O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Tarjolla sinullekin: Sähköisiä oppimisympäristöjä

Tekniikan Akateemiset -lehti 8/2001
"Olisi hauska tehdä pieni katugallup, jossa
ihmisiltä kysyttäisiin, mitä he ymmärtävät sanoilla
tietoyhteiskunta ja sähköinen oppiminen. Entä
jos kysymys kuuluisi: mitä on eLearning? Vastausten
kirjo olisi hämmästyttävä.
DI Kari Mikkelä haluaa saada elämän makua
näihin mantroihin.
– Tärkeintä on, että ollaan nöyrästi ihmisen
asialla ja tuotetaan palveluja aitoihin tarpeisiin.
Jos toimitaan vain teknologian tai pelkän rahan
ehdoilla, ei onnistuta."

  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Tarjolla sinullekin: Sähköisiä oppimisympäristöjä

  1. 1. 5 Tekniikan Akateemiset 8/2001 ➤ jatkuu Teksti ja kuva: Anitta Valtonen Tarjolla sinullekin: Sähköisiä oppimis- ympäristöjä ■ Olisi hauska tehdä pieni katugallup, jossa ihmisiltä kysyttäisiin, mitä he ymmärtävät sanoil- la tietoyhteiskunta ja sähköinen oppiminen. Entä jos kysymys kuuluisi: mitä on eLearning? Vasta- usten kirjo olisi hämmästyttävä. DI Kari Mikkelä haluaa saada elämän makua näihin mantroihin. – Tärkeintä on, että ollaan nöyrästi ihmisen asialla ja tuotetaan palveluja aitoihin tarpeisiin. Jos toimitaan vain teknologian tai pelkän rahan ehdoilla, ei onnistuta. M ikkelä on yhä va- kuuttuneempi sii- tä, että tietoyh- teiskunnasta tulee elävää todellisuut- ta vasta, kun käyttäjät pitävät sen tarjoamia palveluja tarpeelli- sina. Hän toimii tuottajana Eu- roopan Sosiaalirahaston hank- keessa, joka käsittelee muun muassa sähköistä oppimista eli eLearningia. Jos englanninkielinen termi aiheuttaa näppylöitä, kannattaa muistaa, että sähköinen oppimi- nen on osa yhä useamman ih- misen elämää. Internetin käyttä- jäkunta kasvaa koko ajan, sillä netistä löytyy jokaiselle jotakin ja lähes joka toimintaan liittyy oppimisen elementti. Käyttäjän merkitys alettu oivaltaa Helsingin Lasipalatsin Nykyaika- näyttämöllä esiteltiin pari vuotta sitten TEKinkin tukemana erilai- sia tietoyhteiskuntahankkeita. Tapahtumat toivat yhteen kehit- täjiä ja käyttäjiä. Vähitellen myös tietotekniikkavirtuoosit al- koivat oivaltaa mattimeikäläisen merkityksen. Ilman käyttäjien tarpeiden huomioon ottamista bisnes ei suju. Markkinoilla on nähty miten käy, kun ihmisille lanseerataan periaatteessa ihan hyviä tuottei- ta, mutta yhteistyö eri osapuol- ten kesken takkuilee. Esimerkik- si asiointi julkisen sektorin lai- toksissa voisi hoitua sähköisen henkilökortin avulla, mutta kuka on valmis luopumaan omasta kortistaan yhteisen kortin hyväk- si? Nyt ihmiset hukkuvat korttei- hin. Mikkelä viittaa myös paljon puhuttuihin tietoyhteiskuntatai- toihin. – Asiaan liittyy paljon pa- radokseja, joita edelläkävijät ei- vät tule ajatelleeksi. On esimer- kiksi paljon ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa näppäimistöllä. Puhu heille sitten verkon käy- töstä! – Onneksi meillä on kir- jastolaitos, joka yksi parhaita oppimiskeskuksia. Se on kaikki- en suomalaisten tavoitettavissa. Räätälöityjä e-palveluja Mikkelä korostaa sitä, että säh- köisiä oppimistapoja on räätälöi- tävä erikseen kullekin käyttäjä- ryhmälle: yrityksille, asiakkaille, kouluille, urapalveluille, henki- löstökoulutukseen, tutkijoille. Ei