 5510350 27,9 % 2429780 45,1 % 26356 8,2 % 12741 8,2 % 5184 7,7 % 4729 9,6 %
Venäjä 782848 4,0 % 209894 3,9 % 4918 1,5 % 3121 2,0 % 394 0,6 % 1061 2,2 %
Ruotsi 549870 2,8 % 186663 3,5 % 4547 1,4 % 2059 1,3 % 1086 1,6 % 470 1,0 %
Saksa 543294 2,8 % 217983 4,0 % 2079 0,6 % 550 0,4 % 596 0,9 % 790 1,6 %
Britannia 471869 2,4 % 178283 3,3 % 946 0,3 % 511 0,3 % 157 0,2 % 63 0,1 %
Ranska 230090 1,2 % 65523 1,2 % 581 0,2 % 273 0,2 % 166 0,2 % 123 0,3 %
Kiina + Honkong 210535 1,1 % 158557 2,9 % 212 0,1 % 159 0,1 % 17 0,0 % 15 0,0 %
Yhdysvallat 202546 1,0 % 148670 2,8 % 554 0,2 % 279 0,2 % 136 0,2 % 120 0,2 %
Viro 188899 1,0 % 73395 1,4 % 3241 1,0 % 940 0,6 % 1446 2,2 % 717 1,5 %
Norja 185995 0,9 % 64202 1,2 % 633 0,2 % 264 0,2 % 158 0,2 % 54 0,1 %
Sveitsi 158805 0,8 % 67351 1,3 % 787 0,2 % 322 0,2 % 115 0,2 % 340 0,7 %
Italia 127757 0,6 % 61651 1,1 % 975 0,3 % 130 0,1 % 73 0,1 % 78 0,2 %
Puola 100259 0,5 % 43296 0,8 % 466 0,1 % 147 0,1 % 160 0,2 % 94 0,2 %
Tanska 97959 0,5 % 54159 1,0 % 935 0,3 % 626 0,4 % 181 0,3 % 94 0,2 %
Itävalta 60659 0,3 % 26860 0,5 % 284 0,1 % 48 0,0 % 49 0,1 % 101 0,2 %
Latvia 43256 0,2 % 15054 0,3 % 250 0,1 % 134 0,1 % 22 0,0 % 15 0,0 %
Unkari 18832 0,1 % 11013 0,2 % 253 0,1 % 188 0,1 % 15 0,0 % 0 0,0 %
15. Tilastoitujen yöpymisten muutos 2014 -2015 maittain
Hangon tilastoitujen yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut 2 % vuodesta 2014 vuoteen 2015.
Kotimaisten matkailijoiden osuus on kasvanut 5 %, mutta ulkomaisten matkailijoiden määrä on laskenut.
Venäläiset ovat suurin ulkomainen matkailijaryhmä ja heidän laskenut määränsä on vaikuttaa eniten.
Saksalaisten yöpyjien määrä on kasvanut hieman, mutta myös ruotsalaisten yöpyjien määrä on laskenut
selvästi.
Muista maista tulevien matkailijoiden määrissä on nähtävissä varsin suuria suhteellisia pudotuksia, jotka
matkailijamäärinä kuitenkin jäävät varsin pieniksi.
Hanko 2015 2014 Muutos
Yhteensä 49146 48036 2 %
Suomi 44417 42316 5 %
Ulkomaat 4729 5720 -17 %
Venäjä 1061 1839 -42 %
Saksa 790 770 3 %
Viro 717 574 25 %
Ruotsi 470 656 -28 %
Sveitsi 340 266 28 %
Espanja 141 118 19 %
Ranska 123 217 -43 %
USA 120 161 -25 %
Itävalta 101 82 23 %
Puola 94 29 224 %
16. Tilastoitujen yöpymisten kuukausivaihtelu Hangossa
Vuosi 2015 N %
Tammi 533 1 %
Helmi 715 1 %
Maalis 932 2 %
Huhti 1479 3 %
Touko 3050 6 %
Kesä 9223 19 %
Heinä 15709 32 %
Elo 11189 23 %
Syys 3119 6 %
Loka 1570 3 %
Marras 965 2 %
Joulu 662 1 %
Yhteensä 49146 100 %
73 % tilastoiduista
yöpymisistä sijoittuu
kolmelle kesäkuukaudelle.
