Tekniikan Akateemiset -lehti 8/2001
"Olisi hauska tehdä pieni katugallup, jossa
ihmisiltä kysyttäisiin, mitä he ymmärtävät sanoilla
tietoyhteiskunta ja sähköinen oppiminen. Entä
jos kysymys kuuluisi: mitä on eLearning? Vastausten
kirjo olisi hämmästyttävä.
DI Kari Mikkelä haluaa saada elämän makua
näihin mantroihin.
– Tärkeintä on, että ollaan nöyrästi ihmisen
asialla ja tuotetaan palveluja aitoihin tarpeisiin.
Jos toimitaan vain teknologian tai pelkän rahan
ehdoilla, ei onnistuta."
1. 5
Tekniikan Akateemiset 8/2001
➤ jatkuu
Teksti ja kuva: Anitta Valtonen
Tarjolla sinullekin:
Sähköisiä oppimis-
ympäristöjä
■ Olisi hauska tehdä pieni katugallup, jossa
ihmisiltä kysyttäisiin, mitä he ymmärtävät sanoil-
la tietoyhteiskunta ja sähköinen oppiminen. Entä
jos kysymys kuuluisi: mitä on eLearning? Vasta-
usten kirjo olisi hämmästyttävä.
DI Kari Mikkelä haluaa saada elämän makua
näihin mantroihin.
– Tärkeintä on, että ollaan nöyrästi ihmisen
asialla ja tuotetaan palveluja aitoihin tarpeisiin.
Jos toimitaan vain teknologian tai pelkän rahan
ehdoilla, ei onnistuta.
M
ikkelä on yhä va-
kuuttuneempi sii-
tä, että tietoyh-
teiskunnasta tulee
elävää todellisuut-
ta vasta, kun käyttäjät pitävät
sen tarjoamia palveluja tarpeelli-
sina. Hän toimii tuottajana Eu-
roopan Sosiaalirahaston hank-
keessa, joka käsittelee muun
muassa sähköistä oppimista eli
eLearningia.
Jos englanninkielinen termi
aiheuttaa näppylöitä, kannattaa
muistaa, että sähköinen oppimi-
nen on osa yhä useamman ih-
misen elämää. Internetin käyttä-
jäkunta kasvaa koko ajan, sillä
netistä löytyy jokaiselle jotakin
ja lähes joka toimintaan liittyy
oppimisen elementti.
Käyttäjän merkitys
alettu oivaltaa
Helsingin Lasipalatsin Nykyaika-
näyttämöllä esiteltiin pari vuotta
sitten TEKinkin tukemana erilai-
sia tietoyhteiskuntahankkeita.
Tapahtumat toivat yhteen kehit-
täjiä ja käyttäjiä. Vähitellen
myös tietotekniikkavirtuoosit al-
koivat oivaltaa mattimeikäläisen
merkityksen. Ilman käyttäjien
tarpeiden huomioon ottamista
bisnes ei suju.
Markkinoilla on nähty miten
käy, kun ihmisille lanseerataan
periaatteessa ihan hyviä tuottei-
ta, mutta yhteistyö eri osapuol-
ten kesken takkuilee. Esimerkik-
si asiointi julkisen sektorin lai-
toksissa voisi hoitua sähköisen
henkilökortin avulla, mutta kuka
on valmis luopumaan omasta
kortistaan yhteisen kortin hyväk-
si? Nyt ihmiset hukkuvat korttei-
hin.
Mikkelä viittaa myös paljon
puhuttuihin tietoyhteiskuntatai-
toihin. – Asiaan liittyy paljon pa-
radokseja, joita edelläkävijät ei-
vät tule ajatelleeksi. On esimer-
kiksi paljon ihmisiä, jotka eivät
osaa kirjoittaa näppäimistöllä.
Puhu heille sitten verkon käy-
töstä! – Onneksi meillä on kir-
jastolaitos, joka yksi parhaita
oppimiskeskuksia. Se on kaikki-
en suomalaisten tavoitettavissa.
Räätälöityjä e-palveluja
Mikkelä korostaa sitä, että säh-
köisiä oppimistapoja on räätälöi-
tävä erikseen kullekin käyttäjä-
ryhmälle: yrityksille, asiakkaille,
kouluille, urapalveluille, henki-
löstökoulutukseen, tutkijoille. Ei
ole olemassa mitään yhtä yh-
teistä sähköistä oppimistapaa.
