Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (7)
Semelhante a Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
Semelhante a Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen (20)
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
- 1. 24.9.2015 Palliatiivinen hoidon ja saattohoidon järjestäminen Tiina Saarto, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto
- 2. • Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla • Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjusuunnitelma
- 3. The Hospices de Beaune, vuosina 1443 - 1971 Pallium (l) = viitta Palliatus (l) = peitetty, suojattu Palliate (e) = lievittää
- 4. Cicely Mary Saunders (22.6.1918–14.7.2005) • Modernin saattohoidon äiti - sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri • St. Christopher Hospice vuodesta 1967 - modernin palliatiivisen lääketieteen alku
- 5. WHO määritelmä • Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa hoitoa, huomioiden fyysinen, psykososiaalinen ja henkinen kärsimyksen • Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ajoittuen oletetun kuoleman ajankohdan välittämään läheisyyteen
- 6. • kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana • tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää • autetaan potilasta elämään niin aktiivista elämää kuin mahdollista aina kuolemaan saakka • autetaan läheisiä sopeutumaan ja tuetaan heitä heidän surussaan Palliatiivisessa hoidossa
- 7. • Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla • Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjusuunnitelma
- 8. WHO arvio palliatiivisen hoidon tarpeesta • Vuonna 2012 maalimalla kuoli 56 milj. ihmistä • Ei-tarttuviin tauteihin kuolee vuosittain 38 milj. (68% kaikista kuolemista) • 38% kaikista kuolevista tarvitsee palliatiivista hoitoa – 20 milj. potilaista tarvitsisi elämänsä loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa – noin 40 milj. varhaisemman vaiheen palliatiivista hoitoa • 1/10 saa asianmukaista palliatiivista hoitoa
- 9. Vuonna 2011 19 milj. palliatiivista hoitoa tarvitsevan aikuisen kuolinsyyjakauma Sydän ja verisuoni- sairaudet 38% Syöpä 34% HIV/AIDS 6% Diabetes 5% Munuaissairaudet 2% Maksakirroosi 2% Dementia 2% Multiresistentti tuberkuloosi 1% Kr. obstruktiiviset keuhkosairaudet 10%
- 10. Kuolemat Suomessa 2013 • Vuonna 2013 Suomessa kuoli 51 478 ihmistä – 19 548 verenkiertoelinten sairauksiin (38%) • aivoverisuonien sairaudet 4380, sydämen vajaatoiminta 1806 – 11 896 syöpään (23%) – 7543 dementiaan (15%) – 1892 hengityselinten sairauksiin (4%) • keuhkoahtaumatauti 1152 – 1926 alkoholiperäisiin tauteihin (4%) – 1270 ruuansulatuselinten sairauksiin (2,5%) • 82% oli kuollessaan yli 65 vuotiaita
- 11. WHO suositusten mukainen tarve • Palliatiivista hoitoa tarvitaan kroonisissa sairauksissa jo sairauden varhaisemmasta vaiheesta alkaen yhdessä perussairauden hoidon kanssa – arviolta 12-15 000 potilasta tarvitsee palliatiivista ja saattohoitoa elämänsä loppuvaiheessa – arviolta yhtä moni potilas tarvitsee palliatiivista hoitoa ennen viimeistä elinvuotta kuin viimeisen elinvuoden aikana 28 000 • Palliatiivinen hoito tulee integroida olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään
- 12. Palliatiivisen hoidon saatavuus • 20 maassa (8%) palliatiivinen hoito on hyvin integroituna terveydenhuoltojärjestelmään – Australia, Belgia, Hong Kong, Islanti, Irlanti, Iso-Britania, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Singapore, Sveitsi, Uganda, USA • 42% maassa ei ole palliatiivisen hoidon palveluja • 80% maailman väestöstä ei ole mahdollisuutta saada edes asianmukaista kivun lievitystä