17. Hangon tilastoitu yöpymiskapasiteetti kuukausittain
Liikkeiden
lukumäärä Huoneet Vuoteet
Tammikuu 2015 4 39 99
Helmikuu 2015 5 88 195
Maaliskuu 2015 5 88 197
Huhtikuu 2015 5 99 212
Toukokuu 2015 6 129 294
Kesäkuu 2015 9 224 515
Heinäkuu 2015 9 230 537
Elokuu 2015 9 223 506
Syyskuu 2015 7 157 355
Lokakuu 2015 6 131 275
Marraskuu 2015 6 118 243
Joulukuu 2015 5 93 208
Tammikuu 2016 5 109 218
Helmikuu 2016 5 108 223
Maaliskuu 2016 6 115 238
Huhtikuu 2016 6 119 247
Hangon matkailu painottuu erittäin voimakkaasti kesäkauteen ja silloin myös tilastoitu majoituskapasiteetti on
suurimmillaan. Heinäkuussa 2015 huoneita oli 230 ja vuoteita 537. Tammikuussa 2015 määrä oli
pienimmillään, kun huoneita oli 39 vuodepaikkojen määrä oli 99. Majoitusliikkeiden lukumäärä on kasvanut ja
tammikuussa 2016 huoneita oli jo 109 ja vuodepaikkoja 218.
Läheskään kaikki Hangon
majoituskapasiteetti ei näy
Tilastokeskuksen keräämissä
tilastoissa, sillä Hangon matkailun
omien tietojen mukaan Hangossa
on 15:sta majoitusliikkeissä 864
vuodepaikkaa, minkä lisäksi
yksityismajoituksessa on 320
vuodepaikkaa.
19. Matkailijoiden määrä
Lukumäärät Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Maksullisissa majoitusliikkeissä
yöpyneet 44 417 4 729 49 146
Muualla yöpyjät (estimoitu) 58 186 1 513 59 700
Yhteensä 102 603 6 242 108 846
Päiväkävijät (estimoitu) 28 729 3 121 31 850
Yhteensä 131 332 9 363 140 696
Yöpymistilastojen lähde: http://www.lumomatkailu.com/tilastot
Majoitustilaston tilastoidut yöpyjät ja kyselyaineistosta yleistämällä estimoidut
matkailijamäärät.
%-osuudet Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Maksullisissa majoitusliikkeissä
yöpyjät 34 % 51 % 35 %
Muualla yöpyjät (estimoitu) 44 % 16 % 42 %
Päiväkävijät (estimoitu) 22 % 33 % 23 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
• Vapaa-ajanasunto
• Sukulaisten/tuttavien
luona
• Oma huoneisto
Maksullisia majoitusliikkeitä koskevat luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa
on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.
Estimoidut arvot on laskettu suhteuttamalla matkailijahaastatteluiden eri matkailijaryhmien osuudet tiedossa oleviin
yöpymistilaston lukuihin.
20. Matkailumeno – Matkailijoiden rahankäyttö matkan
aikana Hangossa
• Haastatteluissa pyydettiin matkailijoita arvioimaan omaa rahankäyttöään eri kohteisiin
niissä kunnissa, joissa vastaaja matkansa aikana on vieraillut. Vastausten perusteella
rahankäyttö on yleistetty kuvaamaan kaikkien edellisellä sivulla estimoidun
matkailijamäärän rahankäyttöä.
• Matkailijat arvioivat omasta näkökulmastaan matkan aikana kuluttamiaan rahamääriä,
joten näissä arvioissa on mukana arvonlisäveron osuus.
Käyttökohde Euroa
Ennakkomaksut 846 988
Yöpyminen 4 544 468
Ravintolat, kahvilat 16 551 431
Ohjelmapalvelut 2 538 149
Tapahtumat 3 926 814
Nähtävyydet 1 429 467
Ostokset liikkeissä 15 340 042
Polttoaine 4 579 642
Sisäinen liikenne 80 196
Muu 2 066 818
Yhteensä 50 806 590
Ennakkomaksut: matkatoimistoon, matkanjärjestäjälle, majoitusyritykseen.