Tulos on Mikkelän mielestä
onnistunut, kun käyttäjät ottavat
uuden palvelun riemumielin vas-
taan. – Palvelut on kehitettävä
niin houkutteleviksi ja helppo-
käyttöisiksi, että ihmiset halua-
vat niitä.
– Erityisen hyvin Suomessa
toimivat sähköiset pankkipalve-
lut. Myös veroviranomaiset ovat
Kari Mikkelä puhuu kansa-
laisten sekä julkisen ja yksi-
tyisen sektorin uudenlaisesta
kumppanuudesta. – Kun
asioita ajatellaan kokonai-
suuksina, kukin palanen saa
hoidettavakseen sille järke-
västi kuuluvat asiat. Soisin
tällaisen ajattelun yleistyvän.
Kärkiverkosto –
tietoyhteiskunnan
kehittäjien
kohtaamispaikka
Kärkiverkosto on Sitran organi-
soima palvelukokonaisuus.
Tämä sähköinen kohtaamis-
paikka on viestintäkanava ja
keskustelufoorumi, se tarjoaa
uutisia, tapahtumatietoja ja
julkaisutietokannan, siellä voit
esitellä projektisi ja organisaa-
tiosi. Verkoston sivuilla kohtaa-
vat suomalaiset tietoyhteiskun-
tahankkeet ja -kehittäjät.
Käy tutustumassa osoittees-
sa http://karkiverkosto.sitra.fi
työelämä
2. 6 Tekniikan Akateemiset 8/2001
parantaneet palvelujaan ja vä-
hentäneet turhaa byrokratiaa.
Ennen pitkää veroilmoituksen
voi täyttää sähköisesti älykkääl-
lä lomakkeella, Mikkelä visioi.
Eikä kaikki ihmisiä hyödyttävä
palvelu tarkoita vain tietotekniik-
kaa. Paljon goodwilliä veroviran-
omaiset ovat saaneet hyväntuu-
lisilla veronalleilla, jotka veroil-
moitusten viimeisenä jättöpäivä-
nä keräävät viraston ulkopuolel-
la ihmisten viime tinkaan jättä-
miä ilmoituksia ja toimittavat ne
perille. Asiasta jää hyvä mieli.
Henkilörekisterilaki tarjoaa ih-
misille oikeuden tutustua omiin
tietoihinsa. Eri luukuilla johotta-
minen on kuitekin käytännössä
mahdotonta. Mikkelä uskoo,
että moni olisi varmaan kiinnos-
tunut myös kätevästä sähköi-
sestä tavasta, jolla voisi tarkis-
taa, mitä tietoja eri viranomaisil-
la on hänestä. Näin sähköiselle
henkilökortille syntyisi myös ai-
toa lisäarvoa.
Autoilijoita puolestaan palve-
lee sähköinen navigointi. Tieto-
kone näyttää parhaimman reitin
haluttuun kohteeseen. Sieltä sit-
ten voi valita sopivat hotellit ja
ruokapaikat, nekin kännykän tai
kommunikaattorin avulla.
Maailma on niin erilainen Hel-
singissä kuin Tuupovaarassa.
Siksi on kehitettävä myös pai-
kallisia palveluja. Tätä tehdään
esimerkiksi Sitran Oppivat seu-
tukunnat -hankkeessa.
Mikkelä uskoo myös digi-tv:n
mahdollisuuksiin. – Laitteiden
paluukanavalle ei ole vielä mie-
lekästä käyttöä. Mutta kun vuo-
rovaikutukselle syntyy aito tarve
ja kun supertekstitelevision si-
sältö ja tekniikka hieman kypsy-
vät, uskon että kyseessä on
vahva juttu. Digi-tv on yleissivis-
tävän oppimisen kannalta kes-
keisin päätelaite.
Kyse on luottamuksesta
Onnistuneen sähköisen oppimi-
sen ja työskentelyn edellytys on
se, että käyttäjät tietävät, mitä
he haluavat ja sisältöjen raken-
tajat ottavat huomioon käyttäjien
tarpeet. – Kysymys ei viime kä-
dessä ole tekniikasta, vaan luot-
tamuksesta.
Otetaan esimerkiksi etätyö,
johon suhtaudutaan kaksijakoi-
sesti. Monessa tapauksessa
etätyöskentely olisi ajankäytön
kannalta järkevää. – Mutta se
edellyttää organisaatioissa luot-
tamusta. Työnantajan on luotet-
tava siihen, että työt tulevat teh-
dyiksi ja työntekijän siihen, ettei
hänen koko ajan tarvitse vartioi-
da reviiriään työpaikalla.