- 13. Palliatiivisen hoito Suomessa WHO kriteerein Palliatiivisen hoidon yhteiskunnallinen asema Yhteiskunnallinen tietoisuus palliatiivisen hoidon tarpeesta Lainsäädäntö Kansallinen hoitosuunnitelma Yhteiskunnallinen aktiivisuus Kansalliset järjestöt Kansalliset hoitosuositukset Hoidon saatavuus Vahvat kipulääkkeet saatavilla Eri palvelumuodot Palveluiden saatavuus ja kattavuus Opetus, koulutus ja tutkimus Yhteistyö yliopistojen kanssa Opetuksen ja koulutuksen taso Tutkimus
- 14. • Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla • Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjusuunnitelma
- 15. Hoitopaikkojen tarve Suomessa • EU arvio erikoistuneiden hoitopaikkojen tarpeesta – 1 moniammatillista kotisaattohoitoyksikkö / 100 000 asukas – 1 saattohoitovuodepaikka / 10 000 asukas • 550 saattohoitopaikkaa ja 55 kotisaattohoitoyksikköä Suomeen • henkilökunnan vähimmäistarve 1,2 hoitajaa ja 0,15 lääkäriä / vuodepaikka • erikoiskoulutettu henkilökunta • 28 000 palliatiivista hoitoa tarvitsevaa potilasta • 12-15 000 tarvitsee erityistason hoitoa elämän loppuvaiheessa
- 16. Palliatiivisen ja saattohoidon 3-portainen järjestämismalli • A: Perustasoa – sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt • B: Erityistaso: Alueelliset saattohoitoyksiköt, 24/7 – kotisairaala – kotisairaalan tukiosastot – saattohoito-vuodeosastot tai –paikat – vastaavat alueellisesta saattohoidosta, konsultaatiotoiminnasta ja koulutuksesta • C: Vaativa erityistaso – Yliopisto- ja keskussairaalat, saattokodit – hoitoketjuvastuu, alueellinen konsultaatiotoiminta – erikoissairaanhoidon potilaat – opetus, koulutus, tutkimus
- 17. Perustason saattohoito (A) • Potilaat, jotka sairastavat vähäoireisia, hitaasti eteneviä sairauksia • Terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on perusopetuksen antamat valmiudet • Edellytetään valmiutta perustason saattohoitoon, jotta hoitopaikan siirroilta elämän loppuvaiheessa vältytään – Sairaanhoitoalueiden saattohoitoketjuissa tulee olla suunniteltu toimiva erityistason konsultaatiotuki 24/7 – Jokaisessa kuolevia potilaita hoitavassa yksiköllä tulee olla käytettävissä saattohoitoon tarvittavat peruslääkkeet
- 18. Erityistaso (B) • Potilaat, joilla on nopeasti etenevä tai monioireinen sairaus – hoito vaatii erityisosaamista – hoidon saatavuutta 24/7 • Yksiköt, mihin on keskitetty saattohoitoa – kokemus (väestöpohja ~ > 20-50 000 asukasta) • Erityiskoulutettu henkilökunta – osaaminen
- 19. Käytännön kokemus • Iso-Britanniassa yleislääkäri (2000 väestöpohja) – 20 kuolevaa potilasta vuodessa (1% kuolemia) – 9 uutta syöpäpotilasta vuodessa – 5-6 syöpään kuolevaa – 6 sydämen vajaatoimintaan, COPD tai munuaisten vajaatoimintaan kuoleva potilasta – 7 dementiaan kuolevaa • GP keskeinen rooli palliatiivisessa ja saattohoidossa • Kokemusta ja asiantuntemusta ei kerry vaativan erityistason palliatiiviseen hoitoon Murray & Kok 2008
- 20. • Kotisairaalaverkosto (24/7 palvelu) • Saattohoito-osastot – toimivat myös kotisairaaloiden tukiosastoina turvaamaan siirtymisen vuodeosastolle ilman päivystyskäyntiä • Moniammatillinen työryhmä – lääkärit, sairaanhoitajat, erityistyöntekijät • Perustason jälkeistä koulutusta – Vähintään yhdellä lääkärillä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys ja osalla sairaanhoitajista pitkä kokemus tai koulutusta Alueelliset saattohoitoyksiköt (B)
