1. Perhe-etuudet ja työllisyys
Tapio Räsänen
@TapioRasanen
Tapio.rasanen@kela.fi
Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen
7.11.2019
2. Perhe-etuudet, työllisyys ja tasa-arvo
• Lapsen syntymä, työllisyys-, ja tulokehitys (Kleven ym. 2019; Sieppi &
Pehkonen 2019)
• Kotihoitojakson pituus ja palkkakehitys (Napari 2010)
• Pienten lasten äitien työllisyys – matalampi kuin muissa Pohjoismaissa
• Perhevapaauudistus: mm. tavoitteina sukupuolten tasa-arvon ja työllisyyden
edistäminen
7.11.20192
4. Äidit käyttävät valtaosan vanhempainvapaiden
jaettavasta osasta
7.11.2019 Lähde: Perhevapaat tietopaketti: https://www.kela.fi/perhevapaat-tietopaketti4
5. Suurin osa isistä käyttää kiintiön, mutta ei vapaasti
jaettavaa osaa
7.11.2019
Lähde: Miettinen & Saarikallio-Torp: 25 % isistä ei käytä vanhempainvapaata – vai onko osuus
sittenkin 55 %?: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4870
5
6. Valtaosa hoitovastuusta on äideillä, jotka ovat poissa
työmarkkinoilta
7.11.2019 Lähde: Perhevapaat tietopaketti: https://www.kela.fi/perhevapaat-tietopaketti6
8. Varhaiskasvatusmaksut – esteenä työllistymiselle?
• Hinta ja saatavuus toimivat rajoittavina tekijöinä varhaiskasvatuspalveluissa
(Eurostat)
• Varhaiskasvatusmaksut: 5-10 %-yks. efektiivisestä marginaaliverosta
(Viitamäki 2015)
• Kokeilu viisivuotiaiden maksutomasta varhaiskavatuksesta
• Hinnan alennus ja saatavuuden lisääminen toimii vain johonkin rajaan asti
(Lundin 2008; Havnes and Mogstad 2011)
• Korkeampi kotihoidon tuki korottaa varhaiskasvatuksen suhteellista hintaa
7.11.20198
9. Lastenhoidon tuet
Kotihoidon tuki (9 kk-3-vuotiaat lapset)
• Väestötasolla noin 3 prosenttiyksikköä alempi työllisyys per 100 euroa
korkeampi tuki (Kosonen 2014)
Yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli (alle kouluikäiset lapset)
• Ei työllisyysvaikutuksia (Viitanen 2011; Räsänen ym. 2019)
Yksityisen hoidon tuki keskittyy keskimäärin suurituloisille, kunnalliset palvelut
keskituloisille ja kotihoidon tuki pienituloisille (Takala 2000)
7.11.20199
10. Voidaanko kotihoitojaksoja lyhentää?
Työmarkkina-asema vaikuttaa työhön siirtymiseen
Useampi taustatekijä yhdessä pidentää kotihoitojaksoa
Korkeampi kotihoidon tuki hidastaa sekä työllisten että
ei-työllisten äitien työhön siirtymistä
Lähde: Räsänen, T., Österbacka, E., Valaste, M., & Haataja, A. (2019).
Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille.
Kela. URL: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299186
11. Hoitojakson pituus ja työmarkkina-asema
7.11.2019
Lähde: Räsänen, T., Österbacka, E., Valaste, M., & Haataja, A. (2019). Lastenhoidon
tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille.
11
12. 7.11.201912
Riskitekijöiden kasautuminen sekä näiden
yhteisvaikutus
Lähde: Räsänen, T., Österbacka, E., Valaste, M., & Haataja, A. (2019). Lastenhoidon
tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille.
15. Ruotsissa kaikki on paremmin
7.11.2019 Lähde: Kambur & Pärnänen (2017) Linkki15
16. Ruotsissa kaikki on paremmin vai onko?
7.11.2019 Lähde: Kambur & Pärnänen (2017) Linkki16
17. Ruotsissa kaikki on paremmin vai onko?
7.11.2019 Lähde: Kambur & Pärnänen (2017) Linkki17
18. Joustavuus: Ruotsissa kaikki on paremmin – vai onko?
• Kuinka joustavuutta lisätään ja mitä joustavuudella tarkoitetaan?
• Joustava hoitoraha kannustaa osa-aikatyöhön (Pekkarinen & Tuomala 2019)
• Ruotsissa myös pienten lasten isät tekevät osa-aikatyötä (Kambur &
Pärnänen 2017)
• Osa-aikatyön osuus ja alityöllisyys (Haataja ja Kauhanen 2010; Haataja,
Kauhanen & Nätti 2011)
7.11.201918
20. Perhe-etuudet, työllisyys ja syntyvyys?
Syitä alempaan syntyvyyteen
• Lastensaannin lykkääminen?
• Työelämän epävarmuus: määräaikaisuudet, syrjintä?
• Sopivan kumppanin puuttuminen?
• Preferenssien muutos?
Äitien asemalla enemmän merkitystä kuin isien (Huttunen & Kellokumpu 2016)
Taloudelliset kannustimet Suomessa ja Ruotsissa (Aalto 2019)
7.11.201920
21. Onko perhepolitiikka (ja perhe-etuudet)
oikea työkalu edistää työllisyyttä?
Mutta: perhepolitiikalla voidaan
haluttaessa vaikuttaa työllisyyteen
7.11.201921
Johtopäätökset (1/2)
22. Johtopäätökset (2/2)
Kotihoidon tuen lyhennys tai porrastus?
• antaa perheille mahdollisuuksia valita alemman tulotason ja lasten kotona
hoitamisen välillä vs. korkeamman tulotason ja varhaiskasvatuksen välillä
• Voidaan myös kasvattaa isien hoitovastuuta ja suunnata uusia kiintiöitä isille
7.11.201922
23. Kiitos!
Muita syitä perhevapaa uudistukseen?
7.11.2019 Lähde: Hellstrand, Nisén & Myrskylä (2019) [Linkki]23
Lopullinen
lapsiluku
Notas do Editor
# yhdistettynä universaaleihin etuuksiin
# kustannusneutraali uudistus, jossa mikään ei saisi muuttua, hankala yhtälö
#1 Tulorajat eivät ole muuttuneet kotihoidon tuessa ja yksityisen hoidon tuessa
#2 Kuntalistä: trendit: lisää 2000-luvulla ja nyt 2010/2020 luvun vaihteessa on alettu poistamaan / muuttamaan
Ruotsissa kaikki on paremmin?
Ruotsissa: Vanhempainvapaalla olevat lasketaan työlliseksi ei vertailukelpoinen
Työvoimatutkimuksen kyselyviikolla töissä
Silti: suomalaisten ja ruotsalaisten miesten työllisyys & työssäoloasteet eroavat: Fi pienempi
10 – 15 prosenttiyksikön ero, kun lapset ovat nuoria
Joustavuus Ruotsissa?
- Hellstrand ym. (2019): Epätodennäköistä, että 1980-luvulla syntyneet kohortit saisivat lopulliseksi lapsiluvuksi 1,5 tai enemmän (30 %)
Tehkää niitä politiikkatoimia nyt: mutta mitä?
Vaihtoehtona maahanmuutto?