Ohjelmapalvelut: retket, ostetut aktiviteettipalvelut.
Keskiarvo
(€)
Mediaani
(€)
1 päivä tai vähemmän 181 100
2-6 päivää 306 250
1-2 viikkoa 577 523
yli 2 viikkoa 676 550
kuukauden tai pidempi 1 371 725
Kaikki 361 235
Matkailumeno matkan aikana viipymän mukaan
Hangossa matkailevien käyttämä
rahasumma on huomattavasti alueen
keskiarvoa suurempi
21. Matkailumeno – Matkailijoiden eri kohteisiin
käyttämien rahamäärien osuudet
Matkailijoita pyydettiin
arvioimaan matkan aikana
alueella käyttämiään
rahamääriä erikseen kunkin
käyttökohteen osalta.
Kuviosta voidaan nähdä eri
käyttökohteiden osuudet
matkailijoiden
kokonaiskulutuksesta
Osuudet on saatu
yleistämällä
haastatteluaineistosta
saadut vastaukset
kattamaan volyymiltaan
kaikki alueella matkailleet.
Matkailijoiden arvioissa
rahankäytöstään on
arvonlisävero mukana.
2 %
9 %
33 %
5 %
8 %
3 %
30 %
9 %
0 %
4 %
Ennakkomaksut
Yöpyminen
Ravintolat, kahvilat
Ohjelmapalvelut
Tapahtumat
Nähtävyydet
Ostokset liikkeissä
Polttoaine
Sisäinen liikenne
Muu
23. Hangon matkailutoimialaan liittyvät yritykset
Toimipaikkojen
lukumäärä
Henkilöstön
määrä
Liikevaihto
(1000 euroa)
Vähittäiskauppa 77 192 63 640
Liikenne 26 72 16 794
Majoitus ja
ravitsemistoiminta 46 144 15 931
Matkatoimistot 6 6 537
Huvi ja virkistys 9 13 1 053
Yhteensä 164 427 97 955
Hangon matkailuun liittyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä,
henkilöstön määrä ja liikevaihto vuonna 2015.
(Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot. Tutkimusta varten tilattu aineisto).
• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja
ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät.
Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
24. Hangon matkailutulo toimialoittain
Hangon välittömäksi matkailutuloksi arvioitiin arvonlisäverollisena 37 milj. euroa. Hangossa yritysten arvioimien
matkailutuloprosenttien perusteella laskettu matkailutulo jää selvästi pienemmäksi kuin matkailijoiden menoarvoiden perustella
laskettu 51 milj. euroa.
Yrityshaastatteluissa alueella toimivilta yrityksiltä pyydettiin arvioita siitä, mikä osuus heidän liikevaihdostaan tulee matkailijoilta.
Näiden arvioiden perusteella matkailutulo laskettiin osuutena kaikkien kyseisten toimialojen yritysten liikevaihdoista
toimialaryhmäkohtaisilla painotuksilla. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan välitön, suoraan matkailijalta tuleva matkailutulo.
Välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu.
Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Vähittäiskaupan, huvi
ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 24 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 10 %.
Majoitustoiminnalla alv on 10 % ja ravitsemusalalla 24 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään
keskiarvoa 17 %.
Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena on käytetty
kerrointa 1,20. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo.
Välitön
matkailutulo
1000 €
Alv.
osuus
Välitön
matkailu-
tulo 1000
€ + ALV
Kokonais-
matkailut
ulo 1000 €
(alv. 0%)
huvi & virkistys 481 24 % 716 577
liikenne 2 463 17 % 3 458 2 956
majoitus ja
ravitsemus 12 347 10 % 16 297 14 816
matkatoimistot 494 24 % 735 593
vähittäiskauppa 10 819 24 % 16 098 12 983
Yhteensä 26 603 37 305 31 924
25. Matkailutulon toimialoittainen jakauma - Hanko
Yrittäjien arvioiden mukaisesta Hangon matkailutulosta majoitukseen ja
ravitsemukseen sekä vähittäiskauppaan suuntautuu lähes yhtä suuri osuus.