- 21. Alueelliset saattohoitoyksiköiden tehtävät (B) • Vastaavat oman alueensa erityistason palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta • Hallitsevat mm. – oirehoidon erityistekniikat – hätätilanteiden hoidon – psykososiaalisen ja henkisen tuen antamisen • Toimivat alueellisina konsultoivina ja kouluttavina yksikköinä – tuki perustasolle
- 22. Vaativa erityistaso (C) • Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattokodit • Moniammatillinen työryhmä – Lääkärit, sairaanhoitajat, erityistyöntekijät • Lääkäreillä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys ja hoitohenkilökunnalla pitkä kokemus alalta ja lisäkoulutusta – Eri erikoisalojen erityisosaamisen • Kivunhoidon, psykososiaalisen ja henkisen tuen erityisosaaminen • Osaamista ja kokemusta erityisryhmien hoidosta • Hoitoketjuvastuu • Vastuu hoidon kehittämisetä, opetuksesta ja koulutuksesta
- 23. Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuus Suomessa – ETENEN selvitys 2012 Tarve 540 paikkaa • Saattohoitopaikoilla oli hoidettu 3 090 potilasta vuodessa • Heistä kotisaattohoidossa 16 %, 508 potilasta Saattohoito Suomessa vuosina 2001, 2009 ja 2011–suunnitelmat ja toteutus. ETENE–julkaisuja 36
- 24. ETENE: johtopäätös • Vain 25% erityistason saattohoitoa tarvitseva potilas on hoidettu asianmukaisissa hoitopaikassa • Saattohoitosuunnitelmien yhtenä lähtökohtana tulisi olla alueellinen saattohoidontarve – Väestölukuihin perustuvaa suunnittelua ei juurikaan ollut saattohoitosuunnitelmissa
- 25. ETENE: jatkoselvitystarpeet • Erityistason saattohoitopaikkojen lisääminen (B, C) • Erityistason (B ja C) ja kaikkien kuolevien potilaiden (A) saattohoidon eron selkiinnyttäminen • Moniammatillisen tiimityöskentelyn toteutuminen • Saattohoidon toteutuminen potilaan ja omaisten tarpeiden ja toiveiden kannalta • Kansalaiskeskustelun tarve saattohoidon järjestämisestä
- 26. • Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla • Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjusuunnitelma
- 27. Vaativa erityistaso HUS sairaanhoitopiirissä (C) • HYKS palliatiivinen keskus (palliatiivinen hoito) • Terhokoti (saattohoito) • Järjestämisvastuu HYKS:llä, HYKS Palliatiivisella keskuksella • Terhokodin palvelut rinnastetaan HYKSin palveluihin
- 28. HYKS palliatiivinen keskus (C) - vuodesta 1999 • HUS alueen potilaat • Erikoissairaanhoidon potilaat – palliatiivisen hoidon varhainen mukaantulo • HUS ja HYKS-saattohoitoketjut • Konsultaatio pkl – moniammatillinen ja monialainen työryhmä – jalkautuva konsultti • Psykososiaalisen tuen yksikkö • Yhteistyö Meilahden kipuklinikan kanssa • Yliopistotoiminta – opetus, koulutus ja tutkimus
- 29. Terhokoti (C) • 17 vuodepaikkaa, päiväterho ja KSH • Saattohoidon erityisosaaminen • Psykososiaalisen tuen osaaminen, terapeuttipalvelut • Moniongelmaiset potilaat – vaikea psykososiaalinen tai eksistentiaalinen kärsimys – sosiaalisesti haastava tilanne • esimerkiksi lapsiperheet, nuoret potilas – vaikeahoitoisia oireita – saattohoitovaihe edellyttää erityisosaamista/toimenpiteitä
- 30. Vaativan erityistason hoidon kehittämien • Vaativan erityistason hoitoon ohjaus HYKS Palliatiivisen keskuksen kautta – tasa-arvoinen hoitoonohjaus koko HUS alueella • Terhokodin ja HYKS palliatiivisen keskuksen yhteistoimintana mobiilin konsultaatiotiimi palvelemaan koko HUS sairaanhoitopiirin aluetta vaativan erityistason palliatiivisen ja saattohoidon jalkauttamiseksi lähelle kotia • Palliatiivinen osasto HYKSiin lyhyitä ongelmatilanteiden hoitojaksoja varten
