Salla Sipari & tutkijaryhmä (Metropolia AMK): Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä. GAS-tutkimuksen tuloksia. Esitys Kelan Muutos-seminaarissa 26.11.2019

1. Tutkimusryhmä
Salla Sipari, FT, kuntoutuksen yliopettaja,
vastuututkija
Krista Lehtonen TtM, fysioterapian lehtori
Nea Vänskä, TtM, fysioterapian lehtori
Jari Pihlava TtM, toimintaterapian lehtori
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Ennakoiva yhteistoimintaprosessi
hyvässä kuntoutuskäytännössä
26.11.2019 Kelan Muutos –hankkeen seminaari

2. Haastatteluaineiston
(kuntoutujat,
läheiset,
ammattilaiset)
aineistolähtöinen
sisällön analyysi
Lomakkeiden
teorialähtöinen
analyysi,
analyysikehikko,
palvelukuvaukset
Lomakkeiden
teorialähtöinen
analyysi,
tavoitteiden
siltaus ICF-
luokitukseen
Lomakkeista
tavoitteiden
määrä ja
saavuttaminen
sisällön erittelyllä
Tutkimuksessa selvitettiin Goal Attainment Scaling –menetelmän (GAS)
käyttöä Kelan järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla.
Kuvaus kuntoutujan omien tavoitteiden asettamisesta ja
saavuttamisesta GAS-menetelmää käytettäessä
Kuvaus siitä, miten GAS-menetelmän käyttö mahdollistaa
kuntoutusta ja kuntoutumista
hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti
Hyvä kuntoutuskäytäntö
Asiakaslähtöisyys ja
asiakkaan osallistuminen
Sopeutumisvalmennus-
kurssien palvelukuvaukset
Toimintakyvyn edistyminen
(ICF)
Ennakoiva
yhteistoimintaprosessi
hyvässä
kuntoutuskäytännössä
Tulosten synteesi

3. Haastatteluaineisto
Kurssi ja kesto Haastattelut Äänitteet Litteroitu teksti
Ammattilaiset
8 kurssia/
fokusryhmähaastattelua
61-108min, ka. 79,6min Yhteensä sivuja: 143
ADHD perhekurssi,
alakouluikäiset, 1+1 viikkoa
Asperger perhekurssi, lapset ja
nuoret, 1+1 vko
1 tyypin Diabetes perhekurssi,
alle kouluikäiset 1vko
1 tyypin Diabetes perhekurssi,
alakouluikäiset 1vko
Lasten ja vanhempien
haastattelut yht.
23 haastattelua
Lasten yksilöhaast. (N=10)
10-28min, ka.17,8min
Lapsi ja vanhempi yhdessä (N=1)
67 min.
Vanhempien haast. (N=12)
28-59 min, ka. 38,5min
Lasten 67
Yhteis 14
Vanh. 120
Yhteensä sivuja: 201
Nivelreuma 1 vko
Selkärankareuma 1 vko
Parkinson parikurssi 1+1 viikkoa
Dystonia parikurssi 1+1 viikkoa
Kuntoutujien (n=12) ja
omaisten (n=4)
haastattelut
12 haastattelua
31-82min. ka. 49,2min Yhteensä: 123
3 3.12.2019
Yhteensä:
43 haastattelua
467 sivua litteroitua tekstiä, 8 fontilla

4. Lomakeaineisto/Aikuiset
Kurssi LKM osallistujat
Nivelreuma 1 viikko N=10 Naisia 9, Miehiä 1, keski-ikä 45 v. (34-75)
Selkäranka-reuma 1 viikko N= 4 Naisia 4, keski-ikä 43 v. (34-47)
Parkinson parikurssi 1+1 viikkoa N= 3 Miehiä 3, keski-ikä 75v. (65-86)
Dystonia parikurssi 1+1 viikkoa N=5 Naisia 4, Miehiä 1 Keski-ikä 56v. (34-70)
4 3.12.2019
Yhteensä 22 lomaketta
Lomakeaineisto/ Lapset
Kurssi LKM Osallistujat
ADHD perhekurssi, alakouluikäiset, 1+1 viikkoa N=8 Tyttöjä 1, Poikia 7, keski-ikä 10v. (9-11)
Asperger perhekurssi, lapset ja nuoret, 1+1 viikkoa N=5 Tyttöjä 1, Poikia 4, keski-ikä 10v. (8-12)
1 tyypin Diabetes perhekurssi, alakouluikäiset, 1 vko N=6 Tyttöjä 5, Poikia 1, keski-ikä 9v. (8-11)
1 tyypin Diabetes perhekurssi, alle kouluikäiset, 1 vko N=3 Tyttöjä 2, Poikia 1 keski-ikä 5v. (5-6v.)
Yhteensä 21 lomaketta

5. Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko
Tuloksia

6. Yhteenveto tuloksista: Lasten ja perheiden näkökulma
Tavoitteet
kurssille
• Tavoita laadittiin 1–4 kappaletta/ lapsi. Osa tavoitteista lapselle, osa
perheelle ja osa omaisille.
• Asetetut tavoitteet painottuivat eri tavoin kursseilla
• Diabeteskursseilla kokonaistavoitteet usein itsehoidon tukemista,
vertaistuen saamista ja sairauden hoidon jatkamista ja jaksamista.
• Asperger- tai ADHD-kursseilla suuri osa tavoitteista sujuvaan
arkeen ja elämänhallinnan vahvistamiseen liittyviä
Tavoitteiden
asettaminen
• Vanhempien ilmaisema tarve arjessa tai toive kurssille, joskus lapsen
(38% lapsista ei osallistunut), joskus erimielisyyttä tavoitteesta
• Varioivia tavoitteen asettamisen käytänteitä
• Tavoite tunnistettiin useimmiten ammattilaisen ja vanhempien/ perheen
keskustelussa. Joskus tavoitekeskustelua ei käyty/jäi epäselväksi.
• Kaikki olennaiset arjen haasteet eivät nousseet esille tavoitteita
laatiessa
• Ammattilaisten tuki tärkeää tavoitteen tunnistamisessa ja määrittelyssä
Tavoitteiden
saavutta-
minen
• Tavoitetason (0-taso) saavutti 39 %, tavoitetason ylitti 39 % ja alitti 21 %
arvioiduista tavoitteista. 10/38 tavoitetta (26 %) arvioimatta.
• Tavoitteen mielessä pitäminen ja sen työstäminen arjessa ja kurssilla
varioivat perheiden ja kurssien kesken.
• Saavutettu kirjaamattomia tavoitteita, hyötyjä kurssilta
• Osalle lapsista tavoitteen merkitys ja harjoiteltujen asioiden yhteys
tavoitteeseen oli jäänyt epäselväksi
• Osa tyytyväisiä, osa pettyneitä
Ne on (valitut tavoitteet)
arjessa eniten vaikuttavia
asioita. Jotka vaikuttaa
lapsen arkeen
selkeimmin.
Ei me olla sillai
keskusteltu, mitä mä
jotenki tavallaan oisin,
ehkä odottanu et olis
ollu, semmonen
yksilöllinen keskustelu
kans...
Lisääminen liikuntaa no
thank you, no thank you,
no no no. No no no no no
no no nnnnnnnnn!

7. Yhteenveto tuloksista: Aikuisten ja läheisten näkökulma
Tavoitteet
kurssille
• Kokonaistavoitteet painottuivat työ-, liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä
sairauteen sopeutumiseen.
• Omat tavoitteet painottuivat tiedon saamiseen, liikuntakyvyn ja fyysisen kunnon
edistämiseen sekä vertaistukeen.
Tavoitteiden
asettaminen
• Ryhmässä tai yksilöajalla, kuntoutuja ja ammattilainen, joskus myös läheinen
• Osa teki itse, toisille jäi epäselväksi tai ei muistanut tilannetta
• Kaikkia arjen haasteita ei otettu esiin tavoitekeskustelussa.
• Viikon aikajänteelle realistinen tavoite karsi arjen tavoitteita
• Tavoitteen asettaminen prosessi
• Tavoite muotoutui kurssin edetessä, ja kurssin ohjelma antoi kimmokkeen
tavoitteelle.
Tavoitteiden
saavutta-
minen
• Vaihteli koko GAS-menetelmän asteikolla (-2 – +2). saavuttamatta 19%,
tavoitetaso ylittyi 61%. Kaikille tavoite ei merkityksellinen.
• Saavuttamista vaikeutti kuntoutujan sairauden luonteeseen kuuluva vaihtelu
kurssin aikana (& liikunta, väsymys), edisti kurssin ohjelma, oma aktiivisyys ja
vertaistuki- ja keskustelu, yksilöllinen ohjaus ja tuki ammattilaiselta
• Tarpeena lisää tietoa sairaudesta ja keinoja kivun hallintaan, yksilöllistä
ohjausta ja seurantaa
Oli semmonen tarve
että nyt, nyt tarttee
jotain apua ja tukea
tän asian suhteen.
Mutta et jos nyt ois
pitäny siitä heti
samana päivänä
ruveta sitte, ni ois
vähän ollu ehkä
haastava.
... ja miten
paljon myö on
kaikesta keskusteltu
ja vertailtu kaikkien
näitä sairauden
muotoja ja näitä, ja
sitä että millä tavalla
kukin on helpottanu
elämäänsä ja saanu
ni sillä on kyllä iso
merkitys.
.