Muiden toimialaryhmien osuus jää huomattavasti niitä pienemmiksi.
2 %
9 %
44 %
2 %
43 %
huvi & virkistys
liikenne
majoitus ja ravitsemus
matkatoimistot
vähittäiskauppa
26. Matkailun työllisyysvaikutus toimialoittain
Välitön matkailutyöllisyys käsittää ne toimipaikkojen työntekijät, jotka tarvitaan
matkailijoiden palveluiden toteuttamiseen ja tuotteiden valmistamiseen.
Vähittäiskaupassa kokonaisuudessaan työskentelee majoitusta ja ravitsemusta jonkin
verran enemmän työntekijöitä, mutta sen vastaajien arvioima matkailutulon osuus on
huomattavasti majoitusta ja ravitsemusta pienempi.
Työllisyys on arvioitu yrityshaastatteluista saatujen toimialakohtaisten matkailuosuus-
prosenttien avulla: Tilastokeskukselta tilatut alueen toimialakohtaiset henkilöstömäärät
kerrottiin yritysten arvioimilla matkailuosuusprosenteilla ja tulokseksi saatiin välittömät
matkailutyölliset toimialoittain.
Hanko
Toimialan
henkilöstö-
määrä
Matkailun osuus
(% LV:stä)
Välitön
matkailutyöllisyys
(htv)
Osuus
matkailutyölli
syydestä
Huvi ja Virkistys 13 46 % 6 4 %
Liikenne 72 15 % 11 6 %
Majoitus- ja ravitsemus 144 78 % 112 67 %
Matkailu 6 92 % 6 3 %
Vähittäiskauppa 192 17 % 33 20 %
Yhteensä 427 166 100 %
27. Matkailun työllisyysvaikutuksen toimialoittainen
jakauma - Hanko
Kaksi kolmannesta Hangon matkailun työllisyysvaikutuksesta syntyy majoitus-
ja ravitsemustoiminnasta. Kaupan alan osuus matkailutyöllisyydestä on vain
viidennes.
4 %
6 %
67 %
3 %
20 %
Huvi ja Virkistys
Liikenne
Majoitus- ja ravitsemus
Matkailu
Vähittäiskauppa
28. Palkka- ja verotulot
Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on matkailun palkkatuloista on 61 % ja vähittäiskaupan
osuus jää 24 prosenttiin.
Palkkatulot on laskettu kertomalla välittömästä matkailutyöllisyydestä saadut
henkilötyövuodet toimialaryhmäkohtaisilla valtakunnallisilla painotetuilla
keskiarvokokonaisansioilla.
Keskiarvopalkkoja laskettaessa ei olla päästy toimialaluokkien valitsemisessa samalle
tarkkuudelle kuin muiden tilastojen osalta, vaan keskiarvoihin saattaa vaikuttaa myös
kohderyhmään kuulumattomia toimialoja.
Verotulot puolestaan on laskettu kertomalla palkkatulot efektiivisillä veroasteella.
Kuntakohtaiset efektiiviset veroasteet saatiin kuntaliiton tilastosta ”Kuntien veroprosentit ja
efektiiviset veroasteet vuosina 2001-2015”
Hanko Palkkatulot Verotulot %
Huvi ja Virkistys 205 560 34 244 4 %
Liikenne 426 012 70 968 8 %
Majoitus- ja ravitsemus 3 373 865 562 042 61 %
Matkatoimistot 218 090 36 331 4 %
Vähittäiskauppa 1 309 696 218 178 24 %
Yhteensä 5 533 223 921 763 100 %
29. Matkailijakyselyn tuloksia
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto
30. Tutkimusaineiston kuvaus – Hangossa matkallaan
vierailleet
Sukupuoli Ikä
Ammattiryhmä
Asuinmaa
100%80%60%40%20%0%
Suomi 93,3% (291)
muu maa 6,7% (21)
100%80%60%40%20%0%
mies 40,8% (127)
nainen 59,2% (184)
100%80%60%40%20%0%
työntekijä 40,7% (127)
toimihenkilö 22,8% (71)
johtavassa asemassa oleva 6,4% (20)
yrittäjä 7,1% (22)
eläkeläinen 11,2% (35)
opiskelija 4,8% (15)
kotiäiti / -isä 2,2% (7)
työtön 3,5% (11)
muu 1,3% (4)
100%80%60%40%20%0%
15-24 4,8% (15)
25-34 22,8% (71)
35-44 27,9% (87)
45-54 22,1% (69)
55-64 14,1% (44)
yli 64 8,3% (26)
Ruotsi 9 kpl.