ole olemassa mitään yhtä yh- teistä sähköistä oppimistapaa. Tulos on Mikkelän mielestä onnistunut, kun käyttäjät ottavat uuden palvelun riemumielin vas- taan. – Palvelut on kehitettävä niin houkutteleviksi ja helppo- käyttöisiksi, että ihmiset halua- vat niitä. – Erityisen hyvin Suomessa toimivat sähköiset pankkipalve- lut. Myös veroviranomaiset ovat Kari Mikkelä puhuu kansa- laisten sekä julkisen ja yksi- tyisen sektorin uudenlaisesta kumppanuudesta. – Kun asioita ajatellaan kokonai- suuksina, kukin palanen saa hoidettavakseen sille järke- västi kuuluvat asiat. Soisin tällaisen ajattelun yleistyvän. Kärkiverkosto – tietoyhteiskunnan kehittäjien kohtaamispaikka Kärkiverkosto on Sitran organi- soima palvelukokonaisuus. Tämä sähköinen kohtaamis- paikka on viestintäkanava ja keskustelufoorumi, se tarjoaa uutisia, tapahtumatietoja ja julkaisutietokannan, siellä voit esitellä projektisi ja organisaa- tiosi. Verkoston sivuilla kohtaa- vat suomalaiset tietoyhteiskun- tahankkeet ja -kehittäjät. Käy tutustumassa osoittees- sa http://karkiverkosto.sitra.fi työelämä
  2. 2. 6 Tekniikan Akateemiset 8/2001 parantaneet palvelujaan ja vä- hentäneet turhaa byrokratiaa. Ennen pitkää veroilmoituksen voi täyttää sähköisesti älykkääl- lä lomakkeella, Mikkelä visioi. Eikä kaikki ihmisiä hyödyttävä palvelu tarkoita vain tietotekniik- kaa. Paljon goodwilliä veroviran- omaiset ovat saaneet hyväntuu- lisilla veronalleilla, jotka veroil- moitusten viimeisenä jättöpäivä- nä keräävät viraston ulkopuolel- la ihmisten viime tinkaan jättä- miä ilmoituksia ja toimittavat ne perille. Asiasta jää hyvä mieli. Henkilörekisterilaki tarjoaa ih- misille oikeuden tutustua omiin tietoihinsa. Eri luukuilla johotta- minen on kuitekin käytännössä mahdotonta. Mikkelä uskoo, että moni olisi varmaan kiinnos- tunut myös kätevästä sähköi- sestä tavasta, jolla voisi tarkis- taa, mitä tietoja eri viranomaisil- la on hänestä. Näin sähköiselle henkilökortille syntyisi myös ai- toa lisäarvoa. Autoilijoita puolestaan palve- lee sähköinen navigointi. Tieto- kone näyttää parhaimman reitin haluttuun kohteeseen. Sieltä sit- ten voi valita sopivat hotellit ja ruokapaikat, nekin kännykän tai kommunikaattorin avulla. Maailma on niin erilainen Hel- singissä kuin Tuupovaarassa. Siksi on kehitettävä myös pai- kallisia palveluja. Tätä tehdään esimerkiksi Sitran Oppivat seu- tukunnat -hankkeessa. Mikkelä uskoo myös digi-tv:n mahdollisuuksiin. – Laitteiden paluukanavalle ei ole vielä mie- lekästä käyttöä. Mutta kun vuo- rovaikutukselle syntyy aito tarve ja kun supertekstitelevision si- sältö ja tekniikka hieman kypsy- vät, uskon että kyseessä on vahva juttu. Digi-tv on yleissivis- tävän oppimisen kannalta kes- keisin päätelaite. Kyse on luottamuksesta Onnistuneen sähköisen oppimi- sen ja työskentelyn edellytys on se, että käyttäjät tietävät, mitä he haluavat ja sisältöjen raken- tajat ottavat huomioon käyttäjien tarpeet. – Kysymys ei viime kä- dessä ole tekniikasta, vaan luot- tamuksesta. Otetaan esimerkiksi etätyö, johon suhtaudutaan kaksijakoi- sesti. Monessa tapauksessa etätyöskentely olisi ajankäytön kannalta järkevää. – Mutta se edellyttää organisaatioissa luot- tamusta. Työnantajan on luotet- tava siihen, että