8. Yhteenveto tuloksista: Ammattilaisten näkökulma
Lähtökohdat
tavoitteelle
• Yksilölliset tarpeet ja sairauteen sopeutumisprosessi, perheen voimavarat
• Kurssin alussa ryhmässä ohjeistus ja aloitus, esitietolomake/ soitto ennen kurssia
(valmistautumista ja ennakointia liian vähän)
• Kuntoutujalle/ perheelle merkityksellinen tavoite arkeen, oma päätös
Tavoitteen
asettaminen
• Oppimisprosessi, joka vaatii aikaa ja ammattilaisen tukea – osalle kuntoutujista todella vaikea
ymmärtää:
• Tavoite tunnistetaan keskustelemalla luottamuksellisesti ja tavoitetta työstetään yhdessä
• Voimavaralähtöiset menetelmät, valmentava työote (aikuiset), oman aktiivisuuden merkityksen
vahvistaminen
• Tavoitteiden muotoilu realistisiksi, arvioitaviksi, asteikon tekeminen
• Tuki lapsen osallistumiselle
• Yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja tavoitteen asettamista vaikeuttaa kiire ja tiukka
palvelukuvauksen ohjeistus, tarpeena myös joustavuutta ammattilaisille määritellä kuka
ammattilaisista kurssilla osallistuu tav. Määrittelyyn – yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen
Tavoitteen
saavuttaminen
• Kuntoutuja/ perhe arvioivat tavoitteen saavuttamisen
• Saavutetaan myös sellaisia hyötyjä kurssilta, joita kunt. eivät odottaneet/ asettaneet tavoitteeksi.
• Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa esim. terveydentilanne & sen muutokset, motivaatio,
elämäntilanne ja muutokset arjessa, voimavarat, tavoitteen realistisuus ja tavoitteen työstämiseksi
suunniteltujen keinojen realistisuus ja toteutuminen.
• Vertaistuen kautta oppiminen ja tavoitteellisuus olivat sisäänrakennettuina kurssitoimintaan.
• Tavoitteiden saavuttamista tuetaan eri tavoin esim. keskustelemalla tavoitteen saavuttamisen keinoista
ja välitehtävästä, suunnittelemalla ryhmätoimintaa ja muokkaamalla kurssin sisältöä, jakamalla tietoa
ja herättämällä ryhmissä keskustelua, järjestelemällä yksilöllisiä tilanteita ammattilaisen kanssa.

9. Ennakoiva yhteistoimintaprosessi
hyvässä kuntoutuskäytännössä
”Se pitäs alkaa jo siitä
hoitokäynnillä, ku suunnitellaan
kurssille tuloa ja sitte jonku
tietyn aikavälin asti joko,
otamme yhteyttä heihin tai vielä
parempi varmaan, että lapsen
omassa hoitopaikassa.
Tavallaan tää jatkuvuus, sen
hoidon jatkuvuus, turvautuisi
sitten myöski jatkossa tälle
lapselle, et se jäis kaikuu se
kurssin anti myöskin tulevaan.”
Asiantuntija
”Et sitte ku se täällä tulee vaikka sä tiedät et se
tulee se kysymys, ni jotenki että se
vielä ois muistutus siinä kutsukirjeessä, että hei
että nyt ku te ootte tulossa, ni miettikää
vähän etukäteen jo, vaikka muutamalla kohdalla et
mitä te oikeesti haluaisitte,
ku te ootte tänne tulossa et mitä te kaipaisitte.”
Lapsen vanhempi
”Mutta et jos nyt ois pitäny siitä
heti samana päivänä ruveta
sitte, ni ois vähän ollu
ehkä haastava”
Kuntoutuja