Kiina 4 kpl.
Venäjä 3 kpl.
Iso-Britannia 2 kpl.
Saksa 1 kpl.
USA 1 kpl.
Viro 1 kpl.
38. Kuinka kauan matkanne kesti tai kestää
kokonaisuudessaan?
Kunnan mukaan
Hangossa vierailleet
63% matkalla pidempään kuin päivän
22 % matkalla vähintään viikon
100%80%60%40%20%0%
alle 8 tuntia 13,5% (42)
yli 8, mutta alle 24 tuntia 12,2% (38)
1 päivä 11,2% (35)
2-6 päivää 41,3% (129)
1-2 viikkoa 13,1% (41)
yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 5,1% (16)
kuukauden tai pidempään 3,5% (11)
alle 8 tuntia
yli 8, mutta alle 24 tuntia
1 päivä
2-6 päivää
1-2 viikkoa
yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden
kuukauden tai pidempään
Yhteensä
Lohja
33,7% (98)
17,5% (51)
7,2% (21)
29,9% (87)
7,2% (21)
3,4% (10)
1,0% (3)
100,0% (291)
Raasepori
23,7% (93)
11,5% (45)
9,4% (37)
37,7% (148)
10,4% (41)
4,8% (19)
2,5% (10)
100,0% (393)
Hanko
13,5% (42)
12,2% (38)
11,2% (35)
41,3% (129)
13,1% (41)
5,1% (16)
3,5% (11)
100,0% (312)
Siuntio
21,3% (23)
9,3% (10)
11,1% (12)
42,6% (46)
8,3% (9)
6,5% (7)
0,9% (1)
100,0% (108)
Inkoo
20,5% (26)
3,9% (5)
11,8% (15)
30,7% (39)
17,3% (22)
10,2% (13)
5,5% (7)
100,0% (127)
39. Yöpymispalvelut
Mitä seuraavista yöpymispalveluista käytätte/käytitte
matkallanne? Hangossa vierailleet.
hotelli tai motelli
leirintäalue
airBnB
muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast)
oma vapaa-ajanasunto
vuokrattu vapaa-ajan-asunto
sukulaisten tai tuttavien luona
muu majoitus
Yhteensä
Lohja
19,7% (29)
17,0% (25)
1,4% (2)
7,5% (11)
20,4% (30)
10,9% (16)
34,0% (50)
10,2% (15)
121,1% (178)
Raasepori
25,1% (64)
12,9% (33)
3,9% (10)
5,9% (15)
24,7% (63)
11,0% (28)
23,9% (61)
11,8% (30)
119,2% (304)
Hanko
31,1% (76)
13,5% (33)
2,9% (7)
7,0% (17)
23,4% (57)
7,8% (19)
20,9% (51)
9,8% (24)
116,4% (284)
Inkoo
17,5% (17)
7,2% (7)
1,0% (1)
4,1% (4)
34,0% (33)
7,2% (7)
19,6% (19)
21,6% (21)
112,4% (109)
Siuntio
34,7% (25)
6,9% (5)
0,0% (0)
8,3% (6)
23,6% (17)
5,6% (4)
23,6% (17)
11,1% (8)
113,9% (82)
Kunnan mukaan
100%80%60%40%20%0%
hotelli tai motelli 31,1% (76)
oma vapaa-ajanasunto 23,4% (57)
sukulaisten tai tuttavien luona 20,9% (51)
leirintäalue 13,5% (33)
muu majoitus 9,8% (24)
vuokrattu vapaa-ajan-asunto 7,8% (19)
muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast) 7,0% (17)
airBnB 2,9% (7)
Alle kolmannes yöpynyt hotellissa tai motellissa
Muu majoitus: vene, matkailuauto
41. Matkailualan yritykset
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto
42. Tutkimusaineiston kuvaus - Hanko
Toimiala rekisteristä
Henkilöstömäärä
Liikevaihto (kysytty)
100%80%60%40%20%0%
0-0,2 miljoonaa euroa 52,0% (13)