Sisällöntuotannon
perusasiat kansissa
”Abc Digi - Sisällöntuottajan käsikirja” on melkoinen tiiliskivi,
johon on koottu perustieto siitä, mitä digitaalisen palvelun ja
sisällön kehittäminen tuotteeksi tarkoittaa. Kirjassa halutaan
antaa perusteellinen selvitys siitä, mitä bisneshakuisen sisäl-
löntuottajan on otettava huomioon rakentaessaan ideansa
tuotteeksi.
Teos tulee akuuttiin tarpeeseen, sillä ala kehittyy nopeasti
ja sisällöntuottajan on oltava perillä monista asioista: teknii-
kasta, taloudesta, tekijänoikeuksista.
Kirjan tekemiseen on osallistunut mittava joukko asiantun-
tijoita. He ryhtyivät verkostoituneesti kokoamaan teosta ope-
tusministeriön digitaalisen sisältötuotanto -työryhmän anta-
man sysäyksen perusteella.
Kirjan on tarkoitus palvella kaikkia niitä, joita sisällöntuo-
tanto kiinnostaa ja askarruttaa. Kirjasta on pyritty tekemään
mahdollisimman käytännönläheinen. Siinä esitellään sisäl-
löntuotannon koko ketju, käydään esimerkiksi läpi vaatimuk-
set, joita pc, digi-tv, kännykät tai kämmentietokoneet sisältö-
jen tekijöille asettavat. Tuotteiden suunnittelua ja toteuttamis-
ta kuvataan käytännön esimerkein.
Tekijänoikeudet kiinnostavat digitaalisen aineiston laatijoi-
ta, sillä ne ovat edellytys erilaisten tuotteiden sähköiselle
markkinoinnille. Kirjassa kerrotaan, mitä tekijänoikeuslaki
asiasta sanoo. Uusia säännöksiä on tiedossa, sillä EU:n teki-
jänoikeusdirektiivi valmistuu vuoden 2002 loppuun mennes-
sä
Aivan välttämätön osa tällaista teosta on hyvä hakemisto
ja termisanasto. Uusia termejä syntyy koko ajan, joten sa-
nasto on koko ajan vähän jäljessä ajasta, mutta jo tällaise-
naan virkistää muistia tässä vaikeassa termimaailmassa.
Teosta päivitetään jatkossa sähköisesti. Kommentit teok-
sen sisältöön otetaan mielihyvin vastaan osoitteessa
abcdigi@minedu.fi. Keskustelua kirjan teemoista käydään
osoitteessa www.minedu.fi/keskustelupalsta. (AV)
– Nyt sähköisen asioinnin
etuja aletaan oivaltaa. Esimer-
kiksi terveydenhuollossa on me-
neillään Satakunnan makropilot-
tihanke, jossa tietotekniikan hy-
väksikäytöllä vältytään siltä, että
potilas kertoo joka portaassa
sairaushistoriansa uudelleen.
Tässäkin on kyse isoista kult-
tuuri- ja luottamusasioita.
Itsekin sairaaloissa asioimaan
joutunut Mikkelä tietää, että ter-
veydenhuollossa monia kysy-
myksiä voisi hoitaa esimerkiksi
potilasyhdistyksen välityksellä. –
On paljon pieniä asioita, joita ei
ole tarpeen lähteä selvittämään
lääkärin vastaanotolle. Potilas-
yhdistyksen sähköposti voisi
olla paljon parempi kanava. Jos
potilasyhdistyksille annettaisiin
pieni rahasumma tähän käytän-
nön työhön, säästöt toisaalla
terveydenhuollossa olisivat huo-
mattavat. Asioita pitäisi ajatella
ihmisen kokonaistilanteen kan-
nalta.
Asiassa on tietenkin orwellilai-
nenkin puoli: kun menemisiäm-
me ja tekemisiämme voidaan
seurata ajantasaisesti. Mikkelä
myöntää avoimen sähköisen tie-
donvälityksen vaarat. Hän viit-
taa kännykän niin sanottuun
avioeronappiin eli viimeisen pu-
helinnumeron tarkistusnäp-
päimeen. – Entä jos olet vahin-
gossa joutunut jollekin terroristi-
listalle? Kuinka saat nimesi pois
siltä? hän kysyy.