työt tulevat teh- dyiksi ja työntekijän siihen, ettei hänen koko ajan tarvitse vartioi- da reviiriään työpaikalla. Sisällöntuotannon perusasiat kansissa ”Abc Digi - Sisällöntuottajan käsikirja” on melkoinen tiiliskivi, johon on koottu perustieto siitä, mitä digitaalisen palvelun ja sisällön kehittäminen tuotteeksi tarkoittaa. Kirjassa halutaan antaa perusteellinen selvitys siitä, mitä bisneshakuisen sisäl- löntuottajan on otettava huomioon rakentaessaan ideansa tuotteeksi. Teos tulee akuuttiin tarpeeseen, sillä ala kehittyy nopeasti ja sisällöntuottajan on oltava perillä monista asioista: teknii- kasta, taloudesta, tekijänoikeuksista. Kirjan tekemiseen on osallistunut mittava joukko asiantun- tijoita. He ryhtyivät verkostoituneesti kokoamaan teosta ope- tusministeriön digitaalisen sisältötuotanto -työryhmän anta- man sysäyksen perusteella. Kirjan on tarkoitus palvella kaikkia niitä, joita sisällöntuo- tanto kiinnostaa ja askarruttaa. Kirjasta on pyritty tekemään mahdollisimman käytännönläheinen. Siinä esitellään sisäl- löntuotannon koko ketju, käydään esimerkiksi läpi vaatimuk- set, joita pc, digi-tv, kännykät tai kämmentietokoneet sisältö- jen tekijöille asettavat. Tuotteiden suunnittelua ja toteuttamis- ta kuvataan käytännön esimerkein. Tekijänoikeudet kiinnostavat digitaalisen aineiston laatijoi- ta, sillä ne ovat edellytys erilaisten tuotteiden sähköiselle markkinoinnille. Kirjassa kerrotaan, mitä tekijänoikeuslaki asiasta sanoo. Uusia säännöksiä on tiedossa, sillä EU:n teki- jänoikeusdirektiivi valmistuu vuoden 2002 loppuun mennes- sä Aivan välttämätön osa tällaista teosta on hyvä hakemisto ja termisanasto. Uusia termejä syntyy koko ajan, joten sa- nasto on koko ajan vähän jäljessä ajasta, mutta jo tällaise- naan virkistää muistia tässä vaikeassa termimaailmassa. Teosta päivitetään jatkossa sähköisesti. Kommentit teok- sen sisältöön otetaan mielihyvin vastaan osoitteessa abcdigi@minedu.fi. Keskustelua kirjan teemoista käydään osoitteessa www.minedu.fi/keskustelupalsta. (AV) – Nyt sähköisen asioinnin etuja aletaan oivaltaa. Esimer- kiksi terveydenhuollossa on me- neillään Satakunnan makropilot- tihanke, jossa tietotekniikan hy- väksikäytöllä vältytään siltä, että potilas kertoo joka portaassa sairaushistoriansa uudelleen. Tässäkin on kyse isoista kult- tuuri- ja luottamusasioita. Itsekin sairaaloissa asioimaan joutunut Mikkelä tietää, että ter- veydenhuollossa monia kysy- myksiä voisi hoitaa esimerkiksi potilasyhdistyksen välityksellä. – On paljon pieniä asioita, joita ei ole tarpeen lähteä selvittämään lääkärin vastaanotolle. Potilas- yhdistyksen sähköposti voisi olla paljon parempi kanava. Jos potilasyhdistyksille annettaisiin pieni rahasumma tähän käytän- nön työhön, säästöt toisaalla terveydenhuollossa olisivat huo- mattavat. Asioita pitäisi ajatella ihmisen kokonaistilanteen kan- nalta. Asiassa on tietenkin orwellilai- nenkin puoli: kun menemisiäm- me ja tekemisiämme voidaan seurata ajantasaisesti. Mikkelä myöntää avoimen sähköisen tie- donvälityksen vaarat. Hän viit- taa kännykän niin sanottuun avioeronappiin eli viimeisen pu- helinnumeron tarkistusnäp- päimeen. – Entä jos olet vahin- gossa joutunut jollekin terroristi- listalle? Kuinka saat nimesi pois