Maria Valaste*, Hennamari Mikkola*, Reijo Sund** ja Jaana E. Martikainen* *Kelan tutkimusosasto, **Helsingin yliopisto Esitys Terveystaloustieteen päivässä 6.2.2015

1. Kelan korvaamien lääkkeiden kustannusten alueittainen vaihtelu
Maria Valaste*, Hennamari Mikkola*, Reijo Sund** ja Jaana E. Martikainen*
*Kelan tutkimusosasto, **Helsingin yliopisto
Terveystaloustieteen päivä 2015

2. Taustaa (1/2)
• Sote-uudistuksen tavoitteena on supistaa
kestävyysvajetta eli hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon
menoja.
• Lääkekustannusten hillitsemiseksi on viime vuosina
tehty useita uudistuksia, mm.
• geneerisen substituution ja viitehintajärjestelmän käyttöönotto,
• lääkekorvauksien tason alentaminen sekä
• lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen.
• Alueellinen kustannusvastuu saattaa olla yksi
tulevaisuuden vaihtoehto hillitä lääkekustannusten
ja -korvausten kasvua.
2

3. Taustaa (2/2)
• Aikaisempien tutkimusten perusteella on havaittu, että
erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnissa
erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusten
vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.
• Kustannusvaihtelu oli suurta myös tätä suuremmissa
väestöpohjissa, jos mukana oli psykiatrinen
erikoissairaanhoito somaattisen erikoissairaanhoidon lisäksi.
(Mikkola ym. 2003.)
• Oletettavaa on myös, että lääkkeiden
kokonaiskustannusten vaihtelu voi olla suurta.
• Kalliiden lääkkeiden osalta erityisesti
yksittäistapausten merkitys saattaa korostua
kustannusten vaihtelussa.
3

4. Tavoite
• Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Kela
korvaamien avohoidon lääkekustannusten vaihtelua
ja niiden aiheuttamaa taloudellista riskiä erilaisilla
aluetasoilla, kuten
• kunnittain,
• maakunnittain ja
• sairaanhoitopiireittäin.
• Lisäksi tavoitteena on lääkekustannusten vaihtelua
kuvaavan riski-indikaattorin kehittäminen.
4

5. Aineisto ja menetelmät (1/2)
• Tarkastelujen pohja-aineistona käytettiin Kelan
vuoden 2013 apteekkien reseptitiedostoa, joka
sisältää tiedot apteekeista ostetuista sv-korvatuista
lääkeostoksista.
• Jokaiselle lääkekustannuksia omaavalle laskettiin
summa vuosittaisista lääkekustannuksista.
• Kunnittaisten (n=320 vuonna 2013) kustannusten
arvioinnissa käytettiin bootstrap-simulointia.
• Lääkekustannusten jakauma on hyvin vino.
• Noin 5 % vakuutetuista aiheuttaa melkein puolet avohuollon
lääkekustannuksista (Saastamoinen ja Verho 2013).
5

6. Aineisto ja menetelmät (2/2)
• Riski-indikaattori on aineiston ominaisuuksiin
perustuva variaatiokertoimen sovellus (Bachman ja
Bevan 1996; Mikkola ym. 2003).
• Kuntatasoinen riski-indikaattori muodostettiin
seuraavasti:
• ensin laskettiin kunnittainen absoluuttinen kustannusten
vaihtelu 95 persentiilin ja 5 persentiilin erotuksena.
• Tämän jälkeen edellä saatu absoluuttinen kustannusten
vaihtelu jaettiin kustannusten jakauman odotusarvolla.
• Lisäksi laskettiin keskimääräinen riski-indikaattorin
arvo sote-alueille.
6

7. Tulokset
• Alustavissa tuloksissa kunnittainen riski-indikaattori sai
arvoja välillä 3,3 % ja 98,6 % ja suuremmalla
simulointimäärällä päivitetyissä ajoissa [3,0 %, 122,7 %].
• Riski-indikaattorin suuruus on selvästi yhteydessä
kunnan väkilukuun.
• Erityisesti hyvin pienet alle 1000 asukkaan kunnat erottuvat
suurilla riski-indikaattorin saamilla arvoilla.
7

