Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•279 visualizações
Mäkinen J, Paavonen A-M. Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus. Työpapereita 125, Kela. Julkaisun osoite: http://hdl.handle.net/10138/214801
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais de Kelan tutkimus / Research at Kela
Mais de Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus
- 1. Mikä Kunto? -viestintäkampanja Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus Jenna Mäkinen ja Anna-Marie Paavonen Työpapereita 125, 2017
- 2. Mikä Kunto? -viestintäkampanja • Kampanja toteutettiin vuosina 2015–2016. • Kohderyhmänä olivat 16–30-vuotiaat nuoret ja kuntoutuksen sidosryhmät. • Kampanjan verkkosivustolla kerrottiin kuntoutuspalveluista ja niihin hakeutumisesta. • Verkkosivustoa markkinoitiin sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Youtubessa ja Instagramissa. • Lisäksi nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu heidän kuntoutuskokemuksistaan. • Kampanjan tavoitteena oli lisätä nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien tietämystä kuntoutuspalveluista. 2
- 3. Tulosten yhteenveto • Kolme prosenttia nuorista muisti kampanjan. • Enemmistö kuntoutuksen palveluntuottajista ja Kelan palveluneuvojista sekä puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä muisti nähneensä kampanjan. • Ammattilaiset kokivat kampanjan tärkeäksi ja sosiaalisen median hyväksi uudeksi kanavaksi viestiä nuorille kuntoutuspalveluista. • Toisaalta ammattilaiset kokivat, ettei kampanja ollut tarpeeksi näkyvä ja siitä tiedotettiin heille huonosti. • Tilastotarkasteluiden perusteella nuorten kuntoutushakemusten määrissä ei ole kampanjaan yhdistettävissä olevaa kasvua. 3
- 4. Johtopäätökset • Pelkkä tieto kuntoutuspalveluista ei välttämättä riitä ohjaamaan nuoria kuntoutuspalveluihin. • Henkilökohtainen neuvonta sekä Kelan ja nuorten kanssa työskentelevien nykyistä tiiviimpi yhteistyö saattavat olla tehokkaampia tapoja saada kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvät nuoret kuntoutuspalveluiden piiriin. 4
Notas do Editor
- Tutkimuksen aineistona olivat Taloustutkimus Oy:n toteuttama 16-30-vuotiaiden puhelinhaastattelu (n = 584) sekä kuntoutuksen palveluntuottajien (n = 19), Kelan palveluneuvojien (n = 49) ja etsivien nuorisotyöntekijöiden (n = 102) sähköiset kyselyt.