0,2-0,4 miljoonaa euroa 20,0% (5)
0,4-1 miljoonaa euroa 20,0% (5)
yli 200 miljoonaa euroa 8,0% (2)
100%80%60%40%20%0%
Hotelli- ja majoitus 8,8% (3)
Kulttuuripalvelut 5,9% (2)
Liikenne 8,8% (3)
Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 14,7% (5)
Polttoaineen vähittäiskauppa 11,8% (4)
Ravitsemistoiminta 8,8% (3)
Urheilu- ja virkistyspalvelut 11,8% (4)
Vapaa-ajan asuntopalvelut 14,7% (5)
Vähittäiskauppa 14,7% (5)
100%80%60%40%20%0%
1-4 55,9% (19)
5-9 23,5% (8)
10-19 8,8% (3)
20-49 2,9% (1)
Ei vastattu 8,8% (3)
43. Miten matkailu ja sesonkivaihtelut näkyvät
liiketoiminnassanne ja tuloksessanne?
Poimintoja Hankolaisten yrittäjien näkemyksistä:
• Näkyy selvästi, vakituiset asiakkaat käyvät ympäri vuoden ja kesällä tulee myös turisteja.
• Kesällä enemmän turisteja liikkeellä.
• Näkyy merkittävästi, syksyllä laitan kaupan kiinni ja avaan vasta keväällä.
• Kesällä palkkaamme lisää henkilökuntaa.
• Kesän aikana varsinkin näkyy selvästi.
• Kesä todella vilkas, jos talvella käy 200 asiakasta päivässä, kesällä voi olla 600.
• Kyllä matkailu vaikuttaa, kesällä enemmän turisteja. Muutenkin kesällä tulee liikevaihdosta
suurin osa.
• Kyllä näkyy todella paljon, ryhmämatkoista tulee varmaan eniten.
• Enemmän kotimaan matkailua nykyään, sesonki ei niinkään vaikuta, tai kelit.
• Kyllä turistit jonkin verran nostavat liikevaihtoa.
• Heinä- ja elokuu kiireistä, kesä- ja syyskuu myös ja loput jakautuu tasaisesti liikevaihdon osalta.
• Kesällä tietysti tapahtuu suurin osa kaikesta toiminnasta.
• Yritys tosiaan auki vain nämä kesäkuukaudet.
• Näkyy ja vaikuttaa kyllä paljonkin.
• Kyllä vaikuttaa, kesällä huomattavasti enemmän asiakkaita ja turisteja. En halua määriä kertoa.
• Näkyy selvästi, ja kesä kiireisin. Kesän aikana käytetään eniten myös osa-aikaista
henkilökuntaa.
• Ei vaikuta lainkaan.
44. Keskeisimmät kehitettävät tekijät
• Koko ajan kehitetään, nyt rakenteilla oleva kylpylähotelli varmasti kasvattaa myös myyntiä.
• Kautta tulisi pidentää, ja mainontaa myös lisätä ylipäätään. Markkinointirahat todella pienet.
• Ehkä lisätä markkinointia ja tapahtumia alueella, en tiedä kyllä miten tämä käytännössä
tapahtuisi.
• Talvikaudelle pitäisi saada tuloja, mutta en osaa sanoa kuinka tämä onnistuisi.
• Markkinointia vaan lisää.
• Mielestäni kohtalaisen hyvin hoidettu täällä Hangossa. Kunnon kyltitykset ja opasteet voisi
olla, että paremmin löytäisi tänne.
• Koulujen kesälomia voisi pidentää.
Yrittäjiltä kysyttiin: Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät tekijät, joita
kehittämällä alueen matkailutuloa saataisiin kasvatettua?