siltä? hän kysyy. Multitalenttitiimejä Mikkelä haluaa edistää asioita, joista on ihmisille huvia ja hyö- tyä. Hän toivoo, että insinöörit voisivat ajatella itseään osana isompaa porukkaa, sillä tietotek- niikassa on kyse isosta kokonai- suudesta. – Eihän kukaan pys- ty yksin tekemään elokuvaa- kaan. Siinäkin jokaisella on oma roolinsa, jota ilman hyvää eloku- vaa ei synny. Informaatioteknii- kassa on kyse samasta asiasta. – Insinöörit ja uusmediaihmi- set ovat usein sortuneet siihen, että he ovat keksineet laitteita ja ohjelmia kysymättä, mitä käyttä- jät haluavat. Käyttäjien kuuntelu tarkoittaa myös sitä, ettei lait- teen suunnitellut insinööri ohjaa virheellisen tuotteen valituksia myyntiosastolle, vaan vastaa itse valittajalle. – Olisi hyvä, jos insinööritkin osallistuisivat aktiivisesti tietoyh- teiskuntakeskusteluun. He ovat niin tärkeä avainryhmä tietoyh- teiskunnan kehittämisessä. Juu- ri heillä on sitä teollista osaa- mista, jota peräänkuuleutetaan, kun puhutaan sisällöntuottami- sesta. Onneksi nyt alkaa jo olla multitalenttitiimejä, joissa insi- nöörit ovat mukana. ❏ Abc Digi – Sisällöntuottajan käsikirja. A4 Media, Edita, Opetusministeriö 2001. 380 s. Hinta 245 mk. ➤ jatkoa sivulta 5
  3. 3. 7 Tekniikan Akateemiset 8/2001 Suomen malli kiinnostaa maailmalla Professori Manuell Castells ja tohtori Pekka Himasen teoksessa ”Suomen tie- toyhteiskuntamalli” eritellään ne tekijät, joiden perusteella Suomesta on tullut maailman eturivin tietoyhteiskunta. Suomi on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta maana, joka on pystynyt yh- distämään huippuluokan kilpailukyvyn ja samalla säilyttämään hyvinvointiyhteis- kunnan keskeiset elementit. Teos on tehty juuri tämän erikoisen yhdistelmän valottamiseksi. Teoksessa palautetaan mieliin Suomen lähtökohta: kolme suku- polvea sitten Suomi on köyhä maatalo- usmaa. Teoksessa todetaan, että kaikille olen- naisilla mittareilla mitaten Suomi on tie- totekniikan kehityksessä menestynyt vä- hintään yhtä hyvin kuin Piilaakso. Suomi on maailmantalouden hidastumisesta huolimatta johtavia valtioita bruttokan- santuotteen, pörssin markkina-arvon ja tuottavuuden kasvulla mitaten. Kansa- kuntien ”Human Development Report 2001” pitää Suomea teknologisesti maa- ilman edistyneimpänä maana. Vielä kiinnostavammaksi Suomen te- kee maailmalla se, että se on pystynyt jakamaan hyvinvointia huomattavasti tasa-arvoisemmin kuin esimerkiksi Pii- laakso. Suomessa on pystytty yhdistä- mään lähes ilmainen koulutus ja tervey- denhuolto eturivin tietoyhteiskuntaan. Laakereille Suomi ei kaikesta suitsu- tuksesta huolimatta voi jäädä lepäile- mään. Jotta jatko sujuisi hyvin, maassa tarvitaan start up -yrittäjyyttä sekä ideoi- via ja ideansa toteuttavia ihmisiä. Teki- jöiden mukaan Suomessa olisi myös hyvä nähdä monikulttuurisuus rikkautena talouden ja kulttuurin kasvulle. Professori Manuel Castells on maail- malla erittäin arvostettu tiedemies, jonka tunnetuin teos on ”The Information Age”. Tohtori Pekka Himanen puolestaan on tietoyhteiskunnan tutkija, jonka teos ”Hakkerietiikka” on käännetty kymmenel- le kielelle. (AV) Manuell Castells, Pekka Himanen: Suomen tietoyhteiskuntamalli. Sitra ja WSOY 2001. 209 s. Ovh 159 mk. Colormailin mainos

×