- 31. Erityistason palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen HUS sairaanhoitoalueilla • HUS sairaanhoitoalueilla tulee olla – saattohoitoketju, jossa on suunniteltu erityistason ja vaativan erityistason palliatiivisen ja saattohoidon satavuus ja konsultaatiotuki perustasolle – HUS sairaaloissa palliatiivisen hoidon poliklinikat • hoitoketjuvastuu – kotisairaalaverkosto tukiosastoineen (palvelut 24/7) – erityistason saatto-osasto (1 saattohoitopaikka/10 000 asukasta) – lähipalveluiden turvaamiseksi paikallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä saattohoitopaikkoja, mihin on keskitetty saattohoidon osaamista (taso AB)
- 32. Alueelliset ESH ja PTH yhteiset palliatiivisen hoidon keskukset (B) • Palliatiivinen PKL • Konsultaatiotiimi sairaaloihin • Kotisairaala • Päiväsairaala • Saatto-osasto
- 33. HUS sairaanhoitopiiri Erityistason palliatiivinen hoito ja saattohoito Tammiharjun sairaala Kellokosken sairaala Jorvin sairaala Hyvinkään sairaala Lohjan sairaala Paloniemen sairaala Peijaksen sairaala Lapinjärvi Loviisa Askola Mäntsälä Porvoo Pornainen Järvenpää Sipoo Kerava Hyvinkää Nurmijärvi Vantaa Espoo Karkkila Nummi Pusula Kauniainen Kirkkonummi Siuntio Lohja Karjalohja Hanko Raasepori Inkoo Länsi-Uusimaan sairaala Porvoon sairaalaHelsinki Tuusula C-taso B-taso Perusteilla Kotisairaala Saatto-osasto Palliatiivinen poliklinikka
- 34. Onko hoitoketjuilla merkitystä? 0 1 2 3 4 5 6 Kotisairaalat • HYKS sha saattohoitoketjun valmistui 2011 – kotisairaalat 7 10 (EU suositus 11) – saattohoitovuodepaikat 35 85 100 vuonna 2016 (suositsi 110) 2011 vuosi 2015 vuosi
- 35. Hoitoketjuilla on merkitystä • Tietoisuus palliatiivisestä hoidosta ja saattohoidosta lisääntyy • Alueelliset vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevat esiin – Palveluiden saatavuuden vertailu helpottuu • Konsultaatiomahdollisuudet paranevat • Potilaat ohjautuvat oikeisiin hoitopaikkoihin
- 36. Yhteenveto • Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa maailman laajuisesti – 2/3 väestöstä kuolee kroonisiin sairauksiin iäkkäänä • Lääketieteen opetuksen ja terveydenhuoltojärjestelmän painopistettä tulee suunnata kroonisiin sairauksiin, palliatiiviseen hoitoon ja geriatriaan – Palliatiivinen hoito tulee integroida osaksi terveydenhuoltojärjestelmää – Kaikkiin yliopistoihin ja terveysalan ammatillisiin oppilaitoksiin tarvitaan palliatiivisen hoidon opetusohjelmat • Suomessa hyvä tahtotila (poliittinen ja akateeminen)
Notas do Editor
- "hospice" - Latin hospes, a word which served double duty in referring both to guests and hosts. Historians believe the first hospices originated in the 11th century, around 1065.
- The highest proportion (78%) of adults in need of palliative care at the end of life live in low and middle-income countries, but the highest rates are found in the higher-income groups. Children dying from congenital anomalies represent over 25% of the burden of end of life care, followed by neonatal conditions (almost 15%) and protein energy malnutrition (14%). Children in need of palliative care for progressive non-malignant disease represent by far the highest proportion of cases for all regions, whereas palliative care for cancer and HIV/AIDS at the end of life represent a small percentage.