10. Yksilöllisten tarpeiden mukaan joustaminen
Tarpeiden ja tavoitteen tunnistamista ja asettamista tukevat menetelmät ja välineet
Jatkuva arviointi ja kehittäminen
Tavoitteen
asettamisen ja
saavuttamisen
prosessi
GAS-menetelmän käyttö

11. Käyttö-
kokemuksiin
perustuvia
GAS-
menetelmän
hyötyjä ja
haasteita
Sipari ym. 2019

12. Pohdinta
Kuntoutus on kompleksinen ilmiö
-käytänteet vyyhteytyvät

13. Toimintakyvyn
arviointi ja
kuvaus
Tavoitteet ja
suunnitelma
Toteutus
Tulos Kuntoutuminen
arjessa
Vastavuoroisen
suhteen
rakentaminen -
kumppanuus
Keskusteleva
harkinta – tiedon
rakentaminen
yhdessä
Yhdessä
tekeminen ja
oivaltaminen
Muutosten
mutustelu,
jatkon
suunnittelu
Uusi
yhteinen
ymmärrys ja
toiminta
Yhteistoimintaprosessi
Kuntoutusprosessi
Mukaellen: Sipari, Vänskä ja Pollari 2017; Harra 2014; Sipari ym. 2018
GAS

14. Kuntoutujan
sitoutumisen ja
voimaantumisen
rakentuminen
tavoitteen
asettamisessa
Sipari ym. 2019

15. Kehittämisehdotukset
I Tavoitteen asettaminen ja saavuttamisen arviointi
rakennetaan ennakoivaksi prosessiksi.
II GAS-menetelmän käytöstä päätettäessä käytetään
keskustelevaa harkintaa yksilöllisten tilanteiden
mukaan.
• mahdollisuus punnita, onko GAS-menetelmän käyttö
tarkoituksenmukaista ja mielekästä kaikissa
tilanteissa ja jokaisen kuntoutujan kohdalla.
III GAS-menetelmää sovelletaan yksilöllisesti
yhdessä.
• Omat tavoitteeni -lomake ei tulosten mukaan palvele
kaikkia kuntoutujia.
• Tulisi kehittää ja sallia erilaisia kuntoutumista
palvelevia versioita
• Mahdollisuutena kuntoutujien ja/tai ammattilaisten
yhdessä kehittelemät versiot
IV GAS-menetelmää kehitetään vastaamaan
muuttuvaa kuntoutusymmärrystä.
• Yksilön tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa
ympäristö - mitä muutosta tarvitaan ympäristössä?
• Tulosten mukaan kursseilla oli usein orientaationa
kuntoutuminen ja kuntoutujan hyvä elämä omassa
arjessaan. Siten kuntoutujan omien tavoitteiden
tulisi liittyä tähän – ei niinkään kurssiin, mutta
kuitenkin siten, että kuntoutusmuodolla voidaan
edistää tavoitteen saavuttamista.
V GAS-menetelmän käyttö kursseilla yhdistetään
muuhun kuntoutustoimintaan ja kuntoutuksen
kokonaisuuteen.
VI Vahvistetaan ammattilaisten moni- ja
moninaisuusosaamista ja GAS-menetelmän
käyttöä.

16. Suunta tulevaan:
• Kuntoutus-lehden artikkeli: GAS-
menetelmän käyttöä estävät ja edistävät
tekijät
• RI world congress 2020 -
abstraktiehdotus
• REcoRDI-hanke – osaamista ja
verkostoitumista kuntoutuksen
soveltavaan tutkimukseen
• Tunnistetaan tämän hetkisiä tietoaukkoja ja
tulevaisuuden tarpeita kuntoutuksen tutkimuksessa
kyselyjen ja työpajojen avulla
• Yhteiskehitetään kuntoutuksen soveltavan
tutkimukseen suuntalinjat ja kuvataan ne
konkreettiseksi tiekartaksi
• Metropolia AMK ja JAMK, OKM:n rahoitus 2019-2022
Kiitos
kaikille
osallistujille!
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306805