8. Simuloidut lääkekustannukset kunnittain,
vuosi 2013, päivitetty ajo
8

9. Simuloidut lääkekustannukset kunnittain,
vuosi 2013, aiempi pienempi simulointi
9

10. Simuloitujen lääkekustannusten jakautuminen,
vuosi 2013
10

11. Simuloidut lääkekustannukset sote-alueilla,
vuosi 2013, päivitetty ajo
11

12. Lopuksi (1/2)
• Lääkekustannusten hillitsemiseksi on viime vuosina tehty
useita uudistuksia.
• Alueellinen kustannusvastuu saattaa olla yksi
tulevaisuuden vaihtoehto hillitä lääkekustannusten
ja -korvausten kasvua.
• Alustavat tulokset osoittivat selvästi, että riski-
indikaattorin suuruus on yhteydessä kunnan väkilukuun.
• Havaittiin kuitenkin, että kaikissa tapauksissa pelkästään
kunnan koko ei kuitenkaan selitä riski-indikaattorin
suuruutta.
• Sote-alueilla keskimääräiset riski-indikaattorin arvot olivat
yhteydessä sote-alueen väkilukuun.
12

13. Lopuksi (2/2)
• Nykyjärjestelmässä sairausvakuutus kattaa
avohoidossa määrättyjen lääkkeiden kustannusriskin.
• Sote-alueiden tulevassa rahoitusmallissa saattaisi olla,
että sote-alue ja sen tuotantovastuualueet voisivat
kantaa lääkekustannuksiin liittyvän riskin.
• Sote-alueiden tuotantovastuualueilla olisi
todennäköisesti vastuu lääkekustannusten
muodostumisesta potilaiden koko hoitoprosessissa ja
sitä kautta lääkehoidon kokonaiskustannuksissa.
• Tulostemme perusteella väestöltään miljoonapiirinä
sote-alue pystyy kantamaan sekä erikoissairaanhoidon
että lääkkeiden kustannusten vaihtelusta aiheutuvan
riskin.13

14. Pohdintaa
• Pitäisikö…
• Soten tuotantovastuualueille muodostaa erillinen kalliiden
hoitojen kustannusriskin tasausjärjestelmä?
• tai ainakin ottaa huomioon kustannusten mahdollinen
vaihtelu tuotantovastuualueiden rahoituksen
kannustejärjestelmissä?
• Jos työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto
jäävät soten järjestämispäätöksen ulkopuolelle,
kenellä on kustannusvastuu soten ulkopuolisten
organisaatioiden lääkäreiden määräämien
lääkkeiden kustannuksista?
14

15. Lähteet
Bachmann, M. O., & Bevan, G. (1996). Determining the size of a total purchasing site to
manage the financial risks of rare costly referrals: computer simulation model. BMJ, 313(7064),
1054-1057.
Efron B. and Tibshirani R. (1993). An Introduction to the Bootstrap. Chapman & Hall, New York.
Mikkola, H., Sund, R., Linna, M., & Häkkinen, U. (2003). Comparing the financial risk of bed-day
and DRG based pricing types using parametric and simulation methods. Health care
management science, 6(2), 67-74.
Saastamoinen, L. K., & Verho, J. (2013). Drug expenditure of high-cost patients and their
characteristics in Finland. The European Journal of Health Economics, 14(3), 495-502.
STM 2013. http://www.stm.fi/palvelurakenneuudistus/kasitteet#sotealue.
SLT 2012 (2013). Suomen lääketilasto 2012. Fimea ja Kansaneläkelaitos, Helsinki.
http://uudistuva.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/SLT_2012/$File/SLT%202012_net.pdf
15

16. Kiitos!
16