Multitalenttitiimejä
Mikkelä haluaa edistää asioita,
joista on ihmisille huvia ja hyö-
tyä. Hän toivoo, että insinöörit
voisivat ajatella itseään osana
isompaa porukkaa, sillä tietotek-
niikassa on kyse isosta kokonai-
suudesta. – Eihän kukaan pys-
ty yksin tekemään elokuvaa-
kaan. Siinäkin jokaisella on oma
roolinsa, jota ilman hyvää eloku-
vaa ei synny. Informaatioteknii-
kassa on kyse samasta asiasta.
– Insinöörit ja uusmediaihmi-
set ovat usein sortuneet siihen,
että he ovat keksineet laitteita ja
ohjelmia kysymättä, mitä käyttä-
jät haluavat. Käyttäjien kuuntelu
tarkoittaa myös sitä, ettei lait-
teen suunnitellut insinööri ohjaa
virheellisen tuotteen valituksia
myyntiosastolle, vaan vastaa
itse valittajalle.
– Olisi hyvä, jos insinööritkin
osallistuisivat aktiivisesti tietoyh-
teiskuntakeskusteluun. He ovat
niin tärkeä avainryhmä tietoyh-
teiskunnan kehittämisessä. Juu-
ri heillä on sitä teollista osaa-
mista, jota peräänkuuleutetaan,
kun puhutaan sisällöntuottami-
sesta. Onneksi nyt alkaa jo olla
multitalenttitiimejä, joissa insi-
nöörit ovat mukana. ❏
Abc Digi – Sisällöntuottajan käsikirja. A4 Media, Edita,
Opetusministeriö 2001. 380 s. Hinta 245 mk.
➤ jatkoa sivulta 5
3. 7
Tekniikan Akateemiset 8/2001
Suomen malli kiinnostaa
maailmalla
Professori Manuell Castells ja tohtori
Pekka Himasen teoksessa ”Suomen tie-
toyhteiskuntamalli” eritellään ne tekijät,
joiden perusteella Suomesta on tullut
maailman eturivin tietoyhteiskunta.
Suomi on herättänyt maailmalla suurta
kiinnostusta maana, joka on pystynyt yh-
distämään huippuluokan kilpailukyvyn ja
samalla säilyttämään hyvinvointiyhteis-
kunnan keskeiset elementit. Teos on
tehty juuri tämän erikoisen yhdistelmän
valottamiseksi. Teoksessa palautetaan
mieliin Suomen lähtökohta: kolme suku-
polvea sitten Suomi on köyhä maatalo-
usmaa.
Teoksessa todetaan, että kaikille olen-
naisilla mittareilla mitaten Suomi on tie-
totekniikan kehityksessä menestynyt vä-
hintään yhtä hyvin kuin Piilaakso. Suomi
on maailmantalouden hidastumisesta
huolimatta johtavia valtioita bruttokan-
santuotteen, pörssin markkina-arvon ja
tuottavuuden kasvulla mitaten. Kansa-
kuntien ”Human Development Report
2001” pitää Suomea teknologisesti maa-
ilman edistyneimpänä maana.
Vielä kiinnostavammaksi Suomen te-
kee maailmalla se, että se on pystynyt
jakamaan hyvinvointia huomattavasti
tasa-arvoisemmin kuin esimerkiksi Pii-
laakso. Suomessa on pystytty yhdistä-
mään lähes ilmainen koulutus ja tervey-
denhuolto eturivin tietoyhteiskuntaan.
Laakereille Suomi ei kaikesta suitsu-
tuksesta huolimatta voi jäädä lepäile-
mään. Jotta jatko sujuisi hyvin, maassa
tarvitaan start up -yrittäjyyttä sekä ideoi-
via ja ideansa toteuttavia ihmisiä. Teki-
jöiden mukaan Suomessa olisi myös
hyvä nähdä monikulttuurisuus rikkautena
talouden ja kulttuurin kasvulle.
Professori Manuel Castells on maail-
malla erittäin arvostettu tiedemies, jonka
tunnetuin teos on ”The Information Age”.
Tohtori Pekka Himanen puolestaan on
tietoyhteiskunnan tutkija, jonka teos
”Hakkerietiikka” on käännetty kymmenel-
le kielelle. (AV)
Manuell Castells, Pekka Himanen:
Suomen tietoyhteiskuntamalli. Sitra ja
WSOY 2001. 209 s. Ovh 159 mk.
Colormailin
mainos