46. Yhteenveto
• Yöpymistilaston ja matkailijakyselyn tulosten perusteella Hangon vuosittaiseksi
matkailijamääräksi estimoitiin 141 000 matkailijaa. Heistä 35 % yöpyi majoitusliikkeissä, 42
% muualla (esim. sukulaisten tai tuttavien luona tai omassa vapaa-ajanasunnossa).
Päiväkävijöiden määräksi arvioitiin kyselyn matkailijajakauman perusteella 23 % koko
matkailijamäärästä.
• Estimoidun matkailijamäärän ja kyselyssä ilmoitettujen matkailumenojen perusteella Hangon
matkailijoiden käyttämä rahasumma (matkailumeno) arvioitiin olevan 51 milj. euroa.
• Matkailijat käyttävät eri käyttökohteisiin yhteensä keskimäärin 361 euroa (mediaani 235
euroa) matkaa kohti. Päivän tai vähemmän matkalla olevat ilmoittavat menoikseen
keskimäärin 181 euroa (Mediaani 100 euroa). Ravintoloihin ja kahviloihin sekä ostoksiin
liikkeissä käytetään molempiin noin kolmannes matkailumenosta.
• Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella alueen arvioitu arvonlisäverollinen
välitön matkailutulo on 37 milj. euroa.
• Hangon matkailutulosta 44 % tulee majoituksesta sekä ravitsemuksesta ja 43 %
vähittäiskaupasta.
• Tilastokeskuksen toimittamien toimialatietojen mukaan matkailuun liittyvillä toimialoilla
työskentelee Hangossa yhteensä 427 henkilöä (2015). Yritysten ilmoittamien
matkailuosuuksien välittömäksi matkailutyöllisyydeksi voidaan laskea 166 henkilötyövuotta,
josta kaksi kolmannesta tulee majoituksen ja ravitsemuksen toimialoilta. Palkkatuloja
matkailusta kertyy alueella yhteensä 5,6 milj. euroa ja efektiivisen veroprosentin mukaan
laskettuja verotuloja 1 milj. euroa.
47. Markkinointia ja
tapahtumia ja niiden
kehittämistä
toivotaan lisää.
Ongelmana
kauden
keskittyminen
kesäkuukausiin.
Talvikaudelle
lisää tuloja.
1 Panostuksia alueen
markkinointiin niin
Suomessa kuin
ulkomailla.
2 Innovatiiviset palvelut
ja tapahtumat
-> rohkeus tarjonnassa
ja sen markkinoinnissa.
3 4Yritysten
näkökulmasta
Eniten kiinnostavat
tapahtumat ja luonto
ja nähtävyydet
-> lisää palveluja
näiden yhteyteen.
Kiinnostava
kohderyhmä
veneilijät.
Veneilyn ja sen
tukipalveluiden
kehittäminen ja
alueen
markkinointi.
1 Eniten rahaa käytetään
ravintoloihin ja
ostoksiin -> näiden
kehittäminen,
lisääminen ja
markkinointi.
2
Panostetaan matkan
keston pidentämiseen.
3 4
Tutkimuksen matkailijahaastattelujen pohjalta estimoitu matkailumeno on 51 milj. Euroa.
Yritysten arvioista laskettu arvonlisäverollinen matkailutulo on 37 milj. Euroa.
Matkailumenon
muutos
Matkailu erittäin
vahvasti painottunut
kesäkuukausiin 73 %
yöpymisistä sijoittuu
kesä- heinä- tai
elokuuhun.
Pääosa
kotimaisista
matkailijoista tulee
Uudenmaan
alueelta
-> panostetaan
viestintään myös
muualla Suomessa
1 -> Matkailijavirran
tasaaminen
ympärivuoden on
avainasemassa alueen
kasvun näkökulmasta.
2 Ulkomaalaisten
matkailjoiden osuus
laskenut ->
panostetaan
viestintään Euroopassa
3 4Suhteessa
matkailijavirran
lisäämiseen
Ydinlöydökset ja mitä tulisi tehdä
Palveluiden
näkökulmasta